KAMINIITTO #1-#500    Lavatatanssi (  puolesta). Ylläpitäjä on "lainannut" tämän tilan näille sivuilleen

Rohkeaksi tekevä köyhyys yllytti minut kirjoittamaan.   

Skitsotyymisskleroderminen kompilaatiosivusto (ks. loppu):    KAMINIITTO    BA   TANGO   USKO   LAINOJA   Valistus   Savigliano   Stal   ER   US Vapaavuoro 2012   US Puheenvuoro 2012       emailini =   jaska43ka[miuku]gmail.com   Muita:B2   HORMONIT  
*
    Terpsícore = "se joka valaisee sydäntä ja tekee sen olon mukavaksi"
Luonnosten otsikkoluettelo linkkeinä, muutamista olen tehnyt tarinaa muualle

500 Kulttuurisotaa
499 Tanssii Tähtien Kanssa
498 Rakkauden evankeliumia
497 Virtuaalisiirtolaisuus
496 Rakkaimmat tangomme
495 Runkkaus kunniaan
494 Carlos Gardel
493 Islamismin tökkiminen
492 Zotto & Godoy
491 Onko Jumala ahne?
490 Vanhuspalvelua
489 Kaukana kavala maailma
488 Jeesus -näyttely
487 Karmelvuoren taistelu
486 Saippuan vaarat
485 Tuliko lomalla pikkuisen pörrättyä?
484 Ei kun sänkyyn!
483 Eeva antoi ja Aatami otti - granaattiomenan
482 Sosiaalitango
481 Ulkomusikaaliset tekijät
480 Tanssilavan takana
479 Kaisaniemi la 3.8. Juhani Rautiainen
478 Backas pe 27.7.12 Matti ja Teppo
477 Kuulumisia vahainkodista
476 Rotukoira
475 Kansankulttuuria
474 Kunnallisvaalien lähtötelineitä viritetään
473 Kaatuilun vaarat
472 Urheilu vastaan liikunta
471 Varautuminen vanhuuteen
470 Sukuhistoriani taipaleelta
469 Kosketus
468 Tanssinetin tiimoilta minun silmin
467 Musiikin kuva
466 Rakkauden kemiaa
465 Elämäni valssi
464 Tanssi yli hautojen
463 Mitä tanssijan mielessä liikkuu?
462 Kirjeen sulle kirjoitan
461 Flikkaan polska
460 Elämäni soittolista, US
459 Elämäni soittolista
458 Koskenranta avasi jälleen ovensa
457 Tangoa Buenos Airesissa 18.12.2011 - 16.1.2012
456 Sibeliuksen synttäritanssit Musiikkitalon Black Boxissa 8.12.
455 Lähitanssit Musiikkitalossa
454 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (23-25/25)
453 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (15-22/25)
452 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (13-14/25)
451 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (12/25)
450 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (11/25)
449 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (10/25)
448 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (9/25)
447 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (8/25)
446 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (7/25)
445 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (6/25)
444 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (5/25)
443 Pavi talviteloille
442 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (4/25)
441 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (3/25)
440 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (2/25)
439 Arveluttavia kysymyksiä seksistä (1/25)
438 Rakkauden kemiaa (4)
437 Rakkauden kemiaa (3)
436 Rakkauden kemiaa (2)
435 Musiikkitalo
434 Rakkauden kemiaa (1)
433 Hymyhuulet suukon saavat..
432 Four Horsemen and the Apocalypse
431 Tango vakioitiin Euroopassa
430 Tango otti, tango antoi
429 Tangomuoti
428 Sosiaali- että estraditango
427 Tangon 'sivistäminen' ja oppaat
426 Tangon nousukiito, tangolähettiläät
425 Tangon puolestapuhujat
424 Seksin vaarat
423 Tangon vastustus
422 Tanssiraportti 1914
421 Tango - maailmanlaajuisena skandaalina ja hurmiona
420 Tangon eksoottisuus oli avain
419 Tango maailman huvittelun pääkaupungissa
418 Tanssin luonne muuttuu
417 Tanssijatar Plumetten päiväkirjasta (can-canista tangoon)
416 Can-can eroottisena aseena
415 Naisen esineellistäminen
414 Can-can ja tangon ensiesitykset
413 Montmartre, Fin de Siècle
412 Tanssikoulut ja ranskalainen rakkauskoodi
411 Maaperä, johon tangon siemenet kylvettiin Euroopassa
410 Tangon rytmistä, melodiasta ja koreografiasta
409 Historioitsijat teroittavat jo kyniään
408 Tangon peruskaava - arkkityyppi
407 Compadritos – oliko heitä?
406 Backas on talviteloilla
405  ♥ 421 – tanssieläin
404 Kun tango istui vankilassa!
403 Punatossu
402 Parantavat rytmit
401 Tango turmelee sielun
400 Magneetti- ja musiikkiterapiaa masennukseen
399 Tango turmelee sielun
398 Minkä nuorena oppii..
397 "Hiljaa yössä.."
396 Tangon esihistoria
395 Kiparkatti
394 "Lintu lensi oksalle, lauloi niitä näitä .. "
393 Vihapuheet mallia 1917
392 Esakallion iltapäivätanssit 3.8.2011
391 Saukonkallio
390 Terassilla tavataan
389 Mitä nyt?
388 Wanha ja Sotkalinna
387 Kulttuuriteko
386 Äkkilähtö Esakalliolta
385 Pistokkaana Karjalassa ja Kainuussa
384 Humppis
383 11 ainoaa oikeaa tangotyyliä
382 Vieminen ja seuraaminen (ViSe, vise)
381 Komppia ikä kaikki
380 Vihreät Niityt
379 Laurilan lava 10.7.11
378 Musta la 9.7.11
377 Backas
376 Ja me papit nauroimme niin!
375 Tirvan lava - sunnuntaitanssit 3.7. klo 20 – 01:30
374 En kadu
373 Etiketistä
372 Tangosta sanottua (6)
371 Tangosta sanottua (5)
370 Tangosta sanottua (4)
369 Tangosta sanottua (3)
368 Tangosta sanottua (2)
367 Tangosta sanottua (1)
366 Tangon olemuksesta
365 Tangon taikaa - toisilla   viejä  
364 Mies seuraa sylitanssissa
363 Castilla-La Mancha - konkurssi?
362 Rytmiä, sanoja ja paikallista väriä.
361 Reiska sen kun porskuttaa
360 Paska tippuu rattailta
359 Et pety tänään ja terveyttä vedestä
358 Miguel Angel Zotto - Puro tango
357 Elektroninen tanssiorkesteri
356 Musiikki ja aivot
355 Soittolistan symbolinen valta
354 Kunnon ylläpitoa
353 Tanssin voimalla
352 Tavantallaajat vastaan himotanssijat
351 Taidekoti
350 Erään puheenjohtajan tarina 90 vuoden takaa
349 Teeriharju 5.3.11
348 Tanssin sosiaalinen merkitys
347 Miten aivot hoitavat tanssimisen?
346 Aivolatausta
345 Oikein vanha kojootti
344 Gandhin nukkumistavat
343 Jos osaat laulaa, niin osaat myös tanssia!
342 Tanssivatko apinat?
341 Näin tanssijan aivot toimivat
340 Tanssi pitää terveenä
339 Suurin niistä on rakkaus  
338 Tanhuhovi la 12.2.2011 337 Yliopistotutkimuksia
336 Onni näkyy silmistä
335 Kaikkivaltiaan päivä (2)
334 Kaikkivaltiaan päivä (1)
333 Viimeinen tabu - vanhusten seksihurjastelut
332 Vuoden huonoin maanantai
331 Kanaria 15-22.1.11
330 Kiirastuli
329 Silja 4.1.
328 Viisauden harjoittaminen
327 Härkäviikot on edessä
326 Pythagoras
325 Hevosen kohtalo
324 Stultitia-jumalattaren alamaiset
323 Vanhat naiset
322 Vanhat miehet
321 Esikuvana Stoalaisuus
320 Tapanintanssit
319 Tyhmyys. Rouva Stultitia
318 Valaistuneet eli illuminatit
317 Nobelin rauhanpalkinto
316 Brändityöryhmän satoa
315 Hetken helpotus
314 Kosketus
313 Hetken helpotus
312 Koskenranta 5.12.10 Hurma ja MMto
311 Lavatanssin perusaskelaskellusta
310 Nysse tuli ..
309 Oopiumia Oopperasta
308 Prostituutio, kommentti 2.12.10 US /Pekka Lampelto
307 Talvivaara, kommentti 2.12.10 US /Reijo Tossavainen
306 Tanssi ennaltaehkäisijänä, kommentti 2.12.10 US /Arja Karhuvaara
305 Mr. Vertigo
304 Keskustalo (Karhula), la 27.11.10, MMto
303 Suuri puhallus
302 Ilosanomaa ikäihmisille
301 Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo
300 Virkisty vieraissa!
299 Tangon voimaa
298 Aivot kuntoon tanssien!
297 Hullujenhuoneet olivat ennenkin täpötäysiä
296 Lavatanssi pitää mielen virkeänä ja tasapainon kunnossa
295 Puistokulma su 14.11.10 Tulipunaruusut
294 Kansanterveyttä tanssista
293 Karjalatalo la 13.11.10 Jammarit
292 Koskenranta pe 12.11.10 In The Mood, Väriloiste
291 Antiikin 7. taidelaji - tanssi
290 Kulttuuriviholliset
289 Tanssiterapia ja lumehoitoa
288 Mihin katosi lavatanssin arvostus?
287 Kapakoitsijat vaviskaa!
286 Jokapäiväinen leipämme
285 Auran Nuortentalo la 30.10.10 FBI ja MMto
284 Homoilukeskustelun kommentti/US
283 Pavi pe 15.10.10 Sinitaivas, Myrskytuuli
282 Pavi su 10.10.10 Teuvo Oinas
281 Teeriharju la 9.10.10 Soidinmäki
280 Viagraa neurooneille
279 Punainen sytyttää
278 Keronen ja Debreczeni pe 8.10. Wanhalla
277 Tango-sivuja
276 Ramppikuume
275 Lääke velttoiluun
274 Pakko tietää-sarja
273 Kuninkaallisia murheita
272 Fiksu pikkuserkku
271 Wanhan tanssikellari pe 011010 Lunnas
270 Pitkän iän salaisuus!
269 Saavatko naiset orgasmin pelkästään rintojen puristelusta?
268 Intohimoa eläinmaailmassa
267 "Komppia ikä kaikki"
266 Älykkyys ja rytmitajua käyvät käsi kädessä
265 Tanssijan vetovoima
264 Lavatanssien ylivertaisuus
263 Pavi pe 17.9. MMto
262 Esakallio la 11.9. La Strada ja 7 Seinähullua
261 Tänäinen saarnani
260 Korsu ja Tulipunaruusut la 4.9. Tanhuhovi
259 Pedagogi
258 Esakallio pe 27.8. Sinitaivas, J Pakonen
257 Rauhalahti 20-21.8. MMto
256 Iran, Iran, Iran
255 101 tuntia tanssia
254 Tulipunaruusut Wanha to 12.8.
253 USA on vararikossa.
252 Tanssikurssit
251 Viikon lavakäynnit
250 Tanssimusiikin välit ja lavaspiikkaus
249 Backas la 31.7. MMto
248 Saukonkallio ma 26.7. MMto
247 Esakallio pe 23.7. FBI, MMto
246 Matti ja Teppo, Pavi ke 21.7.
245 Tangomarkkinat
244 Vihreät Niityt 2010
243 Suutelu on tärkeää
242 Myös tanssimassa
241 Wanhan tanssikellari 19.6.10 MMto
240 Mihin menet bändi /tanssimusiikki?
239 Miehinen aivotoiminta
238 Mäntsälässä Blogman ja Metsäketo, 12.6.10
237 Rakkautta ensi silmäyksellä
236 Ihanko totta?
235 Valehtelevatko naiset puhuessaan seksistään?
234 Energeettistä
233 Pavi ja Tanhuhovi
232 Uskottavuutta kehään
231 Taidemusiikki
230 Kylpylät 1400-luvulla
229 Papiston tila vuosina 1300-1500
228 Tanssimusiikki ja kuuntelumusiikki
227 Rumpali
226 19 huteroa myyttiä seksistä
225 Miesten tasa-arvo
224 Energian säästö, risupaketti, ydinvoima
223 Herkkähipiäisyys kasvussa
222 Finnair yllyttää menemään surmansuuhun
221 Finnair jättää kaukomatkaajat heitteille.
220 Sääkartoista
219 Pavin avajaiset pe 16.4.10 - pikaraportti
218 NATO-hapatusta
217 Vaikeat ajat ovat vasta edessäpäin
216 Huijausta!
215 Videopelien ohjaimet kehittyvät
214 Tanhuhovi la 10.4. MMto ja Sinitaivas
213 Viimeinen valssi
212 Seurala, Loppi ma 5.4.
211 Teeriharju su 4.4. Focus
210 Kävi kuin Pihtiputaalla
209 Hyvä kansa johtaja
208 Älykkyysosasmäärästä
207 Tanhuhovi la 20.3. Tulipunaruusut ja Teemu Harjukari
206 Viini, uusi dieetti naisille?
205 Sotaorvon vaikerrus
204 Arsenikkia ja vanhoja pitsejä
203 Teeriharju la 6.3. MMto
202 Tieteellistä tutkimusta masturbaatiosta ja sen myyteistä
201 Sotaorvoista ja muista sodasta kärsimään joutuneista
200 Mikko Alatalon pakina
199 Malmin työväentalo la 27.2. Mäkelä
198 Sotaorvot
197 Stalin
196 Tanssimusiikki jytää ja helmat paukkuu
195 Elämäkerta 14:lla kuvalla
194 Radio tappoi tanssimusiikin
193 Esitystalous
192 Ystävänpäivän aattotanssit Koskenrannassa
191 Venäjä modernisoi tiedustelu– ja viestijärjestelmiänsä
190 Tähti-illat boikottiin
189 Tanhuhovi la 6.2. Martti Metsäketo
188 Historia opettaa - ehkä (2)
187 Eläkeikä 65:stä 67:än
186 Sotaorvot saaliinjaolla
185 Se on demokratiaa, sano
184 Historia opettaa - ehkä
183 Kaminiitto
182 Sotalesket ja -orvot
181 Barokin kuolinkamppailu - rokokoo
180 Intohimo on kuollut
179 Barokkiajan arki-ilmiöitä
178 Egon Friedell (1)
177 Vehkeet hyllylle
176 Entä, jos otetaan toinen näkökulma..
175 Tuleeko vei ei?
174 Köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus
173 Monet ruukut käyvät lähteellä!
172 Ritarien loppu
171 Kultainen vuosisata
170 Viking Isabella
169 Geisha
168 Peuramaa 4.12.09 pikkujoulu
167 Wanhan tansikellari to 3.12.09 MMto
166 On hyvä olla keskivälillä?
165 Kapsäkki (la 28.11.09)
164 Tango - myyttejä rikkoen
163 Lämpimiä ajatuksia 2
162 Säihkysääristä (2)
161 Lämpimiä ajatuksia
160 Säärten kertomaa!
159 Tahtoo, tahtoo
158 Pikku uutisia pintaa syvemmältä (15)
157 Lisää paheita
156 Metro-Club, Kontula su 18.10.
155 Vain sinnikkäällä harjoittelulla oppii oikean viinan käytön
154 Viking Isabella ti/ke 6-7-.10.09
153 Savossa 8-10.10.09
152 Korkeat korot parantavat orgasmia
151 Tango on nyt kulttuuriperintöä
150 Tanhuhovi la 3.10.9 MMto, Syke
149 Wanhan tanssikellari 1.10.09 TS & Kk
148 Suku on pahin
147 Perinteitä kunnioittaen
146 Tanhuhovi 19.9.9
145. Tango Roto
144. Kilpailuttamisesta
143. WTC 9/15
142. Erilaisuutta
141. Vanhusten hoitopalvelujen piiriin on mentävä suunnitelmallisesti.
140. Sotaorvon näkökulmaa vanhustenhoidosta
139. Syksy saa, koittaako kevät!
138. Ohjeistusta
137. RUK 130-kurssi 40 v
136. Pavi ja Turkia
135. Salminen Saimaalla
134. Citius, Avarius, Forecius
133. Grigori Jefimovitš Rasputin
132. Seinäruusuista
131. Pitkä tanssikierros (15-20.7.09)
130. Martti Metsäkedon tanssimusiikin tahdissa viikonvaihteessa
129. Mafia Espanjassa
128. Nautintoaineet
127. Makuja on monia
126. Lavakulttuurista
125. Pavi su 14.6.9 Tulipunaruusut
124. Wanhan Tanssikellari pe 12.6.09
123. Kävelyä
122. Tanssivideo
121. Vanhalla herralla on vientiä
120. Tanhumäki la 6.6.9 MMto
119. Potkimisesta ja tönimisestä
118. Bugg
117. Tanssinopetuksesta
116. Pavi 22.5.9 MMto, JP & Omppu
115. Kaisaniemi 21.5.09 EJ & Mutkattomat
114. MMo Esakallio pe 15.5.09
113. Freda 51 Paula Koivuniemi
112. Lamako kokonaan Bushin piikkiin?
111. Radiohaastattelu Ylenaikainen 28.4.
110. Salsaviikonloppu
109. Mielihyvän hermo tunnistettu
108. Pliukas plaattia ja värivalot
107. Eläkkeelle ja pian
106. Orkesterit ja solistit
105. Iskelmäradiosta tanssimusiikkia!!
104. Tanssi, esiintymistä vai jotain vallan muuta?
103. US:ssa Kaminiitton viimeiseisimpiä tekstejä
102. Viikon Karibian risteily
101. Tangoterapiaa Parkinsonin tautiin
100. Wanhan Tanssikellari pe 20.2.9
99. Komppia ikä kaikki
98. Sellainen on Viipuri
97. Hajasijoittamista
96. Öljyn hinta
95. Kertausta
94. HORMONIT HYRRÄÄMÄÄN
93. Lavatanssi yritettiin tappaa
92. Martti Metsäkedon luento 15.2.09
91. Tangon historiaa
90. Kaseva Wanhan Tanssikellari la 24.1.9
89. Freda 51 to 22.1.9 Omega
88. Tangolla terveyttä
87. Oopperan ystävä
86. Tanssimusiikin kuulemista
85. Ilot. kautta historian.
84. Tapani Luhtaranta 6.1.9 Vartiokylän Työväentalo
83. Järvenpää pe 2.1.9 MMto
82. Teneriffa
81. Siperia opastaa
80. Pesäkallio la 27.12.08
79. Tanssimalla pysyt nuorena. Fyysinen terveys ja mielenterveys kuntoon tanssimalla.
78. Tapania Tanhuhovissa
77. Tanssiorkesterit – onko niitä?
76. Ilmastonhoitoa
75. Hyvä tietää – naisnäkökulmia; näinköhän naiset ajattelevat?
74. Tangolla tehtiin politiikka ennenkin
73. Hunsvotti
72. Isä, Poika ja Maikki
71. Huippuporukkaa
70. Teeriharju pe 5.12.08
69. Heikki, Oinas la 29.11.08 Ruusulinnassa
68. Järvenpään Tanssikeskus pe14.11.08 MMto
67. "Komppia ikä kaikki"
66. "Miksi minulla ei ole kavereita?"
65. MMto 1-2.11.08
64. Mistä CD-musiikkilevyn hinta koostuu
63. Rooman suuri lama v. 33
62. Eduskunnan tanssikerhosta
61. Lavatähtien konserttikiertueet
60. Tanssiterapiasta mielipidettä
59. Kilpailu asiakkaista
58. Ei sulla voi olla nälkä
57. Nykytanssijat kuin juutalaiset Natsi-Saksassa
56. Järvenpääan Tanssikeskus pe 17.10.08
55. Presidenttiklubi ke 15.10.08
54. Tanssiterapia hoito- ja kuntoutusmuotona
53. Lauma
52. Lavaurheilusta
51. Suuri puhallus
50. 45 vuotta siitä on mennyt
49. Lavatanssi on ryhmäesitystä
48. Tanssipaviljonki vastaan Makasiinipuisto
47. Martti Metsäketo Pavilla ke 1.10.08
46. Hyvä tanssiorkesteri
45. Taloustietoa (?)
44. Ylevät tavoitteet
43. Vuoden 2008 Tanssittaja
42. Tanhuhovissa su 13.9.08
41. Maanpuolustus uusiksi
40. Tanssimusiikki ja -paikat
39. Kohmelosta kylpyyn
38 Kiusantekoa
37 Tuttua ja turvallista
36 2-kertaiset maksut Teostolle
35. Pystypainia selätystarkoituksella
34. Opettelukauhu
33. Ruuhkatanssit ja vastuut
32. Rumassakin repussa voi olla hyvät evää
31. Minä poljen, sinä ohjaat..
30. Eeva ja syksyn omenasadon vaarat
29. Kolmen minuutin romanssi
28. Muutamia argentiinalaisen tangon tyylejä
27. Miksi juuri argentiinalainen tango on terveydelle hyvää?
26. Festivaalien verottomuus taas katkolla.
25. Tanssi-/ tangoterapia
24. Tango - terapiaa stressiä vastaan
23. Satumaa-bändi
22. Soittolistaradioista
21. Voihan kuningasten kuningas ja tangomarkkinat
20. Keisarin uudet vaatteet
19. Tähtisolisti on tanssijalle usein haitta
18. Paritanssi arvoon Helsingissäkin
17. Soittolistoista ja ohjelmatoimistojen vuosisopimuksista
16. Tuleeko 200 euron valtionapu tanssilippua kohti?
15. Juodessa elämä moninkertaistuu
14. Fanipala
13. Makasiinirakennus tanssibisneksen tiellä
12. Soittajat, tähdet ja vuosisopimukset
11. Tango lievittää Parkinsonin tautia
10. Lavatanssi - rupusakin kähmintää ja vanhusten saattohoitoa
9. Makasiineista tanssipaviljongiksi
8. Lavatanssikulttuurin ylivertaisuus
7. Kukaan ei tanssi selvänä, ellei ole ihan pöhkö
5. Timo Airaksinen
4. Harry Anttila
3. Asennoituminen
2. Tanssifilosofian teesejä
1. Vihreät Niityt
0. Tangon historia (kaavio)
*. Todistavat myös

♥   Tanssivideoita    ♥


500   Kulttuurisotaa    US 13.10.2012
Kaikkien, niin kieli- kuin muuhunkin hegemoniaan pyrkivien on hävitettävä kilpailijat. Kulttuurisodassa ei välirauhaa tehdä, vaan se on totaalista tuhoamissotaa. Järviradio on sitten amerikkalaisten omistuksessa ja ohjelma muuttui kerralla. Musiikki on nyt rockia tai muuta pelkkää rytmi-iskelmää. Vanhat ikivihreät tanssikappaleet poistettiin listalta, koska se vaarantaa rockin 'suosion' eli englanninkielisen kulttuurin..

Muutaman sanan englantia osaavaa pidettiin 60-luvulla ylimmän sivistyksen edustajana tai ainakin asiaa markkinoitiin siihen tapaan. Vaihto-oppilasjärjestelmä on osa kulttuurisotaa. Niin hienolta kuin päälisin näyttääkin, on sillä omat nurjat puolensakin. Esimerkiksi rock-aalto pyyhkäisi suomalaisen tanssimusiikin ja lavatanssikulttuurin lähes kokonaan pois tavallisen kansalaisen saatavlta. Vaihto-oppilaat tulivat kotimaahan letit nytkyen amerikkalaisen rockin tahtiin ja radio ja tv päästivät hölmöyksissään tämän tanssitaidottoman jengin valitsemaan soittomusiikin. Seuraukset tiedetään.

Kulttuuri on suurta liiketoimintaa ja sen jenkit osaavat 'demokratiaviennin' lisäksi. Kun saadaan ihmiset ensin puhumaan yhteistä kieltä, niin hetken päästä he ajattelevat samalla tavalla ja sitten he ovatkin pelkkää markkinakarjaa. Hyvänä esimerkkinä ovat Coca-Cola ja hampurilaisketjut.

Vaikka J.V. Snellman aikoinaan sanoi, että isänmaallisuus on yksinkertaisesti sitä, että ihmiset muuttavat kulttuuriaan, pitävät sitä tietoisesti liikkeessä ja elävänä, vaativat tapojen ja lakien muutoksia, kun niiden aika on heidän mielestään tullut. Mutta rajansa tällä muuttamisellakin on. Jotain omaa siinä kulttuurissa pitää olla, jos omasta kulttuurista puhutaan. Omaan kulttuuriin turvaudutaan erityisesti vaikeina aikoina, jolloin se toimii positiivisen mielialan säilyttäjänä. Sen vuoksi vain koko kansan saatavilla olevalla omalla kulttuurilla ja sen nauttimisella on jotain todellista merkitystä kansakunnalle.

Väitetään, että tango sopeutti rauhanomaisesti miljoonat siirtolaiset Buenos Airesissa yhdeksi Argentiinan kansaksi. Eteeni ei ole sattunut tutkimusta siitä, kuinka tärkeää yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta Suomessa oli lavatanssikulttuuri maailmansotien välisenä aikana. Samoin vähemmän tutkittua on, miten lavatanssikulttuuri piti yllä kansan mielenterveyttä 50- ja 60-luvuilla, tuskin pelkällä viinan voimalla polskutettiin, kun keskikulutus oli vain siinä 2 l/hlö/v (absoluuttista).

499   Tanssii Tähtien Kanssa    (US 10.10.12)
Sunnuntaiset Tanssii Tähtien Kanssa (TTK) pistävät ajattelemaan uuden tanssimusiikin tulemista, tai perinteisen osaamattomuutta. Sen verran kaukana nuo kuulemamme tanssirytmit ovat olleet perinteisistä.

Jos aktiivi tanssinharrastaja tai tanssimuusikko olisi pistetty sokkotestissä arvioimaan mm. niitä kappaleita, joita viime ohjelmissa foxtrottina, cha-chana tai sambana kuultiin, niin todennäköisesti he olisivat arvanneet aivan väärin, niin kaukana rytmikuviot olivat niistä, mitä paritanssin musiikkilajit ovat tyylipuhtaina edustaneet. Kappaleet soitettiin tuhdilla rock-kompilla. Ohjelmissa eivät ehkä siksi orkesterin ja tanssijoiden rytmikuviot kohdanneet. Ei kappalevalinnoissa mitään vikaa ollut, ne vain oli sovitettu ja soitettu muuna rytminä, mitä tanssijoiden askelkuvioiden piti edustaa.

Tempojen tarkistuskin olisi paikallaan mm. hitaan rumban tempo olisi siinä 108, nyt oli 120… Esimerkiksi cha-chassa ei kuultu lehmänkelloa eikä guiroa, jotka tekevät sen juuri cha-chaksi, puhumattakaan muiden instrumenttien roolista aitoon meininkiin. Foxtrot oli puhdasta beattia vailla 3-muunteisuutta, Abban hieno ikivihreä ei taittunut samban rytmikuvioilla.

TTK englantilainen ohjelmaformaatti antaa orkesterille ja tanssijoille nimiluettelon kappaleista, mistä valita tanssittava numero,mutta kuinka kyseinen kappale sovitetaan ja miten aidosti komppikuviot hoidetaan jää sovittajan harteille.

Olisi erittäin tärkeää ja koko tanssikulttuurin kannalta tuhannen taalan paikka hoitaa tämä ohjelma esimerkkinä hyvästä ja tyylikkäästä tanssimusiikista Suomen kansalle. Ei ole mitään järkeä työntää rock-komppia joka paikkaan ja tuhota hienot ikivihreät rytmit. Parempia aikoja ja sovituksia odotellessa…

498   Rakkauden evankeliumia   
Joseph Ratzinger (*16.4.1927), nuoruudessaan Hitler-Jugendin jäsen, hallitsee saksan, italian, ranskan, latinan, englannin ja espanjan kielet varsin sujuvasti. Mitenkä mahtaa tuon portugalin kielen laita olla? Oli miten oli, mutta kun Johannes Paavali II kuoli 19.4.2005, Joseph valittiin 265. paaviksi nimellä Benedictus XVI.

Perinteinen yhteistyö mafian kanssa on Vatikaanissa ilmeisesti hiukan taas hakusessa, kun julkisuuteen on vuodatettu monenlaista sisäpiiritietoa. Viimeisin versio on tuo paavin hovimestarin Paolo Gabrielen näytösoikeudenkäynti, missä nyt vastavuoroisesti tarjoiltiin 18 kuukautta kakkua keittiön puolelle, mutta samaan hengenvetoon hoonailtiin armahduksen todennäköisyyttä.  

Tämä pyörittely pistää ajattelemaan, ettei vain kyseessä ole käsikirjoitettu juttu. Paavi ei voi tuollaista mennä itse julkaisemaan, mutta jos salaisia asiakirjoja 'varastetaan' ja kopioidaan, kun ne ovat 'unohtuneet' pöydälle, niin minkäs sille paavikaan mahtaa. Se on inhimillistä ja armahduksen paikka.

En ihmettelisi, vaikka jatkonäytöksessä paavin lähipiirissä tapahtuisi henkilövaihdoksia, kun on saatu näin julkista selkänojaa hankalille päätöksille.

Niin että sus' Siunatkoon!

Kommentti/ Sakari Vainikka:"Joseph Ratzinger (*16.4.1927), nuoruudessaan Hitler-Jugendin jäsen." Niin, aivan. Korpi-Anttila saa asian näyttämään juuri sellaiselta kuin Korpi-Anttila haluaa. Ennen laimakirveen heiluttelua kannattaisi kuitenkin tutustua asiaan hieman tarkemmin ja lukea vaikkapa vain Wikipediaa: "Following his 14th birthday in 1941, Ratzinger was conscripted into the Hitler Youth—as membership was required by law for all 14-year-old German boys after December 1939 — but was an unenthusiastic member who refused to attend meetings."
En sattunut lukemaan wikipediasta, vaan La Nacion -lehdestä kyseisen asian.
http://www.lanacion.com.ar/benedicto-xvi-t169

Kommentti/JKA:".. but was an unenthusiastic member who refused to attend meetings."
En omasta mielestäni korostanut hänen innokkuuttaan natsismiin.

Se mitä HS kirjoitteli Vatikaanista 7.10.2012 oli La Nacion -lehdessä vähän syvällisemmin jo 8.7.2012.
http://www.lanacion.com.ar/1488210-el-lado-oscuro-del-vaticano

497   Virtuaalisiirtolaisuus  
Politiikka yrittää siepata ihmisten sielut aatteillaan. Meneillään olevien kunnallisvaalien propaganda kuvaa hyvin tilannetta. Sosiaalisia ongelmia käytetään lyömäaseena eikä myöskään kulttuuriasioita jätetä hyödyntämättä näissä kiivailuissa. Puheista huolimatta politiikka erottaa ja pyrkii erottamaan ihmiset karsinoihin eikä suinkaan yhdistä.

Kun ihmisten olosuhteet ja ympäristö muuttuvat dramaattisesti ja nopeasti tuo se mukanaan yhteiskuntaan uusia fyysisiä rakenteita ja symboleja. Syntyy uusia elämisen ja käyttäytymisen malleja sekä uusia ihanteita. Muutosprosessit aiheuttavat ihmisille tuskaa, koska siinä vaiheessa mikään järjestelmä ei pidä heistä riittävästi huolta. Vastustus, inho, viha ja katkeruus toisia kohtaan kasvaa. Tällaisesta on esimerkkinä nykyiset rasistiset kannanotot.

Kasinotalous on tuonut kuvaan uusia sosiaalisia perustyyppejä. Toisessa päässä ovat muun muassa kovapintaiset sijoittajat, äkkirikkaat it-gurut ja veropakolaiset ja toisessa tuotantoelämästä syrjäytyneet, sosiaalituvan varassa keikuttelevat, huonoon tilaansa alistuneet, haikailijat, viherpipertäjät, yksinkertaiset puurtajat, yhtenäisyyteen taipuvat ja edistykseen uskovat.

Teatteri, ooppera, baletti, kaunokirjallisuus jne. edustavat pitkälti oppineisuutta ja vetävät puoleensa intellektuelleja. Lavatanssi vaikuttaa tajuntaan ja tunteisiin, se on yhteinen kieli, joka suuressa määrin on kaikkien lapsi, vaikka osa eliitistä haukkuukin sitä äpäräksi. Sen avulla voidaan tuulettaa henkilökohtaisia ristiriitoja, jotka olivat syntyneet kulttuurinäkemysten ja sosiaalisten olosuhteiden törmäyksessä. Lavoilla ihminen oppii sopeutumaan toisiin ja mielipiteet loivenevat ja sekoittuvat toisiinsa. Väitetään, että tango sopeutti rauhanomaisesti miljoonat siirtolaiset Buenos Airesissa yhdeksi Argentiinan kansaksi.

Kulttuurin käyttökelvottomuudesta poliittisiin tarkoituksiin on esimerkkinä muun muassa nykyinen lavatanssikulttuuri. Lavatanssit ovat sosiaalinen tapahtuma, jossa kaikki ovat murheineen, mielipiteineen ja varallisuuksineen tasa-arvoisessa asemassa. Lavoilla sosiaalinen demokratia puhuu aidosti ilman poliittista tarkoitusta. Siellä kaatuvat poliittiset raja-aidat, mikä tuntuu olevan myrkkyä puolueille.

Kommentti
Jo Rooman tasavallan aikaan siellä esitettiin atellaaneja. Ne olivat yksinkertaisia, kansanomaisia ja hiukan räävejä ilveilyjä pysyvine henkilöhahmoineen: tyhmä Marcus, suulas kerskailija Bucco, ovela kyttyräselkäinen Dosennus, typerät narrit Pappus ja Sannio. Ehkä myös myöhemmät Lapatossu, Pekka ja Pätkä, Kassi-Alma sekä Uuno Turhaporo jne. -tyypit sopisivat nykykuvaan.

Nyt kun kaksikielisten nimien välttäminen on tullut tavaksi siten, että erilaisille yrityksille, laitoksille ja rakennuksille otetaan latinankielinen nimike, kuten Pothania, Aboa Vetus et Nova, Destia, Itella jne. Niin ehdottaisin, että eduskuntatalolle otetaan virallinen nimi Atellania. Se kuulostaisi niin komialta tällaisen rahvaan brutalistin korvaan.

Näin kunnallisvallien alla tietenkin voisi harkita tämän nimen käyttöä myös kuntatasolla.


496   Rakkaimmat tangomme   
Ensimmäisen maailmansodan aikaan Buenos Airesin ehkä tunnetuin orkesterinjohtaja oli Roberto Firpo. Hän vieraili 1917 Montevideossa (Uruguay). Ko. soittokahvilaan tuli joukko nuoria miehiä, jotka tauolla toivat Firpolle erään marssin nuotit. Säveltäjä itse ei kehdannut tulla maestron luo vaan jäi nujuamaan ovenpieleen. Joukko oli paikallisia opiskelijoita, jotka karnevaalikulkueessa olivat ajatelleet esittää ko. marssin. Tällaisesta ryhmästä, joka esittää karnevaalikulkueessa tanssia ja laulua, käytetään sanaa la comparsa. Marssin säveltäjä Gerardo Hernán Matos Rodríguez oli antanut kappaleelle nimeksi La Cumparsita, jonka Firpo ensi kerran ehti soittamaan vasta viikon päästä.

Firpon mukaan alkuperäinen sävellys oli niin alkeellinen ja vajaa, että hänen piti täydentää sitä ottamalla paloja omasta tangostaan La gaucha Manuelasta ja Verdin oopperasta Miserere. Ts. La Cumparsita oli ainakin aluksi Rodiguezin, Firpon ja Verdin musiikkia. Se La Cumparsita, joka on meille tuttu, ei ole alkuperäinen, vaan Contursin ja Maronin sanoittama ja parantelema versio vuodelta 1924. Oikeutta käytiinkin sitten Rodríguezin kuolemaan asti.

Ensimmäinen hahmotelma Satumaa-tangosta syntyi Unto Monosen kynästä jo vuonna 1949? Matti Viljanen antoi Unto Monoselle paljon neuvoja sävellystyössä ja varmasti 'sävelsi' introja sekä välikkeitä, jotka luontuivat kappaleisiin saumattomasti.

Raadollisempi kansanversio asiasta on juoruilu, että Mononen toi aina tullessaan Viljaselle pullon viinaa ja teeman palasija, joista Viljanen rakensi tangot. Mononen sitten kiikutti ne tuottajalle, joka julkaisi ne merkiten säveltäjäksi Monosen.
*
Montevideossa Independencia aukion reunalla on Salvon veljesten vuonna 1928 rakennuttama palatsi siinä kohtaa, missä ennen sijaitsi Café la Giralda. Mainitussa kahvilassa vuonna 1917 Firpo orkestereineen esitti ensimmäisen kerran Geraldo Matos Rodríguezin kappaleen La Cumparsita. Palatsissa ei ole minkäänlaista plakaattia tästä asiasta. Vain pari naulanreikää seinässä olivat vajaa vuosi sitten muistuttamassa pienestä karnevaalimarssista 'La Cumparsita'.
*
Se miksi y Ángel Villoldon El Choclo on toiselta nimeltään 'The Kiss of Fire' eli 'Tulisuudelma' on oma messunsa. Tästä kopiointiriidasta muistaakseni aikoinaan päästiin USAssa sopimukseen raastuvan avustuksella.
*
Unto Monosesta, tuosta viinaan menevästä karjalaispojasta, on melko hyvä teksti Wikipediassa. Hänen kuolemaansa liittyvistä seikoista paikkakunnalla ja sen ympäristöpitäjissä kiersi monennäköistä huhua, mikä ei mitenkään silloin eikä jälkikäteen himmennä hänen saavutuksiaan tangon edistäjänä maassamme. Eräs versio on, että leikitellessään taas kerran käsiaseellaan se joko tarkoituksella tai vahingossa laukesi sillä seurauksella, että hän haavoittui päähän pahasti. Hän rukoili ryyppykaveriaan lopettamaan hänet ja kaveri toteutti toiveen.



495   Runkkaus kunniaan   (Lähde: tiedelehti Quo)
Hyvästit kovalle päänsärylle. Masturboinnin etuja ovat muun muussa, että se lievittää päänsärkyä ja helpottaa ahdistusta. Tämä johtuu siitä, että sen aikana aivot erittävät runsaasti oksitosiinia, joka puolestaan lisää endorfiinien tasoja. Endorfiinit toimivat kehon omina särkylääkkeinä.

Ramppikuume. Esiinnyttäessä suuren yleisön edessä se harvoin tietää, että puhujan esiintymisvarmuuden ja -rauhallisuuden takana on hetkeä aiemmin ennen esiintymislavalle nousemista puhujan harjoittama masturbointi, mikä on häivyttänyt hänen esiintymispelkonsa ja -ahdistuksensa.

Ei enää unettomia öitä. Nukahtamiseen ja rauhalliseen uneen masturbointi on erinomainen hoitokeino, sillä siinä vapautuu hormoneja, jotka vähentävät stressiä.

Kliimaksin keksiminen. Monet naiset ovat saaneet ensimmäisen orgasminsa itsetyydytyksen kautta ja samalla oppineet hyväilemään genitaalejaan paremman nautinnon aikaansaamiseksi.

Rikoksen sovittaminen. USAssa seksuaalirikoksia tuomittuja kuntoutetaan kontrolloiduissa olosuhteissa harjoitetun masturboinnin avulla. Näin opetetaan heitä hallitsemaan seksuaalisia haluimpulssejaan.

Hätäily. Monet ennenaikaisesta siemensyöksystä kärsivät potilaat ovat parantuneet lääkärin määräämän masturbointiohjelman avulla.
*
*
Myyttejä masturboinnista
Voiko masturbointi aiheuttaa eristäytymistä ja epäsosiaalisuutta? Tietyillä ihmisillä, joilla on vaikeuksia luoda henkilökohtaisia suhteita, masturboinnista kehittyy ainoa seksuaalisen tyydytyksen muoto, mutta tämä eristyneisyys ei johdu masturboinnista vaan masturbointi on eristyneisyyden seurausta.

Voiko hieromasauvaa käyttää esimerkiksi päivittäin? Vaikka psykiatri Frank Sommers väittääkin, että hieromasauva yletön käyttö voi vähentää naisen orgasmin tasoa varsinaisen seksikumppanin kanssa, niin toisaalta Journal of Sexual Medicine -lehden mukaan hieromasauvan käyttö voitelee ja lisää seksuaalista halukkuutta.

En saa orgasmia. Voiko masturboinnista olla tähän apua? Seksologit ovat lisänneet masturboinnin henkilökohtaisen ja pariterapian hoitovalikoimaan, kun naispotilaat valittavat orgasmin tai halukkuuden puuttumista tai kun miehet valittavat ennenaikaisesta siemensyksystä.

Masturboivatko miehet enemmän kuin naiset? Ainakin kasvuiässä näin on asianlaita. Gynekologi Cynthia Robbins Texasin yliopistosta sanoo, että kädellisillä koirasnisäkkäillä tehdyt tutkimukset osoittavat, että masturbointi parantaa sperman laatua ja määrää. Hän lisää masturboinnin eduksi myös sen, että sekä aivotoiminta ja sosiaalinen kanssakäyminen vilkastuvat.

Katso myös aiempi tarina no. 202

494   Carlos Gardel    "El Zorzal Criollo" (lempinimi)
Ranskalaiset, argentiinalaiset ja uruguaylaiset haluavat omia Carlos Gardelin, joka syntyi lehtolapsena 11.12.1890 Ranskan Toulousessa ja sai siviilirekisterin mukaan nimekseen Charles Romuald Gardes. Kun hän oli kaksi vuotta ja kolme kuukautta vanha, hän saapui (9.3.1893) Argentiinaan yhdessä suvustaan karkotetun äitinsä Berthe Gardesin kanssa ilman muita seuralaisia. Argentiina myönsi aikanaan hänelle pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden. Ollessaan 24.6.1935 Karibian kiertueella yhdessä mm. sanoittajansa Alfredo Le Peran kanssa Kolumbiassa Medellin kentällä nousun jälkeen (klo 14:58) törmäsi heidän lentokoneensa toiseen koneeseen, jolloin kaikki samaisessa koneessa olleet kuolivat. Hänen äitinsä Berthe Gardes oli tuolloin Toulousessa sukulaisvierailulla.

Ollessaan 24-vuotias syttyi ensimmäinen maailmansota ja koska Charles Romuald Gardes oli tuolloin vielä Ranskan kansalainen lähetti Ranskan konsulaatti hänelle käskyn kirjoittautua armeijan palvelukseen ja siirtyä rintamalle. Koska hän tunsi olevansa enemmän argentiinalainen kuin ranskalainen, hän ei ottanut kutsua huomioon ja kirjottautui paikallisiin santarmijoukkoihin.

Vuonna 1920 Charles Romuald Gardes matkusti Rosasin teatteriryhmän mukana Espanjaan. Siellä hän kirjoittautui Uruguayn konsulaatissa Tacuarembóssa 11.12.1887 syntyneeksi Gardeliksi, mikä oli hänen silloinen taiteilijanimensä. Tämän dokumentin mukaan hän olisi ollut Uruguayn kansalainen jo yhden vuoden ajan. Myöhemmin tähän dokumenttiin viitaten hän sai Argenttinan sisäministeriöltä henkilöllisyystodistuksen, passin sekä kansalaisuustodistuksen ja niin hänestä tuli Argentiinan kansalainen nimellä Carlos Gardel.

Hänen äitinsä Berthe Gardes kertoi Carlosin kuoleman jälkeen läheiselle ystävälleen, että tämän isä oli Paul Lasserre, johon oli tutustunut tämän suorittaessa aikoinaan Toulousessa varusmiespalvelustaan ja suhteesta oli syntynyt poika. Isän palvelusaika oli kuitenkin päättynyt kaksi kuukautta ennen pojan syntymää, jolloin Paul Lasserre oli häipynyt liikemieheksi Pariisiin, missä hän oli toiminut merkittävän varaskoplan johtajana. Vuotta myöhemmin hänet pidätettiin mm. viinakauppojen ja pankkien ryöstöistä. Seuraavan kerran Paul Lasserre tulee esiin Uruguayssa. Testamenttinsa mukaan hänellä oli kaksi omaa tytärtä, jotka perivät kohtuullisen omaisuuden käsittäen esimerkiksi useita taloja. Mistä varallisuus oli peräisin, sitä ei ole pystytty selvittämään. Tuskin pelkällä baarin pitämisellä sellaista omaisuutta oli mahdollista kerätä. Pojastaan Charles Romuald Gardesista isä ei puhu mitään.

Carlos Gerdel oli tavattoman sitoutunut työhönsä ja äitiinsä, joka asui poikansa luona. Siihen aikaan ei avoliitoista eikä tyttöystävistä paljon kerrottu maailmalle ja sama koski hänen rakastettuaan Isabel del Vallea, jonka kanssa hän asui yhdessä vuosina 1924 - 1932.

493   Islamismin tökkiminen  
US 13.9.2012 klo 9:05 Ilkka Luoma, kommenttini
Minua viehätti aikoinaan kovasti erään neuvostoliittolaisen oppaan näkemys uskonnonvapaudesta: 'Meillä täällä Neuvostoliitossa on täydellisempi uskonnonvapaus kuin teillä siellä lännessä. Meillä voi vapaasti tehdä uskonnonvastaista propagandaan, mutta ei teillä.' No nyt sekin aika taitaa olla ohi.

Kieroutuneena luonteena tulee mieleeni, että tämän islamilaisuuden tökkimisen takana on iso raha. Juutalaistaustaisten omistus sotatarviketeollisuudessa on merkittävä. Sotia on siis pidettävä yllä keinolla millä hyvänsä. Olisi esimerkiksi kiva saada tietää, mistä tuon juutalaistaustainen klipin tekijä sai sen 50000 dollaria, mitä se lehtitietojen mukaan maksoi.

Toinen klippi

492   Zotto & Godoy   
Tanssinet: Kymmenisen vuotta sitten Osvaldo Zotton and Mora Godoyn opetusvideot olivat täällä suomessa kova sana. Nyt ainakin ensimmäiset niistä ovat netissä:

PS. Zotton veljekset, Miguel ja Osvaldo, ovat merkittäviä tangoojia Buenos Airesissa. Heistä kansainvälisesti kuuluisampi tanssijana on vanhempi veli Miguel. Osvaldo kuoli parisen vuotta sitten.

PS2. Alokkaille intissä opetettiin ensimmäiseksi kävelemään (marssimaan). Se sopii tangon harjoitteluunkin, jos ei vie astuvaa jalka vartalon alta ainakaan kovin pitkälle pois /eteen. Siellä opetettiin samalla myös vastaliike, joka muissa tanssilajeissa on vielä tärkeämpi kuin tangossa.

"Viime kesänä Männistössä aika hankalan tuntuinen "sandwitch" tms. ei jäänyt mieleen vaikeana. Nyt opetettuna outson jatkeena .."
Esimerkiksi viimeisessä videoklipissä on myös sandwich

491   Onko Jumala ahne?  
US 8.9.2012
Ahneus, tuo muka yksi kuolemansynneistä, on hyvin inspiroiva asia. Usein sen tyydyttäminen on tarkoittanut historian saatossa sitä, että lähdettiin ryöstöretkille. Retket puettiin myöhemmin jumalan sanan ja sivistyksen levitykseksi pakanoille. 'Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni', on valtakirja, jota länsimaat ovat menetyksellisesti käyttäneet vaurautensa hankkimiseen ja muiden kansojen sortamiseen. Jos em. lause on Jumalan ainoalta pojalta ajattelematon heitto, niin se annattakoon hänelle anteeksi, mutta jos se oli sanottu vakain tuumin ja harkiten, niin pistää miettimään rakkaudensanoman tarkoitusta. Leiviskä eli ryöstösaalis pitää sitten pistää tuottamaan keinottelun alttarille eikä kätkeä maahan pahan päivän varalle.

Nykymaailmassa tuo sananlevitys ei oikein enää pure rosvouksen ja ryöstelyn oikeutukseen, niin on tuotu areenalle uusi 'kultainen vasikka' eli demokratia. Sitä sitten on viety varsinkin maihin ja alueille, jossa tiedetään olevan öljyä. Sellaiset maat kun ovat länsimaitten silmissä 'rosvovaltioita'.

Afrikassa aikoinaan lähetyssaarnaaja kyseli paikallisilta, mikä heistä on huono asia. Vastaus tuli heti, että kun naapurikyläläiset hyökkäävät kimppuumme ja ryöstävät meidän karjamme ja naisemme. No mikä sitten on hyvä asia, jatkoi saarnamies. Tietenkin se, että me hyökkäämme naapurikylään ja viemme heidän karjansa ja naisensa. Tässä varmaan piilee todellisen demokratian ja liberalistisen talousajattelunkin syvin olemus!

490   Vanhuspalvelua   
”Koulutuksessa on tällä hetkellä liian vähän esimerkiksi muistisairaiden hoitoon liittyvää opetusta. .. Tällä hetkellä muistisairaat ihmiset joutuvat kuntouttavan hoidon puutteiden takia noin kaksi vuotta liian aikaisin raskaaseen laitoshoitoon. ”

Hyvä blogikirjoitus pisti taas kerran ajattelemaan tanssiterapian mahdollisuuksia halpana hoitomuotona, josta niin USAssa, Kandassa, Argentiinassa,jne. on saatu hyviä kokemuksia.

Tähän sopinee pieni tarina eriasteista dementiaa sairastavien tanssiterapiatunnilta. Ensimmäiselle tunnille potilaat tulivat verkkareissa ja kumitossuissa niin kuin aerobikkiin. Parin kolmen tunnin jälkeen porukka oli pukeutunut juhlavetimiin: miehillä prässätyt housut ja plankatut kengät sekä naisilla pitkät hameet ja täysi meikki naamalla. Jonkun mielestä tässä on kyse turhamaisuudesta, mutta itse panisin päällimmäiseksi sosiaalisen vietin toteuttamisen tanssin avulla.

Kun eräs 78 v pitkälle dementoitunut mieshenkilö tuli tanssiterapiaan, hän aluksi vain istui tuolissa ja nukkui. Vähitellen hän lähti mukaan ja on sinnitellyt lattialla hyvin aktiivisesti. Vaikka hän oli unohtanut lähes kaiken muun, niin tangon askeleet hänellä vielä oli tallella motorisessa muistissa.

Tanssimusiikin rytmin seuraaminen vaatii tarkkaavaisuutta. Sen vuoksi tanssi parantaa koordinaatiota, mikä Parkinsonin tautia sairastavilla on nollatasoa. Alzheimerin taudin hoidossa paino on muistin parantamisessa koordinaation lisäksi. Tanssi on aerobista liikuntaa ja siten erinomaista myös sydänsairauksista kärsiville. Tanssi sisältää montaa ennalta ehkäisevää ja terapeuttista elementtiä, joten sen avulla saavutetaan monta kärpästä yhdellä iskulla. Se koskettaa fyysistä, psyykkistä, mentaalista ja sosiaalista puolta ihmisissä. Esimerkiksi harvassa aktiviteetissa pääsee koskettamaan toista ihmistä. Sosiaaliset pelot poistuvat ja itseluottamus kasvaa, kun säännöllisesti käy tansseissa.

Tanssi voisi olla varsinkin terveille ennalta ehkäisevää hoitoa stressiä, ahdistusta ja masennusta vastaan. Näitä vitsauksia kun ihmisen elämään matkan varrella mahtuu. Tanssi auttaa ensinnäkin välttämään näitä ja sitten viime vaiheessa sietämään ja kestämään niitä paremmin (siedätyshoitoa).

Pelastakaa edes nuoret!
t. Terpsícore (= "se joka valaisee sydäntä ja tekee sen olon mukavaksi")

489   Kaukana kavala maailma  
US 3.9.2012
Paritanssi on yksi ihmiskunnan vanhimmista, kansainvälisimmästä ja harrastetuimmasta taidelajeista, joten sille sopii luoda arvoisensa puitteet. Jo antiikin Kreikassa tanssi ja laulu ilmaistiin samalla sanalla. En pahastuisi, vaikka kulttuuriministeri esikuntineen panisi parastaan nostaakseen paritanssin takaisin sellaiseksi kaikkien kansanosien yhteiseksi ja innolla harrastamaksi kulttuuri-, taide-, liikunta- ja seurustelumuodoksi, mikä asema sillä aikanaan on ollut maassamme erityisesti työväestön keskuudessa. Maassamme tanssiharrastusta eivät ainakaan tappaneet tai yrittäneet tappaa työväestön piiristä tulleet virtaukset, rapakontakaisesta hajusta ei sano tässä mitään.

Terveysnäkökulmasta tangon, valssin, humpan jne. tanssimiseen liittyy fyysisen liikunnan lisäksi hyvin vahva psykososiaalinen tunneosue, mikä mahdollistaa itsensä näkemisen ja aistimisen paremmin. Oleellista on myös se, että fyysinen suoritus tehdään kohtuullisella rasituksella jatkuvana toistona. Syleily tuo mukanaan suojan tunnetta, hillittyä olemista ja samalla omanarvontunto kasvaa. On merkille pantavaa, kuinka itsestään välittämättömät saatuaan sisäisen olonsa kuntoon aloittavat uuden sosiaalisen elämän. Omanarvontunnon menettäminen on masennuksen oireista päällimmäisin. Argentiinalainen lääkäri Federico Trossero sanoo paritanssista: "Tiiviissä syleilyssä, kuten tangossa yleensä tehdään, aivoissa vapautuu oksitosiinia eli rakkaushormonia, joka alentaa CRH:n eli ahdistushormonin tasoa ja tällöin mielen valtaa rauhallinen hyvänolon tunne, kuten tapahtuu kahden rakastavaisen kuherrellessa keskenään."

Syksy saa ja sisälavakausi koittaa..

488   Jeesus -näyttely   
Parin vuoden takainen juttu espanjalaislehti El Pais tietää kertoa, että Corrala de Santiagon yilopistossa Fernando Bayonan 14 kuvan valokuvanäyttely Circus Christi suljettiin pikavauhtia, vaikka vain 38 henkilöä oli ehtinyt sen nähdä.

Kuvissa prostituutti Neitsyt Maria (Magdalena) ja huumekuriiri Pyhä Joosef tapaavat Carretera de Jaén valtatiellä, ihastuvat ja rakastelevat, minkä seurauksena syntyy Jeesus -poika, joka kasvettuaan aikuiseksi osoittautuu homoksi.

Näistä aineksista tehty näyttely oli liikaa jopa Granadan skinheadeille, joilta tuli taiteilijalle tappouhkaus. Sulkemisen perusteena oli muun muassa se, että näyttely haavoitti liiaksi vakaumuksellisten tunteita. Taiteilija myöntää, että odotti kriittistä palautetta, mutta lopputulema meni äärimmäisyyksiin.

487   Karmelvuoren taistelu  
Ensimmäinen kuningastenkirja 18.luku kertoo, kuinka Karmelvuorella profeetta Elia sytyttää rukouksellaan uhritulen voittaen siten Baalin profeetat, otatti nämä 450 profeettaa kiinni ja vei nämä Kiisonin laaksoon ja tappoi heidät siellä. Kun ajattelee sen ajan tappovälineitä, mahtoivat Iljan nyrkit olla veressä kun heilutteli kirvestä tai muuta astalaa rakkauden sanomaa levittäessään.

Erilaiset taikatemput olivat tuolloin muotia, koska ihmisillä ei ollut kovin paljon kovaa arkea lievittäviä huveja. Tässä oli suuri tilaisuus ihmeidentekijöille. Kuten Atlantin takaiset uutiset tietävät kertoa, niin uuden ja ihmisiin uppoavan uskonnon perustajat eivät kovin köyhää porukka ole, niin sama koski ajanlaskumme alun aikoja. Silloin syntyi erilaisia uskontoja kuin sieniä sateella.

486   Saippuan vaarat!   
Erään amerikkalaisen yliopistotutkimuksen mukaan valtaosassa henkilökohtaisissa hygieniatuotteissa (saippua, pesuaine, hammastahna, suuvesi, ..) on triklosaania, joka on vahva bakteereja ja sieniä tappava aine, mutta se voi myös vaikuttaa sydän- ja muiden lihasten toimintaan sekä aiheuttaa häiriöitä kehon lisääntymishormoneiden tuotannossa. Se on kloorattu bifenoli, joka erityisesti vaikuttaa hermosolujen sähköiseen järjestelmään vapauttamalla esimerkiksi Ca-ioneja.

Triklosaani estää kahden proteiinin keskinäisen kommunikoinnin. Nämä proteiinit toimivat Ca-kanavina vaikuttaen sydämen ja tukirangan lihaksiston. Triklosaanin käyttö tullaan varmaan tulevaisuudessa kyseenalaistamaan näissä tutuissa kotitalouksien aineissa, koska triklosaani ei sinällään edistä terveyttä.

485   Tuliko lomalla pikkuisen pörrättyä?   
Toiset juovat viinaa pitääkseen hauskaa ja toiset pitävät hauskaa juodessaan viinaa. Se pieni sarvipää, joka asuu aivoissamme kielsi meitä loma-aikana menemästä treenisalille ja kannusti ottamaan riippumatossa roikkuen kunnon paukut tai sitten ison jäätelöannoksen. Fiksummat osasivat rentoutua, mutta eivät antaneet kokonaan periksi.

Kestää paljon kauemmin toipua neljän viikon hampurilais-rommikolaruokavaliosta kuin vastaavasta silakka ja kaljakuurista. Muki silloin tällöin nautinnoksi on paikallaan, mutta on hyvä tietää viinan seuraukset.

Alkoholi ei sammuta janoa. Se on diureetti eli kiihdyttää virtsan eritystä, jolloin kehosta poistuu ylenmäärin myös vettä ja keho 'kuivuu'. Makea limonadit ja mehut sen kun pahentavat tilannetta. Eli jos juopotelet, juo ensin pohjalle vettä kunnolla.

Alkoholi lihottaa. Grammassa alkoholia on seitsemän kaloria ja rasvassa vastaavasti yhdeksän. Energiasisällön kannalta kunnon paukun naukkaaminen on sama kuin vetäisi lusikalla voita. Ei tässä kaikki. Alkoholi alentaa testosteronin tuottoa ja laukaisee kortisolin eli stressihormonin tuotannon, mikä edesauttaa rasvan kerääntymistä kehoon. Lisäksi helposti alkoholinoton yhteydessä syödään roskaruokaa.

Alkoholi ei anna nukkua kunnolla muun muassa, koska aineenvaihdunnan kiihtyessä joutuu juoksemaan jatkuvasti pytyllä, jolloin syvä uni häiriintyy ja herättyään ihminen tuntee itsensä väsyneeksi.

484   Ei kun sänkyyn!    American Geriatric Societyn mukaan seksi auttaa estämään ikääntymisen seurauksia. Tutkimuksessa haasteltiin 1235 naista iältään 65- 90 vuotta. Kuten arvata saattaa tällä iällä seksiharrastukset olivat nuoruutta vähäisempiä, mutta ne, jotka sitä edelleen harrastivat, olivat elämäänsä tyytyväisempiä ja heidän elämänsä oli tasapainoisempaa. Vastoin aiempia oletuksia seksuaalinen tyydytys ei riipu ikääntyneisyydestä. Ne ikäihmiset, jotka pystyvät nauttimaan seksistä säilyttävät paremmin sekä fyysisen että mentaalisen terveytensä.

483   Eeva antoi ja Aatami otti - granaattiomenan  
Ruokavalio, jossa on paljon hedelmiä ja vihanneksia, nostaa seksuaalista halukkuutta. Parsa, artisokka, porkkana, selleri tekevät saman vaikutuksen kuin viagra. Viimeisin huuto on granaattiomena.

Edinburgin Queen Margaretin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan granaattiomenan runsas nauttiminen kahden viikon aikana nosti testosteronin tasoa 30%. Miehillä parrankasvu lisääntyi ja ääni tuli möreämmäksi. Naisilla granaattiomena vahvisti luustoa ja lihaksia. Sekä miehillä että naisilla mieliala ja muisti paranivat ja stressihormonin taso laski.

482   Sosiaalitango   
Joskus on käynyt mielessä kysymys, miksi tango on suositumpaa suomenkielisen kuin ruotsikielisen väestön keskuudessa. Tietysti kysymys voi olla täysin vääräkin, mutta jotenkin tällainen luulo minussa istuu syvällä. Tätä asiaa on mukava peilata myös tangon synnyinmaan oloja vasten.

Viime vuodenavihteessa löysin kirpputorilta kirjan TANGO LA MEZCLA MILAGROSA(1917-1956), 2007, Carlos Mina, psykologian professori, Tango - ihmeellinen sekoitus ISBN 978-950-07-2814-0. Kesän aikana sitä on tullut selailtua ja kun en espanja osaa, niin on pitänyt sanakirjan kanssa sitä tavailla ja pistää ylös tuo johdanto-osa.

Buenos Aires lienee pääpaikka tangon synnylle oloissa, jolloin siirtolaisuus sinne oli suurempaa kuin New Yorkiin niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin. Buenos Airesiin ei syntynyt etnisiä kortteleita eikä siellä ollut verisiä etnisiä korttelisotia kuten New Yorkissa. Miksi??

Professori C. Mina väittää tosissaan, että tango toimi sopeuttamisvälineenä. Tango oli sosiaalinen henkilökohtainen henkireikä karuissa oloissa.

PS. Argentiinan ja Buenos Airesin historiasta olen kerännyt tänne

481   Ulkomusikaaliset tekijät  
Esa-Pekka Salonen kiihdytti tunteita puheillaan korkeakultturista tv-haastettelussa tuossa noin kuukausi sitten. Kun kumpikin aivosoluni käyvät jo vanhuuttaan alikierroksilla, niin siitä kai johtuu, että tuli pohdittua hitaasti, mihin pieni maa tarvitsee suuria konserttisaleja ja kalliita orkestereita, kun rikkaissa maissa on tuotettu hienoja levytyksiä. Onko niin, että musiikki ei ratkaise, vaan läsnäolo onkin sijalla yksi. Pitää päästä värisemään tärkeyttä itseä hienompaan seuraan.

Ulkomusikaalisten tekijöiden korostuminen esimerkiksi tanssi- ja popkonserttiorkesterien kohdalla on kai tosiasia. Jos orkestereille tehtäisi keskivertokuuntelijain keskuudessa vain kuunteluun perustuvat sokkotestit heidän soitoistaan, niin olisi mielenkiintoista nähdä nämä tulokset. Helposti tulee mieleen, ettei moni pintaorkesteri huippupisteille pääsisi tässä kisassa.

Hyvän tanssiorkesterin kriteerit vaihtuvat tanssitaidon ja elämäntilanteen /-katsomuksen mukaan melko sukkelaan. Jos se väite, että 70 % musiikista kuullaan silmillä, pitää paikkansa, niin sen mukaan orkesteri voi soittaa lähes mitä ja miten vain, kunhan porukka ihmisinä miellyttää yleisöään. Esimerkiksi rockin puolella näin näyttäisi vahvasti olevan asianlaita.

Sitten on tietenkin järjestäjän kannalta tärkeä näkökulma eli se, että orkesterin pitää tuoda paikalle paljon kaljankittaajia, koska se porukka tekee talolle varsinaisen tilin. Siten esimerkiksi kehä 3:n tuntumassa Pavi tekee hatunnostonarvoisen poikkeuksen - siellä ei alkoholijuomia tarjoilla. Tanssiravintolat puolestaan usein antavat tarkat ohjeet orkestereille siitä mitä soitetaan missäkin illan vaiheessa, jotta kaljahanat pysyvät auki.

480   Tanssilavan takana   
Kaukana ovat ne nostalgiset ajat, jolloin suviyössä haitari soi haikeasti tanssilavalla, heimoveljiltä sai lavan takana pahimpaan janoonsa, pusikosta kuului korttien läiske, ärrät ja muut voimasanat raikuivat yön pikkutunneilla. Järjestysmiehillä oli silloin muutakin hommaa kuin ohjata pirssejä parkkiruutuihin ja toivottaa poislähtijät tervetulleeksi uudelleen seuraavana lauantaina.

Alle 85-vuotiaista lavatanssin pitkäaikaisista aktiiviharrastajista ei tule mieleeni yhtään, joka sairastaisi Parkinsonin tai Alzheimerin tautia ja jolle olisi kehittynyt vasta eläkkeellä pahanlaatuinen sydän- tai verisuonisairaus. En tiedä johtuuko se siitä, että lavatanssi pitää terveenä vai siitä, että aktiivitanssijat harvemmin käyttävät sellaisia nautintoaineita kuin alkoholia ja tupakkaa ainakaan kohtuutta enempää. Myös ruokavalio tanssijoilla on todennäköisesti paljolti sellainen, etteivät liikakilot turhaan rasita niveliä polkallakaan. Jos tuota ylipainoa on kertynyt, niin lihaskunto on sitä järeämpää kaliberia. Ainakin olen vakuuttunut siitä, ettei tanssiminen tapa nuorena.

AA on monille ollut pelastus viinan kiroista, mutta kumma kyllä monet AA-laiset ovat löytäneet tiensä tanssilavoille. Jatkohoito lavoilla voi olla hauskaakin myllyhoidon jälkeen. Muutkin kuin sammumattoman janon uhrit tuntevat ahdistusta, yksinäisyyttä ja vieroksuntaa. Sosiaalisten kontaktien luominen tanssipaikoilla käy mutkattomasti ilman sen suurempia krumeluureja. Kuten laulussa sanotaan: 'yksi jos jättää, niin toinen jo ottaa..' Luulen, että pidän nimissäni pakkien suomenennätystä, muttei se suuremmin aiheuta minulle unettomuutta eikä se minua ole ylpeäksikään ole tehnyt. Kun on luonnonsuojelema, niin minkä sille mahtaa. Tosin tässä iässä yleensä flaksiin riittää, että on hengissä.

Jokaiseen tanssipaikkaan kuuluu buffetin puolella tuo impotenttipöytä. Yleensä siinä vakiopaikoillaan istuvat samat herrasmiehet ja kertoilevat samoja puolivillaisia vitsejä vuodesta toiseen. Ei siitä illan aikana ehdi tanssilattian puolelle kuin korkeitaan pari kertaa. Minullekin on jo pitkään suositeltu siirtymistä tähän pöytään, mutta kun en osaa kertoa vitsejä, muut ehdot alkavat täyttyä.
*
iPöydästä
Viriili Viljo oli ratkennut ryyppäämään, putken päätteeksi oli eksynyt yöllä hautausmaalle ja tietysti tippunut kaivettuun hautaan. Kunto oli sen sorttinen, että nukahti sinne pariksi tunniksi, sitten vasta kömpi ylös ja suunnisti portille. Hautausmaan vartija kiiruhti koputtamaan poistuvan Viljon olkapäätä ja sanoi tiukasti: ”Jaloitella saa, muttei täältä saa poistua!”

479   Kaisaniemi la 3.8. Juhani Rautiainen  
Oli sen verran synkän näköistä taivaalla, ettei kovin kauas tehnyt mieli lähteä. Fonectan sääennuste lupasi siinä klo 19 jälkeen sateen loppumista ja sään selkenemistä pääkaupungissa, joten ajatus Kaisaniemen ulkolavalta ja Juhani Rautiaisesta pullahti päähän. Samalla matkalla tulisi kuitattua visiitti kahden kuukauden ikäisen pojanpojan luona.

Näytti sade lakkaavan, joten läksimme kohti tanssipaikkaa, missä orkesteri kasasi raivokkaasti pelejään. Sade kuitenkin sade näytti jatkuvan ja melkeinpä yltyvän. Sen verran vähän oli väkeä, että sisäänpääsynaksu oli vapaaehtoinen. Maksoimme lehti-ilmoituksen mukaisen suositushinnan. No meitä oli kokonaista 3½ paria hiukan vuotavan katoksen suojassa terassilla, josta teimme myös tanssiparketin.

Ensimmäisen setin jälkeen Rautiainen jakoi meille kaikille urhoollisille oman levynsä omistusnimikirjoituksin. Väliajalla lauloi eräs henkilökuntaan kuuluva kauniita ikivihreitä englannin kielellä. Toinen setti jäi vähän kesken, sillä sateen loppumisesta ei ollut tietoakaan, päinvastoin se yltyi. Orkesteri ei uskaltanut jatkaa, sillä pelkäsi laitteittensa kastumista pilalle, joten pistivät levyt soimaan.

Tanssiväki siinä pohdiskeli ääneen, miten tällä sateella pääsisi kotiin kastumatta. Rautiainen totesi, että ajaa sen porukan kotiin, joka on julkisilla liikkeellä. Kovasti ottivat kiitollisena vastaan tarjouksen. Harvassa paikassa illan tähti kuskaa tanssiväen vielä pirssillä kotiovelle. Kaikesta synkistelystä huolimatta mieleenpainuva ilta, joka jo tänään tuntuu hauskalta kokemukselta.

478   Backas pe 27.7.12 Matti ja Teppo   
Tanssi.net: Sään puolesta kesän alkamisen kunniaksi piti mennä latotansseihin entiseen Elannon kartanoon kehä 3:n varteen. Hiukan arvelutti, koska musiikkivastaavina olivat Turun biletysmestarit, joten tanssimisen kanssa tulisi olemaan niin ja näin. Latin hustle lienee pukin ohella ainoa tanssilaji, joka heidän saundiinsa sopii minun jalalle kunnolla. Hustlea ei juuri lavoilla näe, joten sekin on jäänyt lähes tyystin pois meikäläisen repertuaarista.

Ensin oli puolisen tuntia levymusiikkia. Sivistynyt arvaukseni on, että Wanhan tanssikellarin Kirsillä on täytynyt olla sormensa pelissä, sillä niin hyvää tanssimusiikkia ei kesälavoilla soiteta levyiltä. Horizone soitti ensimmäisen setin ilman illan tähtiä. Erinomainen setti, jokainen kappale oli tanssimusiikkia eikä tarvinnut miettiä, mitähän tämä nyt oikein on. Kyllä pojat osaavat soittaa tanssimusiikkiakin, jos vain heidän annetaan se tehdä.

Valitettavasti tähdet tulivat jo toisen setin alussa kuvaan mukaan, joten meikäläisen kohdalla tanssiminen loppui siihen. Väkeä oli paljon ja suurempi osa naispuoleista. Silmämääräisen arvioni mukaan valtaosalla rippikoulusta oli kulunut jo vuosia. Kun tähdet tulivat estradille, mantamyrsky tempaisi melkein kaikki naiset kohti koroketta, vain osalla oli partneri mukana.

On myönnettävä, että Matin ja Tepon musiikki on mukaansa tempaavaa, reipasta ja lounaissuomalisittain pikkuhumoristista. Se sopii erinomaisesti autoilumusiikiksi. Sanoitukset olivat vähän siinä ja siinä. Riimityksissä jossain kohdin olisin käyttänyt pitempää pohdiskelua eikä runollinen sisältökään kovin syviä luotaavalta nyt tuntunut. Mutta jos on 31 kultalevyä seinällä, niin eivät ne voi tyhjästä tulla. Siinä kuunnellessani jostakin oudosta syystä tuli mieleeni nimimerkki Perusinsinöörin ikivanha pakina Insinööriuutisissa. Siinä hän muun muassa totesi, että miljoona perskärpästä ei voi olla väärässä, paska on hyvää. No onneksi tämä slogani jäi pian mielessäni taka-alalle, mutta häpesin tällaista syntistä aatosta niin kovasti sydämessäni, että katsoin parhaaksi ottaa suunnan kotia kohti.

477   Kuulumisia vahainkodista  
Viriili Viljo oli siirretty vanhainkotiin, missä hän vonkasi vanhasta muistista seksiä kanssasisarilta. Maija suostui kuin suostuikin lähtemään Viljon huoneeseen ja istahtamaan sängyn reunalle, mutta ei sitten muuta. Kovan puhumisen jälkeen Maija otti empien ja häpeillen Viljon kalun käteensä ja piteli sitä hetkisen, mutta siihen se sitten jäi.

Meni pari viikkoa eikä Viljoa näkynyt. Maija jo luuli romanssin täysin päättyneen ja kysyi asiaa Viljolta nähtyään tätä käytävällä. Viljo siinä myhäillen kertoi olleensa Liisa luona toisessa kerroksessa, koska Liisalla on Parkinsonin tauti.

476   Rotukoira   
Eräällä kaverilla oli hieman erikoisen näköinen lerppukielinen lurppakorva, jota hän tietenkin ulkoilutti joka päivä ja näillä retkillä monet tulivat lähes kyllästymiseen asti kyselemään tämän hellyttävän koiran rotua.

Taas kerran eräs viehättävä nainen pysähtyi oman piskinsä kanssa kohdalle ja kysyi koiran rotua. Kaveri tähän, että se on tuotu kaukaa Aasiasta ja rotu on tiettävästi Canis Cunnilingus. Mimmi ihmettelemään, että mikä se sellainen rotu on, kun hän ei ole kuullut sellaisesta rodusta, vaikka on koiraihmisiä. Mies tähän, että suomeksi se tarkoittanee vitunnuolija koiraa. Nainen nosti nokkaansa ja lähti loukkaantuneena kipittämään tiehensä.

Pari päivää myöhemmin samainen nainen tuli kuin tulikin taas koiraulkoilureissulla olevaa kaveria vastaan ja pysähtyi kysymään, että voisiko hän lainata koiraa joksikin aikaa, niin hän voisi sitä ulkoiluttaa tämän puolesta yhdessä oman koiransa kanssa. Kaverilla ei ollut tätä mitään vastaan, he vaihtoivat osoitteita ja kännykkänumeroita sekä samalla mies pyysi soittamaan heti, jos jotain ongelmia ilmenee.

Ei mennyt puolta tuntia, kun miehen kännykkä pirahti ja nainen vaivautuneesti sanoi, ettei koira oikein vaikuttanut rotunsa valioedustajalta. Kaveri sanoi tulevansa heti naisen kotiin katsomaan, mistä on kysymys. Sisälle päästyään mies silmäili hetken ympärilleen, heristi sormeaan koiralleen ja sanoi: "Tyhmä piski, olkoon tämä viimeinen kerta, kun näytän, miten pitää toimia tällaisessa tilanteessa..."

475   Kansankulttuuria  
Noin sata vuotta sitten syntyi voimakas raittiusliikeinnostus. Varmaan tarpeeseen. Sieltä kumpusivat lavatanssiharrastus ja harrastusteatterit, jotka olivat tavalliselle ihmiselle tärkeitä ja terveitä mielialan kohottajia. Kun radio lopullisesti 70-luvulla tappoi tanssimusiikin, hävisivät kyliltä ja kaupungeista myös tanssilavat sekä seurojen- ja työväentalot, jotka olivat kansankulttuurin keskuksia. Sijaan tulivat erilaiset juottolat.

Emme näe metsää puilta eli tavallisen kuntoliikunnan, kuten esimerkiksi lavatanssin, merkitystä kansan mielenterveyden, kunnon ja työkyvyn ylläpitäjänä. Kaiken mediahuomion saavat toisen murskaamiseen tähtäävät taistelulajit eli voittoa janoava kilpaurheilu sekä elitistinen kulttuuri. Ahneet lääkärit ja kansainväliset terveyspalveluiden tarjoajat torjuvat kaikin keinoin ennaltaehkäisevän terveyshuollon.

USA, Kanada ja Argentiina ovat tanssiterapian edelläkävijöitä. Suomikin roikkuu siinä mukana, mutta painii hiukan eri sarjassa eli ns. vaikeampien sairaustapausten hoidossa. Itseohjautuva mielen ja kunnon kohottaminen on havaittu erääksi parhaimmista tanssin puolesta puhujaksi. Työkyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on perustettu tangoryhmiä työpaikkojen työterveyshuollon osaksi.

Lavatanssin harrastamisella voi olla hyvin suuri positiivinen merkitys ihmisen hyvinvointiin. Kyse ei ole pelkästään tanssimisesta, vaan myös laululla ja musiikilla on merkittäviä terapeuttisia vaikutuksia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia hoidettaessa ja ennalta ehkäistäessä. Tanssiterapia paitsi parantaa fyysistä kuntoa ja koordinaatiota, se lieventää tuskaa ja ahdistusta, se auttaa ihmisuhteiden ylläpitämisessä ja se täydentää muita mielenterveyteen liittyviä hoitomenetelmiä.

Muuten tango on otettu maailman kulttuuriperintölistalle UNESCOn Abu Dhabissa 30.9.09 pitämässä kokouksessa.

474   Kunnallisvaalien lähtötelineitä viritetään   
Länsiväylän varrelta ei yleistä tanssipaikkaa löydy. (Olin kuulevinani siellä jonkun lukijan mutisevan, että sepä hyvä - en kommentoi tätä.) Kuitenkin tienvarren yhteenlaskettu väkiluku (Espoo, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo jne.) hipoo 400 000. Monet hallit kaikuvat nykyisin viikonloppuiltaisin tyhjyyttään, kun mitään toimintaa ei niihin ole järjestetty. Aiemmin kun nuorien urheilutoimintaan ei kaadettu veikkaus- ja verovaroja rajattomasti, tanssilavoja ja -taloja oli joka urheilukentän kupeessa. Talkoot olivat eräs sosiaalinen yhdessäolon muoto; varat kerättiin iltamista.

Tavallisen lavatanssin arvostus aikuisten sosiaalisena liikuntamuotona vielä 60-luvulla oli korkealla. Tanssi kun sopii kaiken ikäisille ja sen avulla pysyy kunnossa. Tanssi auttaa hallitsemaan tasapainoa ja vartalon koordinaatiota, mutta sen lisäksi siitä on suuri apu masennuksen hoidossa. Masentunut ihminen on menettänyt elämänhalunsa, minkä hän voi saada takasin musiikin ja tanssin avulla. Musiikki stimuloi ja tanssin yhteydessä pääsee kosketuksiin toisten ihmisten kanssa. Selkä suoristuu nykypäivän työtaakan alta ja sitä päästään elämänsyrjään taas kiinni.

Lavatanssilla on tavattoman suuri merkitys hauskana, monipuolisena ja ennaltaehkäisevänä liikuntamuotona. Ei tanssi vaadi mitään sellaisia suorituksia, mitä näkee jossakin 'Tanssii Tähtien Kanssa' tv-ohjelmassa. Peruskävelijä on parketilla kova sana varsinkin, jos askel sattuu silloin tällöin vielä iskun päälle. Jo pelkkä tanssimusiikki tuo mieleen onnen tunteen ja herättää jo uuvahtamaan päässeen kehon ja jalka alkaa väpättään..

Tanssimusiikin rytmin seuraaminen vaatii tarkkaavaisuutta. Sen vuoksi tanssi parantaa koordinaatiota, mikä Parkinsonin tautia sairastavilla on nollatasoa. Alzheimerin taudin hoidossa paino on muistin parantamisessa koordinaation lisäksi. Tanssi on aerobista liikuntaa ja siten erinomaista myös sydänsairauksista kärsiville. Tanssi sisältää montaa ennalta ehkäisevää ja terapeuttista elementtiä, joten sen avulla saavutetaan monta kärpästä yhdellä iskulla. Se koskettaa fyysistä, psyykkistä, mentaalista ja sosiaalista puolta ihmisissä. Esimerkiksi harvassa aktiviteetissa pääsee koskettamaan toista ihmistä. Sosiaaliset pelot poistuvat ja itseluottamus kasvaa, kun säännöllisesti käy tansseissa.

Tuskin mikään muu harrastus on nuorille terveellisempää ja mutkattomampi tapa tutustua vastakkaiseen sukupuoleen kuin lavatanssi. Ei tarvita viittä kaljaa pohjalle samalla altistuen jo nuorena liialliselle alkoholin käytölle. Lavatanssipaikat kun nykyisin muistuttavat enempi alkoholin kulutuksen suhteen raittiusseuroja, biletyspaikoista en sano mitään, kun ei ole kokemusta.

Tässä saattaisi olla syksyn kunnallisvaaliehdokkaille mietinnän paikka - lähtökuoppia kaivetaan ja oikein syviä kilpakumppaneille.   

473   Kaatuilun vaarat  
Terhakkaan isoäitini terveys lähti romahdusuralle, kun hän kaatui 'prännisä' (karjakeittiössä) liukkaalle betonilattialle ja lonkka murtui. Kahden vuoden kuluttua tapauksesta veisasimme virttä hänen haudallaan.

Kaatumiset ovat ikäihmisten suurin tapaturmainen kuolinsyy. Kaatumispelko saattaa aiheuttaa jopa elämisen laadun alenemista, kun liikunta ja muut aktiviteetit jäävät näistä syistä vähemmälle. Aktiivisen liikunnan puute alentaa motorisia prosesseja sekä tuo tasapainon heikkenemistä. Nämä ovat samansuuntaisia oireita, mitä ilmenee Parkinsonin taudissa (Pt). Näiden oireiden ilmenemistä pyritään ennalta ehkäisemään perinteisillä fyysisillä harjoituksilla, jotta tasapainokyky säilyisi.

Tangon käyttö uutena harjoitusmuotona on antanut lupaavia tuloksia muun muassa Pt:n hoidossa, jopa parempia kuin pelkkä fyysinen voima- ja liikuntaharjoittelu. Asiaa kokeiltiin 38 hengen ryhmässä, joista 19 sairasti Pt:a. Kummastakin ryhmästä noin puolelle järjestettiin perinteistä liikuntamuotoa ja toiselle tangoa kaikille yhteensä 20 tuntia 13 viikon aikana. Vaikka kaikissa ryhmissä havaittiin paranemista jossakin asiassa, niin tangon Pt-ryhmässä havaittiin paranemista niin tasapainon ja askeltamisen paranemisessa kuin kaatumisten vähenemisinä. Erityisesti tangon Pt-ryhmässä luottamus omaan tasapainoon kokeen jälkeen oli selkeästi parempi kuin perinteistä liikuntaa harjoittaneilla Pt-ryhmän jäsenillä.

Molemmat tangoryhmät nauttivat kovasti harjoituksista, koska tangotunnit olivat yhteisöllisiä sosiaalisia tilaisuuksia. Tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen, että vanhemmille ihmisille tango on sopivampi, hauskempi ja hyödyllisempi aktiviteettimuoto kuin muut perinteiset liikuntamuodot.

Tasapaino seistessä.
Perinteisesti on hyväksytty ajatus, että vanhemmilla ikäihmisillä, jotka ovat harrastaneet pitkään tanssimista, liikunnallinen tasapaino on keskimäärin paljon parempi kuin vastaavilla ei tanssia harjoittaneilla ihmisillä. Entäpä jos tällainen ei tanssia harrastamaton menee puolen tunnin tanssitunnille, onko siitä mitään hyötyä?

Koe osoitti, että jo puolen tunnin ohjatun tanssiharjoittelun jälkeen vartalon keinunta väheni ja ryhti parani. Mittaus tehtiin siten, että koehenkilö yritti seisoa mahdollisimman ryhdikkäästi ja huojumatta. Mielenkiintoista oli, että isommilla ihmisillä, joita oli pyydetty ottamaan tanssissa viejän rooli, saivat näissä kokeissa paremmat tulokset. Pysyvämpiä tuloksia saatiin tietysti, jos harjoituksia jatkettiin säännöllisesti.

Tahdissa mars!
Jokainen armeijan käynyt mies on aikanaan alokkaana marssiharjoituksissa saanut samalla peruskurssin myös tanssilattialle. Jopa sellainen vaikea asia tanssijalle kuin vastaliike on käy marssijalta itsestään. (Kun vasen jalka lähtee ottamaan askelta eteenpäin, niin ylävartalossa vasen kyynär- ja olkapää lennähtävät taakse ja oikea puoli vastaavasti työntyy hiukan eteenpäin; oikean jalan askel on peilikuva edellisestä.) Turhaan ei suomalaista tangoa sanota usein marssitangoksi. Ei kun ryhti, vatsa sisään, rinta ulos ja menoksi; anna kuitenkin parillesi aikaa siirtyä alta pois.

472   Urheilu vastaan liikunta   
Veikkauksen kotisivuilla kirjoitetaan sen voitonjaosta muun muassa: "Merkittävä osa suomalaisen kulttuurin tuesta rahoitetaan Veikkauksen tuotoista kertyvillä veikkausvoittovaroilla, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa arpajaislain mukaisesti kulttuurille (38,5%), liikunnalle (25%), tieteelle (17,5%) ja nuorisotyöhön (9%). Jäljelle jäävä 10 % jaetaan samoihin tarkoituksiin vuosittain harkinnan mukaan. Veikkaus tuotti edunsaajille, taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle vuonna 2011 yhteensä 514 miljoonaa euroa" eli kulttuuri 221 M€, liikunta 143 M€, tiede 100 M€ ja nuorisotyö 52 M€.

Arpajaislain 12§:n mukaan Veikkaus Oy:n voitto: Rahapeliyhteisön toiminnasta tulevat varat käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen. Eurojackpotin tuotto Suomessa käytetään suomalaisen taiteen, liikunnan, tieteen ja nuorisotyön hyväksi.

Edellä olevien lainausten valossa arvailen, että sanaa urheilu pyritään välttelemään virallisissa teksteissä. Syytäkin on, sillä sana on saanut sellaisen kaupallisuuden leiman, jolle ei pidä noin vain valtion keräämiä rahoja syytää. Urheilu on globaalia bisnestä, joten sen tulee kerätä rahansa kaupallisia kanavia käyttäen kokonaan.

471   Varautuminen vanhuuteen  
Perheellisillä jossakin kohdassa tulee vastaan tilanne, että lapset lähtevät kotoa. Me olimme kahta puolen 50, kun jäimme huusholliimme kahden. Vapaa-aikaa ja haikeutta oli tavallista runsaammin ellei peräti turhan paljon. Ymmärsimme, että jotain piti tehdä muutakin kuin murjottaa toisillemme, jos aiottiin yhdessä eläkkeelle selvitä kunnialla.

Muutamat ikäluokkamme tuttavistamme keskittyivät hyvään ruokaan ja palanpainikkeisiin. Hienoja asioita nekin, mutta nyt lähes 20 vuotta myöhemmin muutamilla elämän laatua alentavat varsinkin liikkumiseen liittyvät rajoitteet. Ihmismieli kun on sellainen, että helposti lipsuu tuo kalorien ja liikunnan tasapaino, jolloin ortopedit pääsevät hieromaan käsiään.

Me molemmat olemme sen verran vaatimattomista oloista lähtöisin, ettemme olleet oppineet arvostamaan hyviä ruokia, vaan meille on riittänyt, että sitä oli tarpeeksi. Se lienee yksi tekosyy, miksi ajauduimme 90-luvun alussa tanssilavoille ja tulipa siinä sivussa käytyä Eila Holmenin tanssikursseillakin, jossa mm. Jorma Tulonen ja Heikki Kahila toimivat apuopettajina.

Nämä opettajat osasivat sytyttää innon lavatanssiin ja pitää tulta yllä. Varmaan heiltä kuulimme tanssiuramme tulevaisuuden: aloittelijat toivovat osaavansa tanssia kuin keskitason tanssijat, keskitason tanssijat kuin huipputanssijat, huipputanssijat kuin ammattilaiset ja ammattilaiset yrittävät palata takaisin perusasioihin ja löytää tanssin palon. Tanssin ytimenä on askel, tauko ja musiikki. Kaikki muu on kakun koristelua. Koskaan emme ole kilpailleet, koskaan emme ole opettaneet, joten olemme edelleen siinä aloittelijoitten ja keskitason puolivälissä intoa puhkuen.

Kun katselee tanssia harrastaneita ja harrastavia ikäihmisiä, niin ei voi kun todeta, kuinka kaukana heistä niin fyysinen kuin henkinen vanhuus vielä on. Siksi 5-kymppisille on oikea aika hankkiutua (uudestaan) sellaisen sosiaalisen harrastuksen piiriin, missä samanaikaisesti sekä fyysis-, psyykkis- että musiikkiterapian keinot hyödynnetään tulevien vaivojen ennalta ehkäisemiseksi, jotta voi terveenä kuolla, jos sen aika joskus tulee.

470   Sukuhistoriani taipaleelta   
Sukututkijoiden teksteistä voi päätellä, että isäni puolelta sukuhaaraan kuului Pirkanmaalla nuijasodan aikoihin talollinen nimeltään Suurkurkku, joka viranomaiskirjojen mukaan oli maksanut kruunulle veroa x taaleria. Mentäessä 1600-luvun puolelle sama herra esiintyy kirjoissa, mutta tituleerataan tällä kertaa sikopaimeneksi. Käsittääkseni se ei ollut kovin korkealle arvostettu ammattiryhmä tuohon aikaankaan. Pohtimaan olen jäänyt vanhoja sanontoja, onko nimi enne ja onko omena pudonnut kauas puusta.

Eräs sotilasuran valinneista sukuni miehistä, joka ruotusotamiehenä matkusteli paljon Keski-Euroopassa mm. Kaarle XII toimiessa matkaoppaana, piipahti kerran kolmen vuoden rupeaman jälkeen kotona ja matemaattisena kykynä tuli siihen tulokseen, että lapsiluku oli kotona hänen poissa olleessaan kasvanut normaalista poikkeavalla tavalla. Tämän oivallettuaan ja kun sattui olemaan juuri silloin kirves kädessä silpaisi sillä vaimoaan polveen pahoin seurauksin. Tulihan siitä aikanaan merkintä kirkon mustaan kirjaan.

469   Kosketus  
Sanan mukaan eräs tunnettu mies paranteli lähes 2000 vuotta sitten ihmisiä koskettamalla heihin. Jotkut kotimaiset lahkolaispuhujat ovat menestyksellä kaadelleet kuulijoitaan samalla menetelmällä. Äiti Amma vieraili Suomessa syksyllä 2011 ja antoi voimaa ja terveyttä halailemalla ihmisiä ja siinä ohessa keräsi pientä kolehtia järjestönsä hyväntekeväisyyteen. Maailma on täynnä tarinoita taikasauvalla koskettamisista. Jotain ihmeellistä tai selittämätöntä kai siinä kosketuksessa sitten on.

Suomen aivosäätiö & al. järjesti 14.3.2012 Porthaniassa 'Tanssivat aivot' yleisöseminaarin. Suomen Tanssiterapiayhdistys ry oli ilmeisesti vahvasti myötätoteuttaja. Esitelmät ja näytetyt videoklipit olivat vakuuttavia tanssiterapian saavutuksista aivovammojen ja -sairauksien hoidossa.

Kesällä 2008 Rosariossa (Argentiina) oli ensimmäinen kansainvälinen tangoterapiakonferenssi, missä paikallisten lisäksi varsinkin kanadalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat toivat voimakkaasti esiin tangon psyykkisfysiologiset edut mm. Parkinsonin ja Alzheimarin tautien hoidoissa. Se että voi liikkua ja sulkea partnerinsa syliinsä auttaa kohottamaan potilaan tilaa merkittävästi. Tangoterapian avulla pystytään melkoisessa määrin kontrolloimaan potilaan mielialaa ja kuntoa. Kosketus, liikkuminen, säännöllinen harjoittelu ja musiikki lääkinnän lisäksi ovat kaiken hoidon perusta tässä terapiassa. Tanssin ennalta ehkäiseviä vaikutuksia myös muihin vaivoihin voi vain arvailla.

Tämän tangoterapiasta tietäen minua jäi hieman kaivelemaan, miksi niin vähän varsinaiset puhujat ottivat tämän puolen asiasta esille. He korostivat enempi tuota liikkeen, toiston ja musiikin yhteisvaikutusta.

Tuosta kosketuksen tärkeydestä kaiken uhallakin kerron työurani varhaisemmilta ajoilta erään kollegani nuoruuden kokemuksesta Viipurista sotien keskellä, kun kurkkumätä raivosi lapsissa ja nuorissa. Hänkin oli sairaalassa potemassa kyseistä tautia lievänä. Samassa huoneessa oli noin ehkä jo kouluikää lähetelevä tyttö, jolla kurkkumätä oli pahassa vaiheessa. Tämä pieni tyttö sanoi tälle silloin teini-ikäiselle tulevalle kollegalleni, että ”ota minut syliin”. Tovin siinä sylissä oltuaan hän rauhoittui, nukahti ja siitä hetken päästä hengitys loppui. Mikä oli tälle kuolevalle tytölle silä hetkellä tärkein asia?

468   Tanssinetin tiimoilta minun silmin   
Tanssinetissä ryöhähti käyntiin mainostamista koskeva ketju. Itse sen aiheutin enkä ehkä tahattomasti. Kirjoitusohjeen mukaan ”palsta on tarkoitettu tanssiaiheiseen keskusteluun. Humoristiset poikkeamat aiheen sivuun ovat usein piristäviä, mutta jos tanssia käsittelevät artikkelit alkavat hukkua sivujuonteisiin, palsta ei enää palvele sitä tehtävää, jota varten se on perustettu.” Jostakin on mieleeni jäänyt, että tarkoituksena on myös (lava)tanssin edistäminen, mutta tämä mielikuva voi olla ajan tuomaa harhaa.

Vuosia sitten Matti muistutti minua tämän tästä sähköpostin välityksellä, ettei hän hyväksy mainostamista eli ei pidä mennä kehumaan, että huomenna on siellä ja siellä erinomainen orkesteri X, joten ei kun sinne kaikki joukolla. Syy ilmeisesti on se, että tanssin järjestäjille ja esiintyjille tanssinet ei ole ilmainen eli kyseessä on loppujen lopuksi kaupallisesta sivustosta. Siksi pitää olla tarkkana, ettei muut maksajat hermostu.

Siivosin kirjoituksiani, jotta en turhan takia olisi joutunut kirjoituskieltoon, koska sivusto kuitenkin oli minun tarkoituksiini mainio kanava eli varmistaa, että minulle tärkeät tanssipaikat säilyvät ja pitämäni orkesterit saisivat sen verran keikkaa, että jaksaisivat soittaa. Varsinkin mehevimmät kommenttini jätin siksi lähettämättä, etten turhaan ärsyttänyt herkkiä kirjoittajia ja minulle olisi käynyt kuten Humppikselle.

Tähän väliin on hyvä pistää pari sanaa Humppiksesta. Hän on monesti ellei peräti aina kirjoittanut varsin totuudenmukaisesti ja hyvin. Jos joku toinen olisi ollut nimimerkkinä, niin tekstit olisi ylistetty maasta taivaaseen. Ongelmat juontuvat tanssilattioilta. Hän on liian hyvä tanssija, ei erityisemmin suosi itsensä ikäisiä tai vanhempia daameja hakukohteinaan ja on tämän ilmaissut ainakin joillekin tahoile, jotka sitten ovat loukkaantuneet ja parjaus, väärintulkinnat ja vastaavat kiusanteot ovat levinneet. Kyse on siis ennen muuta henkilökemiasta kuin kirjoituksista, mutta kirjoitukset ovat ainoa konsti, jolla häntä on päästy lyömään käyttämällä törkeästi väärin bannausnappia.

Maan tavaksi tanssinetissä on tullut, että arvostelevissa kirjoituksissa varsinainen piikki kätketään niin, että siihen ei voi tarttua ja jos tarttuu, niin silmät pyöreinä väitetään tarkoittavan vallan muuta ja vakuutellaan omaa tyhmyyttä. Usein arvosteluun liittyy aiempia tapahtumia tanssipaikassa. Varsinkin pakkien antaminen ja saaminen on ikimuistettava vihan ylläpidon peruste.

Eräs toinen yksityiskohta, joka usein tulee vastaan, on orkesterin kehuminen. Mene kehumaan jotain orkesteria, niin välittömästi tulee jossakin muodossa negatiivista palautetta varsinkin sellaiselta suunnalta, jolla on käynyt sinä iltana vähän huonompi hakuonni. Eli omaa pahaa mieltä yritetään selittää itselle orkesterilla tai paikan järjestelyillä. Helposti syntyy aiheettomiakin näkemyseroja ja syyttelyn ketjuja.

Suomalaiselle lavatanssijalle on tyypillistä, että polvia pitää notkutella kaikissa tansseissa samoin kuin humpassa. Se tarkoittaa sitten sitä, että varsinkin lattareista tulee varsin omaperäisiä. Voisin kärjistää, etteivät aidot latinot helposti pystyisi näkemisen perusteella esimerkiksi cha-chan tanssijoita tämän tanssilajin tanssijoiksi tunnistaa sen verran hulppeaa yleensä tuo humppaaminen on. Samalla se tarkoittaa sitä, että orkesterit ovat alkaneet soittaan humppaavasti lattareita. En tiedä onko se sitten hyvä vai huono asia, kallistuisin huonon puolelle. Mutta menepä kirjoittamaan tanssinetissä, että erityissuosittu tanssiorkesteri soittaa lattarit päin mäntyä, niin juttu auttamatta roskataan ja ehkä syystäkin.

Kaupallisuus
Tanssinetti on kaupallinen sivusto eli sen rahoitus hoidetaan keräämällä tanssien järjestäjiltä ja orkestereilla ilmoitusmaksua. Jos haluaa nimen soittajalistalle tai paikan kalenteriin, niin pitä pulittaa tietty summa.

Jos esimerkiksi nimiä olisi 1000 kpl (orkesterit ja tanssipaikat yhteensä) ja keskihinta ilman alv:a olisi 50 €/v, niin ylläpitäjän kassaan kilahtaisi 50 000 € joka vuosi.

Tämän kaupallisuuden vuoksi ylläpitäjän on oltava erittäin tarkkana, ettei ainakaan muodollisesti maksajia aseteta toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan esimerkiksi antamalla kirjoittajille ilmaista mainostilaa puffien muodossa.

467   Musiikin kuva  
Käväisimme Wanhan tanssikellarissa, missä Martti Metsäkedon tanssiorkesteri soitteli tuttua ja turvalista musiikkiaan. Jäin erityisesti miettimään, miksi sinne tämä orkesteri oli vetänyt niin paljon tuttuja tanssijoita. Tulin taas kerran vakuuttuneeksi siitä, että eri ihmisillä on erilainen kuva hyvästä tanssimusiikista. Meitä monia ilmeisesti MMto:n musiiikki tyydyttää.

Tanssija voi hyvin kuvitella, että musiikki vahvistaa ja avaa kuunteluprosessissa hermoyhteyksiä sekä motorisia prosesseja. Musiikkiin on mukavampi tanssia kuin ilman sitä ja kääntäen, kun tulee sopivaa musiikkia jalka alkaa väpättään. Kun orkesteri lähettää ilmoille musiikkia, tanssija odottaa niiden olevan tietynlaisia ja vertailee näitä soitettuja ja odottamiaan säveliä keskenään. Hyvä orkesteri on monen mielestä sellainen, jonka soittamat sävelet ja melodiat yhtyvät kuulijan odotuksiin. Musiikkiterapia ilmeisesti pohjautuu tämäntyyppiselle ajattelulle.

466   Rakkauden kemiaa   
Mitä kehossamme tapahtuu kun olemme rakastuneita? Rakkaudessa on mukana paljon tiedettä ja tutkijoilla paljon ajatuksia ja johtolankoja rakkauden alkuperästä ja luonteesta. Nykyinen teknologia antaa mahdollisuuden kurkistaa, miten rakastuneen eri aivoalueet toimivat ja mitä biokemiallisia muutoksia esiintyy verrattuna sellaiseen, joka ei ole rakastunut.

1. Aivot. Rakastuessamme tulemme hiukan hulluiksi. Aivokuvauksissa romanttinen rakkaus näkyy lähes samanlaisena kuin olisimme hiukan hulluja samaan tapaan kuin ihmiset, jotka kärsivät pakkomielteistä. Tutkimusten mukaan kiihkeä ensirakastuminen aiheuttaa serotoniinin laskua ja aivojen mielihyvää käsitteleville alueille tulvii dopamiinia samaan tapaan kuin käytettäessä huumeita. Se luo mieleemme voimakkaita sidoksia mielihyvän ja haluamamme kohteen välille.

2. Aivotoiminnot. Tietyt hormonit, kuten oksitosiini ja vasopresiini, näyttävät olevan ratkaisevassa asemassa pitkäaikaisten suhteiden syntymisessä ja niiden ylläpitämisessä. Kun useita vuosia parisuhteessa olevalle näytetään vastapuolen valokuvaa, niin näihin hormoneihin liittyvä aivotoiminta kiihtyy merkittävästi.

3. Vahvistus. Aivokuvausten perusteella voidaan vahvistaa väittämä, että 'rakkaus on sokea'. Sen lisäksi, että rakastuneella mielihyvän aivoalueet kylpevät dopamiinissa, negatiivisten tunteiden ja kriittisen arvioinnin alueet ovat täysin sammuksissa.

4. Tuoksu on rakastumisessa tärkeä tekijä. Ihminen tuntee vetovoimaa sellaiseen osapuoleen, jolla on itseensä nähden erilainen immuunimolekyylien järjestelmä (MHC- molekyylit). Tällä on tärkeä merkitys jälkeläisten immuunijärjestelmän muodostumiseksi sellaiseksi, että tulevat jälkeläiset olisivat mahdollisimman elinkelpoisia.

5. Seksi vähentää stressiä sekä luo mielihyvän ja nautinnon tunnetta. Tämä johtuu endorfiineista, joita josku myös onnellisuushormoneiksi nimitetään, vaikka itse asiassa ne ovat aivojen tuottamia opioideja, jotka saavat hurmoksen, hyvänolon tai uneliaisuuden kaltaisen tunnetilan. Eräs amerikkalainen tutkimus, johon osallistui 90 000 ihmistä, antoi vahvaa näyttöä sille, että endorfiinit ja oksitosiinit vahvistavat kehomme puolustuskykyä. Seksin seurauksena vapautuu myös typpimonoksidia, jolla on monia vaikutuksia orgaanisiin toimintoihin. Muun muassa se lisää sukupuolielinten verenkiertoa, mikä miehillä estää eturauhassairauksien syntyä.

6. Rakastuneen sydän sykkii nopeammin. Tässä on kyseessä sama mekanismi kuin pelästymisessä: 'sydän hyppää kurkkuun, polvet notkuvat, suuta kuivaa ja vatsassa on perhosia.' Kaikki tämä juontuu vegetatiivisesta hermostostamme, joka tahdosta riippumattomia kehomme toimintoja, kuten sydämen lyöntitiheyttä ja lyönnin voimakkuutta. Kun aivoihimme tulee viesti uhan läsnäolosta, kuten myös on laita rakkautemme kohteen ilmestymisestä paikalle, kehossa syntyy ketjureaktio, joka virittää huomiokykymme ja reaktionopeutemme huippuunsa. Vireystilaa säätelevä väliaivojen hypotalamus saa hälytyksen ja siitä seuraa stressihormonien välitöntä erittymistä ja samaan aikaan tietyt hermot vievät viestin sydämelle, että sen on oltava varautuneena kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin.

7. Suudellessamme 30 kasvolihastamme joutuu tekemään töitä saaden fyysistä harjoitusta, mutta samalla itsetuntomme ja verenkiertomme kasvaa. Amerikkalaisten tutkijoiden mukaan paljon suutelevat ihmiset elävät pidempään ja potevat vähemmän sydänsairauksia. Tämä saattaa johtua siitä, että suutelemisen ansiosta erittyy erilaisia hormoneja, joilla on särkylääkkeiden tapaisia vaikutuksia ja ne vahvistavat kehon puolustusmekanismeja.

Katso myös 339. Suurin niistä on rakkaus

465   Elämäni valssi  
5.3.2012 16:56 Kaminitto US/Vapaa-aika
Vuosia sitten erään turistihotellin tanssibaarissa olimme kotiristin kanssa pomppineet monen monta kappaletta sen mukaan, mitä paikallinen yhden miehen tanssiorkesteri oli soitellut. Eräässä pöydässä istui neljän hengen seurue, joista toinen daameista istui pyörätuolissa. Seurailivat toisten tanssimista ja hissukseen maistelivat talon antimia.

Tuli hidas valssi, jonka pyöreisiin lähdimme. Tämä pyörätuolissa oleva daami nousi hyvin varovaisesti ellei peräti heiveröisesti ylös ja alkoi huojua valssin tahdissa niin kuin leppeä tuuli huojuttaa vahvaa tammea. Pysähdyimme ja jäimme muiden mukana seuraamaan tanssiesitystä, jota soittaja vielä hiukan pidensi.

Se oli sykähdyttävä esitys. Tämä daami pani tanssiinsa kaikkensa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Suurempia aplodeja ja halauksia en ole koskaan nähnyt tanssipaikalla. Se avasi ainakin minun silmiäni sille, mitä tavallinen lavatanssi ja lavatanssimusiikki voivat ihmiselle merkitä.

Tämä oli jälleen kerran osoitus siitä, että tanssiminen parantaa elämisen laatua, edesauttaa luomaan ja ylläpitämään ihmisten välisiä suhteita sekä lisäksi parantaa sydämen toimintaa, alentaa verenpainetta, diabetesta ja kolesterolia, lisää oksitosiinihormoonin tasoa (synnyttää hyvää oloa), parantaa mielen ja liikkeen koordinaatiota ja tasapainoa sekä edesauttaa hymyilemään eli kasvolihakset näyttävät ulospäin sen, että sisäinen hyvinvointi on kunnossa.

Komm. Saanko kysyä mitä se sellainen kotiristi merkitsee, kun ei ole tuttu sana minulle?
JKA: Anteeksi epäselvyyteni - se on synnynnästä. Tarkoitin 'iltojeni iloa', 'elämäni sulostuttajaa', 'miehen kylkiluuta' jne. Tarkoitin siis häntä, joka yli 40 vuotta sitten kääntyi onolatrian uskoon eikä ole vieläkään uskossaan horjunut tai siitä luopunut - luulen. (onolatria = aasinpalvonta)


464   Tanssi yli hautojen   
Muistin ja tasapainon säilyttäminen on ikääntyvien suurimpia haasteita. Se onnistu vain jatkuvan harjoituksen kautta. Lisäksi aktiviteettien tulee olla sellaisia, että niistä voi samalla nauttia. Lavatanssissa joutuu miellyttävän musiikin tahdissa koko ajan ottamaan tiettyjä askelkuvioita ja tekemään nopeita päätöksiä sekä vikkeliä pyörähdyksiä ja suunnanvaihtoja. Tämä harjaannuttaa muistia ja parantaa tasapainoa sekä on merkittävästi sosiaalisempaa kuin pelkkä yksitoikkoinen kävely.

Tanssipaikkoja kun on tullut kierreltyä muutoinkin kuin kaukaa, niin siellä tapaa yllättävän paljon vanhoja tuttuja juomaveikkoja. Kun muutaman vuoden on istunut takamuksensa puuduksiin vertaisryhmissä, niin tanssiterapia on kevyempi vaihtoehto elämässä jaksamiseen. Tiedä häntä sitten miten meidän tanssia harrastavien raukkojen käy, kun selitellään aikoinaan Pietarille tekosiamme – 'suo siellä, vetelä täällä', kuten Kekkonen pahojen kielten keksimän jutun mukaan vastasi Tabe Sliorin lähentelyviestiin.

Edellä oleva tuli mieleeni luettuani lehtikirjoituksen kardinaali Cavallari piispallisesta paimenkirjeestä, joka tähän mennessä on kaikkein jyrkin tuomio tangolle. Kirje manaa tangoa tulikivenkatkuisin ilmaisuin maan rakoon. Hän vertaa tangoa moraaliseen kataluuteen ja lisää, että se on inhottavuudessaan ja vastenmielisyydessään kaikkea sitä mitä vain paatunut ihminen voi kuvitella. Ainoastaan sellaiset ihmiset, jotka ovat menettäneet kaiken moraalinsa, voivat sitä sietää. Se on nykypäivämme häpeätahra. Se joka sitä harrastaa, tekee syntiä. Hän määräsi kaikkia kirkon paimenia eväämään synninpäästön niiltä, jotka ovat tanssineet tangoa ja jotka eivät pyhästi lupaa olla sitä tekemästä uudestaan vastaisuudessa. (Lähde New York Times 16.1.1914)

Kuitenkin tanssiterapian todettu mm. täydentävän muita hoitomenetelmiä (Alzheimer, Parkinson, skitsofrenia . .), auttavan parisuhteen ylläpitämisessä, lieventävän tuskaa ja ahdistusta sekä parantavan fyysistä kuntoa ja koordinaatiota.

Joten ei kai tässä ristiriitojen maailmassa voi kuin yhtyä Euripideen sanoihin: viisaalla on kaksi kieltä, toinen ilmaisee totuuden ja toinen myötäilee aikaa ja tilanteita.

463   Mitä tanssijan mielessä liikkuu?  
Tanssipaikoilla on hyvin usein aluksi tanssinopetusta, joka sisältyy lipun hintaan. Kun aloittelija tulee ensi kertaa suurin toivein tanssikurssille ja näkee kuinka varttuneemmat tekevät hienoja kuviosarjoja, niin hän mielessään ajattelee, että jos vielä joskus osaisi noin hienosti tanssia.

Menee vuosi ja tämä innokas ja osaava tanssija katselee huippuluokan kopteroijia ja huokaa, jospa vielä joskus osaisi tanssia tuolla tavalla.

Kolmen vuoden kuluttua tästä tanssija huomaa olevansa huippuosaaja jopa kilpapuolella. Hän näkee kuinka eräs vasta-alkaja tulee tanssipaikalla empien sisään ja ottaa arastellen tanssiotteen ja horjuvat ensi askeleensa. Tällöin huippuosaaja huokaa ja mielessään sanoo, että jospa vielä osaisi tanssia tuolla intohimolla.
*

Valtakunnan tasolla on vuosikymmeniä vaikuttanut eräs tietty opetussuunta, jonka mukaan opettajan pitää olla jokseenkin ylimielinen ja osoittaa vitsikkyyttään ja fiksuuttaan vinoilemalla varsinkin naispuolisille opetettaville. Moni daami on kyyneleet silmissä poistunut tanssitunnilta kesken kaiken eikä ole takaisin tullut. Tämä aikakausi alkaa olla auttamatta taakse jäänyttä elämää.

Varmaan olen täysin väärässä, kun minulle on tullut sellainen mielikuva, että mitä korkeammalla on kilpatanssipuolella ollut, kun on aloittanut opettajan uransa, sitä kriittisemmin hän suhtautuu opetettaviinsa. Ehkä hänen omalle kohdalleen sattuneet tiukatkin palautteet matkan varrelta ovat turhina painolasteina.

Kuitenkin sanoisin, että nykyään erityisesti nuorempi opettajapolvi suhtautuu äärettömän positiivisesti opetettaviinsa. Tästä oli hyvänä esimerkkinä tv:ssä jokin aika sitten pyörinyt tanssiohjelma, en tarkoita tuomareiden käsikirjoitusten mukaista inhoilua.

Itselläni on ollut hyvä tuuri sen suhteen, että kaikki ne, joiden opetusta olen saanut nauttia, ovat panneet pääpainon tanssin innostuksen sytyttämiseen ja ylläpitämiseen. Jorma Tulonen, eräs pitkäaikaisemmista opettajistani, on innostanut mm. Eduskunnan tanssikerholaisia lavatanssikulttuurin ymmärtämiseen ja siitä nauttimiseen.

462   Kirjeen sulle kirjoitan    (Erkki Piirto)

1. :,: Kirjeen sulle kirjoitan ja kuorehen mä laitan
oikein valokuvaniki. :,:
:,: Näät mun siinä vasemmalla sontakuorman päällä
ja ohjaksissa kelpo Miikin. :,:

2. :,: Minkä tähren lährit sinne Amerikkahan töihin
oon mä sitä ajatellut. :,:
:,: Emmä ollut tarpeheksi rikkahaasta talosta
ja osannut en olla hellu. :,:

3. :,: Metallinen kaulaketju, jonka annoit mulle,
putosi ja joutui hukkaan. :,:
:,: Tuokkolasta kuoli sitten viimeinenkin mulli
ja muuta ei oo sattunutkaan. :,:

4. :,: Kyynelistä kostehista kynttiläni sammuu
kamarini akkunalla. :,:
:,: Ekkö sinä voisi sitä sytyttämään tulla
sillä rakkautesi valkialla. :,:

(Lähde: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pohjalaisisanta_eero_piirto_40991.html#media=40996
Kannattaa katsoa tarkkaan pientä poikaa, joka tuli lavalle kuuntelemaan ja kuinka hienosti tämä polkee jalalla tahtia.


461   Flikkaan polska    (Erkki Piirto)

1. :,: Mitä ne tuollaasetkin
plaattialla tekkee,
kyllähän sinne paremmatki tuppii :,:
Kun ne sitten vielä
hyppelöövätki kuin
isoäiren vanha puolarukki.:,:

2. :,: Kyllä ne muaki sinne
hyppelemähän veis'
jos ne tietäis' että mull' on lehmä. :,:
Vaan kun eivät tierä,
niin ei myöskään vierä,
pahaakos sen lehmällisen kerjää.

3. :,: Mä on tullu' suhun ja
sä oot tullu' muhun ja
pappani pani mut sua meinaamahan. :,:
Jollen mä sua saa,
niin voi, voi Herran tähren
kyllä se olis' äirellekkin paha.

4. :,: Menin luttihin maata ja
jätin oven haata ja
orottelin poikia perähäni. :,:
Aamulla heräsin ja
yksin makasin,
voi piru kun mun pisti nenähäni.

(Lähde: Maikki Metsäkedon hyräilystä 21.2.2012 odotushuoneessa)
(Spotyfy'stä löytynee kokonaisena)

460   Elämäni soittolista    US
Musiikki herättää muistoja jopa vahvemmin kuin vanhat valokuvat. Helsingin yliopiston dosentti Minna Huotilainen sanoo, että musiikin ja muistojen vahvaa yhteyttä hyödynnetään musiikkiterapiassa ”turvariepuna”, kun puretaan ahdistavia ja hämmentäviä tunteita. Ihmiset terapoivat itseään jatkuvasti musiikilla.

Hyvä musiikki panee mielemme kuvittelemaan liikettä eli hytkymään ja naputtamaan jalkaa tai sormea, koska musiikki stimuloi koordinaation ja liikkeen ajoitukseen liittyviä aivoalueita. Musiikki on ihmisen varhaisinta kommunikaatiota, ehkä puhettakin varhaisempaa, se säätelee primitiivisiä tunteita. Mielimusiikki toimii aivojen rajuna ärsykkeenä, aktivoijana ja virittäjänä.

Musiikkimakuun vaikuttaa merkittävästi se, millaiseen äänimaailmaan ihminen syntyy. Lapselle on turha yrittää syöttää ”kehittävää” musiikkia, sillä lapsi vaistoaa tarkasti, mistä musiikista vanhemmat tykkäävät aidosti. Musiikkimaku voi silti kehittyä paljonkin kuuntelemalla. Musiikkilajeja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Ei siis ole pakko kuunnella Mozartia. Musiikkikulttuurin näkökulmasta hyvä musiikki on luovaa ja kekseliästä. Yksilön näkökulmasta hyvä musiikki on sitä, mistä hän nauttii.

Edellä olevat ajatukset olen poiminut Terhi Hautamäen kirjoituksesta Evita-lehden no. 4, huhtikuu 2011 sivulla 54: "Elämäni soittolista". Lavatanssin harrastajana korostaisin vielä enemmän tanssin ja musiikin yhteenkuuluvuutta. Ainakin antiikin kreikassa musiikista, tanssista ja laulusta käytettiin samaa sanaa. Terpsícore oli sen jumalatar tarkoittaen sanana: se joka valaisee sydäntä ja tekee sen olon mukavaksi. Ihminen kaipaa sellaista kulttuuria, jota pääsee itse tekemään.

Keskivertosuomalaiselle tanssilava on se näyttämö, jossa itse kukin pääsee tyydyttämään esiintymistarvettaan. Pitää kuitenkin muistaa taiteilijan kultainen nyrkkisääntö, ettei näyttämöllä saa esiintyä. Taiteilija, joka esiintyy ei nouse koskaan suuruuteen. Lavatanssi on vuoropuhelua tanssipartnerin kanssa. Jos siinä yrittää esiintyä muulle tanssiväelle, niin lopputuloksen voi helposti arvata. Tässä on samoja piirteitä kuin itseään kehuvissa hölösuisissa kavereissa, ei niiden seuraa kaipaa. He kehuvat itseään sellaisella höökillä, ettei toiset ehdi siihen väliin kehua ollenkaan itseään. Eihän siitä sellaisesta mitään tule.

Maassa on satoja tuhansia, joiden terveyden ja elämisen tasoa parantaisi ravaaminen lavatansseissa. Yhteiskunnan ja tiettyjen piirien kannalta on tärkeää, ettei sairauksia maasta hävitetä, vaan että niitä hoidetaan. Näin tietyt tuottoisat liiketoiminnat ja suuri paarialuokka maassa säilyvät. Esimerkiksi tupakointi ja viinajuonti ovat mielisairauksia, tarkemmin sanottuna reaktioita lamaannuttavasta pelosta. Siksipä ne ovat sodan ja henkilökohtaisen laman oloissa niin suosittuja.

Lavatanssi on sylikkäin tapahtuvaa liikettä. Miehen ja naisen välistä vartaloiden avulla tapahtuvaa keskustelua ohjaa lähes synkkä ja ikävöivä musiikki. 'Keskustelun' aiheena on intohimo, joka ei voi koskaan täyttyä. Se on makeaa surua. Tanssin aikana kaksi toisilleen vierasti tulee yhdeksi. Kaksi toisilleen vierasta saavat kuvitelmissaan kokea olevansa yksi kokonaisuus. Onko se tämä kaipaus, joka loppujen lopuksi tekee tanssista romanttisen. Vastakkaisen sukupuolen kaipaus ei ole pelkästään seksin puutteesta johtuvaa, vaikka siihen usein liittyy seksistä unelmointia. Kaipaamme sellaista, jonka tajuamme vastakkaiseksi ja jonka kanssa voisimme muodostaa kokonaisuuden. Kuten kemiassa on opetettu, vastakkaisen varauksen omaavat ionit yhtyvät yhdeksi molekyyliksi.

459   Elämäni soittolista   
Kylkiluu pisti nokkani eteen Evita-lehden no. 4, huhtikuu 2011 sivu 54: ”Elämäni soittolista”, Terhi Hautamäki. Tekstiä on mukava lukea kuin piru raamattua. Tässä tapauksessa tanssinharrastaja vastaan musiikin kuuntelija.
Lyhennelmä:
'Ravintolassa soiva klassinen musiikki saa asiakkaat tuntemaan itsensä varakkaimmiksi ja syöään kalliimmin. Ostoskeskuksissa hidastempoinen musiikki saa ihmiset viipymään keskimäärin 15 minuuttia kauemmin ja ostamaan 33% enemmän. Itselle vieras musiikki voi ärsyttää, jos sitä kuulee taustalla.

Musiikki herättää muistoja jopa vahvemmin kuin vanhat valokuvat. Se aktivoi elämäkerrallisen muistin ja käynnistää aivoissa mielen elokuvan. Tutkijat eivät tiedä miksi, ainoastaan miten se tapahtuu. Musiikki osuu aivojen mantelitumakkeeseen, joka vastaanottaa kaikki aistitietomme ja jonka tehtävänä on tunnereaktioiden muistaminen ja käsittely. Vahva vaikutus on musiikilla, jonka ensikuulemiseen liittyy voimakkaita tunteita, ja muisto haalenee, jos kuulemme kappaleen monta kertaa.

Helsingin yliopistossa Monitieteisessä yksikössä työskentelevä dosentti Minna Huotilainen sanoo, että musiikin ja muistojen vahvaa yhteyttä hyödynnetään musiikkiterapiassa ”turvariepuna”, kun puretaan ahdistavia ja hämmentäviä tunteita. Ihmiset terapoivat itseään jatkuvasti musiikilla. Esimerkiksi työpäivän jälkeen pistetään joku itselle sopiva kappale soimaan.

Hyvä musiikki panee mielemme kuvittelemaan liikettä eli hytkymään ja naputtamaan jalkaa tai sormea, koska musiikki stimuloi koordinaatioon ja liikkeen ajoitukseen liittyviä aivoalueita. Musiikki on ihmisen varhaisinta kommunikaatiota, ehkä puhettakin varhaisempaa, se osuu suoraan aivojen syvimpiin osiin, mielihyväkeskukseen, joka säätelee primitiivisiä tunteita. Mielimusiikki toimii aivojen rajuna ärsykkeenä, aktivoijana ja virittäjänä.

Esimerkiksi pareittain soittavien muusikoiden aivosähkökäyrät alkavat yhdenmukaistua heidän soittaessaan. He siis kommunikoivat keskenään tiedostamattaan. Sama koskee todennäköisesti yhteislaulua. Laulaminen puolestaan kehittyy laulamalla. Yhteisön koossa pitämistä ja parinvalintaa on pidetty jopa musiikin perimmäisenä biologisena tarkoituksena. Siten musikaalisuus on ihmisen luontainen ominaisuus.

Toiset kuuntelevat musiikkia vasemmalla toiset oikealla aivopuoliskolla tai sitten molemmilla. On vaikea todistaa, että erot olisivat synnynnäisiä. Musiikkimakuun vaikuttaa merkittävästi se, millaiseen äänimaailmaan ihminen syntyy. Lapselle on turhe yrittää syöttää ”kehittävää” musiikkia, sillä lapsi vaistoaa tarkasti, mistä musiikista vanhemmat tykkäävät aidosti. Hän pitää samanlaisesta, kunnes kehittää oman makunsa, jolloin musiikista tulee samalla tapa erottua vanhemmista. Jo vastasyntynyt tunnistaa vaistomaisesti musiikkikulttuurinsa tyypilliset sävelasteikot ja vierastaa riitasointuja.

Ihminen lukkiutuu jo ennen kouluikää tiettyyn ääniympäristöön, ja aivojen kuulojärjestelmä käsittelee muunlaista musiikkia siitä käsin. Musiikkimaku voi silti kehittyä paljonkin kuuntelemalla tietoisesti, jolloin samalla kuuloalueet saavat jumppaa.

Aivojen mielihyväkeskuksia hellii musiikki, jossa on ihanteellinen yhdistelmä toistoa ja hienovaraista muuntelua sekä yllätyksiä. Siis sopivasti jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua. Atonaalinen taidemusiikki on suurelle osalle ihmisistä epävireistä möykkää, pelkkiä yllätyksiä ja ilman säännönmukaisuuksia.

Musiikki stimuloi aivoja, mutta nykykäsityksen mukaan musiikkilajeja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Ei siis ole pakko kuunnella Mozartia. Musiikkikulttuurin näkökulmasta hyvä musiikki on luovaa ja kekseliästä. Yksilön näkökulmasta hyvä musiikki on sitä, mistä hän nauttii.

Paholaisen sointu, vähennetty kvintti eli tritonus oli keskiajan kirkkomusiikissa kielletty. Kyseinen sointu löytyy mm. West Side Storyn Mariasta ja Simpsonien tunnarin alkusävelestä.'

458   Koskenranta avasi jälleen ovensa     3.2.2012

Ravintola Koskenrannassa, Katariina Saksilaisenkatu 9, on yritetty pitää sinnikkäästi helsinkiläisille ja miksei myös ulkopaikkakuntalaisille tansseja. Lumiset kadut ja pakkasperjantai oli hiukkasen haasteellinen avajaistanssien kannalta. Asiaa kompensoivat Pekka Niskan Pojat, jotka toimivat vetonauloina.

Itse tähtäsimme siihen, että olimme selkeästi ennen kello 20:a paikalla, jottei tarvitsisi viedä autoa parkkiin jonnekin kilometrin päähän. Piti tanssia parit levyt alkuunsa, jotta tarkeni odotella PNP:n ensivalsseja, joihin osallistui vajaa kymmenen paria. PNP soitti tapansa mukaan tuttua, turvallista ja tanssittavaa musiikkia, joten siitä ei voi muuta sanoa kuin pelkkää hyvää.

Tuttuja tanssikasvoja oli paikalla melko paljon. Tihrusilmänarvaukseeni perustuen lipun lunastaneita oli ehkä 150 ja 200 välillä oleva luku. Tämä tarkoitti sitä, että ainakin tanssiväljyyttä oli runsain mitoin. Ilmoittelun laajuuden huomioiden oli siitä nähden paikalla kuitenkin kohtuullisen paljon väkeä.

Voisin kuvitella, että harmaana eminenssinä ja kannustajana yrittäjän taustalla on vanha tanssilavojen konkari, joka haluaa tanssikulttuurin säilyvän maassamme oli kriisi tai presidentti mikä tai kuka hyvänsä. Toivon yrittäjälle menestystä. Paikka ei ole niitä kaikkein helpoimpia liikennejärjestelyjen kannalta. Muutaman sadan parkkipaikan taikominen läheistöltä ei kovin helpolla onnistu.

457   Tangoa Buenos Airesissa    18.12.2011 - 16.1.2012
Jos menisin Buenos Airesiin uudestaan, niin todennäköisesti en juoksisi milongoissa eli tavallisissa tanssipaikoissa, en ainakaan sellaisissa, jotka alkavat ennen kello 22. Sellainen mielikuva jäi, että näissä varhaistansseissa käy lähinnä eläkeläiset eli köpöttelevä väki. Varsinkin pisti silmääni, että miesten keski-ikä oli noin 10 – 20 vuotta naisia korkeampi ja vastaavasti naisten tanssitaito merkittävästi miehiä parempi. Vain yhden taitavan vanhemman miestanssijan näin koko matkan aikana ja sentään kävimme 25 kertaa milongoissa.

Myöhäisiin tangotansseihin nuoriso valuu tuossa puolenyön aikaan ja nujuavat ensin pöydissä juomansa ääressä pari tuntia ennen kuin pääsevät vauhtiin. Valitettavasti en ollut näkemässä kolmen aikaan aamulla, miten väki vetää tangoa tunteella.

Jos ilkeä olisin, niin väittäisin, että tango väestöpohjaan nähden on suhteellisen vähän harrastettu asia tavallisten nuorten keskuudessa. Se ketkä tangoa tanssivat vähän riippuu siitä keneltä kysyy. Buenos Airesin 12-miljoonaiseen porukkaan mahtuu jo melkoinen määrä ammattilaisia, joille aika monelle tarjoutuu työtilaisuuksia tangoshow'n piirissä. Sain sen käsityksen, että tämän metropolin alueella pyörii kymmenittäin enempi pieniä tangoryhmiä, joten erilaisia tangoesityksiä löytyy joka illalle. Nämä esitykset on tarkoitettu ennen muuta turisteille. Hinnatkin ovat sen mukaiset, ettei paikallisella palkkatasolla joka ilta istuta tangoravintolassa pihvin ääressä ja hihkuta bravoota paikallisille tangovirtuooseille.

En laskenut mutta arvaan, että varsinaisia tanssipaikkoja Buenos Airesissa on selkeästi alle 100, enkä ihmettelisi, vaikka todellinen luku olisi alle 50. Lähes poikkeuksetta elävä musiikki puuttui ja pelkästään melodiatonta, hakkaavaa nuevo tangoa itkunsekaisen miehen äänellä laulettuna kuuli joka paikassa pitkin iltaa. Vain tangoesityksissä kuuli sellaista tangoa, jota olin tottunut pitämään hyvänä argentiinalaisena tangona.

Se vähä mitä näin vanhemman porukan muuta kuin tangoa tanssivan, oli pettymys. Eivät he osaa muita tansseja oikeastaan ollenkaan, mitä nyt paikallisia kansantanhuja. Eipä silti ei siellä myöskään juuri missään muuta soiteta kuin tangoa, milongaa ja (tango)valssia.

Ai niin otsakkeen aiheesta piti kirjoittaa. Käyttäisin aikani ja rahani yksityisillä tangotunneilla. Opettajia löytyy joka lähtöön. Monelle suomalaiselle tuttu lienee Tango Pasiónista Los Ocampo (www.losocampo.com.ar). Vaikkapa yhtenä opettajina voisivat olla he. Nyt emme ottaneet heihin yhteyttä, koska arvelimme, etteivät he olisi päästäneet meitä irti ennen kuin lentokentällä, emmekä halunneet olla heille pitkänä riippana.

~ Matakakertomus ~

456   Sibeliuksen synttäritanssit Musiikkitalon Black Boxissa
Mitenkään erityisesti ei kyseisiä tansseja mainostettu paikallisessa lehdessä, joten sinne piti osata tulla. Kuulin, että facebookissa oli tilaisuutta puitu ja ehkä sen vuoksi varsinkin evästettyä nuorta väkeä oli runsaasti paikalla.

Black Box (BB) on talon eteläpäässä (Postitalon suunnalla) alakerrassa. Pää- eli narikka-aulasta kävellään miesten wc:n tasolta hissin vierestä alakertaan kaksi kerrosta, niin olla jo melko lähellä. Alhaalla on myös vartioimaton narikka. Opastuksia saa hakea. Ensivaikutelmat tilasta eivät minun kohdallani olleet huonot mutta eivät mitenkään loistavatkaan. Lattia muistutti enempi vesivanerin kääntöpuolta, mikä ei minun tossuilleni ollut mahdoton juttu. Tanssialueen pinta-alaa en laskenut, mutta veikkaisin yli 200 neliön.

Vahtimestari avasi ovet kello 19:00 ja soitto alkoi melkein saman minuutin aikana. BB:n sisääntulosta katsoen oikeassa seinässä oli sekä oven vieressä että peremmällä lokeroita, jonne voi pistää käsitavarat. Tuoleja oli niukasti. Väliajalla BB:n ulkopuolella oli vettä tarjolla ja yläkerrasta ostopalveluja.

Ensimmäisen ja viimeisen setin aikana mahtui aika hyvin tanssimaan, mutta keskimmäinen oli vähän ahtaan oloinen. Väliajoilla väki häädettiin käytävään, koska ilma loppui ja piti saada vahvaa tuuletusta aikaan. Vain yksi pyörtyi hapen puutteeseen ja häntä virvoiteltiin sitten verhon takana.

Ei ainakaan sen vuoksi talo voi ylenkatsoa lavatansseja, etteikö sinne tanssijoita löytyisi. Silmääni pisti myös se, että paikalla oli tavattoman paljon sellaista nuorta ja erittäin tanssitaitosta väkeä, jota en ollut tavannut muilla tanssipaikoilla. Eli potentiaalia alueelta löytyy. Toivotaan, että lavatanssin puolustajia myös Helsingin päättäjistä löytyy, jotta Silmun kaatamisen jälkeen edes vähän tavalliset tallaajat voivat päästä nauttimaan verovaroin maksetusta kulttuurista eikä pelkästään korkeakulttuuri ole etuoikeutetussa asemassa.

Kun vielä ukulella vahvistettu Martti Metsäkedon tanssiorkesteri vastasi soitosta, niin jokainen tietää, että musiikin suhteen on vaikea olla kverulantti. Tiedossani on, että vain yksi lahtelainen mieshenkilö seuralaisensa kanssa salakavalasti livistivät toisen setin jälkeen Wanhan tanssikellariin Sinitaivaan perään.

455   Lähitanssit Musiikkitalossa♥   Martti Metsäkedon tanssiorkesteri
Suomalaisen musiikin päivä: Lähitanssit Musiikkitalon Black Boxissa (pääaulasta alakertaan) 8.12.2011 klo 19:00 - 22:00 Muusikkojen liiton lähitanssiprojekti jalkautuu pääkaupunkiseudulle. Musiikkitalon ensimmäisessä paritanssi-illassa esiintyy Martti Metsäkedon tanssiorkesteri. Tapahtuman tarjoaa Suomen Muusikkojen Liitto ry
Vapaa pääsy.

Tässä on viehättävää se, että Musiikkitalo on ottanut huomioon myös pupulaarikulttuurin tarpeet. Vahvaa huhua sille, ettei kyseisessä talossa tanssimusiikkia kuule, on nyt joutumassa häpeään. Mielenkiintoista orkesterin valinnassa on se, että kunnian olla ensimmäisenä on saanut orkesteri, joka soittaa lähes ainoana ns. strict tempo- tanssimusiikkia. Kuuluisammatkin tanssilavojen kassamagneetit tahtovat vetää radioiskelmää ja 'kauniita kappaleita uudelta levyltään', joilla ei aina tahdo olla mitään tekemistä lavatanssin kanssa.

Synnynnäisenä kyynikkona mieleen lirahti ensimmäisenä, että jokin vaikutus tuolla nykyisen kulttuuriministerin nuivuudella korkeakulttuuriin saattaa olla, kun tällaista kansankulttuuria päästetään Musiikkitalon seinien sisälle.

Eräs pääkaupungissa ilmestyvä maan suurin päivälehti kirjoittaa tänään (23.11.11) ensimmäisellä kulttuurisivullaan Musiikkitalon taloushuolista. Vaikka 90% juoksevista kuluista tulee kansan verovaroista niin siitä huolimatta 'on konsti joka ikinen viikko pitää salit täisinä, kun Helsingissä on samaan aikaan valtavasti musiikkitarjontaa'. Kysymyksiä herättävä heitto.

Ensinnäkin näyttää siltä, että lipputuloilla kaikki kulut kattava musiikkitarjonta täytyy olla paljon parempaa kuin 90%:n alennuksella toimiva tarjonta jo on vaikeuksissa saada salinsa täyteen. Taitaapi keisari olla vähissä vaatteissa, sanotaan mitä sanotaan. Tulee mieleen viime vuosikymmeniltä tietty silloinen sosialistinen valtio, jossa karjalle ei kannattanut syöttää rehuviljaa vaan sen sijaan leipää, koska tuetun leivän kilohinta oli huomattavasti alempi kuin rehuviljan. Eliittikulttuurin tarjonnassa on vähän samoja piirteitä.

Vuosikymmenien ajan opiskelijoita on yritetty vieroittaa pois populaarikulttista, kuten tanssilavoilta, jotta he tottuisivat eliittikulttuurin suurkuluttajiksi. Menestys ei ole ollut kovin vakuuttavaa. Arveluttavaa tämä on siinä mielessä, että toiset kulttuurit asetetaan eriarvoiseen asemaan. Kuka muu kuin Ralf Gothóni pystyy sanomaan, että esimerkiksi heavyrock ei ole kulttuuria, vaan se edustaa 'tunne-elämän kehittymättömintä ja raainta kerrostumaa' (HS. 25.7.07).

Liekö nykyisen kulttuuri- ja urheiluministerin nuivuuden ansiota, että Musiikkitalo on julistanut Sibeliuksen syntymäpäivän 8.12. suomalaisen musiikin päiväksi ja sen kunniaksi järjestää talon Blackboxissa perinteiset paritanssit (klo 19 -22). Viehättävää on se, että Musiikkitalo on ottanut näin huomioon myös pupulaarikulttuurin tarpeet. Vahvaa huhua sille, ettei kyseisessä talossa tanssimusiikkia kuule, on nyt siis joutumassa häpeään. Mielenkiintoista orkesterin valinnassa puolestaan on se, että kunnian olla ensimmäisenä on saanut orkesteri, joka soittaa lähes ainoana ns. "strict tempo"- tanssimusiikkia. Kuuluisammatkin tanssilavojen kassamagneetit tahtovat vetää radioiskelmää ja "kauniita kappaleita uudelta levyltään", joilla ei aina tahdo olla mitään tekemistä lavatanssin kanssa. Koska tilaisuuteen on VAPAA PÄSY, niin tulkintani mukaan tilaisuutta voi näin vapaasti mainostaa.

* Oopperaporukan räppiotos Paavolle *
http://www.youtube.com/watch?v=VB93oSSu0kA

454   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (23-25/25) ♥
25. Miksi joskus on 'perhosia vatsassa'?
Vatsa on meidän 'toiset aivot'. Pohjoisamerikkalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että ne 100 miljoona solua, jotka ahertavat ruuansulatusjärjestelmässämme, toimivat toissijaisten aivojen tavoin kontrolloiden monia sellaisia elintoimintojamme, joilla on yhteys mm. psyykeemme. Ruuansulatusjärjestelmämme hermoratojen kautta 'ajattelevat' aivomme saavat runsaasti informaatiota.

Tutkimusten mukaan monet voimakkaat tunteemme ovat lähtöisin vatsasta. Esimerkiksi vaaratilanteet saavat aikaan vatsan kouristuksia ja suoliston möyryämään, samoin hetket ennen vaikeaa koetta tai ihastuksen tullessa lähietäisyydelle.

Kaikki ne tapahtumat, jotka olemme kokeneet tai nähneet jäävät tiedostamattomaan muistiimme, josta vähitellen on syntynyt valtava tietopankki, josta tilanteen mukaan tuntemukset 'vatsan perhosina' pulpahtavat esiin, oli sitten kyse rakastumisesta ensi silmäyksellä tai pitemmällä aikajänteellä.

24. Menettävätkö naiset synnytyksen jälkeen herkkyytensä?
Ei välttämättä. Jos synnytyksessä alapää on liian ahdas, on emättimen aluetta pakko operoida, minkä vuoksi lähes aina sinne jää pysyvää arpikudosta. Häpyhuulille ei synnytyksessä koidu vahinkoa, joten synnytyksellä ei ole vaikutusta myöhempään seksin harjoittamiseen. Se tiedetään, että äidinmaidon tuottamisen kannalta tärkeä prolaktiini vähentää imetyksen aikana sukupuolisia haluja. Puhutaankin äidin karanteeniajasta.

23. Voiko nainen saada orgasmin pelkästään rintojen koskettelusta?
Se ei ole vain mahdollista vaan melko yleistä. Maailman ehkä arvovaltaisin seksologian tutkimuslaitos, Kinsey säätiö, julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan naisista 12% sai orgasmin kun joko he itse tai heidän rakastettunsa puristelivat ja hyväilivät heidän rintojaan. Mutta ylivoimaisesti tehokkainta oli rintojen imeminen, siinä touhussa 57% naisista saavutti kliimaksin. Miehille naisen rinnat ovat tärkeimmät katseen vangitsijat, seuraavaksi tulevat pakarat.

453   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (15-22/25) ♥

22. Mikä on viikon paras päivä harrastaa seksiä?
London School of Ecomicsin tutkijoiden mukaan torstai on viikon paras päivä seksuaalisten suhteiden hoitamiseen. Miksi? Koska tällöin sekä miehen että naisen hormonitasot ovat synkronissa.

Syynä tähän on solujen sisäinen 24 tunnin biologinen kellomme. Asiaa on tutkittu mm. leväkasveilla ja tähän lopputulemaan on päädytty myös niiden kohdalla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että säätämällä biologista kelloasi hiukan aikaisemmalle torstaiaamuna, jolloin testostreni- ja estrogeenitasot ovat noin 5-kertaisia muihin päiviin nähden, saatat lähteä kotoasi töihin paljon onnellisempana.

21. Miksi suudellessamme taivutamme päätämme oikealle?
Sikiöt ja vastasyntyneet pyrkivät nukkumaan siten, että kaula kiertyy oikealle. Äideistä 80% tuudittavat vauvaa vasemmalla käsivarrellaan, mikä jättää vauvan oikean posken tarjolle hyväilylle ja suudelmille. Tästä seuraa, että totumme pitämään tätä puolta sopivampana hyväilylle.

20. Miksi jotkut kiihottuvat seksuaalisesti vaaratilanteessa.
Jotkut ihmiset näyttävät olevan addikteja adrenaliinille, joka tuottaa kemiallisesti samanlaisia tuntemuksia kuin mitä orgasmi saa aikaan. Lisäksi adrenaliini nostaa dopamiinitasoa keskushermostossa, mistä seuraa hyvän olon tunne.

Viitteitä siltä, että vaaratilanteessa rakastavaisten kromosomissa 11 geenin DRD4:n aktiviteetti on alhainen merkiten mielihyväkeskuksia stimuloivan dopamiinin kiertämisestä aivoissa. Tämä voi olla syynä siihen, että etsiydytään vaaratilanteisiin suuremman tyydytyksen saavuttamiseksi.

19. Voiko mies saada orgasmin ilman siemensyöksyä?
Harvoin. Tavallisesti sitä sanotaan takaperoiseksi eli sisäiseksi siemensyöksyksi. Monimutkainen lihaksiston liikesarjan vuoksi tällöin siemenneste ohjautuu virtsarakkoon, josta se sitten aikanaan tulee virtsan mukana ulos. Jotkut miehet pystyvät harjaantumaan tässä niin, että halutessaan ohjaavat siemensyöksyn virtsarakkoon. Itämailla tällaisen tantrahierontaan liittyvän taidon opettelu ei ole kovin harvinaista. Kiinassa tätä tapaa on käytetty ehkäisymenetelmänä siten, että penistä puristetaan sen juuresta niin kovaa, ettei siemensyöksy pääse purkautumaan ulospäin. Jos tämä virtsarakkoon suuntautuva siemensyöksy on spontaania, voi se olla merkki diabeteksesta tai eturauhasen operointitarpeesta.

18. Montako peräkkäistä orgasmia voi saada?
Kalifornialaisessa avioliitto- ja seksineuvontakeskuksessa tutkittiin 751 henkilön kohdalla yhteensä 10 000 tunnin ajan orgasmia ja sen kestoa. Eräs nainen sai ennätykseksi 134 peräkkäistä orgasmia saman aktin aikana. Tehokkain miespuolinen ylti 16 kertaan.

17. Onko itsetyydytyksestä haittaa?
Ei sitten ollenkaan. Päinvastoin saamme siitä nautintoa, se on hyvä tapa tutustua itseensä ja laukaista kertyneitä jännityksiä. Sillä voi myös auttaa intiimissä parisuhteessa toinen toistaan. Vaikka kukaan ei ole näkemässä saatamme kiihottua seksuaalisesti itsestään ilman estoja ja häpeää. Silloin ajattelemme sitä, mistä pidämme, mikä tuntuu hyvältä ja minkä me tavallisesti lakanoiden välissä jaamme kumppanimme kanssa. Tämä merkitsee samalla sitä, että itsetyydytys voi parantaa asenteitamme rakastettuumme.

16. Vastaako yhdyntä rasittavuudeltaan kilpaurheilua?
Ensimmäiset oireet seksuaalisesta kiihottumisesta ilmenevät siten, että sydän alkaa sykkiä 90 – 100 kertaa minuutissa. Vähän ennen orgasmia se lyö noin 130 ja kliimaksissa 150 kertaa minuutissa. Säännöllinen sukupuolisuhteiden harjoittaminen pitää kunnossa monia elimistön osia, ei pelkästään sydäntä. Esimerkiksi hengitystiheys koitoksen aikana kasvaa 3-kertaiseksi normaalista. Tähän ei aina välttämättä ylletä edes kaikessa kilpaurheilussa. Sen lisäksi seksin harjoittamisessa samoin kuin urheilussa aivoissa erittyy endorfiinejä, jotka saavat aikaan euforisen olon kannustaen pitämään yllä rasitusta.

15. Koveneeko 'sarvi' iän myötä?
Erektio heikkenee vanhetessa, kun paisuvaisessa kuitumisen sidekudoksen määrä kasvaa ja tämä syrjäyttää huokoskudoksen. Tämä prosessi alkaa jo 30 – 40 vuoden iässä ja sen seurauksena penis menettää elastisuuttaan ja laajentumiskykyään. Myös välilihana alueella verisuonten rakenne saattaa vaurioitua, mikä aiheuttaa verenkierron pienenemistä ollen yleinen syy erektion heikkenemiseen. Myös laskimosuonten supistuskyvyn väheneminen on on merkittävä osasyy erektion menettämiseen. 'Hyvien päivien' erektioiden jääminen pois on varma merkki vanhenemisesta.

452   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (13-14/25) ♥
13-14. Peniksen keskipituus?
Tämä kysymys ei tunnu jättävän ihmiskuntaa milloinkaan rauhaan. Tutkija ja tiedemies Alfred Kinsey on paneutunut tähän asiaan ja tehnyt suurelle joukolle vapaaehtoisia asiaankuuluvia mittauksia. Hän oletti juhlakunnossa olevan peniksen keskipituuden olevan 15 cm luokkaa, mutta vain 24 % tutkituista ylsi tähän mittaan sekä alle 9, 5 cm ja yli 23 cm kategorioihin jäi alle 0,1 %. Vastavasti ohuimman ympärysmitta keskikohdalta mitattuna oli 3,8 cm ja paksuimman 17,2 cm.

Todettakoon, että murrosässä erektiossa jäykkyys ja koko on suuremmillaan ja siitä se sitten iän saatossa rapistuu. Laajemmat tutkimukset ovat tuoneet koko maapalloa koskevaa tietoa, jota kuvaa tämän linkin kartta.

Voidaan myös todeta, että kirjallisuus tuntee mainintoja Kinseyn tuloksia pienemmistä peniksistä, mutta ilmeisesti kyseisissä tapauksissa synnynnäiset kasvuhäiriöt ovat olleet syinä.

451   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (12/25) ♥
12. Mitä naisen sisällä tapahtuu, kun hän näkee miehen josta pitää?
Tällöin naisen elimistössä tapahtuvat muutokset ovat nopeita ja monimutkaisia ja prosessiin osallistuvat monet elimistön järjestelmät. Näkö- ja joskus myös hajuaisti antavat naisen aivoille hälytyksen, että näköpiirissä on 'mielenkiintoinen kohde'. Tahdosta riippumaton vegetatiivinen järjestelmä lähettää käskyn lisämunuaisille erittää lisää adrenaliinihormonia, joka lisää sydämen sykettä, laajentaa keuhkoputkia, lisää verenpainetta ja kiihdyttää keskushermostoa. Kaikki naiselliset järjestelmät virittyvät maksimaaliseen valmiustilaan. Hypotalamuksessa oleva hormonitoimintaa säätelevä keskus lähettää suuren määrän erilaisia käskyjä neuronien välityksellä saaden aikaan estrogeenien erittymistä. Emätin kostuu ja hikirauhaset alkavat toimia täydellä teholla. Näiden tuoksujen avulla nainen pyrkii kiinnittämään miehen huomion ja houkuttelemaan tätä. Esimerkiksi hajuvesiteollisuus matkii tätä prosessia. Aivoissa rauhoittavan serotoniini- ja unettavan melatoniinihormonin erittyminen hidastuu. Samalla endorfiinin tuotanto kiihtyy, mikä tekee euforisen olon ja saa kaiken tuntumaan naisesta 'ruusuiselta'. Ruokahalukeskus ei viestitä nälän tunnetta, vaikka asianomainen olisi ollut useita tunteja syömättä mitään.

450   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (11/25) ♥
11. Voiko mies halutessaan estää erektionsa?
Yksiselitteisesti ei voi. Vapaaehtoistutkimukset osoittavat, että seksuaalisti kiihottavia kuvia näytettäessä jokainen koehenkilöistä sai erektion, vaikka pyrki mielessään tätä välttämään. Siten vanha sanonta 'kyrvällä on oma tahtonsa' pitää edelleen paikkansa.

449   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (10/25) ♥
10. Mitä erektiossa tapahtuu?
Peniksen erektiota säätelee aivojen nautintokeskus tai yhtä aikaa kaksi eri keskusta selkäytimen myötävaikutuksella. Kun ajattelemme jotain henkilöä, jota kohtaan tunnemme seksuaalista vetovoimaa, kiihottuvat tietyt vegetatiivisen hermojärjestelmämme omasta tahdosta riippumattomat osat ja lantioalueen verenkierto kiihtyy. Se saa aikaan myös, että veren määrä peniksessä kasvaa jopa 20-kertaisesti. Tämä veri kertyy peniksen paisuvaisen sienimäisiin ontelorakenteisiin lisäten niiden tilavuutta. Samaan aikaan laskimosuonet supistuvat hidastaen poistuvaa veren virtausta, jolloin verenpaine onteloissa kasvaa saaden aikaan peniksen koon merkittävän kasvun ja jäykistymisen. Kuten miehet ja pornoteollisuus hyvin tietävät, erektio ei synny pelkästään silloin, kun nainen kiihottaa miestä fyysisesti, vaan sen saa aikaan myös kuvan katselu tai pelkkä kiihottava muisto intiimistä hetkestä.

448   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (9/25) ♥
9. Miksi erektiossa joillakin miehillä penis käyristyy tai kaartuu?
Tästä ei tarvitse olla huolissaan, ellei siitä ole haittaa seksin harjoittamisessa. Tämä useimmiten on synnynnäinen sairaus, joka on nimetty Ludvig XV:n kirurgi François Gigot de La Peyronien mukaan Peyronien taudiksi. Yleensä, jos se on kehittyäkseen, se kehittyy vasta myöhemmällä aikuisiällä. Käyristyminen johtuu joustamattoman arpikudoksen muodostumisesta paisuvaisen ontelorakenteisiin. Sen vuoksi joillakin miehillä erektiossa penis käyristyy uskomattoman paljon. Kirurginen toimenpide on ainoa lääke, jolla tästä vaivasta pääsee eroon.

447   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (8/25) ♥
8. Onko suuteleminen terveellistä?
Tiede sanoo että on. Sen lisäksi, että 30 eri lihasta saa suutelemisessa harjaannusta, usein toistuvat suutelemiset lisäävät itsetuntoa ja parantavat verenkiertoa. Amerikkalaiset tutkijat tietävät kertoa, että suutelemista harrastavat ihmiset elävät keskimäärin useita vuosia kauemmin kuin sitä harrastamattomat ja sen lisäksi he potevat vähemmän erilaisia särkyjä tai saavat erilaisia kohtauksia. Tämä voi johtua siitä, että suuteleminen saa aikaan monien hormonien lisäerittymistä, jolla on särkyä lieventäviä vaikutuksia ja jotka vahvistavat elimistön puolustuskykyä. Klassinen kielisuudelma eli 'tulisuudelma' saa sydämen tykyttämään kaksi kertaa tavallista nopeammin ja verenpaine nousee kohisten. Aistit sumenevat ja näyttää usein siltä, että suutelun aikana osapuolet ovat sokeita ja kuuroja.

446   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (7/25) ♥
7. Miksi miehillä on aamuerektio?
Tämä johtuu siitä, että yöllä nukkuessa virtsarakko täyttyy aiheuttaen alavatsan laskimosuonten ahtaumaa, jolloin veren purkautuminen sydämeen heikkenee ja peniksen paisuvaiseen kertyy purkautumatonta verta. Ilmiö on sama sukupuolisen kiihottumisen aikana, mutta aamuerektioon ei liity sukupuolihaluja. Aamuerektio osoittaa, ettei mies ole impotentti ainakaan fyysisesti, vaan jos näitä ongelmia on, niin ne johtuvat ujoudesta tai psyykkisistä syistä.

445   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (6/25) ♥
6. Aiheuttaako pyöräilyharrastus impotenssia?
Tavallisesti ei, mutta on oltava varovainen mm. sään ja vaatetuksen suhteen, koska pyöräilyasu on vartalonmyötäinen ja tiukka. Ajon aikana kivekset ovat alttiina satulan aiheuttamalle tärinälle ja iskuille. Kilpapyörien satulat ovat tavattoman kovia ja voivat häiritä sukupuolielinten verenkiertoa ja kuoppaisilla teillä tärinä välittyy entistä kovempana niihin. On suositeltavaa nousta satulasta polkimien varaan ainakin puolen tunnin välein.

444   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (5/25) ♥
5. Voiko nainen olla impotentti?
Ei voi. Kaikilla naisilla on sama ominaisuus, heiltä puuttuu klitoriksen turpoamiskyky. Kuten peniksen erektiohäiriössä, tämä ei estä naista osallistumaan passiivisena osapuolena yhdyntään, mutta se kyllä vaikeuttaa seksuaalisen nautinnon saamista.

443   Pavi talviteloille
Monet laskivat sen varaan, että eilen perjantaina kylmyys olisi hillinnyt tanssihaluja ja sen varjolla jääneet kotiin. Matemaattinen malli petti. Väkeä oli kuin ylösnousemuksessa. Loppuehtoosta parkkipaikkoja taisi olla jaossa enää hautuumaan syrjässä.

Pekka Niskan Pojat näyttivät ottaneen tai saaneen lämmittelijän roolin ja aloittivat iltasoiton. Hiukan ahtaan oloista oli, kun akvaarion ovi oli suljettuna vielä siinä vaiheessa, vaikka sitä jo silloin tällöin hiukan raoteltiinkin. Monella muulla tanssipaikalla ei olisi tullut tanssimisesta mitään illan väkitiheydellä, mutta sen verran taitavaa ja toiset huomioon ottavaa porukka oli, jotta hyppimään pystyi suhteellisen mukavasti.

Tähtiorkesterin kohdalla soittava eli toisen setin aloitti Helminauha, joka minulle oli uusi tuttavuus. Pitkin katsein seurailimme kotiristin kanssa, kun nuoria poikia lappoi soittimiensa taakse. Taisi siinä vilahtaa ajatus mennä tämän setin ajaksi kahvion puolelle hakemaan lisävoimia PNP:n seuraavalle pyrähdykselle. Jäimme kuitenkin kuuntelemaan ensimmäiset kappaleet. Jälleen kerran pitää tunnustaa, että ennakkoasenne oli täysin pielessä. Vuosiin en ole kuullut nuoren uuden orkesterin soittaneen niin hyvää tanssimusiikkia, mitä Helminauha soitti. Kaiken lisäksi se soitti hyvin koko illan ei vain ensimmäisiä kappaleita. Triolit ja hitaat valssit olivat lähes samaa tasoa kuin Hugo Strasserilla erona vain, että Helminauhalla oli myös loistava solisti. Vankkumaton mielipiteeni lienee, että nuo pojat ovat kuumaa kamaa ensi suven lavamarkkinoilla.

Ehkä tämän ensihuuman vuoksi PNP:n soitto ei tuntunut niin vetävältä kuin tavallisesti, vaikka erinomaisestihan pojat soittivat ja yleisönsä ottivat. Tilanteesta teki jännittävän se, kun Helminauhaa pää mittaamaan toisella hyvällä orkesterilla eli PNP:llä. Jos sokkotestiin olisin joutunut, en pitäisi mahdottomana, että olisin pistänyt Helminauhan ykköseksi ja sitten vasta PNP. Muistutan kuitenkin, etten ymmärrä varsinaisesta musiikista mitään ja kuuntelen sitä jaloillani eli miten se sopii minulle tuttuihin tanssiliikkeisiin niin rytmisesti kuin melodisesti.

Kiitokset Sarille ja koko Pavin henkilökunnalle uhrautuvasta työstänne meidän ja koko tanssikulttuurin eteen. Ilman teitä mielialamme huolto ja ylläpito olisi kokonaan tablettien varassa. Pienenä loppukaneettina vielä, että monet puhujat saisivat ottaa oppia Sarin kiitospuheesta: napakka, selkeä, tarvittavat asiat ilman pitkittämistä korusanoilla. Sellaisesta minä tykkään.

442   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (4/25) ♥
4. Onko joillakin naisilla "hotdog"-lihaksisto?
Monille "hotdog"-ilmaisu sukupuoliyhteyteen liittyen lienee tuntematon, mutta sitä käytetään puhuttaessa naisen lantiopohjan, tarkemmin välilihan (perineum) ja emättimen alueiden, tahdosta riippumattomista supistuksista naisen orgasmin aikana. Kuukausien harjoittelun tuloksena jotkut naiset voivat saada näitä supistuksia aikaan tahdonvaraisesti. Kun yhdynnän aikana ollaan hetki liikkumattomassa tilassa, miehestä voi tuntua kuin hänen penistään nuoltaisi. Väitetään, että tällaista kykyä tavataan erityisesti itämaisilla naisilla.

Kaikki naiset eivät suinkaan pysty tällaista kykyä saavuttamaan, vaikka he kuinka harjoittelisivat lantiopohjan lihaksistoaan. On olemassa erilaisia harjoitusohjelmia, joiden avulla näiden lihasten jännitysvoimaa voidaan jopa 10-kertaistaa muutaman kuukauden harjoittelulla.

441   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (3/25) ♥
3. Rakastuminen - onko se sairaus?
On totta, että rakastuneilla ihmisillä on samanlaisia oireita kuin pakkomielteistä kärsivillä sairailla. Molemmilla on alhainen serotoniinitaso, minkä vuoksi neuronit välittävät huonosti hermoimpulsseja. Alhainen serotoniinitaso voi aiheuttaa aggressiivisuutta ja järjettömiä tekoja. Pisan yliopiston tutkijoiden mukaan, rakastuminen ja mielenterveyshäiriöt, ovat patologisesti samanlaisia mitä tulee niiden aiheuttamiin rakenteellisiin ja kemiallisiin muutoksiin aivoissa. Kummassakin tapauksessa ne ottavat uhrilta samat aivoalueet hallintaansa.

440   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (2/25) ♥
2. Miksi sydän lyö kovemmin ollessamme kiihtyneitä tai rakastuneita?
Mekanismi on hyvin samanlainen kuin, jos olemme peloissamme. Sydän jyskyttää, polvet ovat hervottomia, suuta kuivaa ja vatsassa kiertää. Kaikki tämä johtuu vegetatiivisesta hermostosta, joka ohjaa tahdosta riippumattomia elintoimintojamme, kuten hengitystä ja sydämen lyöntitiheyttä.

Kun aivomme saavat viestin jostakin uhasta tai kun rakkaushalut johonkin kohteeseen iskevät päälle, se laukaisee sarjan reaktioita, jotka pistävät elimistömme maksimaaliseen reaktiovalmiuteen. Hälytys menee aivojen hypotalamukseen, joka silmänräpäyksessä erittää stressihormoneja, erityisesti adrenaliinia. Samaan aikaan hermoratoja pitkin sydämeen käsky, jotta sen tulee olla valmiina kaikkeen mahdolliseen.

439   Arveluttavia kysymyksiä seksistä  (1/25) ♥
1. Onko rakastuminen terveydelle hyväksi?
Kyllä. Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että pariskunnan väliset hellät suhteet ja aktiivinen sukupuolielämä edistävät terveyttä. Tämä johtuu useammastakin syystä. Ensinnäkin seksuaalinen kiihottuminen lisää oksitosiinihormonin erittymistä, mistä puolestaan seuraa tiedostamaton kumppanin tarpeiden tyydyttäminen ja se herättää lämpimiä tunteita toista kohtaan.

Seksi laukaisee stressiä ja lisää onnen täyttymystä ja nautintoa. Tämän saavat aikaan lisääntyneet endorfiinit, jotka tunnetaan myös 'onnellisuushormonien' nimellä, vaikka ne eivät ole varsinaisia hormoneita, vaan sisäisesti tuotettuja opioideja (opiaatteja). Ne aiheuttavat aivoissa ekstaasin, unen ja hyvänolon tapaisia tuntemuksia. Laaja (90 000 henkilön) amerikkalainen tutkimus osoittaa, että oksitosiini ja endorfiinit lisäävät elimistömme vastustuskykyä erilaisiin sairauksiin.

Sukupuoliyhdynnän aikana vapautuu typpimonoksidia, mikä lisää sukupuolielinten verenkiertoa ja sitä kautta pienentää miehillä esimerkiksi prostatasairauksien syntymisriskiä. Kaiken kaikkiaan seksuaalisesti aktiiviset ihmiset sairastavat vähemmän, ovat sosiaalisempia ja luonteeltaan tasapainoisempia sekä nauttivat elämästään muita enemmän.

438   Rakkauden kemiaa (4)
Mikä särkee sydämen? Valitettavasti rakkaudessa kaikki ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Siihen liittyy niin positiivisia kuin negatiivisiakin tunteita kuten hurmiota, juhlamieltä, raivoa, inhoa ja torjuntaa.

Rakastuminen saattaa olla kehittynyt sen vuoksi. Että suuri osa ihmisistä (ja tietyistä eläimistä) on päättänyt keskittyä yhteen säästääkseen tälle kaiken energiansa ja huomionsa. Näin elämisen olosuhteet ja eloonjäämisen mahdollisuudet paranevat. Paradoksaalista on, että kohdatessamme uuden halujemme kohteen, pitää meidän rakastua jälleen ja vielä edellistä kertaa voimakkaammin. Tästä seuraa samanlaista paniikkia kuin ainakin nisäkkäillä nuoren jälkeläisen vieroitus äidin helmoista tulemaan toimeen omin voimin. Tällöin rakkaus saattaa muuttua vihaksi ja inhoksi, koska aivojen palkitsemisalueet ovat läheisesti sidoksissa aivojen alueeseen, jossa käsitellään raivoa. Vielä on syytä huomata, että erotessaan rakastuneet yleensä taipuvat kohtaloonsa ja vaipuvat ehkä pitkäksikin aikaa masennukseen ja epätoivoon.

Nämä negatiiviset tunteet voivat saada aikaan pakonomaista ahdistusta ja psykopaattien tapauksessa jopa rakkaampansa tappamisen. Joissakin henkilöissä rakkaus saattaa nostaa esiin paljon suurempia ja kohtalokkaista piirteitä, mitä tavallinen ihminen ihminen ei yksinkertaisesti pysty kuvittelemaan.

Näyttää siltä, että parisuhteen onnistumista on erittäin vaikea etukäteen ennustaa, mutta tutkimukset antavat vahvoja viitteitä siitä, että geneettisten selvitysten avulla eron ennustettavuutta voidaan lisätä. Tätä varten on kehitetty erilaisia matemaattisia mallejakin, jotka ehkä havainnollistavat asiaa, mutta joiden tarkkuus on korkeintaan se, kuinka päteviä ovat lähtöarvot.

437   Rakkauden kemiaa (3)
Miten rakkaus kehittyy. Rakaudella on erilaisia muotoja, mutta todennäköisesti niillä on yksi yhteinen kehityspiirre, jota tiede yhä edelleen on etsimässä. Äidinrakkaus on hyvä lähtökohta. Se on biologinen tunne (aistiin verrattavissa). Eläimillä, jotka auttavat jälkeläisiään säilymään hengissä, vanhempien yhteiselo on olennainen osa arkipäivää, jolloin myös geenit siirretään seuraavalle sukupolvelle.

Oksitosiinilla on tärkeä osa siinä prosessissa, jossa äidin ja lapsen välille kehittyvät kiinteät siteet. Toinen hormoni, prolaktiini, luo valmiuksia äidille ja isälle vanhemmuuteen. Äidinrakkaus poikkeaa nisäkkäillä naaraan ja uroksen välisestä rakkaudesta. Alle 5 % nisäkkäistä on 1-avioisia. Linnuilla 1-avioisista huuhkajat. Peltohiirillä on vain yksi seksikumppani, mutta vasopresiinihormonin tuottamiseen liittyvä pieni geenimuutos tekee tästä eläimestä seksihurjastelijan.

Oli rakkauden alkuperä mikä tahansa, niin romanttisen rakkauden tarkoituksena on ollut ja on saada aikaan onnellisuuden ja täydellisyyden tuntemusta. Rakkauden siteet eivät rajoitu yksinomaan miehen ja naisen välille, myös homoseksuaalinen suhde voi ylläpitää lujiakin sosiaalisia siteitä.

436   Rakkauden kemiaa (2)
Seksiin liittyvää kemiaa. Kun kohdallemme osuu todellinen rakkaus, on tehtävä päätös syvällisemmästä kumppanuudesta. Päätöksen tekoon vaikuttavat monet toivotut ja epätoivotut tekijät. Oleellisia tekijöitä ovat mm. kumppanin fyysinen olemus, ihon terveys, mikä heijastaa immunologisten järjestelmien kehittyneisyyttä sekä geneettistä hyvyyttä. Naiset etsivät puolisokseen, pitkää ja hyvän näköistä maskuliinikasvoista miestä, joka on rikas ja korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa. Miehet arvostavat nuoria, hedelmällisiä, ei liian pitkiä ja kapeavyötäröisiä naisia. Muut tekijät ovat epäoleellisempia. Ihmiset tuntevat vetovoimaa sellaisia kohtaan, jotka muistuttavat heitä itseään tai heidän vanhempiaan.

Tuoksu on tärkeä. Vetovoimaa antaa se, että henkilöillä on keskenään erilaiset molekyyliyhdisteet immuunijärjestelmissään (MHC). Jos parilla on erilaiset immunologiset geenit, on näiden populaatio suurempi, jolloin on todennäköistä, että he saavat terveempiä yhteisiä jälkeläisiä, koska näillä on monipuolisempaa vastustuskykyä moninaisiin sairauksiin nähden.

Jotkut eläinlajit, kuten linnut ja hiiret, kilpakosijat houkuttelevat potentiaalisia puolisojaan monipuolisella laululla ja tanssilla. Ihmisillä älykkyys ja taito ovat korkealle arvostettuja ominaisuuksia naimamarkkinoilla. Jopa se, että on jo suhde jonkun toisen kanssa, voi tehdä tästä himoitun toisten potentiaalisten kosiskelijoiden keskuudessa. Tätä yritettiin torjua mm. kuudennessa käskyssä. Rikkailla valtaapitävillä kun tahtoi olla paremmat kumppanit.

On myös paljon muita tekijöitä, jotka ovat vielä enemmän sattumanvaraisia. Naisten vetovoima ja feromiinieritys (tuoksuvat merkkausaineet) vaihdella kuukausittain ja hormonitasojen mukaan. Tämän vuoksitietty pilleri voi estää sen, ettei nainen pysty valitsemaan itselleen sopivaa kumppania. Siten näistä monista tekijöistä johtuen todellisen rakkauden löytäminen voi olla hyvin vaikeasti ennustettavissa. Tämä heijastuu myös siinä, että monet elämäntavoiltaan hurjat notkuvat internetin seksisivuilla pikasuhteita etsien.

435    Musiikkitalo ♥ 7.10.2011
Perjantaina 7.10.2011 klo 19 musiikkitalossa oli hyväntekeväisyyskonsertti ja tanssiassoirèe eli iltamat.

Koska vahvaa indisiota sille, ettei musiikkitalossa tuota tanssipuolta liiaksi tulla näkemään, niin pakko oli mennä pällistelemään ja samalla kuuntelemaan, mikä on maan musiikkihuippujen käsitys tanssimusiikista ja tanssiaisista.

Konserttiosuudessa oli aluksi John Coriglianon "The Red Violin", jossa Elina Vähälä vingutti viulua taiturimaisesti 45 minuuttia. Toinen osuus oli Pjotr Tsaikovskin Manfred-sinfonia. Kumpikin musiikki oli minulle vierasta, mutta sen verran olin ymmärtävinäni, että talon akustiikka oli hyvä. Tällä kertaa eivät asiantuntijat ilmeisesti ole kovin paljoa valehdelleet.

Kuten vanhanajan iltamissa, niin lopuksi oli kaksi tuntia tanssia lämpiössä kivilaatoilla. Hyvin olivat laatoittaneet, saumat olivat suorassa ja kaikki. Samaa laattaa näytti olevan, mitä päivällä olin ollut liimailemassa pojan talon ulkoterassille.

Tanssiorkesteri oli ilmeisesti pistetty kokoon Helsingin kaupunginorkesterin jäsenistä. Loistavia muusikkoja tuntuivat olevan kaikki. Tosin tanssimusiikista tuskin kenelläkään oli mitään hajua, ainakin siitä päätellen, että aika paljon piti arvata, mikä tanssilaji oli menossa. Kuulutus antoi pieniä viitteitä, mutta joskus näyttivät lunttilapun rivit menneen sekaisin. Lattaritkin kuulutettiin. Salsana piti pomppia, kun en muuta keksinyt rytmistä. Tosin jossakin kohtaa mikrofoniin joku hihkui cha-cha chaa, mutta mielestäni sillä ei ollut mitään tekemistä tämän tanssimusiikin kanssa. Muutamat tangot tuntuivat jalkaan oikein sopivilta.

Väki ilmeisesti koki tanssimusiikin sen verran haastavaksi, että tauon jälkeen monet suuntasivat kulkunsa narikkaa kohti, kun sadekin näytti lakanneen. Itse päätimme kotiristin kanssa katsoa illan loppuun asti, kun kerran kallis hinta oli maksettu. Pirssille kävellessämme perheen pää totesi muistaakseni, että tulipahana nähtyä tuo korkeakulttuurin kehto.

434   Rakkauden kemiaa (1)
Kuinka valitsemme rakkautemme kohteen? Sana 'rakas' esiintyy monessa merkityksessä jokapäiväisessä elämässämme: äidin ja isän rakkaus, perheen sisäinen rakkaus, romanttinen rakkaus, seksi rakkaus, lähimmäisen rakkaus jne. Joissakin kielissä on yli kymmenen eri sanaa, jotka merkitsevät rakkautta ja rakastumista. Runoilijat ja säveltäjät tarkastelevat rakkautta teoksissaan eri näkökulmista, se on pohjaton lähde.

Rakkaustiede on vielä lapsenkengissä, vaikka ensi askeleet on otettu rakkauden luonteen ja alkuperän selvittämisessä. Nykymenetelmin pystytään tutkimaan rakastuneen ihmisen aivojen aktivoitumista ja biokemiallisia muutoksia. Tässä tarkastellaan rakkauden tuomia erilaisia inhimillisiä kokemuksia, ihastuksen kohteen valintaa ja tämän houkuttelemista sekä etsimme rakkauden juuria ihmisen kehityshistoriasta.

Mitä rakastumisen vuoristoradalla oikeasti tapahtuu koettaessa euforiaa ja epätoivoa? Mikä aiheuttaa rakkautta ja riippuvuutta siitä?
Aivokuvauksessa rakkaus näyttää samanlaiselta kuin, jos ihminen olisi hullu tai häiritsevän pakkomielteen vallassa. Tutkimusten mukaan rakastuessamme ensimmäistä kertaa seretoniin taso romahtaa ja palkitsemiseen liittyvällä aivoalueella dopamiinin taso nousee rajusti. Ilmiö on sama huumeriippuvaisten kohdalla. Muodostuu hyvin voimakkaista siteitä mielihyvän ja halujen välillä.

Seksihormonit, kuten esimerkiksi testosteroni, voivat saada aikaan normaalista poikkeavaa irstailua. Stressihormonit, kortisoli ja amfetamiinien tai feniletilamiinin kaltaiset kemialliset aineet saavat aikaan tunnekuohuja ja käytön jatkuessa ne tulevat joka kerta yhä voimakkaampia.

Toiset hormonit kuten oksitosiini ja vasopresiini ovat ratkaisevassa asemassa pitkäaikaisten suhteiden muodostumisessa. Pareilla, jotka ovat olleet kauan yhdessä, näyttää näiden kemikaalien osuus aivojen aktivoijina säilyneen. Tämä käy ilmi esimerkiksi tutkimalla valokuvia parien elämän varrelta. Oksitosiinia kehittyy sukupuoliyhdynnän, koskettelun ja suukottelun aikana. Myös aivokuvatutkimukset tukevat sitä, että se on hormoni, joka saa meidät luottamaan, se lisää sosiaalista auttamishalua ja se on ehdottoman välttämätön parinmuodostuksessa.

Sanonnan 'rakkaus on sokea' todistavat oikeaksi aivokuvaukset, joiden mukaan rakastuneen ihmisen aivojen palkitsemisalueet ovat aktivoituneet runsaasta dopimiinista ja samanaikaisesti aivoalueet, missä käsitellään negatiivisia tunteita ja arvioidaan kriittisesti asioita, ovat totaalisesti sammuksissa eli eivät ole aktiivisessa tilassa.

WIKI:
    Serotoniini on aivojen välittäjäaine. Se vaikuttaa mielialaan sekä jossain määrin myös uneen, ja sen vajaus voi ilmetä alakulona, apatiana, masennuksena ja kroonisena väsymyksenä. Serotoniinin puute voi aiheuttaa impulsiivista ja väkivaltaista käytöstä. Serotoniini säätelee ihmisen ruoka- ja seksihaluja: serotoniinin puute voi aiheuttaa ruokahalun ja makeanhimon lisääntymistä. Elimistön liika serotoniinipitoisuus vähentää puolestaan seksuaalista halukkuutta ja kykyä seksuaaliseen nautintoon. Ihmisen herkkyys voimakkaille kipuärsykkeille on kääntäen verrannollinen aivojen serotoniinipitoisuudelle ja dopamiinipitoisuudelle.
    Dopamiini aiheuttaa mielihyvän kokemuksia ja osallistuu tunteiden säätelyyn. Heroiini, kokaiini ja amfetamiini aiheuttavat mielialan kohoamista dopamiinin välityksellä. Dopamiini vaikuttaa elimistöön piristävästi ja energiaa lisäävästi nostaen sydämen sykettä ja verenpainetta. Dopamiini tehostaa myös oppimista.
    Testosteroni on sukupuolihormoni, jota erittyy sekä miehillä että naisilla. Miesten tuottamat määrät ovat huomattavasti suuremmat, naiset tuottavat noin kymmenesosan miesten tavallisesta määrästä. Testosteroni kiihdyttää lihasten kasvua, joten sitä on käytetty dopingaineena. Miesten onkin helpompi saada kerätyksi itselleen treenaamalla lihasmassaa, kuin naisten. Suuret määrät luontaisena tai lääkeaineellisena tekijöinä lisäävät aggressivisuutta. Sen merkitys ei koske ainoastaan ulkoisia tekijöitä vaan testosteroni on myös välttämätön sukupuolivietille sekä mielialalle. Testosteroni nostaa sukupuoliviettiä ja optimistisuuta, mikä näkyy esimerkiksi matalampana kynnyksenä riskien ottamiseen.
    Sekä liian pienet että liian suuret kortisolimäärät aiheuttavat häiriöitä keskushermoston toiminnassa. Addisonin tautia sairastavat potilaat ovat usein apaattisia, masentuneita ja ärtyisiä, joskus psykoottisiakin. Suuret glukokortikoidiannokset aiheuttavat euforiaa, unettomuutta, levottomuutta ja psykooseja.
    Amfetamiini saa hermosolujen viejähaarakkeet vapauttamaan kaiken dopamiinin ja adrenaliinit hermosolujen välitilaan eli synapsiin. Amfetamiini myös estää niiden takaisinoton hermosoluun, ja estää monoamiinioksidaasi-entsyymin toiminnan.
    Oksitosiini (kreik. oksys = nopea, tokos = synnytys) erittyy myös mm. seksuaalisen mielihyvän yhteydessä. Sillä on todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus, minkä vuoksi sitä tutkitaan potentiaalisena lääkkeenä sosiaalisten tilanteiden pelkoon.Miehillä herättää niin negatiiviset kuin positiivisetkin varhaislapsuuden muistot äitisuhteesta myös myöhemmällä iällä. (Kaminiitto: #339, #320, #306, #301, #239, #202, #103, #94, #24)
    Antidiureettinen hormoni (ADH) eli vasopressiini on tärkein nestetasapainoa ylläpitävä hormoni. Jo pieni pitoisuus aiheuttaa veden takaisinimeytymisen. (Kaminiitto: #339)
    Immuunijärjestelmä on elimistön puolustusjärjestelmä vieraita taudinaiheuttajia eli patogeeneja, esimerkiksi viruksia ja bakteereja, vastaan. Siihen kuuluvat imusuonisto, imusolmukkeet, kateenkorva, perna, ohutsuolessa olevien sykkyräsuolien alueet.
    The major histocompatibility complex (MHC) is a large genomic region or gene family found in most vertebrates that encodes MHC molecules. MHC molecules play an important role in the immune system and autoimmunity. Proteins are continually synthesized and destroyed in the cell. These include normal proteins (self) and microbial pathogens (nonself). The MHC proteins act as "signposts" that serve to alert the immune system if foreign material is present inside a cell. They achieve this by displaying fragmented pieces or antigens on the host cell's surface. These antigens may be self or nonself. (The protein fragment is sometimes compared to a hot dog, and the MHC protein to the bun. MHC molekyyleillä on tärkeä rooli monimutkaisessa immunologisessa vuoropuhelussa. . .

433    Hymyhuulet suukon saavat..
Tiede tutkii kovasti, mitä merkitystä huulilla on ollut ja ihmisen kehityksessä, seksuaalisessa vetovoimassa ja kommunikoinnissa.

Huulet ovat ruumiinosistamme kaikkein herkintä aluetta. Niiden ulkopinta on rakenteeltaan samaa, mitä suun limakalvot. Suuta ja huulia peittävä pintakerros ei läpäise vettä, minkä vuoksi niitä on kostutettava silloin tällöin. Niissä ei myöskään ole muualla ihossa tavattavia rasvarauhasia eikä niissä tavata ihopigmenttinä toimivaa melaniiniä. Niiden pinnan alla on tavattoman paljon enemmän reseptoreita ja hermosoluja kuin muissa ruumiinosissa. Näiden hermopäätteiden runsauden vuoksi huulet ovat punaisia ja jo pienen pieni hipaisu vie signaalin aivoihin.

Lähentelyä ja suukottelua
Suukottelun aikana huulemme keräävät tietoa vastapuolen lämpötilasta ja rakenteesta yleensä. Tämä informaatio yhdessä maun ja hajun etenee kielen ja nenän välityksellä aivojen pintakerroksen kaistaleelle, joka pitää yllä ruuniin karttaa. Tämä kartta on eri puolelta tulevien hermopäätteiden suuri verkko, josta huulilta tulevat hermosolut rohmuavat suuren osan.

Mitä suukon takaa löytyy?
Suudelmassa on paljon salaista ja hyödyllistä tietoa. Esimerkiksi naisilla, joilla on hyvä haju- ja makuaisti, suudelma auttaa päättämään, onko suhteessa syytä mennä pitemmälle. Suudelman ja lähentelyn aikana aistimme toisen tuoksun. Asiantuntijat väittävät, että nainen tuntee vetovoimaa sellaisiin miehiin, joiden geenit poikkeavat omista mahdollisimman paljon. Tiedämme, että sellaisilla pareilla, jotka geneettisesti eroavat toisistaan paljon, on muihin nähden vahvemmat ja terveemmät jälkeläiset. Ihmisen kehityksen kannalta kiihkeä suudelma auttaa naista löytämään oikean puolison. Suudelmassa miehen suusta siirtyy feromeneja (merkkaus- ja informaatioaineita) naisen suun kautta tämän estrogeeneihin (naishormoneihin) antaen viestin keskinäisestä sopivuudesta jälkeläisten tuottamiseen.

Miksi suuteleminen tapahtuu huulien avulla? Antropologit tietävät kertoa, että se johtuu nisäkäsemojen tavasta pureskella ruokaa suussaan antaen 'purin' sitten poikaselleen suoraan suusta suuhun. Sama koskee meitä ihmisiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana saamme viestejä ympäröivästä maailmasta suun kautta ja esimerkiksi imetys on läheisin kommunikointitapa äidin ja vauvan välillä. On monta teoriaa siitä, miksi käytämme huuliamme emmekä muita ruumiinosiamme suutelemiseen tai vastaavaan toimintaan.

Antropologit ja neurologit myöntävät, että punaisesta väristä on tullut houkuttelevuuden symbolit tai ainakin eniten huomiota herättävä väri. Muinaiset esi-isämme kehittivät kyvyn erottaa kypsät hedelmät raaoista sekä löytää kypsät vihreiden lehtien ja ruohikon seasta. Punainen oli kypsyyden merkki ja siten punaisesta kehittyi löytöpalkkion tunnusväri ja niin myös huulten punaisuus sai aikaan tiettyä halukkuutta. Tämä selittää myös sen, miksi karmiininpunainen on vakiintunut naisellisen aistikkuuden väriksi.

Näyttää siis siltä, että tiedemiehet ovat selvittäneet ainakin osan siitä alkemiasta, mikä liittyy ihmisen suuhun kohdistuvaan kiintymykseen. Miesten mieleen ovat suuret ja täyteläiset huulet, kun taas naiset panevat etusijalle aistikkaiden ja karheiden huulten yhdistelmän. Miesten huulien tulee säteillä maskuliinisuutta samalla kun niiden tulee olla kuumat ja naisilla pitää olla paksummat huulet kuin miehillä.

Mitä huulet kertovat?
Huulet antavat viestin eroottisuudesta. Esimerkiksi kun nainen on eroottisesti kiihottunut, hänen huulensa turpoavat. Koska kasvolihakset ovat ainoita ruumiin lihaksia, jotka liikuttavat suoraan myös toisia kasvolihaksia, niin kasvojen ilmeiden muodostamisessa on huulilla hyvin tärkeä osa. Kun olemme onnellisia, suupielemme nousevat. Kun emme pidä jostakin, työnnämme alahuulta ja se turpoaa hivenen ja samalla nostamme ylähuulta. Voimme havaita myös, että jos joku on puhkeamaisillaan itkuun huulet tärisevät ja usein kaartuvat hieman alaspäin.

Mutta vielä tärkeämpi havainto on, että katsellessamme tai kuunnellessamme jotain meitä tenhoavaa tai meille tärkeää henkilöä, kielemme työntyy huulia vasten ja syljen muodostus lisääntyy suussamme, jolloin suumme avautuu ja lipaisemme kielellä huuliamme. Tapahtuu siis sama kuin saadessamme nälkäisinä ruoka-annoksen eteemme tai halutessamme jotakuta seksuaalisesti. Kuitenkin tämä kielen ja siihen liittyvä ylähuulen liike voi tarkoittaa myös pelkoa ja ahdistusta.

Erään verbaaliseen kommunikaatioon erikoistuneen asiantuntijan mukaan ilmeiden tulkinnalla ei ole varsinaista tieteellistä pohjaa, koska ilmeitä ei pystytä yksiselitteisesti tulkitsemaan johtuen rasitteena olevista tulkitsijan ennakkokäsityksistä ja kokemuksista, jotka muovaavat päättelyä. Mutta oli miten oli, kasvojen ilmeillä on hyvin paljon vaikuttavuutta. Esimerkkinä olkoon vaikkapa hymy.

Hymyä olkaa hyvä!
Marianne LaFrance kirjassaan 'Lip Service' (Silmänpalvonta) kertoo Irakin sodasta tarinan, jossa joukkue oli mukana valtaamassa Naifin kaupungissa erästä moskeijaa, kun kapinalliset yllättäen piirittivät sen. Johtaja määräsi joukkueensa laskemaan aseensa ja hymyilemään. Siinä tilanteessa ilmeisesti tämä hymyily pelasti miesten henget.

Erään viimeaikaisen tutkimuksen mukaan hymyily voi pidentää ikää. Erään urheilulehden arkistosta kaivettiin esiin 200 entisen baseball pelaajan kuvat. Tutkimukset osoittivat, että ne pelaajat, jotka hymyilivät kuvissa olivat olleet pitkäikäisempiä kuin ne, jotka eivät hymyilleet tai olivat vain hymyilevinään.

Turhaan eivät vauvat opettele hymyilemään äidin vatsassa jo kaksi kuukautta ennen syntymäänsä, sillä heidän tarvitsee heti synnyttyään osata kiinnittää toisten ja erityisesti äidin huomio itseensä, koska ovat täysin riippuvaisia aikuisten huolenpidosta. Vauvan ensi hymy on hänen ensimmäinen tapansa manipuloida. Voidaan sanoa, että aivojen ja 17 eri kasvolihaksen aikaansaama hymy muodostaa osan siitä kehitysprosessista, joka turvaa elämisen mahdollisuuksia.

Hymyn syntyminen kestää 0,01 sekuntia siitä, kun aivot ovat tulkinneet jonkin miellyttävän asian. Riippuen siitä, mikä on alkuperäinen hymyn aiheuttaja, hymykäsky lähtee sen mukaan aivojen eri alueilta. Onnellisuudesta johtuva hymykäsky syntyy limbisen järjestelmän alueella, missä käsitellään ruumiin palkitsemista koskevat asiat. Otsalohko pyytää hymyilemään, kun vointimme on hyvä.

Nisäkkäät eivät ole ainoita, joilla on tällaiset erityislihakset kuin huulet? Ainakin tiedetään joillakin kalalajeilla olevan suussa ja suun alueella toimintoja, jotka muistuttavat ihmisen huulien toimintoja. Kuitenkin ihminen lienee ainoa laji, joka pystyy houkuttelemaan huulillaan ja tutkimaan maailmaa suullaan. Joten ei kun nauttikaa!

432   Four Horsemen and the Apocalypse
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Paramount filmiyhtiö teki eksoottisesta tangosta useita elokuvia, joissa esiintyivät mm. Rudolf Valentino ja Beatrice Domínguez sekä maailmankuulu tangolaulaja Carlos Gardell.

Valentino ja Domínguez olivat pääosissa kuuluisassa tangoelokuvassa Four Horsemen and the Apocalypse (1921). Siinä heidän esittämästään tangosta tuli niin suosittu, että siitä muodostui tangonormi, joka on säilynyt meidän aikaamme asti. Elokuva sijoittui Buenos Airesin Bocan kaupunginosan kortteleihin. Ensimmäisessä kohtauksessa Valentino esiintyy sikaria poltellen täysissä, muka gauchon tamineissa viehättävän ruskeaverikön kanssa. Hänellä on yllään atsteekkien poncho ja päässään andalusialainen hattu. Domínguez oli pukeutunut pitkärimpsuiseen koristeelliseen espanjalaiseen huiviin (mantón) suuri kukkakoriste hiuksissaan. Toisessa kohtauksessa Domínguez tanssii epämiellyttävän miehen kanssa ja silloin Valentino tulee kuvaan mukaan ja viittaa miestä häipymään, että on hänen vuoronsa tanssia. Mies vastustelee, jolloin Valentino rohkeasti iskee miestä ratsupiiskalla kasvoihin ja samalla orkesteri alkaa soittaan habarenaa (ei tangoa).

Valentino ja Domínguez lähestyvät toisiaan lattian vastanurkista, pienten soolopyörähdysten jälkeen heidän kätensä yhtyvät ja he aloittavat tanssin liukuen pitkin lattiaa unohtamatta taivutuksia, hidastuksia ja keinumisia. Lopulta he ovat otteessaan niin lähellä toisaan, että Domínguezin on taivutettava itseään voimakkaasti välttääkseen Valentinon haluavaa suudelmaa. Kun mies ei onnistu tätä saamaan, hän vihapäissään sysää daaminsa luotaan ja tämä kaatuu lattialle ja sieltä laahautuu Valentinon jalkojen juureen yhtä aikaa vihoissaan kuin hurmiossaan ja taka-alalta kuuluvat ruoskaniskujen paukkuvat äänet korostavat jännityksen tunnelmaa. Lopussa Valentino vetää esiin salaisen aseensa, lasson, siepaten ja sitoen tällä Domínguezin, joka rukoilee armoa Valentinon käsivarsilla. Kohtalokas latinomies on voittanut kohtalokkaan naisen vastustuksen, koska osaa käsitellä tätä.

USA:ssa uudistettiin ja popularisoitiin myös balettia samalla periaatteella eli tuomalla siihen mukaan modernin tanssin koreografioita. Ehkä maineikkain eksoottisten performanssien esittäjä oli Ruth St. Denis. Hän saavutti kansainvälistä kuuluisuutta mm. esiintymällä Pariisin teattereissa yhdessä Ted Shawnin kanssa. 'Denishownin' ensiesityksessä vuonna 1924 New Yorkin Newsburghin Musiikkiakatemiassa he esittivät 'gringotangoa'. Seuraavana vuonna he tekivät kiertueen Kauko-Itään, mutta palasivat vajaan kahden vuoden kuluttua takaisin USA:an ja siellä show jatkui aina vuoden 1927 loppupuolelle asti.

Ted Shawn perusti yhdessä Anne Douglasin ja Ernestine Dayn kanssa trion, joka esitti saluunaelämää Teksasin ja Meksikon rajalla. Esityksessä saluunan emäntä,vaaleaverikkö Anne viihdyttää asiakkaita can-canillä vaaleanpunaisissa röyhelöissään, teksasilaiscowboy polkee jalallaan lattiaan ja taputtaa käsiään musiikin tahtiin, kun meksikolainen, punaiseen huiviin ja mustiin pukeutunut, mustasukkainen ruskeaverikkö astuu saluunaan vaatien miestä itselleen. Meno pysähtyy silmänräpäyksessä, on gringotangon aika.

Toisin kuin Valentinon esittämät tangot, jotka olivat uhkaavasta ilmapiiristään huolimatta kesyjä ja ranskalaistyylisiä, gringotango oli brittiläinen versio tangosta, kuitenkin höystettynä vahvalla amerikkalaisella korostuksella. Siinä tulivat vahvasti esiin voimakkaat ja nopeat pyörimiset, syvät taivutukset, sekä vahvasti joustava (bouncing) että polkeva askellus, poski poskea vasten liikkuminen sekä tietynlainen raivokkuus. Blondi palaa ja vaatii miestä itselleen. Cowboy ei osaa tehdä valintapäätöstään naisesta eikä siten myöskään maasta minne asettua, vaan panee kätensä kummankin naisen vyötärölle. Gringotango kertoo tarinaa naisen vartalon miehisestä hyväksikäytöstä (kolonialisoinnista) ja siirtomaiden naisistumisista. Intohimoisen tangon avulla parodioidaan siirtolaisuutta, joka tuohon aikaan levisi ympäri maailmaa. Eksoottisuus ja vasta teollistettu tanssi toimi tiiviissä yhteistyössä uuden tuotteen markkinoinnissa. Tämä tuote oli intohimo.


Apokalypsi ("verhon nostaminen tai poistaminen") tarkoittaa varhaisen juutalaisen ja kristillisen kirjallisuuden terminologiassa salattujen asioiden ilmestystä, jonka Jumala on antanut valitsemalleen profeetalle; tavallisesti termiä käytetään kuvaamaan tällaisen ilmestyksen kirjoitettua muotoa. Apokalyptisellä kirjallisuudella eli ilmestyskirjallisuudella (Ilmestyskirja 6:2-8)on suuri merkitys juutalaisessa, kristillisessä ja islamilaisessa perinteessä, koska tietyt uskon konseptit, kuten kuolleiden ylösnousemus, tuomiopäivä, taivas ja helvetti kuvataan parhaiten niissä. Apokálypsis-sana näyttää syntyneen kreikkaa puhuvien juutalaisten keskuudessa, joilta se on siirtynyt kristityille.

Varsinkin keskiajalla niitä käytettiin aiheina taiteessa ruton, sodan, nälän ja kuoleman vertauskuvina
 - Ensimmäinen ratsastaja (Rutto) "Valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan."
 - Toinen ratsastaja (Sota) "Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri miekka."
 - Kolmas ratsastaja (Nälänhätä) "Musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka."
 - Neljäs ratsastaja (Kuolema) "Hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan." Joka tunnetaan myös maailmanlopun enteenä.


431    Tango vakioitiin Euroopassa
Tango jakoi tanssiestradit 1910-luvulla sellaisten eksoottisten taidelajien kanssa kuin kuubalainen musiikki, espanjalainen flamenco, venäläinen ja havaijilainen tanssi sekä vähän myöhemmin pohjoisamerikkalainen jazz. Elettiin ensimmäisen maailmansodan aikaa, kartat piirrettiin uudestaan, maailma laajeni ja ihmiset halusivat liikettä. Sotilaat keskittyivät kaupunkeihin liikuttaen itseään eksoottisten rytmien tahdissa odottaen eteenpäin menoa ja sodan päätyttyä pääsyä eksoottisiin siirtomaihin.

Ranskalla oli ylivertainen hegemonia eksoottisten tanssien tuottamisessa, mutta se ei suinkaan ollut vailla kilpailijoita. Esimerkiksi Ranska ja Englanti kilpailivat siitä, kuka saa päättää sosiaalitanssin koodista eli yksinkertaistettuna askelista. Tämä oli vain yksi pieni siru näiden maiden välisestä taloudellisesta, poliittisesta ja kulttuurisesta kilpailusta. Argentiinalaiset itse ymmärsivät erinomaisen hyvin tämän kilpailuasetelman ja tarkkaavaisesti seurasivat tätä 'kukkotappelua' aidon ja autenttisen tangon asennoista ja askelista.

Englantilaiset tuottajat järjestivät tangotee tilaisuuksia, tanssiopettajat perustivat tanssikouluja ja muotisuunnittelijat loivat tangopukuja. Lontoossa ilmestyi useita tangokirjoja, joista eräs vuonna 1913 'Tango ja miten se tehdään' (Gladys Beattie Crozier). Kirjassa oli tanssiohjeita, vastauksia yleisimpiin tanssiin liittyviin huolenaiheisiin, käytös- ja pukeutumissuosituksia sekä hyödyllisiä vinkkejä tangotee tilaisuuksien järjestämisestä yksityistiloissa. Tilaisuuden emännän tuli kiinnittää huomiota valaistukseen, kukka-asetelmiin, sopiviin huonekaluihin, lattian liukkauteen ja mattojen poistamiseen sekä vieraitten lukumäärään ja kutsukorttien sanamuotoon.

Pariisista ja Lontoosta tango suuntasi matkansa New Yorkiin ja siellä toistui sama tuttu tarina: skandaalit, tanssikoulut, tanssioppaat ja estradiversiot. USA:ssa tangon ottivat vastaan kaksi erityistä emäntää: ragtime ja elokuva.

Jaossakin vaiheessa kilpailtaessa tangon hegemoniasta suurvaltojen katse kohdistui erikoisuuksien tuottamiseen ja markkinointiin ennen muuta toisiaan täydentäen kuin toisiaan väheksyen. Lontoo erikoistui sosiaalitangoon ja Pariisi estraditangoon. Pariisi, nautintojen ja ilon pääkaupunki, kehitti revyitä ja musiikkiesityksiä (Moulin Rouge, Folies Bèrgere, Olympia, Casino de Paris jne.). Jokainen soittaja ja tanssija halusi tehdä debyyttinsä näissä paikoissa. Mistinguett, kiistämättä ranskalaisten musiikkitalojen kuningatar 20 vuoden ajan, otti tangon osaksi Vals Challoupèe esitystään.

Lontoo, musiikkitalojärjestelmän luoja, keskitti voimansa sosiaalitanssin tuotantoon. Englanti otti roolinsa maailman 'tanssiverstaana'. Se määritteli askeleet, kehitti uusia tansseja, laati tanssioppaita ja järjesti tanssikilpailuja, joissa meno pitkälti noudatti antiikin olympialaisten sääntöjä. Tango kovan kiistelyn jälkeen luokiteltiin moderniksi tanssiksi ja vastakkainen latinotanssikanta jäi toiseksi.

USA osallistui innolla tanssin edistämiseen ja koulutusbisnekseen. Vernon ja Irene Castle kuuluisia tanssisalien ammattilaisia, jotka esittelivät uusia muotitansseja, ottivat tangon ohjelmistoonsa vierailtuaan Pariisissa vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa. He tekivät oman käsikirjansa, jossa esittivät myös oma uusia tanssejaan ja jotka filmattiin opetustarkoituksiin tanssikouluja varten. Nämä lyhytfilmit saivat USA:ssa erittäin suuren suosion. USA oli kuitenkin 'elokuvakangas' ja sen vuoksi varsinainen tanssi jäi elokuvan vuoksi taka-alalle.

430   Tango otti, tango antoi
Yleisesti tunnetut muodin muutokset sekä aistillisuuden esiin tuominen tanssissa saivat mm. Béatrice Humbertin väittämään, että tango oli Ranskan uuden moraalin sytyke. Euroopassa 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana päinvastoin kuin eteläamerikkalaisessa ympäristössä hänen mukaansa tango edisti merkittävästi naisten vapautta ja tasa-arvoa. Tango avasi paikkoja, joissa nainen saattoi esittää aistillisuuttaan julkisesti. Tämä oli Euroopassa uutta eliitti- ja keskiluokkaisille naisille. Ei voi sanoa, että tämä 'naisten vapautumisliike' oli levinnyt ympäri maailmaa, paremminkin tangossa kyse oli sukupuoliroolien muutoksesta, ensimmäisestä seksuaalivallankumouksesta ja varsinainen vapautusliike keskittyi naisten äänioikeustaisteluun.

Toiset näkevät, että tangosta oli pelkkää haittaa feministisille pyrkimyksille eikä mitään saavutusta voi lukea tangon ansioksi. Argentiinalaiselle naiselle tango ei tuonut mitään erityistä parannusta jokapäiväiseen elämään. Tango ja nainen elivät tavallaan yhteistä elämää ja tango liittyi naiseen ja mieheen rotu-, luokka- ja sukupuolihaasteiden kautta.

Tango vaikutti eri maissa eri tavalla. Pariisissa niin kuin muuallakin maailmassa toiset naiset suhtautuivat tangoon opettelemalla kokonaan uusia taitoja tai romantisoimalla roistomaisia tarinoita, tanssimalla hiukan säädyttömämmin kuin toiset naiset sekä osallistumalla porvarillisia näkemyksiä edustavien kanssa moraaliseen väittelyyn luodakseen ja vahvistaakseen omaa identiteettiään. Tällä väittelyllä saattoi pikemminkin naisia erottava vaikutus eikä suinkaan naisnäkemystä yhdistä vaikutus.

Koskaan ei ollut vain yhtä tangoa. Tango otti ja tango antoi epäoikeutetusti, ironisesti ja liikuttavasti poliittisesti sosiaalisen epätoivon kiehuvassa ja esteettisessä draamassa. Ei voida unohtaa sitäkään, että Euroopassa tango ja sota syntyivät samaan aikaan.

429    Tangomuoti
Muotiteollisuus tuli innolla mukaan tangobisnekseen. Tangotuotteiden avulla naiset saivat uudet vartalot uuden moraalikäsityksen ohessa. Punainen ja oranssi eri sävyissään vakiintuivat tangon väreiksi, jotka saivat aikaan aistillisuuden syttymisen. Lukuisia muunnoksia tangococtail puvuista näki iltapäivän tangotee ja keskiyön tangosamppanja tapahtumissa. Nämä puvut oli uurrettu edestä auki, mikä helpotti tanssimista. Usein puvun yhteydessä käytettiin haaremihousuja (jupe-culotte). Toinen suosittu iltapuvun vaihtoehto oli hameen päälle tuleva vatsan peittävä 'ventre de couleur', eli topatut liivit. Tällä asulla oli kaksi tarkoitusta. Se esti tehokkaasti tanssipartnerin puolelta tulvan epäasiallisen lähentelyn eli sen kantaja välttyi pitkälti skandaaleilta. Toiseksi se korosti tangon taivutuksissa kantajan suloisuutta ja viehkeyttä.

Tangoehostuksissa suosittiin itämaisuutta. Tangotyyliin kuului, että silmät rajattiin mustiksi ja huulet maalattiin tummanpunaisiksi. Tietenkään ei pidä unohtaa daamien itämaista pitkää savukeholkkia eikä lyhyttä ja sipsuttava tangokävelyn tyyliä, jota korostettiin jalokivin koristelluin nilkkarenkain. Hyvin varustetuista tangobutiikeista sai tietenkin ostaa naisten tangokenkiä. Tyypillistä niille oli nilkkojen ympäri ja yli kiertyvät remmit, jotka vielä nykyäänkin ovat tanssikengille tunnusomaisia. Jalkineet täydensivät tangoasua, koska puku oli yleensä niin lyhyt, että jalat varsinkin tanssiessa tulivat esiin hameen alta.

Ehkä vallankumouksellisin innovatiivisuudessaan oli tangokorsetti. Hienojen naisten asuun kuului ehdottomasti tiukat korsetit, mitkä merkittävästi haittasivat sulavaa liikkumista. Tango toi uuden joustavan pään yli vedettävän korsettimallin. Vuosina 1913 ja 1914 liikkui vanhanmallisten kureliivien mainoksia, joissa tangokorsetteja vähäteltiin ja vanhan malliston etuja korostettiin: 'Monelta naiselta näkyy kaikenlaiset pallerot, kun ovat hylänneet korsettinsa ja rinnat aaltoilevat tanssin rytmissä löysän muotivaatetuksen alla'. Toiset mainokset, kuten 'sifonkeja ja tangoa', tervehtivät ilolla uusia lyhyitä, pään yli vedettäviä tangokorsetteja ja suosittelivat niitä varsinkin tanssijoille estämään naisten eri lihasten väsymystä.

428   Sosiaali- ja estraditango
Yritykset tangon sivistämiseksi tai eurooppalaistamiseksi onnistuivat pääosin. Tunnettu satiirinen lahti Sem otsikolla 'Hullu' kirjoitti vuonna 1925: "On suoranainen ihme, kuinka ranskalaiset maltillisuuden sirolla ymmärryksellä ovat muuttaneet tangon ja tuoneet sen huipulle. Siitä on tullut kuin makea karamelli, säädyllinen ja suloinen, tuskin kosketeltavissa olevan ilmava ja kuin hyvällä maulla tehty uusi sävellys. Tanssijoiden tahdikkuus tulee hyvin esille tehden tästä alunperin villistä tanssista eleganttia flirttiä hienon ja säädyllisen jalkatyön avulla."

Kaikki teoriat ja kurssit korostivat, että tanssittaessa tangoa asennot, liikkeet ja sopivat puheet olivat paljon tärkeämpiä kuin varsinaiset askeleet. Tällä tavalla tanssinopettajat häivyttivät tanssin varsinaiset vaikeudet pelätessään potentiaalisten oppilaittensa vastustusta.

Sekä sosiaali- että estraditango stilisoitiin kauas alkuperäisestä argentiinalaisesta tangosta. Niistä tuli pakkomuokattuja tuotteita. Sosiaaliset tilat, joihin nämä tangot kehitettiin, olivat luonteeltaan hyvin suljettuja ja vain yläluokalle tarkoitettuja eivätkä tangot soveltuneet muihin tilaisuuksiin. Fantastinen ja eksoottinen estradityyli ei voinut olla samaa, mitä näki joka päivä tavallisissa tanssipaikoissa. Mutta kumpikin tyyli sai vaikutteita toinen toisiltaan.

427    Tangon 'sivistäminen' ja oppaat
Argentiinasta tulleet tanssijat eivät yleensä kuuluneet tanssiyhdistyksiin tai liittoihin, kuten L'Académie des Professeurs de Danse de Paris, joka yleensä tuomitsi muut kuin sen kehittämät ja muokkaamat tanssit. Tämä instituutio antoi vuonna 1921 julkilausuman, jossa varoitettiin sivistymättömän musiikin ja tanssin aiheuttavan eroottisia fantasioita. Alkuperäinen tango mm. rappioittaa sivistyneitä käytöstapoja, yllyttää nuorisoa irrallisiin sukupuolisuhteisiin sekä aiheuttaa naisille rakkotulehduksia ja kuukautishäiriöitä. Tango houkuttelee nuorisoa paikkoihin, joissa saksalaiset myyvät kokaiinia, sekä lisäksi rohkaisee nuoria miehiä ryhtymään gigoloiksi.

Pariisi oli epäilemättä maailman tangomanageri, joka muokkasi ja stilisoi sitä mielensä mukaan ja markkinoi sen muulle maailmalle heteroseksuaalisena kosiskeluna. Vahvasti vihjaileva, mutta lähinnä veltto tango oli pariisilainen tuote. Se oli suunnattu maksukykyiselle eliitille, joka sitä ennen ensimmäistä maailman lähes yksinomaan tanssi ja vasta sodan jälkeen se yleistyi muun kansan keskuudessa. Tavallinen sosiaalitango oli estraditangon kesytetty ja sivistetty versio. Kuitenkin siihen oli jätetty aavistuksen verran tangon tuhmia sivupiirteitä, koska tangossa piti säilyttää vaistonvaraisten primitiivisten intohimojen herättämisen tuomaa parantavaa vaikutusta eurooppalaiseen sivistyneistöön.

Vaikka estradilla tangon piti herätellä primitiivisiä vaistoja, yleisille tanssipaikoille tarkoitettu tango kesytettiin ujoillekin porvarille sopiviin mittoihin. Tanssiopettajat yksinkertaistivat tangon otteet ja askeleet moraalisesti ja fyysisesti hyväksyttävään muottiin. L'Académie des Professeurs de Danse de Paris julisti itsensä korkeimmaksi auktoriteetiksi ja normitti tangon koreografiat ja lähinnä vain yhdistykseen kuuluvien opettajien kirjoittamat tangon käsikirjat levitessään ympäri maailmaa lopullisesti sinetöivät eurooppalaistetun tangon koreografiat, joita joillakin tanssieksperteillä oli 72 erilaista ja joillakin vain 8 - 12 liikesarjaa.

Tanssioppaassaan vuodelta 1913 M. André de Fouquiéres toteaa muun muassa: ”Tango on kuuluisien eteläamerikkalaisten karjapaimenten, gauchojen tanssi. He olivat raavaita miehiä, joille hienostuneet salonkitavat olivat vieraita. Heille kosiskeluun kuului vartalokosketus, joka muistutti eräänlaista taistelua ja jota he itse sovelsivat tangossa. Näitä liikkeitä ei voi yleisten tapojen vastaisena sellaisenaan käyttää sosiaalitanssissa. Sen vuoksi alkuperäistä tangoa oli muokattava, jotta koreografiat ovat ranskalaisten tapojen ja hyvän maun mukaisia”.

Fouquiéres nimeää kahdeksan perusaskelta: el paseo (promenadi), el medio corte ( demi depart), el corte (depart), la media luna (demi lune), el veteo [sic/virhe] (pas tourné), el crusado cortado ( croisé-coupé), el crusado por ocho ( croisé par huit). Lisäksi hänellä on kahdeksan muuta perusaskelta, joille hän ei ollut antanut erillisiä nimiä. Tälle mannermaisen tangon kuvioille jäivät sitten elämään nämä ja lisää keksityt espanjankieliset nimet. Niitä sitten tanssissa toisteltiin sellaisenaan tai niiden peilikuvina.

426   Tangon nousukiito, tangolähettiläät
Tuohon aikaan Argentiinasta olisi saanut äänilevyillä aitoa tangomusiikkia vaikka kuinka paljon, mutta Euroopassa syntyi tangosta oma musiikkityylinsä, joka oli eksoottisen velttoa ja jossa vain osa rytmistä oli säilytetty alkuperäisestä. Argentiinalaisten tanssijoiden ja muusikoiden ei ollut helppo saada töitä Euroopasta, ja jos saivat heidän oli esitettävä näitä ranskalaistettuja versioita gauchon vaatteissa. Tämä on verrattavissa samaan kuin, jos charlestonin tanssija olisi pukeutunut näyttämöllä cowboyn tamineisiin.

Argentiinalaisten tanssijoita (tangeroja) oli tullut Pariisiin, Lontooseen, New Yorkiinm Venetsiaan, Nitzaan, Madridiin ja Barcelonaan. Kun Buenos Airesissa alkoi syksy Pariisissa alkoi kevät ja se vuoksi argentiinalaisen eliitin määrä tuohon vuodenaikaan kasvoi Euroopassa. Tanssijat seurasivat homoeliitin perässä. Ensimmäinen maailmansota tiesi huonoja aikoja, jolloin tango ja yleensä tanssi oli kielletty Euroopassa, ja toinen tangeroaalto tapahtui vasta sodan päätyttyä.

Varsinkin Pariisissa argentiinalaiset tulijat perustivat tanssikouluja, esiintyivät kabareissa ja musiikkitaloissa. Toiset heistä olivat kuuluisa Argentiinassa ja toiset olivat pelkkiä seikkailijoita. Alfredo Gobbi (säveltäjä, laulaja ja näyttelijä) ja Flora Rodriguéz (laulaja) matkustivat vuonna 1905 Philadephiaan äänittämään Victor Co:lle joitain heidän kappaleitaan. Angel Villoldo (mm. El Choclon säveltäjä, soittaja, laulaja ja näyttelijä) lähti vuonna 1907 heidän mukaan äänitysmatkalle Pariisiin. Matka venyi seitsemän vuoden mittaiseksi, jona aikana he vierailivat monissa Euroopan suurkaupungeissa ja sen ohessa äänittivät ranskalaiselle Pathé -yhtiölle.

Enrique Saborido (säveltäjä ja laulaja) perusti tanssikoulun sekä Pariisiin että Lontooseen, mutta ensimmäinen maailmansota katkaisi liiketoiminnan.

Casimiro Aín ja hänen vaimonsa esiintyivät vuonna 1913 argentiinalaisen tanssiryhmän kanssa Pariisissa, biaritzissa ja New Yorkissa. Vuonna 1914 Aín muutti kolmeksi vuodeksi USA:an ja perusti sinne oman tanssikoulun. Sodan jälkeen vuonna 1920 hän palasi kuitenkin takaisin Pariisiin ja yhdessä saksalaisen tanssijattaren Edith Peggyn kanssa esiintyivät mm. Skandinaviassa, Neuvostoliitossa ja Turkissa.

Bernabé Simarra tuli vuonna 1911 Pariisiin, missä hän yhdessä kuubalaisen tanssijattaren Ideal Glorian kanssa voitti tangon ammattilaiskilpailut, jonka Fémina oli järjestänyt Folie Magie -teatterissa. Hän opetti tangoa mm. M. Camille de Rhynalsin tanssikoulussa toimi jonkin aikaa tangoesitysten tuottajana hotelli Excelsiorissa Venetsiassa ja lopuksi muutti Barcelonaan, perusti sinne tanssikoulu ja keskittyi opettamaan tangoa yläluokalle.

Mariano Podestá, Juan Pasquariello Lastra, Francisco ja Carlos Herrera kuuluivat niihin, jotka olivat päättäneet ottaa kaiken hyödyn meneillään olevasta tangobuumista matkustaessaan Pariisiin vuonna 1913. Herrera palasi kuitenkin takaisin Argentiinaan jo samana vuonna ja antoi Buenos Airesissa ilmestyvälle päivälehti Criticalle haastattelun, jonka mukaan Pariisi on ylikyllästetty tangolla. Siellä on niin paljon ylitarjontaa tangon opettajista ja esiintyjistä, ettei toiminta ole enää kannattavaa. Siellä on pelkästään yli sata argentiinalaista ammatikseen tangosta elantoaan yrittävää ja suurin osa asuu Montmartren syrjäkujilla halvoissa asunnoissa. Jopa sellainen kuuluisuus kuin Francisci Ducasse päätti vuoden ja kahden kuukauden jälkeen ottaa suunnan takaisin Buenos Airesiin.

Ehkä kautta aikojen kuuluisin miestanssija José Ovidio Bianquet ('El Cachafaz', hunsvotti) käväisi USA:ssa vuonna 1911 ja palattuaan Buenos Airesiin perusti sinne erittäin hyvin menestyneen tanssikoulun. Sodan jälkeen vuonna 1919 hän matkusti Pariisiin työskennellen El Garron -kabareessa. Tavallaan häntä voidaan pitää ensimmäisen tangoaallon viimeisenä tangerona.

Argentiinalaiset miestanssijat tulivat Eurooppaan yleensä yksin ilman naispartneria. Esitysten tuottajat ja erilaiset tanssikerhot kannustivat heitä vain esittämään taitojaan eikä niinkään harrastamaan liiketoimintaa tangon ympärillä. Esitysten tuottajat tekivät jo varhaisessa vaiheessa selvän eron argentiinalaisten huipputanssijoiden ja eurooppalaisten artistien välillä välttääkseen alalla epätervettä kilapilua ja pitääkseen kysynnän mahdollisimman suurena.

425    Tangon puolestapuhujat
Taideakatemian johtaja, runoilija Jean Richepin valitsi tangon vuoden taidetapaukseksi seuraavin perustein: ”Meille on kerrottu, että tämä tanssi syntyi Argentiinan alamaailmassa ja että hienot naiset ja herrat eivät sitä siellä harrasta. Tämä varmaan on totta, mutta onko olemassa yhtään tanssia, joka ei olisi lähtöisin tavallisen kansan keskuudesta. On väitetty, että tango olisi rivo tanssi ja että siinä on säädyttömiä asentoja. . . Tango on kaunis tai rivo tanssi sen mukaan kuka ja miten sitä tanssii. En tuo tangoa pelkästään tähän yhteen tilaisuuteen, vaan olen myös kirjoittanut vaimoni kanssa näytelmän, jossa tangolla on merkittävä osa.”

Saadakseen enemmän vakuuttavuutta tangon puolustukselleen akateemikko lisäsi mielenkiintoisen 'taiteellisen' tulkintahaaran. Hän kytki tangon alkuperään muinaisiin helleenisiin tansseihin. Richepinin menettelyä käyttivät hyväkseen sitten myöhemmin lukuisat muut intohimoiset tangoojat. Tiedon puutetta täydennettiin mielikuvituksella ja tangon halveksijoiden tangotulkinta 'todisteltiin' vääräksi. Puolustajat yrittivät pitää tulkintapuolen mahdollisimman vaatimattomana ja korostivat näinä ahdistuksen aikoina nuorten tarvetta nuorten tarvetta myös iloita ja nauttia elämästä.

Merkittävin tangon puolustaja lienee ollut Pierre Handrey, joka esitti käsityksiään kirjoituksessaan ”Lääketiede ja tango” (1913). Hän vaati, että lääketieteellisen tiedekunnan tuli suositella tangoa terveydellisistä syistä iskulauseina 'Nuoret tanssikaa tangoa' ja 'Rotumme kehitys ja edistys tulee olemaan tangon varassa'.

Sellaiset ovelat tanssinopettajat kuin M. André de Fouquiéres kannustivat pariisilaisia tanssimaan tangoa korostamalla sen parantavia ja kasvattavia vaikutuksia seuraavaan tapaan: ” Tango on herkkä ja aistillinen tanssi. Se syntyi slummeissa ja puhdistettiin salongeissa. Tango on surullinen, hyväilevä ja herätteitä antava. Se opastaa meidät musiikkipsykologiaan. Argentiinalaiseen tangoon voi itse keksiä lukemattomia koreografioita. Elämme hektisiä ja rauhattomia aikoja . . Tango tuo henkistä apua ja mukavuutta. Se herättää hienotunteisesti jälleen henkiin primitiiviset vaistomme. Tango palauttaa mieliimme nuoruuden muistot.”

Skandaali ja hurmio ruokkivat toinen toistaan. Musiikkitalojen ja kabareiden omistajat, tanssiopettajat ja muotisuunnittelijat yhdistivät ponnistelunsa saadakseen tangon näyttämään enemmän skandaalilta, enemmän sivistyneeltä ja enemmän muotivaatteita edellyttävältä.

Se tango, jota Richepinin ja muut puolustivat, oli ammattilaisten keksimä ja tarkoitettu yläluokan käyttöön muotisalongeissa. Varsinkin nuorista keskiluokkaisista naisista huolissaan olevilla halveksijoilla oli mielessään kuva tangon aiheuttamasta skandaalista, jonka olivat luoneet loistavat ranskalaiset revyytaiteilijat. Puolustajilla ja vastustajilla oli mielessään kokonaan toisistaan poikkeavat mielikuvat tangon koreografioista, jotka olivat aiempien vuosien aikana muovautuneet ja vakiintuneet eurooppalaisille näyttämöille ja tanssipaikoille. Alkuperäinen argentiinalainen koreografia oli stilisoitu lumoavaksi, lähes balettimaiseksi. Tanssijoiden kädet työntyivät kauas, vartalot kiertyivät epäluonnollisiksi torsoiksi, samoin niska ja jalat. Karskit apassitanssin liikkeet kuten syvät taivutukset ja hurjat pyörimiset oli korvattu marssimaisella kävelyllä.

Yleisesti voi sanoa tangotyyliin tanssimisen tarkoittaneen ilmavan eleganssin ja maanläheisen rähinöinnin yhdistämistä, jolloin lopputuloksena oli aistillisuuden ja intohimon vaikutelma. Argentiinalaisessa tangossa havaittuja jännitteitä ja vastakohtia tulkittiin tahallisesti tai tahattomasti väärin, jolloin laadun suhteen lopputulemana oli irvokas sekasotku. Kiiltokuvamaisia koreografioita kehiteltiin tyyleille, joissa roistomaisuus, kamppailu ja espanjalaisuus korostuivat tulenpalavan intohimon rinnalla. Vaatteet ja eleet olivat vähintään yhtä tärkeitä kuin liikkuminen tangotyylillä. Siten vanhan mantereen tango oli sekä viritetty lumoavaksi estraditangoksi että kesytetty tanssipaikoille kävelytangoksi.

424   Seksin vaarat
Seksi on hengenvaarallista ja orgasmi vähintään tappaa

Ranskan kolmannen tasavallan presidentti Félix Faure kuoli aivoveenvuotoon virkahuoneessaan 16.2.1899 harrastaessaan seksiä 30-vuortaan rakkauden ammattilaisen kanssa. Altavastaaja säikähti siinä määrin, että työväline kramppasi ja kuollut presidentti oli irrotettava kirurgisesti.

Britannian pääministeri Sir Palmerston sai sydänkohtauksen vuonna 1865 biljardipöydällä harrastaessaan avioliiton ulkopuolista seksiä.

20.5.1974 Jean Daniélou (teologi, historioitsija, kardinaali ja Ranskan akatemian jäsen, paavillisen moraaliohjeen kirjoittaja) vieraili showtanssija Mimi Stantoninin kotona, jossa myös rakkaustoiminta kukoisti. Epävirallisen tulkinnan mukaan kardinaalin tappoi mustasukkainen aviomies, jonka vaimo oli lisätienistissä ja aviomies ryntäsi paikalle. Toinen versio kuitenkin väittää, että hänen pyhyytensä on homo.

423    Tangon vastustus
Tangon halveksijat todistelivat näkemystään eksoottisten vaarojen analogialla. ”Tango ei ole tanssia ja siksi se on kiellettävä epäsiveellisyytensä vuoksi. On mahdotonta kuvailla tarkkaan, miten tangoa Pariisissa itse asiassa esitettiin. Voisi ehkä sanoa, että tango muistutti miehen ja naisen yhteistä vatsatanssia, missä irstailua korostettiin vääntelehtimistä liioitellen. Katsoja saattoi kuvitella seuraavansa jotain oopiumhumalassa olevaa muhamettilaista tanssiparia.” (Max Rivera)

Vastustajien mielestä tangolla oli paholaiseen ja huumeisiin verrattava vaikutus yksinkertaisiin ihmisiin, jotka joutuivat sen pauloihin. Kuitenkin tanssipari ottaessaan ensimmäiset kuusi askelta sekä mies että nainen sillä hetkellä ajattelevat pelkästään, miten tangoa tulisi tanssia. Tämän jälkeen oppimiskehitys menee pikku hiljaa siihen suuntaan, miten raajojen liikkeet tulisivat refleksin omaisiksi.

Pariisissa tangon vastustus alkoi nostaa merkittävästi päätään vuoden 1913 tietämissä. Toinen toistaan arvovaltaisemmat henkilöt kirjoittelivat laajalevikkisissä lehdissä tuomitsevia kirjoituksia. Pariisin arkkipiispa tuomitsi tangon ja vetosi paaviin, jotta tämä julistaisi tangon kirkonkiroukseen. Monet korkeat auktoriteetit olivat samoilla linjoilla. Baijerin viimeinen kuningas Ludvig III lähetti armeijalleen henkilökohtaisen kirjeen: ”Tango on järjetön tanssi ja kaiken lisäksi se ei sovi niille, jotka kantavat univormua." Englannissa monet aristokraatit vastustivat tangoa, mutta Pariisissa se kuitenkin valittiin vuoden taidekohteeksi.

422   Tanssiraportti 1914
Vuoden 1910 tienoilla siirtomaaimperialistit olivat yhteiskuntaluokka, jonka asemaa ei mikään mahti maailmassa pystynyt horjuttamaan tai edes uhkaamaan. He olivat asemastaan niin varmoja, ettei heidän tarvinnut olla huolissaan alaluokan harrastamasta ilonpidoista olkootpa ne kuinka säädyttömiä tahansa.

Robert Gunninghame Graham vuonna 1914 julkaisi kuvauksen synnillisistä eliittijuhlista, missä tangolla oli keskeinen osa. Hän aloittaa kertomalla arvon pariisittarien saapumisella hotelliin: ”Ladyt astuivat keimaillen ulos autoistaan siten, että hameen halkiosta vilahti sääri kuultavien sukkien läpi tavoittaen varmasti kaikkien katseet. He tiesivät jokaisen miehen kiihtyvän sellaisesta näkymästä tuoden myös iloa vilauttajalle, joka pääsi hämmentämään miesten tunteita. Näin he toivat samalla esiin sen, että olivat tasa-arvoisia miesten kanssa. Hotellissa ilmapiirin täytti hajuveden, hien ja viskin tuoksu. Lesbot olivat omana ryhmänään luoden merkityksellisiä katseitaan ja heidän poskiensa väri korostui heidän katseensa osuessa toiseen salaisen kultin papittareen. Yleisen keskustelun aiheena teetarjoilun aikana oli raha ja vain raha. Teen jälkeen arvovaltainen juhlayleisö siirtyi orkesterisaliin. Miehet lähestyivät naisia tyrannimaisin elkeiden, supattivat heidän korvaansa anekdoottejaan ja naiset kikattivat kohteliaasti.”

Argentiinalainen tango oli muotia. Naisista se oli hurmaavaa, miehistä tanssi mikä tanssi. Nuori mies öljytty tukka tiukasti taakse kammattuna ja partaveitsenterävät prässit housuissaan johdatti parketille nuoren naisen, joka oli pukeutunut poven yli uurrettuun tukkaan hameeseen ja alkoi tanssiesitys. Graham jatkaa: ” He olivat niin lähellä toisiaan, että miehen jalka katosi naisen tiukan hameen alle ja mies piti naista suljetussa otteessaan pyörittäessään naista ja taivuttaessaan häntä aina lattiaan asti. Musiikki metelöi taustalla ja loppuhuipennuksena nainen heittäytyi miehen käsivarsille ja mies laki tämän varovasti lattialle, minkä jälkeen pari kumarsi ja poistui.”

Graham jatkaa pilkallista tarkasteluaan Euroopan synnillisestä menosta sekä samalla korostaa tietämystään argentiinalaisesta tangosta. Hän irvailee pariisilaisia lainaten seuraavanlaisia kommentteja: ”Viehättävää!” ”Hienoa!” ”Loistavaa”! ”Kuinka espanjalaista!” ”Niin vapaata sovinnollisuudesta!” ”Siinä yhdistyvät kaikki liikkeet, jotka antiikin maljakoihin on piirretty sekä unkarilaisten mustalaisten viehkeys!” Yleisöllä ei ollut pienintäkään tietoa sata vuotta sitten itsenäistyneestä Argentiinasta tai sen politiikasta. He kuvittelivat Buenos Airesin olevan espanjalaisen kaupungin. Heille koko maailma oli yhtä kuin Pariisi, Lontoo ja New York.

Syvä rappio paistui kiistämättä koko tangotee tilaisuuden yleisöstä (vrt. 'kello viiden tee'). Se ympäristö, jossa tangoa esitettiin teki tangosta eksoottisen rappiotanssin. Yleisö oli täynnä upporikasta elostelijaa ensimmäisen luokan rakkauden ammattilaisia. Heteroseksuaalit käyttäytyivät brutaalisti ja samaa sukupuolta olevat esittivät tarkoituksensa häpeämättömästi. Naiset toivat julki halunsa samalla vimmalla, millä ne vaativat naisille yleistä äänioikeutta. Kun tangoa esitetään tällaisessa hirviöluolassa, on selvää, että itse tango ymmärrettiin rappiotanssiksi ja tällainen ympäristö teki siitä maailmanlaajuisen skandaalin.

421    Tango - maailmanlaajuisena skandaalina ja hurmiona
Skandaalin ja hurmion välillä kulkee vain seitinohut viiva. Eksoottisuus, tanssi ja naisen vartalo muodostava yhdessä räjähdysherkän miinan ja ansan. Tavallisesti synti liitetään moraalittomaan tapahtumaan tai toimintaan. Mikä tekee jostakin asiasta eroottisen on oma messunsa. Ärsyttävät ja hurmaavat jännitteet saavat helposti eroottisen sävyn. Usein on kyseessä erilaisten ja erisuuntaisten voimien keskinäisestä kilvoittelusta. Tango on tyyppiesimerkki tällaisesta taistelusta, johon liittyy vahva eroottinen lataus.

Rio de la Platan alueella molemmat reaktiot, ärsyyntyminen ja hurmaantuminen, olivat enempi huhujen asteella, kunnes Euroopassa alkoivat varsinaiset kiistelyt. Vanhalla mantereella tangon ongelmaksi luettiin ennen muuta eroottisuus. Se oli kuuma peruna vielä siihen aikaan. Siten ärtyminen ja hurmio alistettiin maailmanlaajuisessa intohimotaloudessa siirtomaavallan alle.

Jos imperialismin ja eksoottisuuden keskinäinen peli jätetään huomioimatta, niin palapeliä tangon hyväksymisestä eri yhteiskuntaluokissa ei saada koskaan kokoon. Eräät tangotutkija ovat sitä mieltä, että sekä Pariisin eliitti että muun Euroopan aristokraatit hyväksyivät tangon muita sosiaaliluokkia jouhevammin. Tunnetun poikkeuksen tästä tekee Argentiinan eliitti. Eksoottisuus oli avainasemassa.

Porvarillisen imperialismin kannalta sekä ylä- että alaluokkaista alkuperää oleva eksoottisuus säilyi eksoottisena, se oli helppo sulattaa maailmanlaajuiseen kolonialistiseen hierarkiaan luokkansa mukaisesti. Imperialistinen eksotismi salli ulkopuolisen tai kolonialistisen arvostelukyvyttömän erottelun. Esimerkkinä olkoon upporikkaan argentiinalaisen Lucio V. Mansillan vierailu Pariisiin 1850-luvulla. Markiisi de la Grange järjesti hänen kunniakseen loisteliaat juhlat esitelläkseen hänet syntyperäisenä amerikkalaisena (eli siis 'intiaanina') Pariisin seurapiirille. Paikalla olevat arvon ladyt kuiskivat puoliääneen: ”Hän näyttää varmaan hienolta sulkapukeissaan”. Vastaavanlaisia huomautuksia saivat kuulla erilaisissa aristokraattien yksityistilaisuuksissa Intian maharadjat, Unkarin prinsessat, Venäjän herttuat tai Syyrian upporikkaat keskustellessaan ensimmäisen luokan kokottien kanssa pikkutunneilla. Vaikka Pariisin aristokraatit nauttivat eksoottista tansseista, niin eksoottisten aristokraattien läsnä ollessa innostus niihin oli hyvin matalalla eli huvittelulla näyttää olleen monta tasoa ja ehkä sitten arasteltiin oman tietämättömyyden paljastumista.

420   Tangon eksoottisuus oli avain
Tangossa kiteytyi eksoottisuus, uudenlainen eroottisuus sekä synnillisyys, joka rikkoi kaikki silloiset sosiaalirakenteiden muurit. Siinä eroottisuus oli kontrolloitua ja kuitenkin säädyttömyyteen vivahtavaa. Tango ei synnyttänyt vaistonvaraista aistillisuutta kuten primitiivitanssit ja mellastavat maalaistanssit eikä avointa säädyttömyyttä ja kyynisyyttä tai uhmaavaa aggressiivisuutta yläluokkaa kohtaan kuten marginaalien kaupunkilaistanssit. Tango ei myöskään kohdistunut pelkästään naisen vartaloon kuten monet muut eroottiset tanssit. Tangon seksuaalisuus keskittyi viettelyyn.

Kohtalokas mies ja kohtalokas nainen lähietäisyydestään huolimatta pitivät kumpikin eroottisen kiihkonsa kontrollissaan. Mittailen toinen toistensa eroottista voimaa. Tangon koreografia muistuttaa shakin peluuta. Tanssija siirtelee jalallaan näkymättömiä palasia. Heidän veto- ja poistovoimansa venyvät ja kestävät loputtomasti jännitystä. Kaikki tämä näyttää tapahtuvan miehen kontrollissa. Vasta löydettyä naisen eroottisuutta ei pysty kesyttämään nykymiehen porvarillisin keinoin. Vain villiä intohimoa pursuva latinomies, yhtä kesyttämätön kuin nainenkin, pystyy kääntämään heteroseksuaalisen erotiikan oikealle kurssilleen takaisin.

Tangopari ei edusta tarkalleen mitään tiettyä rotua tai luokkaa. Toisinaan kohtalokas mies muistuttaa keikaria ja toisinaan hän käyttäytyy kuin sutenööriroisto. Kohtalokkaan naisen tulee vuoroin vietellä vuorin torjua partnerinsa, ja naiselle tuottaa vaikeuksia onko hän taitava prostituoitu vaiko aistillinen hieno lady.

Tango oli uusi, vasta kehitetty, eksoottinen ja eroottinen. Tango oli porvarillisen kolonialistin toiveiden peili ja tämä toive toteutettiin intohimona. Tango ymmärsi alistavan kolonialistin toiveita. Tango saattoi pukeutua sivistyksen kunniamerkein hännystakkiin ja satiiniin. Se saattoi pukeutua gauchon asuun ja ottaa käteensä vapaan pampaksen ruoskan. Tango oli sekasikiö, uusi eksoottinen ilmiö, joka omaksui alistajan tavat ja sisällytti siihen niin sisäisen kuin ulkoisen intohimon.

Tango raivasi itselleen tiensä muiden 'värillisten' tanssien (dances brunnes) seassa ja kustannuksella. Tällaisia olivat mm. afroamerikkalainen cake-walk, brasilialainen maxixe sekä apache. Cake-walkin ja maxixen juuret ovat syvällä afrikkalaisessa neekeriorjuudessa. Tosin joskus noita 'juuria' keksittiin lisää, jotta tanssi olisi kuulostanut eksoottisemmalta.

Apache oli Pariisiin pesiytyneen Marseillen prostituutiomafian piirissä kehitetty tanssi, joka otti tälle tanssille peitenimen Pohjois-Amerikan apassi-intiaanien mukaan. Tätä intiaanitanssin vahvasti liioiteltua muunnosta ja mukailua sitten esitettiin kabareissa. Siinä ryysyihin puettu prostituoitu taisteli henkensä kaupalla väkivaltaisen sutenöörinsä kanssa. Ennen kuin sutenööri ehtii pistää tytön kuoliaaksi veitsellään väliverho laskeutuu ja esitys loppuu. Tanssissa nähdään mm. hurjan näköisiä voltteja.

Tangon voittokulun selityksistä kirjoitti vuonna 1914 J. M. Salaverría Caras y Caretas -lehdessä: ”Pariisin ja Lontoon yleisölle tango ei ole muuta kuin epämääräisesti synnillinen ja eksoottinen tanssi ja he tanssivat tangoa sen turmeltuneiden ja aistillisten elementtien vuoksi ja koska se on hieman barbaarista.” Ennen ensimmäistä maailmansotaa massatuotanto ja -kulutus ahdisti sen ajan sukupolvea tukahduttamalla yksilöllisyyden. Tango sopi tälle näyttämölle hyvin siksi, että tangon intiimillä syleilyllä oli parantava vaikutus. Tangossa kohtasivat eurooppalainen ja uuden maailman kulttuurit, Amerikka näyttäytyi toivon luvattuna maana.

Tango oli lupaava, eksoottinen tanssi 'venyen' joka suuntaan ja torjuen epäoikeudenmukaisen eurooppalaisen yhteiskunnan epäsosiaalisuutta. Esitysten järjestäjät, tanssin opettajat, muotisuunnittelijat jne. tarttuivat tilaisuuteen ja tango voittokulku oli taattu.

419    Tango maailman huvittelun pääkaupungissa
Tango tuli Pariisiin 1900-luvun alussa yhdessä argentiinalaisten 'pihviparoonien' ja seikkailevien tangomuusikoiden sekä -tanssijoiden kanssa. Belle époque ('kaunis aika', noin 1890–1914) teki Pariisista huvittelun ja synnin maailmankeskuksen, jossa myös tangoa esitettiin eliittipiireille kabareissa, musiikkitaloissa ja salongeissa. Sieltä tango levisi nopeasti ympäri Eurooppaa. Kansainvälisen meriliikenteen keskus, Marseille oli toinen tärkeä tangon sisääntulosatama. Maailmaa kiertelevät merimiehet ja valkoisen orjakaupan välittäjät eli kansainväliset sutenöörit olivat toinen tärkeä kanava tangolle. Siten tangon reitteinä Pariisiin oli yhteiskunnan sekä ylä- että alaluokat. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi tango synnytti niin paljon erilaisia mielipiteitä belle époquen aikana.

Tangon tulosta Pariisiin ei ole olemassa tarkkaa päivämäärää, mielipiteitä ja tarinoita senkin edestä. Eurooppaan suuntautuvalla Argentiinan laivastovierailulla fregatti Sacramientolla vuonna 1906 merikadetit jakoivat La Morocha ja El Choclo tangojen nuotteja. Tangosäveltäjät ja -esittäjät Angel Villoldo, Alfred Gobbi ja Flora Rodríguez tulivat Pariisin vuonna 1907 ja työskentelivät siellä yli seitsemän vuotta. Heidän esimerkkiään noudattivat lukuisat argentiinalaiset muusikot, tanssijat ja laulajat, jotka levittäytyivät ympäri Eurooppaa. Ensimmäisen maailmansodan sivuvaikutuksena tanssikielto keskeytti tangon leviämisen, mutta heti sodan jälkeen riehakas elämäntyyli palautui ja todellinen tangobuumi räjähti käyntiin. On hyvä tässä sivussa muistaa, että Buenos Aires oli eurooppalaisten prostituoitujen pääasiakas, koska siellä ilotalojen valkoisista työntekijöistä oli huutava pula ja Europassa työttömyys oli varsin yleistä.

Tango sekä hurmasi että aiheutti ärtymystä ja skandaaleja, mutta mielipiteet eivät menneet yhteiskunnan luokkarajojen mukaan. Tangoa vastustivat jyrkästi kirkon lisäksi porvarilliset moralistit sekä ne pariisilaiset, jotka eivät halunneet eksoottista väriä kulttuurinsa. Pariisin alaluokka unohtaen tangon rappiokulttuuriset alkujuuret vastusti tangoa lähinnä sillä perusteella, että sitä esitettiin aristokraateille ja porvareille eksoottisena huvina. Eliitti ei pannut tästä pahakseen, koska se ei nähnyt tangon leviämisestä alempiin luokkiin mitään hyvää. Osa viestistä saattoi olla osoitettu koko eurooppalaiselle työväenluokalle, etteivät he sittenkään olleet niin ehdottoman tarpeellisia, koska siirtomaissa odotettiin innolla yhteistoiminnan laajentumista vanhan mantereen kanssa.

Oli syy mikä tahansa eikä se varmaan ole yksinkertainen, niin tango, tuo rotujen ja yhteiskuntaluokkien sekasikiö, hyväksymisen ja torjunnan osalta sekavia tunteita molemmissa pariisilaisen yhteiskuntarakenteen ääripäässä. Tämä viittaisi siihen, että tango levittäytyi eurooppalaisiin yhteiskuntiin monessa tasossa ja monin muodoin. Eksoottisena uutuutena tango toi tulleessaan monimutkaisia yhteiskunnallisia luokkajännitteitä. Se oli peräisin entisestä siirtomaasta ja sopi tietyllä tavalla porvarilliseen maailmanjärjestykseen, varsinkin kun Euroopassa kaikki ristiriitaiset suuntaukset hiottiin tangosta pois vedoten sen liialliseen eroottisuuteen. Tango oli alunperin köyhä urbaani, jossa oli jälkiä maaseudusta, valkoinen, jossa oli väriläiskiä, kolonialisoitu, jossa oli jälkiä barbaarisuudesta ja joka kehitysprosessin aikana saatiin sivistettyä. Tango sopi oivallisesti kapitalisteille malliksi eksoottisuudesta.

418   Tanssin luonne muuttuu
Edellä mainitut Plumetten päiväkirjaotteet valaisevat melko hyvin, kohtalokkaan naisen (femme fatale) kokemukset muuttuivat 1900-luvulle tultaessa. Suurin muutos koskee sääriä, jotka edellisellä vuosisadalla olivat femme fatalen erogeenisintä aluetta. Vaikka plumette oli miesten halujen kohteena, pystyi hän can-can tanssillaan ohjailemaan näitä haluja. Hän paljasti ja peitti alushameillaan ja röyhelöillään sääriään ehkä lapsellisesti, ehkä ehkä lennokkaasti mutta kuitenkin oman harkintansa mukaan kujeillen. Vähitellen hän väsyi olemaan vallankumouksen symboli ja havahtuu huomaamaan, ettei hänen tanssinsa enää puhutellut yleisöä.

Tämä boheemien homopariisi oli antiporvarillististen ja antikapitalististen filosofien temmellyspaikka, missä nämä ilmaisivat itseään epäsovinnaisella pukeutumisellaan, epäsäännöllisillä työskentelytavoillaan ja yöelämään keskittymällä. Tämä homoyhteisöllisyys oli uusi maskuliinisuuden malli. Naiset, kuten can-can tanssijat, oli alistettu boheemitaiteilijoiden inspiraatioiden tuottamiseen. Boheemi mies kieltäytyi ajattelemasta porvarillisesti naisesta ja tämän käyttäytymisestä. Suosiossa oleva ajatusmalli oli, että työväenluokan naisen 'vapautta' oli saada työskennellä kodin ulkopuolella ja nauttia avioliiton ulkopuolisista sukupuolisuhteista sekä oikeus liittyä vapaisiin yhdistyksiin. Kun puhuttiin feministisistä muusista (huorat, tanssijat ja pesijättäret) niin tarkoitettiin näitä pikku rakastajattaria.

Tango-Blumette oli aivan maahan lyöty femme fatale. Askeleet vain liukuivat pitkin lattiaa ja vartalo oli kiedottu tiukkaan hameeseen. Hän ei pysty enää kontrolloimaan sääriensä vilauttamista tai peittämistä. Kädet ovat koko ajan touhussa samalla kun pitää tiukasti tarrautua partneriin. Hänen jalkansa pitkän ja uurretun hameen alla kolistelevat kohtalokkaalle miehelle kuuluvia jalkoja, joilla tämä ohjaa ja ansoitta daaminsa jalkoja.

Lavalla tämä mies pitää häntä tiukassa otteessa eikä ole tietoakaan lapsenomaisesta leikistä. Hänen jalkatyönsä on lähinnä uhkaavaa. Tämä on täysin erilaista eroottista peliä. Se on viettelyä. Kohtalokas mies, puoliksi keikari, puoliksi roisto, tietää miten leikkiä daamin eroottisuudella.

Plumetten päiväkirjan viimeisessä osassa langennut femme fatale joutuu kasvokkain sodan kanssa ja sen kohtalokkaan miehet vaativat osansa avoimen väkivaltaisesti. Tämä rituaalinen virilisyys työntää kohtalokkaan naisen näyttämön taakse, missä Plumette auttaa tyttöjä pukeutumaan sota-aikana kiellettyihin tanssiesityksiin ja tansseihin. 'Tytöt' eivät ole enää tyyppiä femme fatale, heidän paljaat säärensä ovat tarjolla katseille. Naisen tenhovoima on minimoitu ja trivialisoutu asettamalla se avoimesti näytille. Taisteltaessa sodan jaloissa elämästä ja kuolemasta viettelystäkin on tullut banaalia taistelua ja uhkailua.

417    Tanssijatar Plumetten päiväkirjasta (can-canista tangoon)
Elokuu 1897: " Heräsin tänä aamuna tietoisena siitä, että illalla potkaisen korkeammalle kuin koskaan ennen. Jokainen mies tulee pidättelemään henkeään ja Pariisissa jokainen sydän sykkii potkujeni tahtiin. Esitykseni ruokkii ilottelun kapinaa. Hameenhelmani liukuvat ylös ja alas lähes kuristaen katsojat. Jokainen haluaa kokea, miltä vapaus maistuu."

Maaliskuu 1898: "Nyrjäytin nilkkani ja revin alushameeni. Tuo juoppo taidemaalari tekee minut sairaaksi, tulee joka ilta tuijottamaan ja möykkäämään. . Tuo mylvivä pummijoukko tekee minut kuuroksi. Toivon, että voisin lopettaa tämän vallankumouksellisen tanssijan 'roolin'. Siipiäni särkee."

Heinäkuu 1911: "Tänään ei kukaan näyttänyt ruokottomia eleitä eikä huudellut rivouksia. Ehkä ikäni tekee tehtävänsä tai ehkä yleisö aavisti, etten välittäisi heidän temppuilustaan. En edes ajatellut tai katsellut yleisöä, olin ihastunut partnerini viennistä. Sieluni vaatii rauhoittamaan askeleitani,vaikka yleisö toisin vaatii. Plumette, takana ovat vapauden potkut ja provokatiiviset röyhelöt. Vartaloni on nyt kiedottu tiukkaan satiiniin ja menoani rajoittavat miehen likaiset käpälät ja lakattu lattia. Jokainen, minä mukaan lukien, helpottuu, kun esitän palan can-cania.

Kaikki tämä johtuu varmaan musiikista.. Partneri sanoi, että musiikki on hyvä business. Tango viehättää parhaita asiakkaitamme sekä niitä, joilla on varaa litkiä shampanjaa yöt läpeensä. Jostakin kumman syystä olin verhoutunut kokonaan mustaan, samoin olivat himoni, toiveeni ja herkkyyteni, kaikki oli mustaa.

Jalkani ovat asettuneet tiukasti maan pinnalle ja joutuneet partnerini jalka-ansaan. Ne ovat voimansa säilyttäen menettäneet lennokkuutensa, ei enää mitään vilautuksia tai salaamisia. Pysähdykseni näyttää ruokkivan hiljaisuutta, intohimon odotusta. Pöyhistelevä Plumette on nyt yön kahleet vyötäisillään. Säädyttömästi seuraten miestä yleisön edessä. Hänen läsnäolonsa näyttämöllä tekee oloni tukalaksi. Hän vie minua. Hänen askeleensa estävät omat vapaat ja yllättävät potkuni. Miten voin hyväksyä tällaista? Se johtuu varmaan synkästä musiikista, joka lupaa vain katkeruutta ja ruokkii antautumista."

Lokakuu 1915 (sota-aika): "He tulivat illalla klubille. Koko sakki, univormut repsottaen ja juopuneet viikset törröttäen kallellaan olevan koppalakin alta. He halusivat uskoa, että veren ryöhyäminen oli vain pahaa unta ja että vain tämä näytelmä oli todellisuutta. Totuus on päinvastainen, maailman vapisee laajentumishuutojen pauhussa. Levottomuus on vallannut kaikki. Joukko haluaa liikkua eksoottisen musiikin tahdissa, he ovat valmiita ottamaan käskyn vallata vieraita maita. Tänä iltana hameet ovat lyhyitä. Asiakkaillamme ei ole aikaa ihmetellä, mihin vaatekappaleen poimuun sääret on piilotettu. He sanovat, että tanssin on oltava eläimellistä ja siinä he ovat oikeassa."
*
Ilmeisesti vähän tämän jälkeen Plumette lopetti tanssimisen ja ryhtyi kokiksi. Joka tapauksessa päiväkirja loppuu sammakonreisien valmistusohjeeseen.
Jatkuu päiväkirjan laajennettuna tulkintana

416   Can-can eroottisena aseena
Pariisin kabareissa, musiikkitaloissa ja muissa tilaisuuksissa1900-luvulle tultaessa naiset esittivät salaista voimaansa can-canissä ja vatsatanssissa sekä viktoriaanissa striptease -esityksissä. Viime mainitussa esityksessä naisella oli päällään valtava joukko alushameita, joita hän esityksen aikana vähitellen riisui yksi kerrallaan ja juuri kun viimeistä vietiin, niin väliverho putosi ala ja esitys loppui. Jopa nyrkkeilyotteluissa oli kevennyksenä tanssiesityksiä. Näiden viettelijättärien esitykset saivat aikaan sekä pelkoa että ihastusta. Sen aikaisen tulkinnan mukaan tanssissa nainen paljasti vaistomaisen luonteensa ja todellisen viestinsä tarkoituksen fyysisin keinoin.

Aiempi kirjallisuuden, oopperan ja kuvaamataiteen hento nainen (femme fragil) korvattiin nyt myös näissä taidelajeissa kohtalokkaalla naisella (femme fatale). Nymfit ja keijukaiset eivät enää olleet täysin viattomia. Kohtalokkaan naisen ominaisuutena oli kyky vetää vastustamattomasti miehiä puoleensa. Tämä voima lähti eroottisuudesta. Naisen vartalosta tuli aistillinen ja seksuaalinen kohde, minkä nainen hyvin tarkkaan myös itse tiesi. Nainen ei enää ollut eteerinen ja romanttinen keijukainen puhtaudessaan vailla eroottista ymmärrystä, joka saattoi ajaa rakastuneen miehen jopa itsemurhaan.

Vapaa nainen seisoi nyt uhmakkaana kasvokkain viktoriaanisen vaimoidyllin edessä. Näistä viime mainitun voima kumpusi suvun jatkamisen ja perheen jokapäiväisen vastuun kantamisen tuomasta institutionaalisesta arvostuksesta. Kohtalokkaan nainen löysi nyt seksuaalisuuden. Hän oli intohimoinen ja näytti aistillisuutensa. Hän kietoi miehen eroottisuudellaan joko vapaaehtoisesti tai muutoin, ja kaiken lisäksi hän nautti siitä.

Can-can ja vatsatanssi olivat 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa hyvin suosittuja. Naiset tanssivat näitä joko yksin tai ryhmissä ja siten esittivät omaa eroottisuuttaan ja voimaansa sekä kaiken lisäksi näyttivät nauttivan siitä.

Moulin Rougessa La Goulue ('ahmatti') esiintyi yhdessä Valentinin kanssa. Hän esitti can-can askelin kohtalokasta naista korkeine potkuineen, pyörähdyksineen ja lavan poikki liihotteluineen. Hänen bravuurinaan oli potkaista Valentinin hattu tämän päästä. Siten katsojat pääsivät todistamaan tanssijattaren eroottista voimaa ja Valentinon (miehen) symbolista mestausta. La Gouluen ja Valentinon esitys on rekonstruoitu elokuvussa Moilin Rouge (1953, John Huston) ja French CanCan 81987, Jean Renoir).

Tangon tulon myötä 1900-luvun alussa kohtalokas nainen (femme fatale) ei hävinnyt kuvioista, vaan hieman eri tavalla hän oli nyt miehen eroottisesti virittynyt vastakumppani. Tangossa kohtalokas nainen kohtasi kohtalokkaan miehen eroottisissa liikkeissä ja seurasi tätä vaikka kuolemaan asti. Tiedossa on hyvin vähän tapauksia, että 1900-luvun alussa can-can tanssija olisi ollut myös tangon tanssija. Poikkeuksena on mm. Mistinguett, kuuluisa 'revue danseuse' esiintyjä Eldoradossa, Moulin Rougessa ja La Scalassa. On hyvin mahdollista, että hän oli ensimmäinen naispartneri, joka esitti tangoa Pariisissa. Eräs hänen ihailijansa oli muuten kuningatar Viktorian (k. 22.1.1901) poika (Albert) Edward VII (9.11.1841- 6. 5.1910), joka piti suuresti sekä can-canistä että tangosta.

415    Naisen esineellistäminen
Euroopassa käytiin 1800-luvun lopussa kansallisten ja rodullisten kulttuurien välillä kiivasta taistelua eloonjäämisestä. Sosiaalinen darvinismi kukoisti. Latinalaisella rodulla värittänyttä Ranskaa pidettiin sairaalloisen naismaisena verrattuna terveen viriileihin ja voimakkaisiin Saksaan ja englantiin. Etsiessään yhtenäisiä ja selkeitä kansallisuuksien rotu- ja sukupuoli-identiteettejä saivat kommentaattorit vahvaa ymmärrystä osakseen.

Pahuuden vuosisadan (mal de siècle) suurimpana syntipukkina Euroopassa katsottiin olleen naisen. Naiset olivat ranskalaisen iloisuuden ja can-canin supertähtiä. Ranskalainen iloisuus oli rappioajan viimeinen joutsenlaulu, oire joko latinalaisen rodun degeneroitumisesta tai kapitalistisen järjestelmän häviöstä. Jos ongelmana oli latinalainen rotu, niin sairauden syy oli feminiinisyys, joka vyöryi miesmaailmaan. Lääkkeenä oli lisätä yhteiskunnan miehistä viriliteettiä. Jos taas kapitalismi oli ongelma, syynä oli uuvuttava työ ja seksuaalinen sorto. Tähän auttoi huvittelu, mitä pidettiin epämiehekkäänä rappiokäyttäytymisenä.

Pariisissa tuolloin miehet huvittelivat katselemalla naisten can-can -esityksiä. Siten naiset olivat miesvoittoisen katselijakunnan objekteja. Tanssiesitykset osaltaan loivat pakkomielteen naisen ja erityisesti hänen vartalonsa taiteellisuudesta. Siten naisellisuutta pyrittiin korostamaan ja ohjaamaan vaistojen ja intohimojen suuntaan ulkonäön ja liikkeiden näyttävyyttä hiomalla. On lähes mahdotonta arvioida sitä, miten tämä miesten huomion kohteena oleminen vaikutti naisten jokapäiväiseen elämään. Voi hyvin kuvitella, että jatkuva tuijotus sai naiset etsiytymään helposti miehisen suojelun alle joko omaehtoisesti tai suostuttelun tuloksena.

Naisen vartaloa esitettiin 1800-luvun alusta lähtien lähtökohtaisesti miehisen huvittelun kohteena, ei juuri koskaan toisinpäin. Vuosisadan loppupuolisko oli sitten kohtalokkaan naisen kukoistusaikaa. La femme fatale symbolisoi sen ajan mielikuvitusta. Pääasiassa miesten luoma kirjallisuus esitti naisesta pelkistetyn miehisen näkökulman kaikkine seksuaalisine tarpeineen.

Miehet alkoivat luopua röyhelöistään ja univormuistaan 1750-luvulta lähtien ja muodin oikkujen painopiste siirtyi naisten puolelle kaikissa yhteiskuntaluokissa. Samalla korostui muodin ja kauneusihanteen keskinäinen sidonnaisuus. Tämä piirre tulee esille myös siinä, että 1850-luvulta lähtien naistanssijat valtasivat miehiltä näyttämöt myös koreograaffeina ja tämä suuntaus on jatkunut nykypäivään asti.

Keskustelu naisen olemisesta objektina tai subjektina, nöyryytettynä tai kapinoitsijana ei lopu koskaan. Nainen on aina miehisen manipuloinnin uhri. Onko naisen esineellistäminen tämän sukupuolen vahvuus vai heikkous, jäänee ikuisesti vastausta vaille.

414   Can-can ja tangon ensiesitykset
Taiteilijat, kirjailijat ja opiskelijat ylenkatsoivat kurjalistoa. He vaativat vain itselleen oikeutta harrastaa vapaasti nautintoja ja huveja. Instituutioiden vaatima uhrautuva eettisyys oli heille myrkkyä.

Vanhan hyvän ajan (La belle époque) ajattelijat lanseerasivat mm. seuraavia iskulauseita: "oikeus laiskuuteen", "oikeus kokonaisvaltaiseen intohimoon, "ruumiin vapaus". Kapitalistien sotahuutona oli jo muutama vuosikymmen aiemmin "oikeus työhön, omaisuuteen ja vapaaseen kaupankäyntiin" sekä työläisillä oikeus kurjistua ja elää kurjuudessa". Em. laiskuusajattelija oli Karl Marxin vävy Paul Lafarque, jonka mielestä kapitalismi tekopyhillä moraalikäskyillään ei vielä ollut ehtinyt tappaa ihmisen luonnollisia vaistoja onnellisuuteen ja aistikkuuteen.

Sellaiset suuret boheemit kuten Emile Goudeau (Le Chat Noir'n eli mustan kissan omistaja) tarjosivat suojelijoilleen eli asiakkailleen jännittävän luovuttamisen ilmapiirin yllyttäen aistillisuuteen, metafyysiseen ahdistukseen ja poliittiseen asennoitumiseen. Kansallisuudet kilpailivat ankarasti ja asiaa hämmensivät niin feodaalikapitalismi kuin kosmopoliittinen juutalaisuus sekä lisäsotkijana oli myös huvitteleva hurmio, joka oli gallialaisen luonteen verenperintöä. Vapautetun fantasian himojen valtakunta vaati karkottamaan sellaiset vieraat myrkyt kuten kristillisen moraalin, saksalaisen pessimismin ja englantilaisen tekosiveyden, jotta vaarallinen ranskalainen piirre, nauru, taas palaisi ihmisten keskuuteen.

Tangoa esitettiin ensimmäisen kerran aivan 1800-luvun lopussa eräissä Montmartren kabareissa, jotka olivat kokonaan pyhitetty harha-askelille eli pakopaikoiksi tavanomaisuudesta ja vanhoillisuudesta. Boheemisuus oli porvarillisuuden perverssi muoto. Can-can hameen nostamisineen ja korkeine potkuineen oli boheemien ja turistien suosiossa Montmartrella, josta se levittäytyi muihin huvipaikkoihin ja kahviloihin 1800-luvun lopussa.

Can-can oli mukana lähes kaikissa ärsytystä herättävissä esityksissä, joissa dramatisoitiin kuolemaa, väkivaltaa, irstailua ja seksiä. Tästä tanssista tuli pariisilaisen huvittelun, kapinoinnin ja kansallisen luonteen symboli. Vallankumouksen ajoista lähtien se liitettiin alaluokkaan ja se aiheutti joko ärsytystä tai viehätystä ylemmissä. Eri instituutiot valvoivat sen epäsiveellisiä potkuja ja alushameiden vähentelyä silmä kovana. Akrobatiaksi yltäneinä sekä can-can että vatsatanssi olivat myös vähän katsojasta riippuen joko huipputason taide-esityksia tai törkeää seksishowta. Monet kuuluisat tanssipaikat (La Groukue, Jean Avril, Nini Patte en l'Air) muuttuivat 1800-luvulla musiikkitaloiksi, missä asiakkaat katselivat ammattilaisten menoa ja missä näiden taidot tehokkaasti ehkäisivät muiden osallistumisen tanssimiseen.

Ilo ja pessimismi kulkevat käsi kädessä. Boheemit vallankumoukselliset omaksuivat ja jakoivat keskenään muutosajan rappiohuvitukset. Can-can oli latinalaisen rodun viimeinen potku rappiossaan. Kuten Julius Meier-Graefe (1899) sanoi: "Ranska, rakastettava ja onneton maa on kuin rappioitunut tanssipaikka, missä raaimmat rikokset ja jumalalliset teot kulkevat rinta rinnan ja usein vieläpä saman ihmisen suorittamina. Tanssipaikan jokainen ulkoseinä loimottaa jo liekeissä, mutta sisällä jatkuu taukoamatta täysillä can-canin ihastuttava ja helvetillinen vääntelehtiminen korviahuumaavan musiikin tahtiin."

413    Montmartre, Fin de Siècle
Pariisi oli ilon pääkaupunki ja Montmartre sen kirkkain helmi. Tässä sosiaalisessa ympäristössä kohtasivat eri kansakunnat ylhäältä alas asti. Täällä rehottivat laillistamattomat suhteet yli luokka-, rotu-, sukupuoli- ja kansallisuusrajojen. Kouriin tuntuvaa oli eroottisuus lähes kaikessa kulttuuritoiminnassa. Belle Époquen loppuaikoihin liittyy käsite Fin de siècle, "Vuosisadan loppu" ja tähän puolestaan liittyy dekadenssin käsite, jolla viitataan rappiollisuuteen, hedonismiin ja heikkoon moraaliin. Fin de siècle asenteelle taas on tyypillistä todellisuuspakoisuus, esteettisyyden ylikorostus ja rappion ihannointi. Titanicin uppoaminen vuonna 1912 aiheutti syvän pettymyksen ja trauman uskossa teknologian kaikkivoipaisuuteen.

Synnin keskus, Montmartre, oli 1800-luvun lopussa kaikenlaisen antiporvarillisten marginaalien ja kulttuurien kokoontumispaikka. Satiirikot, laulajat ja tanssijat hyökkäsivät kilvan kirkkoa, hallitusta ja sotavoimia vastaan räävimällä niitä esityksissään.

Maallistuneiden tavallisesta poikkeavien eksentrikkojen kansainvälinen ja monikirjavainen joukko valtasi Montmartren, jonka kahviloita ja kabareita kansoittivat taiteilijat, prostituoidut, mallit, opiskelijat, tyhjäntoimittajat, keikistelijät, rosvot, työttömät, gigolot, kohtalokkaat naiset (femme fatales), rakastajattaret, leväperäiset naiset, homot, keikarit, radikaalit sekä kaikkien näiden kombinaatiot. Porvareiden silmissä tämä joukko edusti vuosisadan pahuutta oikeuttaen samalla sädekehän kruunun eliitin pään päälle.

Montmartre oli nautintojen taistelukenttä, missä huvituksia pidettiin aseena porvarillisuutta ja ylhäältä annettuja moraaliohjeita vastaan. Useimmat taiteilijat (kirjailijat, laulajat ja tanssijat) eivät olleet mitenkään poliittisesti sitoutuneita, vaan etsivät maalitaulunsa etuoikeutetuista ja riistäjistä.

Tanssisali ja myöhemmin musiikkitalot tarjosivat mahdollisuuden ylä- ja alaluokan keskinäiselle kanssakäymiselle. Eliittinuorukaiset ja työväenluokan löysähköllä moraalilla varustetut naiset löysivät täällä yhteisiä harrastuksia kanssakäymiseen. Päivisin työssä käyvät nuoret naiset osallistuivat iltaisin sekä kuulijoina että tanssijoina erilaisiin tilaisuuksiin, vähän samalla tavalla kuin nykyään etsitään 'nuoria tyttösiä kadettien tanssikursseille'. Parhaat ja näyttävimmät tanssijat saattoivat menestyä myös tanssin ulkopuolisissa rahakkaimmissa viihdytysalan aktiviteeteissa.

On muistettava, ettei Pariisi ollut Euroopan ainoa 'kulttuurikeskus', vaan kaikki suurkaupungit toimivat alalla samoilla periaatteilla ehkä kuitenkin pienimuotoisemmin. Mielenkiintoista tässä on porvariperheiden muuttunut asennoituminen prostituutioon ja seksiin yleensä. Pariisi oli seksiturismin Mekka. Boheemisen käyttäytymisen myötä murenivat porvarilliset normit varsinkin täällä Montmartressa.

412   Tanssikoulut ja ranskalainen rakkauskoodi (1900 -/+)
Tanssikoulut lähtivät siitä, mihin tanssiesitykset päättyivät jättäen vartalokontaktin pois. Ne, jotka osasivat lukea saivat glamourisia käytösvinkkejä huippuopettajiksi julistautuneiden opettajien hyvää makua korostavista tanssioppaista. Ohjeissa vilisi myös sellaisia sanoja kuin 'likaisuus' ja 'kevytmielisyys'. Opetuksessa erityisesti korostettiin tanssiasentoja ja jokaisen vartalonosan liikkumista oikealla tavalla oikeaan tahtiin. Näin saavutettiin 'terveet' ja 'oikeat' taidot sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Sekä sosiaali- että teatteritanssin opetuksessa 1800-luvun lopulla tekniset haasteet kasvoivat. Taitotaso lisääntyi merkittävästi ja virtuooseja löytyi niin tanssiparketeilta kuin esityslavoilta. Varsinkin sosiaalitanssin puolella virtuoosit aiheuttivat jännitteitä, ahdistusta ja myös aistillista hurmaa.

Yleisillä paikoilla sukupuolten väliset roolit ja suhteet muuttuivat. Vartalon avulla toteutettiin moraalia ja aistillisuutta vastuullisen ja kunniallisen intimiteetin ollessa porvarillista erottautumista. Yleistyneessä seksuaalisesti virittäytyneessä flirttailussa vartalon liikkeitä käytettiin sumeilematta apuna. Eroottisen mielikuvituksen muutos alkoi näkyä Ranskassa jo 1860-luvulta lähtien, jolloin julkinen viettely ja flirttailu yleistyivät kanssakäymisessä. Rakkaus ja rakastelu saivat uutta koodia samalla kun seksuaalinen tiede otti ensi askeleensa.

Virallisesti hyväksyttävän heteroseksuaalisen rakkauskoodin kirjoittivat uusiksi ennen muuta ranskalaiset tanssiopettajat. Heidän ohjekirjansa levisivät ympäri maailmaa. Pariisi oli maailman vapaa-aikakulttuurin keskipiste ja se määräsi, millaisia olivat sivistyneet vartalon liikkeet ja miltä tuli näyttää, jotta se olisi sosiaalisesti ajan virtaan sopivaa. Rakkauden, intohimon ja eroottisten harrastusten harjoittamisessa Ranskan hegemonia oli ehdoton. Vain siellä tunnettiin rakkauden salat ja kautta koko läntisen kulttuurin rakkausasioiden sanat muuttuivat ranskankielisiksi.

Mikä tahansa tanssi, joka ei ollut Pariisin alan kuuluisien opettajien tai heidän oppilaittensa kehittämä sai jyrkän tuomion. Tanssikouluissa keskityttiin tanssiasentoon ja -otteeseen sekä liikkeen nopeuteen ja kuvioiden orjalliseen noudattamiseen viejän ohjauksessa. Eroottisuus sai olla korkeintaan lievää ja kokonaisuuden tuli olla harmonista, yhteensopivaa sekä sulavaa. Tanssiesitykset niiden taiteellisuudesta riippumatta luokiteltiin romanttisuuden osalta herkästi joko 'oikeiksi' tai vääriksi suurten gurujen mielenailahtelujen mukaan. Kuitenkin koko ajan vapaa-aika demokratisoitui muuta yhteiskuntaa nopeammin.

411    Maaperä, johon tangon siemenet kylvettiin Euroopassa
Pariisin Moulin Rouge oli vielä vuonna 1890 tanssipaikka eikä varsinainen musiikkiteatteri. Tosin siellä oli myös esityslava, jossa napatanssijat ja ballerinat esiintyivät. Jo tuolloin tanssin liiketoimintamalleja oli kaksi: tanssiesitysten ja tanssiaisten järjestäminen. Pientä kähinää tietenkin syntyi spektaakkeleiden järjestäjien ja tanssinopettajien kesken.

Itämaisuus ja espanjalaisuus (mm. vatsatanssi ja flamengo) avasivat siinä sivussa uraa myös tangolle. Samaan suuntaan vaikutti myös kansantanssien tuleminen uudestaan muotiin. Porvaristolle ja yläluokalle kaupunkiköyhälistön mellastavat lavatanssit olivat sinänsä katsomisen arvoista huvia. Tosin ahdaskatseisemmat suuttuivat ja harmistuivat näistä rahvaan synnillisistä menoista sinä määrin, että järjestivät niille tiukkoja rajoituksia ja kieltoja. Kuitenkin lähes kaikkia tanssilajeja sävytti niiden maalaistausta. Tanssit tulivat kaupunkeihin maalta siirtyneiden mukana köyhälistökortteleihin ja sieltä ne valuivat vähitellen parempiin piireihin.

Kirkon johto, ylemmät virkamiehet ja vastuuntuntoiset porvarit eivät hyväksyneet tällaista barbaarista säädyttömyyttä ja kaidalta tieltä poikkeamista. Kuitenkin maaseuturahvaan ja kaupunkiköyhälistön tapoja jossain määrin omaksuttiin myös porvariston piirissä. Skandaalimaisia tanssiesityksiä oli yhä enemmän, tosin hieman kesytettyinä versioina tai joskus jopa joiltain osin liioitellen. Muoti otti kiivaasti osaa jokapäiväisen moraalin muokkaamiseen ja tuottamiseen paljastamalla ja korostamalla vartaloa milloin milläkin tavalla. Esitysten järjestäjät ja tanssin opettajat olivat avainasemassa porvarillisen moraalin ylläpitämisessä ja murentamisessa. Tanssiesitysten sivutuotteena ruokittiin sopivasti katselijoiden tunnetiloja ja fantasioita. Muotihuoneet ja tanssikoulut kukoistivat, kun "muotitietoiset" kuluttajat matkivat vaatteillaan ja liikkeillään tanssitähtiä.

Järjestelmä toimi myös toisinpäin. Maailman synnin keskus, Pariisi, veti puoleensa ihmisiä, joilla oli rahaa ja vapaa-aikaa. Teatterit ja muut esityspaikat elivät ennennäkemätöntä kukoistuskauttaan. Tanssi- ja musiikkipaikat olivat aina tungokseen asti täynnä, samoin tanssikouluihin piti jonottaa, ellei sattunut olemaan ylempää aatelistaustaa. Tunneilla opetettiin pukeutumaan ja liikkumaan kulloisenkin muotivirtauksen mukaan ja hinnoittelu kävi käsi kädessä kysynnän kanssa. Aikaisempaan verrattuna varsinkin naisten vartaloihin kiinnitettiin tässä ajan virrassa erityistä huomiota.

Muiden muassa valssi, can-can, apache ja tango olivat mukana tässä prosessissa, jossa moraalin vähyys ja liikevoitto olivat etusijalla. Ihastus tanssiin oli vakuuttavaa, koska sen katsottiin olevan lähellä tai ainakin lähestyvän inhimillistä totuutta. Sanonta kuuluikin, ettei tanssiva vartalo osaa valehdella. Tästä syystä tanssin katsottiin olevan myös hyvin vaarallista.

Tanssinopettajat ja tanssiesitysten järjestäjät sopeuttivat toimintansa porvarillisiin vaatimuksiin ja rajoituksiin, jossa rahan ja moraalin välimatka saattoi joskus olla varsin pitkä. Varsinkin tanssinopetus oli tuolloin erittäin tuottoisaa toimintaa. Luokkayhteiskuntaan mahtui monenmoisia rajoja: sääty, sukupuoli, rotu, kansallisuus, varallisuus ja miksei myös kauneus ja taiteellisuus, vaikka 1800-luvun lopussa suuntana oli luokkarajojen loiveneminen parempien vastustuksesta huolimatta. Luokkarajoja ylläpidettiin erottamalla käsitteet sosiaalitanssi ja esitystanssi toisistaan.

Skandaaliin viittaavat tanssit pyrittiin pitämään näyttämöllä. Siten porvarilliset vartalot eivät päässeet kosketuksiin toistensa kanssa muutoin kuin katseen välityksellä ja näin vältyttiin ruumiilliselta saastumiselta. Sen vuoksi tanssikouluissa ei suvaittu vartalokontaktia, vaan tanssiote oli tältä osin avoin. Tanssioppaita alkoi ilmestyä kiihtyvään tahtiin ja ne, jotka osasivat lukea, saivat niistä jotain vastinetta rahoilleen. Oppaissa vilisivät sanat: koristeellisuus, hyvä maku ja kohteliaisuus sekä kevytmielisyys, likaisuus ja paheksuttavuus.

Sekä sosiaali- että teatteritanssien opetuksessa 1800-luvun lopulla tekniset haasteet kasvoivat taitotason lisääntyessä ja moninaisten uusien virtuoosien rynnätessä niin esitys- kuin tanssilavoille. Varsinkin tanssilavojen puolella jo tuolloin osaavat virtuoosit aiheuttivat ahdistusta ja jännitteitä tavallisten tallaajien keskuudessa.

410   Tangon rytmistä, melodiasta ja koreografiasta
Bozzarelli (1989, artikkeli) väittää, että tangon rytmi ja melodia ovat peräisin eri alueilta. Rytmin hän kuittaa lyhyesti tulleen Afrikasta, mutta Euroopasta tullutta melodiaa hän käsittelee laajemmin.

Tangon melodia tuli Argentiinaan kahta reittiä. Ehkä vähän varhaisempi tulo tapahtui reittiä Espanja - Montevideo - Rio de la Platan alue. Tällä alueella oli suhteellisen runsas neekeriorjien jälkeläisten asukasmäärä, minkä vuoksi tämä melodia sulautui heidän tanssimaansa candombeen. Toinen reitti lähti Euroopasta Kuubaan ja sieltä Montevideon kautta Buenos Airesiin, jossa tämä melodia antoi vaikutteita siellä suosiossa olevaan milongaan.

Italialaisten ja espanjalaisten siirtolaisten osuus tangojen säveltämisessä ja esittämisessä on ollut tunnustetusti merkittävää. Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt sattuneesta syystä eurooppalainen tuulahdus tangon koreografian kehityksessä. Valkoinen orjakauppa kukoisti ja varsinkin Ranskasta tuli tanssitaitoisia naisia Buenos Airesiin esiintymään tanssijoina, vaikka lähes kaikki päätyivätkin ilotalojen viihdyttäjiksi. Nämä tangon suurkuluttajat antoivat vahvan panoksensa myös tangon koreografian kehittymiselle. Tarinan mukaan miehellä ei ollut asiaa ilotaloon, ellei hänellä ollut tuomisenaan myös uutta tanssikuviota.

Taustaksi tässä kohtaa on hyvä mainita Buenos Airesin väkiluvun kehittymisen: 1869 = 187 000, 1895 = 664 000 (joista 345 000 oli siirtolaisia). Vuosina 1850 - 1890 Argentiinan prosentuaalinen väestönkasvu oli suurempaa kuin USA:n.

(Lähde: Tango and the Political Economy of Passion, M. E. Savigliano)

409    Historioitsijat teroittavat jo kyniään (US 30.8.11)
Kun EU:n ja €:n historiaa kirjoitetaan muutaman vuoden päästä, miten Timo Soinin edesottamukset kirjataan tuleville sukupolville?

Ei ole sattunut silmiini tulkintaa, että hän oli se, joka pani alulle tolkuttoman lainhanojen sulkemisen huijarivaltioilta. Näin kai niiden valtioiden attribuutti kuuluu, jos väärennetään virallisia tilastoja vakain tuumin ja harkiten toisten jäsenmaiden vahingoksi.

Tuntuu hiukan oudolta, että Suomea syytetään keplottelijaksi, jos Kreikka suhmuroi. Rangaistakoon pääsyyllistä eikä sitä, joka vaatii vain omiaan. En ole viime aikoina nähnyt saksalaisten korostaneen sitäkään, että heillä oli kiire saada Kreikalle vakuusjärjestelyt aikaan, jotta Kreikka pystyi maksamaan ne valtavat asehankinnat, jotka se oli Saksalta tilannut, ilman, että ne olisi jouduttu peruuttamaan. Eli myös Suomesta tehtiin tässä asiassa maksumies.

Kyyros vanhempi sanoi kreikkalaisista: 'En pelkää ihmisiä, joilla kaupunkinsa keskellä on paikka, minne he kokoontuvat pettääkseen toisiaan väärillä valoilla'. Kreikkalainen antiikin kansanluonne edusti meidän käsityksemme mukaan kaikkia huonoja ja epämoraalisia ominaisuuksia. Oikeampaa olisi siis puhua kreikkalaisesta amoralisuudesta. Heiltä puuttui oman olemuksensa ja vikojensa tuntemus. Heidän luonnettaan kuvaavat parhaiten adjektiivit: riidanhaluisia, parjaushaluisia, ahneita, lahjottavissa, turhamaisia, kerskailevia, laiskoja, kevytmielisiä, kostonhimoisia, vahingoniloisia, valheellisia ja julmia. (Uuden ajan kultuurihistoria 2, Egon Friedell )

Varmaan nykykreikkalainen on rehellinen ja sivistynyt esi-isiinsä verrattuna, vaikka naapurimaissa vieläkin kiertää sanonta, että käteltyäsi kreikkalaista laske välittömästi onko kaikki sormesi tallella.

408   Tangon peruskaava - arkkityyppi
Tango on syliotteessa tapahtuvaa liikkumista, missä mies ja nainen keskustelevat toisilleen vartaloiden välityksellä synkeän ja ikävän musiikin tahtiin. Se on intohimoa, joka ei koksaan täyty. Se on makeaa surua. Kaksi toisilleen ventovierasta sukupuolta tulevat yhteen ja luovat yhteisen harmonisen kokonaisuuden, yhteisen fantasian.

Kaukana ovat erilaisuus, sirpaleisuus, vastakohtaisuudet ja ristiriidat; esiin työntyvät yhteinen liitto, harmonisuus ja ykseys. Tämä on peruskaava vastakkaisten liitosta, keskiaikaisesta kuninkaan ja kuningattaren avioliitosta, satujen prinssin ja prinsessan häistä tai auringosta ja kuusta. Näin on asianlaita myös tangon osalta.

Syvällä psyykessämme vastakohtaisuuksien liitto ei koskaan toteudu täydellisesti. Mitä enemmän yritämme etsiä iloa sitä kauemmaksi se kaikkoaa. Olemassa olon harmonisuus ja täydellisyys karkaa käsistä ja ilot kumoavat toisensa. Monet ovat ihmetelleet sitä, miksi juuri tango aiheuttaa pakottavaa riippuvuutta enemmän kuin monet muut tanssit. Ehkä tämä ikuinen 'hyvän' ja 'pahan' taistelu eli vastakohtien peruskaavioiden taikavoima tuo saavuttamattomuuden kaipuun. Tekeekö juuri tämä tanssista romanttisen?

Yhtymisen kaipuu on harvoin pelkkää seksin kaipuuta vastapuolelta, vaikkakin unelmissa usein sukupuoliyhdyntä jonkun epätodennäköisen henkilön kanssa sitä symboloi. Haluamme vastakkaiselta puoleta jotain sellaista, mikä tekee meistä yhdessä kokonaisuuden. Platon filosofiassaan pohdiskeli tätä ihmisen jakautumista kahteen osaan ja näiden osien ikuista toistensa etsimistä.

Ahdistavia rakkaustarinoita on historia täynnä. Eräs niistä on Wagnerin oopperassaan käyttämä Tristen ja Isolden tarina, missä lemmenjuomat ja myrkyt sekoittuvat ja miekat heiluvat lemmentuskissa. Elämän puu on tyypillinen myytti ihmisen polariteetista. Eedenin elämän puu ja tiedon puu olivat ilon ja kuoleman symboleita. Paratiisiin livahtaminen ohi vartijoiden vaatii tietoa, joka tuo mukanaan kuoleman.

Jungin mukaan inhimillinen sisällys ilmenee myytteinä, tarinoina, uskontona, 'taikauskona' sekä unikuvina. Kirjallisuudessa, taiteessa ja ajattelussa arkkityypillä eli peruskaavalla on hallitseva asema. Tunnusomaista on salattujen voimien ja vaikuttajien ikuinen taistelu 'hyvän ja 'pahan' välillä. Kun olemme tienhaarassa, jokin tunneryöppy saa meidät tekemään valintamme. Saatamme kuvitella, että lattian alla jyrisee, sen raoista pursuaa ylös jotain nestettä tai joku koputtaa ovelle.

Jos meillä ei ole kuvitelmia, voi meillä kuitenkin olla sisäinen näkemys välittömästi tapahtuvasta muutoksesta tai samanaikaisesta tapahtumasta, jonka tarkoituksesta ja oikeellisuudesta olemme toisten kanssa samaa mieltä ymmärsimme sitä sitten tai emme. Sellaisina hetkinä mieleemme on istutettu uusi kaavio ja me vain odotamme ja katsomme, miten se vaikuttaa kokemukseemme. Näin olemme valmiit ottamaan seuraavan askeleen. Niin myös tangossa meidän on oltava koko ajan hälytysvalmiudessa vastaamaan, mitä seuraavassa hetkessä tulee. Kun meillä on sisäistettynä jokin peruskaavio (arkkityyppi), tuo tämä jotain järkeä ja suunnitelmallisuutta siihen, miten voi tai saa toimia. Tätä peruskaavaa on pakko noudattaa, jos aiomme täyttää kohtalon tahdon.


407    Compadritos – oliko heitä?


Compadrito sanana on vaikea käännettävä, mutta sillä helposti ymmärretään mm. röyhkeää, ylimielistä, uhmakasta slummien miestä, joka saattoi olla pikkukonna tai parittaja. Historiallisesti virheellinen näennäistieto kytkee tämän sanan seksuaaliseen orientoitumiseen. Valitettavasti julkaisut alkaen nykyajasta noin sadan vuoden takaa ovat kauttaaltaan konservatiivisten rasistien kirjoittamia ja edustavat siten vain Buenos Airesin hallitsevan luokan elitistisiä näkemyksiä. Konservatiivinen rasismi saattaa epäilyksenalaisiksi, demonisoi ja syyttää kaikkia niitä, jotka ovat erilaisia.

Buenos Aires oli jo 1880-luvulla hyvin monimuotoinen kaupunki. Siellä oli suuri ja köyhä eri Euroopan laidoilta oleva siirtolaisväestö, äänioikeutta vailla olevat mustat ja eristäytyneet tai paremmin sanottuna eristetyt homoseksuaalit. Näistä kaikista yhdessä ja erikseen tehtiin tuhansittain kirjoja, joissa vääristeltiin historiallista totuutta.

Miesten yleinen äänioikeus toi vasemmiston valtaan ensimmäisen maailmansodan aikaan ja sen katkaisi noin viidentoista vuoden kuluttua sotilasvallankaappaus suuren maailmanlaajuisen talouslaman kynnyksellä. Tango ei ollut sotilaiden suosiossa, pikemminkin he katsoivat sitä melko nyreästi. Vuonna 1938 Radio El Mundo lähetti viikoittain suoria ohjelmia järjestämistään tangotapahtumista. Niissä musiikista huolehti D'Arienzon orkesteri. Johtuen lähinnä tangoa avoimesti vihaavien mielipiteistä D'Arienzo valitsi tangot 1910- ja 1920-luvuilta ja muokkasi näitä siten, että lisäsi näiden nopeutta, rytmikkyyttä ja sointuvuutta.

Vuoden 1938 karnevaalikautta voidaan siten pitää hetkenä, jolloin tangon kultaiset vuodet voidaan katsoa alkaneen. Radio-ohjelmien innoittamina kansa lähti liikkeelle ja täytti tanssipaikat. Avenida General Pazin varrella olevissa kymmenissä tanssiklubeissa soittivat D'Arienzon, Annibal Troilon, Carlos di Sarlin, Francisco Canaron orkesterit monien muiden lisäksi uutta tangoa..

Silloin syntyi se tango, jota nykyisin tanssitaan. Silloin D'Arienzon uudistamat rytmit avasivat ovat tangon kehitykselle. Tangon tanssirakenteeseen tuli uutena erilaisia käännöksiä, naisen kemia otettiin paremmin huomioon sekä mukaan tuli dynaaminen improvisointi, mikä ehkä johtui osittain siitä, että parketit olivat tungokseen asti täynnä tanssijoita.

Nyt nuoret pääsivät paremmin osallistumaan tansseihin, kun he karnevaaleissa piiloutuivat naamioidensa taakse eivätkä siten olleet niin sidoksissa tiukkoihin käyttäytymiskoodeihin. Koskaan ei ole asetettu epäilyksenalaiseksi sitä, etteikö tango ollut aikuisten tanssi ja että miesten tärkeimpänä motiivina pukeutua hyvin ja hankkia tanssitaito oli naisten valloittaminen. Naiset tiesivät tämän ja siksi esiintyivät valitsijoina eivätkä tyytyneet pelkästään tyrkyllä olemiseen. Tangon varsinainen tehtävä oli houkuttelu ja valloittaminen. Yksinkertaista ja inhimillistä!

Moni perhe sai alkusysäyksensä tanssilattialta. Moni tanssija jätti parketit avioiduttuaan ja perustettuaan perheen. Ihmiseloon liittyy, että vuosien varrella erottiin tai leskeydyttiin, jolloin monet palasivat takasin nostalgisiin tanssipaikkoihin etsimään vaikkapa vain hetken sitä nuoruuden onnen huumaa, jota siellä tuli aikoinaan koettua tai sitten pitempiaikaista kumppania. Mitään historiallisia todisteta ei ole jäänyt jäljelle siitä, että jonkun tanssijan unelmat olisivat toteutuneet, mutta kuolemaansa asti he kävivät ilta illan jälkeen mielessään aina sama ajatus: tänä iltana se onnistuu.

406   Backas on talviteloilla   (28.8.2011)
Ulkolavojen kausi alkaa pikku hiljaa kääntymään tältä kesältä ehtoon puolelle. Backas pisti eilisen jälkeen suulin ovelle pönkän ja ottanee sen pois vasta ensi kesänä. Olivat kaikki muutkin alueen tanssipaikat panneet parastaan ja tilanneet maan vetovoimaisimmat orkesterit huvituttamaan tanssijoita. Siksi arvelin, että kerrankin mahtuu hyvin ladossakin pyörähtelemään. Tapani mukaan erehdyin.

Vasta kahden viimeisen setin aikana mahduin sekaan askeltamaan lajityypillisesti tai ehkä tarkemmin sanottuna niin kuin minä miellän lajityypillisyyden. Martti Metsäkedon tanssiorkesteri veti tapansa mukaan paikalle Savonlinnan ja Turun väliltä hänen musiikkiansa arvostavat tallaajat ja mikseipä myös kuuntelijat. En kuullut kenenkään valittavan äänen tasosta ja nuo lantiotkin keinuvat itse kullakin kauniin yksilöllisesti.

Jokin aika sitten törmäsin tekstinpalaan, jossa todettiin ihmisen helposti kiintyvän läpi koko loppuelämäkseen siihen musiikkiin, mitä kiihkeimpään parinetsintäaikaan kuunteli. Varsinkin, jos esittäjinä olivat seksi-idoleiksi sopivat soittajat ja artistit, on heidän soittamansa musiikki erinomaisen hyvää. Tämä jossain määrin avasi silmiäni kaiken maailman rämpyttäjien menetykseen musiikkimaailmassa. Sama varmaan koskee myös uusia tanssilajeja, joista bugg tulee ensimmäisenä mieleeni. Se ei minua koskaan ole oikein sytyttänyt, vaikka sitä mennä vempotankin aina silloin tällöin.


405     ♥ 421 – tanssieläin
Neljä jalkaa, kaksi päätä ja yksi sydän - se on tanssipari. He astuvat kasvokkain, ottavat sopivan asennon ja vetävät henkeä. Samassa alkavat musiikin sävelet soljua tanssilattialle, jolloin mies liikahtaa, nainen tunnistaa liikkeen suunnan jaa ajoituksen miehen vartalosta. Nyt he ovat toistensa peilikuvia - mies tietää, että nainen hyväksyy hänen vientinsä ja tähän perustuu heidän yhteinen tasapainonsa. Ilman yhteistä sopimusta ja tasapainoa ei synny tanssia.

Mies ohjaa daamia kävelyyn. Siinä he menevät - niin yksinkertaista se on. Kolmen minuutin kirpeän kommunikoinnin alkusoitto on käynnistynyt ja sukupuolten välinen jännitys kasvaa intohimoisen laulun sulkiessa heidät lumoihinsa. He eivät ehkä tunne toisiaan eivätkä välttämättä edes halua tuntea toisiaan. Tanssi on myös saman partnerin kanssa aina erilaista. Sitä oppii aina jotakin uutta uuden tanssipartnerin kanssa. Tanssi ja erityisesti tango on kokemus. . .

Sydän sykkii
Jonkun on päätettävä miten ja minne liikutaan – se on vientiä. Mies käyttää vartaloaan, asentoaan ja käsiään saadakseen aikomuksensa perille niin, että daamin jalat liikkuvat halutulla tavalla. Nämä jalat kertovat sitten koko tarinan. Heidän kasvonsa ovat vain naamioita eivätkä paljasta mitään. Kaikki tarkoitus kätkeytyy syvemmälle.

Esimerkiksi tangon erilaiset askeleet ( ochot, pyörimiset, salidat, skadat jne.), musiikki sekä lunfardon murteella lauletut sanat kuuluvat tähän tanssiin. Kun musiikki hidastuu, mies pysäyttää daaminsa ja jossakin, ilman ajan tajua he huojuvat mielikuvitusmaailmoissaan. Daami odottaa partneriaan, jolle musiikki kertoo mitä pitää seuraavaksi tehdä.

Herakleitos sanoi 2500 vuotta sitten, että samaan virtaan astumme, emmekä astu. Kun musiikin syke kasvaa, tanssijat alkavat ilmaisemaan sitä tavalla, jota kukaan ei voi toistaa tarkalleen samalla tavalla, vaikka askeleet olivatkin samat mitä tanssitunneilla on opittu. Sen hetkinen epävarma ja hiukan rosoinen tunne ei tule enää koskaan toistumaan tarkalleen samanlaisena.

Meillä on unelmia jotka eivät koskaan toteudu, haasteita joihin ei ole ratkaisuja sekä elämänhaluja jotka eivät saa koskaan tyydytystä. Jossakin mielessä olemme siirtolaisia, jotka etsivät kotia. Mutta tällä tanssin hetkellä meillä on vastaukset kaikkiin vaikeuksiin, ne löytyvät tanssista parketilla.

Tanssikokemus
Lavatanssin kokemisessa on huumaa aivan eri tavalla kuin tanssiesityksen katselemisessa. Lattialla olemme pääosan esittäjiä. Oma fyysinen kokemus ruokkii ja henkevöittää omaa mielikuvitusta ja tunnemaailmaa monikertaisesti enemmän ja kauemmin kuin pelkän esityksen katselu. Tanssijat kiertävät tanssilattiaa vastapäivään musiikin tahdissa. Vartalot asettuvat vastakkain ja koskettavat toisiaan korostaen ilmassa väreilevää inhimillisyyttä. Tanssi tyydyttää musiikin tahtiin yhdessä liikkumisen kanssa inhimillisiä tarpeita. Fyysiset ja metafyysiset haasteet ja tyydytykset käydään tanssikappaleen aikana läpi kummankin tanssijan näkökulmasta.

Kun tanssikappale on ohi kummankin tanssijan tunteet ryöppyävät ja vilistävät omissa mielikuvitusmaailmoissaan. Edellisen kolmen minuutin aikana on tunnettu tuskaa, jännitystä, iloa, harmia, pettymystä ja tyydytystä. Hetken on oltu eri paikassa ja ajassa ja nyt on taas palattu takaisin - takana on toisen kanssa jaettu hetki puhumatta mitään. On saatu jotain uhraamatta mitään. On koettu toisen intensiivistä tunnetta paljastumatta.

Tanssia ei voi kuvata sanoin, se on koettava, se antaa paljon ja paljastaa paljon. Sen eteen on ponnisteltava siihen liittyvien vaikeuksien voittamiseksi. Kukaan ei koskaan opi täydelliseksi tanssijaki niin kuin ei opi elämään täydellistä elämääkään eri muotoineen. Mutta melkein jokainen oppii halutessaan tanssimaan ainakin jollakin tasolla. Mitä useamman ihmisen kanssa tanssii, sitä enemmän löytää piirteitä itsestään ja muista. Tanssin avulla pystyy muun muassa ilmaisemaan itseään kauniilla tavalla ilman sanoja.

Kommunikointiin tarvitaan vähintään kaksi
Lavatanssit näyttävät taas tulleen muotiin. Tavalliset ihmiset hakeutuvat tanssipaikoille kokemaan tanssin mysteeriä, sen melankolista makeutta, herkkää ja sensuellia aistimusta sekä sosiaalista tyydytystä ja oppimaan lisää. Maailma on täynnä ahdistusta ja se näyttää vain lisääntyvän. Sydän pakahtuu. Tanssi tuo ainakin hetkeksi takaisin lapsuuden ajan iloisuuden ja huolettomuuden, joiden tenho saa kasvot loistamaan ja vartalon kukoistamaan.

404   Kun tango istui vankilassa - Osvaldo Pugliese    (2.12.1905 – 25.7.1995)
Runsaan viiden kilometrin päässä Buenos Airesin keskustasta aukesi laaja pampas, jota halkoivat rautatie ja pieni Maldonado-joki. Vuodesta 1871 täällä oli 'kuolemanjunan' pääteasema, jonne tuotiin keltakuumeen uhrit ja ne haudattiin tänne Chacaritan hautausmaalle. Vuonna 1888 hautaamiset lopetettiin ja eräs kaukokatseinen yrittäjä perusti tänne kenkätehtaan. Buenos Airesin pormestari Antonio Crespo määräsi alueen kaavoitettavaksi ja palstat huutokaupattiin. Jalkinetehtaan työntekijät, suutarit, olivat siten ainoita asukkaita alueella, joka sai nimekseen Villa Crespo. Vain kurjat, epämääräisesti kyhätyt hökkelit ympäröivät tehdasta, kunnes ensimmäiset vuokra-asunnot nousivat sinne. Villa Crespo oli työväestön, rutiköyhien siirtolaisten, pikkurikollisten sekä rappiolle joutuneiden sulatusuuni, jossa väki asui kelvottomissa oloissa, monesti yhteismajoituksessa. Asukasjätteet laskettiin suoraan Maldonado-jokeen, joka saastui perinpohjin haisevaksi ja kuvottavaksi viemäriksi. Angel Villoldo julkaisi tangonsa El Choclo 2.12. 1905 ja samana päivänä syntyi Osvaldo Pugliese köyhään työläisperheeseen Villa Crespossa.

Tango oli 1930-luvun kabaree musiikkia. Moulin Rougessa Pugliese soitti pianoa Pedro Maffian orkesterissa ja kuuluisa Ovidio José Bianquet (14.2.1885 - 7.2.1942) eli El Cachafaz (hunsvotti) esiintyi tanssijana. Kerran esitysten jälkeen Pugliese ja El Cachafaz olivat drinkillä, ensin mainitu kysyi, mikä tekee tästä niin hyvän tanssijan. El Cachafaz vastasi tähän, että hän vain kävelee ympäri lattiaa. Vain ne jotka olivat ja elivät mukana noissa tangotilaisuuksissa, osaisivat kertoa miten tangoa tuli tanssia kaikkine hienouksineen. Tanssijat osasivat korostaa rytmin rakenteita liikkeillään ja seurata sävellajimuutoksia täynnä olevan tangon kaunista 'svengiä'. Kaupungin elämänrytmi oli se lyömäsoitin, joka saneli Puglieselle rytmin; kansamusiikki toi siihen laahaavan ja venyvän makunsa; De Caro oli alkanut korostaa tangon 4/4 -tahdin 1- ja 3- iskuja. Niistä aineksista syntyi Pugliesen säveltyyli: korostetut 1- ja 3- iskut, laahaava lyömäsoitin. Kun tähän lisätään vielä El Cachafazin tanssin kävelytyyli, niin yhdessä nämä ravistivat pohjiaan myöten silloisia totuttuja tyylejä. Pugliese ltä syntyi näissä olosuhteissa La yumba. Suomalaisessa tangossa on näitä piirteitä paljon.

Vuonna 1936 Pugliese ja eräät muut muusikot perustivat oman ammattiyhdistyksen tavoitteenaan taata taiteilijoille kohtuulliset korvaukset työstään. Vähän tämän jälkeen Pugliese liittyi kommunistisen puolueen jäseneksi. Seuraavan 20 vuoden aikana hän istui kymmenen eri kertaa vankilassa, koska ei suostunut luopumaan vakaumuksestaan ja ideologiastaan, jotka olivat ristiriidassa hallitusten ja kulttuuripiirien etujen kanssa. On käsittämätöntä, kuinka häneltä ja hänen orkesterinsa jäseniltä evättiin oikeus työskennellä radiossa, televisiossa ja klubeissa, vaikka he olivat tehneet asianmukaiset sopimukset näiden tahojen kanssa.

Joskus harvoin orkesteri onnistui puijaamaan poliisia yleisön tuella. Eräässä tällaisessa tilaisuudessa soitettiin todennäköisesti maailman pisin La cumparsita. Pugliese oli soittamassa eräässä tangoklubissa, joka oli tavan mukaan ääriään myöten täynnä tanssijoita ja kuuntelijoita. Juuri kun he olivat soittamassa La cumparsitaa, poliisi astui sisään ja määräsi, että soitto oli lopetettva heti, koska Pugliesella ei ollut työlupaa. Järjestäjä astui poliisin eteen sanoen, ettei mikään eikä kukaan saanut keskeyttää tanssia ennen kuin kappale oli loppu ja tanssijat poistuneet paikoilleen. Sana kulki Puglieselle, orkesterille ja tanssijoille, että kappaleen jälkeen seuraisi välittömästi pidätys. La cumpasitan soittaminen ja sen tahtiin tanssiminen jatkui tunnista toiseen, kunnes lopulta poliisin kärsivällisyys loppui ja hän poistui vihaisena paikalta. Kun kappale vihdoin lopetettiin väki puhkesi aplodeihin, Pugliese nuosi, kumarsi vaatimattomasti ja osoitti suosionosoitukset orkesterille.

Oasvaldo Pugliesen orkesteri oli soittamassa Radio Splendidin suorassa lähetyksessä 1950-luvun puolivälissä. Pianotuoli oli tyhjä ja koskettimien päällä oli yksi punainen ruusu. Asiasta ei kukaan puhunut, mutta lähistön Obeliskin, Buenos Airesin maamerkkin kaikille neljä sivulle oli ilmestynyt graffiitti 'Tango on vankilassa'. Kenellekään ei ollut epäselvää, mitä se tarkoitti.

Koko tarina



403    Punatossu
Kukapa se siinä tepsuttelee punaisissa jalkineissaan? Kulttuuriministerikö?
*

Maallistuminen hiertää kengässä
Baijerilainen Joseph Alois Ratzinger (84 v) piti nuorisolle eilen palopuheen Sibelius-aukiolla. Keskeisin sanoma lienee ollut, ettei pidä mennä muotivirtausten mukana, vaan tulee seurata hänen edustamansa järjestelmän oppeja ja neuvoja. Hätä on suuri. Viime vuodet ovat paljastaneet lukemattomia laittomuuksia ja moraalittomuuksia järjestelmän piirissä, minkä vuoksi sen uskottavuus on murentunut ja käytännössä painunut maan rakoon huolimatta järjestelmän valtavista omaisuusmassoista, jotka vielä herättävät kunnioitusta ja tietenkin myös kateutta.

Vaikka järjestelmä on ottanut nimekseen yleinen (katolinen), sen markkinaosuus maailmalla on kuitenkin melko vaatimaton ja suunta on sama kuin Nokialla tällä hetkellä. Näyttää siltä, että järjestelmän johtaja, joka käyttää taiteilijanimeä Benedictus XVI, on päättänyt käynnistää maailmanlaajuisen mainoskampanjan omia ja varsinkaan muiden varoja säästämättä. Tarkoituksena on loiventaa syksyä ja estää suuri jytky eli tömähdys.

Tarkennuksena vielä, että Sibelis-uaukio (la Plaza de Cibeles) sijaitsee Madridissa ja kyse siis on 265. paavin vierailusta Espanjaan, koska siellä pidetään kohtapuoleen tärkeät parlamenttivaalit.


402   Parantavat rytmit
Ollaan jännässä tilanteessa lähivuosina – ajat kovenevat, päät pehmenevät ja apu vähenee. Näin on näreet, kilpailukyky katoaa ja jos verorahoilla maksettavien palkollisten määrää on pakko vähentää samalle tasolle kuin, mitä se on Saksassa tällä hetkellä (tarkoittaisi karkeasti puolet virkamiehistä kilometritehtaalle) niin sosiaaliapua saa etsiä maasta suurennuslasilla.

Omatoiminen, ennalta ehkäisevä toiminta fyysisen kunnon ja mielen pitämiseksi kunnossa lienee kohtapuoleen ainoa keino selviytyä arjen haasteista. Ne, jotka tähän omatoimisuuteen pystyvät, saattavat porskuttaa vielä kymmen vuoden päästä. Joku hulmutukka on ammoin lausunut, että niin on jos siltä näyttää. Näkyykö katukuvassa hymyileviä ihmisiä? Hymy melko usein korreloi, että korvienväli on kunnossa. Nämä asiat lirahtivat mieleeni, kun olin kahlannut läpi lehtiartikkelin 'Parantavat rytmit' tässä aamusella.

Ihminen on leikkivä ja luova eläin ainakin tiedemiesten mukaan. Kuulee jopa väitteitä, että ihminen oppi ensin tanssimaan ja vasta sitten puhumaan – kaikkea ei pidä uskoa, vaikka tarina olisi kuinka hyvä tahansa. Tanssiminen parantaa elämisen laatua, edesauttaa luomaan ja ylläpitämään ihmisten välisiä suhteita, parantaa sydämen toimintaa, alentaa verenpainetta, diabetesta ja kolesterolia, lisää oksitosiinihormoonin tasoa (synnyttää mielen hyvänoloa), parantaa mielen ja liikkeen koordinaatiota ja tasapainoa sekä edesauttaa hymyilemään eli kasvolihakset näyttävät ulospäin sen, että sisäinen hyvinvointi on kunnossa.

Toissa sunnuntaina olin kehä kolmosen tuntumassa (Pavilla) tansseissa. Varttuneempaa väkeä oli kuin ylösnousemuksessa ja paikan johtotähti hykerteli käsiään ja oli ilmeisesti saanut naamahalvauksen, kun suupielet olivat koko ajan korvissa. Sarvipää kuiski korvaani, että jos nykyisen musiikkitalon rahat olisi käytetty tavalliselle kansalle tarkoitettujen tanssipaikkojen järkkäämiseen, niitä olisi saatu 20 Pavin kokoista raittiuspaikkaa ja tällä toimenpiteellä olisi niin suuri kansanterveydellinen vaikutus alueella, että terveyspalveluiden kysyntä tipahtaisi puoleen kymmenessä vuodessa. Yritin tukkia tämän tavallisesti valehtelevan härnääjän suun, mutta siellä sisikunnassa se vain mäkätti koko tanssireissun ajan.

Tanssin opetus pitää ottaa jo ala-asteella liikuntakasvatukseen mukaan. Silloin ei vielä ole sukupuoleen liittyviä voittamattomia estoja, jotka pitää kaljalla ja siiderillä häivyttää. Olisihan se tietysti kamalaa, jos seuraava sukupolvi olisikin raitis ja terasseista tai huumekonserteista olisi jäljellä vain muutama merkintä historiankirjoissa. Tällaista menoa eivät mitkään terveyspalveluita myyvät tahot hyväksy. Pitänee tarkkailla, miten itänaapurin 'kieltolaki' etenee. Meilläkin olisi syytä poistaa kaikki verotuet kulttuuripaikoista, joissa on alkoholitarjoilua.- - US 17.(11


401    Tango turmelee sielun
Miksi emme uskoneet paavia, tässä sitä nyt ollaan, kohta perikadossa.
New York Times (NYT), 1911 – 1914

NYT 16.1.1914: Paavi tuomitsee uuden paganismin
Paavin ensimmäinen varamies, kardinaali Basillo Pompili paimenkirjeessään 13.1.1914 hyökkää viimeaikaista kehitystä vastaan ja varoittaa lasten vanhempia tangon vaaroista. Tango, kuin myös tietyt sanomalehdet, teatteriesitykset ja muotivillitykset turmelevat sielun. "Monet maineikkaat piispat ovat jo tuominneet tangon ja se on kielletty jopa muutamissa protestanttisissa maissakin ja sen kieltää ehdottomasti paavi, joka on katolisen kirkon pää."

Hän vaatii papistoa rohkeasti korottaan äänensä puolustamaan pyhää kristillisyyttä moraalittomuutta ja tätä uutta pakanuutta vastaan. Hän varoittaa, että jos vanhemmat eivät suojele lapsiaan tästä turmeluksesta, ovat he syyllisiä jumalan edessä pyhimmän tehtävänsä laiminlyömisessä.
*

NYT 5.1.1914 : Pappi varoittaa tangosta ja tangoklubeista.
(Orange, N.J. 4.1.1914) Pastori John F. Boylan tuomitsi tänä aamuna jyrkästi tangon, turkey trotin (kalkkunakävely, foxtrotin edeltäjä erityisesti 1900-1910) ja muut uudet tanssit. Hän varoitti roomalaiskatolisia vanhempia tarkoin vartioimaan lastensa edesottamuksia tanssin suhteen.

Hän sanoi, että monet klubit ovat juuri sitä tarkoitusta varten, että siellä voidaan harjoittaa tanssilajeja, jotka ovat yleisissä tanssipaikoissa kielletty. Vanhempien ei pidä päästää lapsiaan tanssipaikkoihin, elleivät ole varmoja, että niissä tanssitaan vain kunniakkaita tansseja.
*

NYT 5.1.1914 : Tukea tangolle
Mrs. Israels and Miss De Wolfe Call sanovat, että tango on kaunis tanssi.

Mrs. Charles H. Israels, joka on työtätekevien naisten virkistysyhdistyksen puheenjohtaja, sanoi eilisessä keskustelutilaisuudessa, että tango on kaunis tanssi, jos sitä tanssitaan kauniisti. Monet tanssit, joiden sanotaan olevan tangoa, eivät ole sitä lainkaan. Itse asiassa vain harvat osaavat tanssia sitä. Tanssiravintoloissa tangoa soitetaan yleensä vain yksi tai kaksi kappaletta illassa ja vain muutama pari yleensä tanssii sitä.

Usein kun tangosta puhutaan epäsopivana tanssina, niin sekoitetaan käsitteitä, koska tavallisesti tarkoitetaan jotain muuta tanssia, joka ei edes muistuta tangoa. Toisaalta on virhe tuomita kaikki modernit tanssilajit. Monet viime vuosien tanssit, jotka ovat näyttäneet kömpelöiltä, rumilta ja epäesteettisiltä ovat muuttaneet muotoaan paljon kauniimpaan suuntaan. Tango on herkkä eikä tavallisesti tanssi. Tangossa tärkeää on oikea tanssiasento eikä tango ole mitenkään moitittavaa oikein tanssittuna. Se on totta myös kaikkien muidenkin uusien tanssilajien kohdalla. Jun tanssijat käyttävät oikeaa tanssiasentoa ja -otetta, ei ole mitään aihetta kriittisyyteen. Siksi yhdistys oli tangon tanssiesityksen tilaisuudessa.

Kysyttäessä Anthony Comstock sanoi, ettei ollut koskaan nähnyt tanssittavan tangoa, mutta jos se on totta, mitä hän on kuullut siitä sanottavan, niin hänen mielestään mitkään kunnon ihmiset eivät sitä tanssi eivätkä salli sitä tanssittavan kotonaan.

Miss Elsie De Wolfe esitti mielipiteenään, että tango puhdas, rauhaisa ja hienostunut tanssi. One-steppiin verrattuna tangossa ei ole väkivaltaisuutta eikä mitään eriskummallisuutta. Se muistuttaa tietyllä tavalla menuettia enemmän kuin muut tanssit.
*

NYT 6.1.1914 : (Pariisi 6.1.1914) Ranskalainen piispa tuomitsee tangon ja kardinaali antanee kirkollisen ohjeen siitä.
Ranskalaiset katolisen kirkon auktoriteetit ovat ilmeisesti päättäneet tappaa tangon. Camhratin arkkipiispan aloitteesta ja Lyonin arkkipiispan sekä Verdunin piispan tukemana aiotaan tango tukahduttaa. Chalons-sur-Marnen piispa on jo antanut paimenkirjeen, missä tango tuomitaan moraalille äärettömän vaarallisena asiana. Hän pyytää kaikkia varsin kaupunkien uskovaisia taistelemaan kaikkia tangon vaikutuksia vastaan.

Tämä tuo kovia paineita Pariisin kardinaaliarkkipiispalle Mgr. Amettelle antaa samanlainen paimenkirje. On syytä korostaa, että jos hänen kirkkautensa päättää näin tehdä, kuten on oletettavaa, niin se saattaa pyyhkäistä koko tangoyhteisön pois Pariisista, millä ei ehkä ole suurta merkitystä tässä monikulttuurisessa kosmopolissa.
*

NYT 22.1.1914 : Tango – nykypäivän häpeäpilkku
(Venetsia 21.1.1914) Venetsian kardinaali Cavallari, joka seurasi nykyistä paavia Venetsian patriarkaksi, on julkaissut piispallisen paimenkirjeensä, joka tähän mennessä on kaikkein jyrkin tuomio tangolle. Merkityksellistä tämä on sikäli, koska tietojen mukaan tuomitsemisen takana on itse paavi.

Kirje manaa tangoa mitä voimaikkaimmin ilmaisuin muun muassa verraten tangoa moraaliseen kataluuteen ja lisäten, että se on inhottavuudessaan ja vastenmielisyydessään kaikkea sitä mitä ihminen voi kuvitella. Vain sellaiset ihmiset, jotka ovat menettäneet kaiken moraalinsa, voivat sitä sietää. Se on nykypäivämme häpeätahra. Se joka sitä harrastaa, tekee syntiä.

Kardinaali määrää myös kaikkia kirkon paimenia eväämään synninpäästön niiltä, jotka ovat tanssineet tangoa ja jotka eivät pyhästi lupaa olla sitä tekemästä uudestaan.
*

NYT 26.1.1914 : Rabbi ylistää tangoa
San francisco 23.1.1914) Rabbi Jacob Nieto toivotti tangon ja vastaavat tanssit kovasti tervetulleiksi yhteiskuntaan toteamalla mm. "Kalifornian seurakuntien vanhat esi-isämme olivat viisaita miehiä. Ennen vanhaan sunnuntai iltapäivisin he antoivat ihmisten tanssia ja katsoivat päältä näiden karkeloita. Jo keskiajalla juutalaisrabbit järjestivät sunnuntai iltapäivisin nuorille tansseja vanhempien ollessa läsnä ja kaikki iloitsivat näistä tilaisuuksista. Näissä asioissa tarvitsemme enemmän talonpoikaisjärkeä. Kun sivistyneet ihmiset tanssivat tangoa, on se miellyttävää katseltavaa, kömpelyys tekee siitä rahvaanomaisen. Vähän samoin kuin uskonnollisesta toimituksesta saadaan aikaan farssi, jos se tehdään väärin."
*

NYT 4.1.1914: Tango kukoistaa Euroopan maiden hallitsijoiden ja kirkkojen auktoriteettien ankarasta vastustuksesta huolimatta. Ranskalaisen arkkipiispan mukaan tango tappaa hyveen ja ajan suuri näytelmäkirjailija Andre de Fouquieres pitää tangoa liian surullisena.
(Lontoo 3.1.1914) Paljon parjattu tango on saavuttanut entistä suuremman suosion. Mitä enemmän sitä on yritetty tukahduttaa, varsinkin brittiläisen ylhäisörouvien taholta, sitä enemmän sitä enemmän sen suosio on kasvanut kansan keskuudessa. Tuomionsa ovat antaneet niin paavi, Itävalta-Unkarin ja saksan keisarit kuin Englannin, Italian ja Baijerin kuninkaat, ja tango sen kun voi hyvin ja levisi kulovalkean tavoin maailmalla.

Muutamia brittiläisten aatelisrouvien kommentteja tangosta:
- Mielestäni tango on outo tanssi, se ei sovi englantilaiselle luonteelle ja ajatusmaailmaan, mistä toivon mukaan olemme edelleen ylpeitä.
- En ole koskaan nähnyt tangoa tanssittavan, mistä johtuen en voi olla siitä mitään mieltä, mutta jos se on jotain samanlaista mitä nuo neekerimaailmasta lähtöisin olevat tanssit ovat ja mitä tanssipaikoissa nykyään tanssitaan, niin kaikin voimin vastustan tangoa.
- En ole nähnyt tangoa tanssittavan, ainoastaan valokuvia siitä. Jos se on sellaista, mitä valokuvat antavat olettaa, niin toivon sydämestäni, etten koskaan näekään.
- Tango on akrobatiatanssi, vailla suloisuutta, mutta se on nyt muotia, mikä riittää sen palvontaa.

Toisaalta tango sai myös arvovaltaisia tukijoitakin, kuten Venäjän suurruhtinaan ja hänen perheensä, jolla on oma tangonopettajansa.

Lady Trou-bridge puolustaa tangoa: "En näe mitään erityistä syytä vastustaa tangoa. Olen nähnyt sitä lontoolaisissa klubeissa. Se on huomattavasti siistimpää kun monet nykyiset muotitanssit."

Itävalta-Unkarin armeijan komentaja on antanut käskyn, ettei tangoa saa tanssia univormussa.
*

NYT 22.12.1913: Tango kukisti Vatikaanin. Yritykset tappa tango ovat epäonnistuneet Italiassa.
Vatikaanin uupumattomat ponnistelut tangon tukahduttamiseksi ovat epäonnistuneet. Rooman esimerkkiä noudattaen kirkko on jakanut ympäri Italiaa paimenkirjeitä ja ohjeita ristiretkestä tangoa ja muita samanlaisia tansseja vastaan. Hyökkäyksen tarkoituksena on pitää oikeamielisten ihmisten, varsinkin katolisten naisten, sielu puhtaana ja estää tangon leviäminen.

Jokaisesta italialaisesta saarnastuolista ovat kaikuneet katkuiset palopuheet tätä muotivillitystä vastaan. Tulos on ollut musertava pettymys kirkolle, tango on jopa valloittanut Ikuisen Kaupungin salongit.
*

NYT 16.12.1913: Tango on 'järjetöntä', sanoo Baijerin kuningas. Saksan keisarin esimerkkiä noudattaen Baijerin kuningas tuominnut tangon pannaan. Hallituksen salainen osasto on lähettänyt maan armeijan upseeristolle kirjelmän, jonka mukaan Hänen Majesteettinsa ei tule katsomaan hyvällä niitä lähestyvän joulun aikaan juhliin osallistuvia upseereita, missä tanssitaan tangoa. Kuningas pitää tällaiseen tanssiin osallistuneita upseereiksi sopimattomina, koska upseerin tulee aina muistaa käyttäytyä asemansa arvon mukaisesti, vaikka huvittelevat vain omassa piirissään.
*

NYT 28.9.1913: Tangohullu Berliini. Huomattavan saksalaisen teatterin johtaja tohtori Max Reinhardt arvelee, että eksoottiset tanssihullutukset, varsinkin tango, ovat teatterille kilpailumielessä vielä vakavampi uhka kuin elokuvat. Berliini on tanssihurmoksen pyörteensilmässä. Jokainen, joka vänhään kuvittelee olevansa jotakin, ottaa tanssitunteja. Tämä argentiinalainen eriskummallisuus on vallannut niin tavalliset tanssipaikat kuin hienostuneet salongit. Suunta näyttää olevan, että myrsky vain pahenee.

Eräs amerikkalainen rouva, jonka miehen liikeyritys pari vuotta sitten menikonkurssiin, perusti tanssikoulun. Nyt tässä koulussa on niin paljon tanssioppilaita, että tuskin pystyvät ottamaan kaikkia halukkaita tulijoita vastaan.

Kahvilat ja ravintolat lisäävät tanssiparketteja tiloihinsa ja pelkästään tangon tanssimiseen tarkoitettuja paikkoja syntyy kuin sieniä sateella. Reinhardtin mukaan kaikki tämä tarkoittaa sitä, että ihmisillä on vähemmän aikaa, rahaa ja taipumusta teatteriharrastukselle. Tanssiepidemia vähentää teatterien lipputuloja huomattavasti enemmän kuin elokuvateatterien.
*

NYT 14.9.1913: Tango ja 'roikkuvatsa' - helposti hoidettava muotisairaus. Miten roikkuvatsanne jaksaa? kuuluu nykyään ensitervehdys, kun tavataan tuttavia Pariisissa. Ihmiset, jotka ovat tottuneet syömään tukevasti 2 - 3 kertaa päivässä ja jotka haluavat tanssia tangoa heti ruokailun päälle, eivät voi olettaa ruuansulatuksensa toimivan normaalisti. Pariisilaiset lääkärit ovat tästä ilmiöstä kovasti mielissään, tosin selän takana.

Onneksi löytyy yksinkertainen lääke. Ruuan jälkeen pitää levätä puoli tuntia jalat ilmassa tai ainakin muuta ruumista hieman ylempänä. Ravintoloissa naiset pyytävät jalkojensa alle tyynyjä istuessaan nojatuoleissaan ja joissakin paikoissa on asetettu vaakatankoja siten, että asiakkaat voivat nostaa jalkansa niiden päälle ruokailun jälkeen.
*

NYT 5.4.1913: New Yorkin pormestari kieltää 'iltapäiväteet' ja tangon. Valmistelussa on kieltolaki tansseille, joita hän nimittää irstaiksi orgioiksi. Jotkut tee- ja tangobaarit ovat jo sulkeneet ovensa, ja monissa kohteissa odotellaan kauhulla lisenssiviraston tarkastajien vierailua. Pormestari aikoo panna pisteen mielestään vastenmielisille iltapäivien teetanssialisille sekä niille iltakabaret paikoille, joissa esityksen jälkeen järjestetään yleiset tanssit. (Suosikkitansseja olivat mm. turkey trot, kalkkunakävely – foxtrotin edeltäjä, sekä tango). Yleiset tanssit ovat luvanvaraista toimintaa, ja pormestrin mielestä liian monessa paikassa on ylitetty laillisuuden rajat.
Lain mukaan yleisiä tansseja saa järjestää vain paikoissa, joillae on myönnetty siihen virallinen lupa. Poikkeuksena ovat hotellit, joissa on yli 50 asiakashuonetta. Tämä poikkeus tullaan kumoamaan, vaikka hotellilla olisi valmiina sopiva tanssisalonki. Siellä voi nyt järjestää ainoastaan asiakkaille ja kutsuvieraille suljettuja tanssiaisia ja muita vastaavia tilaisuuksia.

Toinen lainmuutos luvanvaraisten yleisten tanssipaikkojen aukioloa, mitä nyt ei ole rajoitettu. Ne tulee sulkea viimeistään kello yksi heti puolenyön jälkeen ja ne saa avata vasta iltapäivällä. On selvää, että ihmisten tulee saada tanssia huvitellakseen ja pitääkseen kuntoaan yllä, ja sitä varten pitää antaa lupia vastuunsa kantaville tanssinjärjestäjille, mutta läpi yön olevat tanssit ovat terveydelle ja yleiselle moraalille vaarallisia.
*

NYT 16.2.1913: Tangohullutus on vallannut Pariisin. Arvovaltaiset, tuntemattomana pysyttelevät hovinaiset ovat vuokrannet Champs Elyseeltä ylelliset tanssitilat, jossa mm. nuoret ja taitavat opettajat antavat tangon opetusta. Sisäänpääsylippuja on kolmen värisiä: siniset ovat ylhäisönaisille, vaaleanpunaiset muille naisille ja valkoiset ovat miehille. Kurssi alkaa loistavalla juhlalla, mikä on eräs tanssikauden kohokohdista. Kaikki Pariisin rattopojat pitävät kunnia-asianaan osallistua näihin tilaisuuksiin, kuten esimerkiksi tunnettu lehtikustantaja Pierre Lafitte, joka on nähty innokkaimpana vieraana Mme. Adolphe Brissozfsin tangojuhlissa.
*

NYT 20.8..1911: Ranskan lomakeskuksessa Dinardissa tanssitaan niin triple bostonia kuin tangoa.
Kauniin kesäilman saattelemana Dinardissa vierailevat, varsinkin amerikkalaiset turistit tanssivat joka päivä kaikenlaisia tansseja. Tanssi on suosittu huvittelumuoto. Erityisesti triple boston on kovaa huutoa. Se on lähes kokonaan syrjäyttänyt double bostonin.

Tällä viikolla esiteltiin Pariisin uusi tanssivillitys, nimittäin eteläamerikkalainen tango, mutta se ei saanut kovin hyvää vastaanottoa asiakaskunnassa. Sitä pidettiin paremmin sopivana Montmartren tanssipaikkoihin kuin yksityisiin salonkeihin.
*

400   Magneetti- ja musiikkiterapiaa masennukseen
Magneettihoito saattaa auttaa nuorten masennukseen HS 14.8.2011

Tämän viereinen artikkeli oli otsikoitu ”Musiikkiterapiasta lisäapua masennuksen hoitoon”.

Molemmat oivat hienoja kirjoituksia. Harmi vain, ettei kummassakaan puhuttu sanallakaan tanssiterapiasta, jonka avulla saadaan niin mieli, kunto kuin sosiaaliset tarpeet kuntoon hyvin halvalla ilman veromaksajien apua.

Nuoret on kannustettava tanssilavoille, pois terasseilta ja mölykonserteista. Tanssin muusa Terpsícore ” valaisee sydäntä ja tekee sen olon mukavaksi".


399    Tango turmelee sielun   US 18.8.2011
Paavin ensimmäinen varamies, kardinaali Basillo Pompili paimenkirjeessään hyökkää viimeaikaista kehitystä vastaan ja varoittaa lasten vanhempia tangon vaaroista. Tango, kuin myös tietyt sanomalehdet, teatteriesitykset ja muotivillitykset turmelevat sielun. ”Monet maineikkaat piispat ovat jo tuominneet tangon ja se on kielletty jopa muutamissa protestanttisissa maissakin ja sen kieltää ehdottomasti paavi, joka on katolisen kirkon pää.”

Hän vaatii papistoa rohkeasti korottaan äänensä puolustamaan pyhää kristillisyyttä moraalittomuutta ja tätä uutta pakanuutta vastaan. Hän varoittaa, että jos vanhemmat eivät suojele lapsiaan tästä turmeluksesta, ovat he syyllisiä jumalan edessä pyhimmän tehtävänsä laiminlyömisessä.

Venetsian kardinaali Cavallari, joka seurasi nykyistä paavia Venetsian patriarkaksi, on julkaissut piispallisen paimenkirjeensä, joka tähän mennessä on kaikkein jyrkin tuomio tangolle. Merkityksellistä tämä on sikäli, koska tietojen mukaan tuomitsemisen takana on itse paavi.

Kirje manaa tangoa mitä voimaikkaimmin ilmaisuin muun muassa verraten tangoa moraaliseen kataluuteen ja lisäten, että se on inhottavuudessaan ja vastenmielisyydessään kaikkea sitä mitä ihminen voi kuvitella. Vain sellaiset ihmiset, jotka ovat menettäneet kaiken moraalinsa, voivat sitä sietää. Se on nykypäivämme häpeätahra. Se joka sitä harrastaa, tekee syntiä.

Kardinaali määrää myös kaikkia kirkon paimenia eväämään synninpäästön niiltä, jotka ovat tanssineet tangoa ja jotka eivät pyhästi lupaa olla sitä tekemästä uudestaan vastaisuudessa.
(Lähde New York Times 16. 1. ja 22.1. 1914)
*
Huolimatta yllä olevista varoituksista olin parisen viikkoa sitten maalikylässä katselemassa monivuotisia katu- ja saneeraustyömaita sekä vähän rötjäämässä ja tutustumassa synnintekoon tanssikellarissa. Kun vähän ennen puolta yötä suunnistin kohti pirssiäni, niin aika monen terassin ohi tuli käveltyä. Valtaosin hauskaa näytti olevan.

Kun aikoinani itse olin päässyt maistelemaan opiskelijaelämää, Suomessa viinan kulutus absoluuttisena oli 3 l/hlö. Kaikkialla saarnattiin sen aiheuttamista ongelmista. Nyt kulutus taitaapi olla nelinkertainen eikä varoittavat sormet ovat vissiin hävinneet sirkkelihommissa. Jos arvata saa, niin AA-kerhojen ovilla on syksyllä yhtä pitkät jonot kuin perjantaina vähän ennen puoltayötä Vanhalle ylioppilastalolle. Yhä nuoremmilla on vakavia haasteita tuon kohtuukäytön osalta.

Tanssipaikkoja kun on tullut kierreltyä muutoinkin kuin kaukaa, niin siellä tapaa yllättävän paljon vanhoja tuttuja juomaveikkoja niin juoma- kuin AA:n alkuajoiltani kymmenien vuosien takaa. Monet ovat jättäneet kerhotoiminnan vähemmälle ja siirtyneet tangon maailmaan. Kun muutaman vuoden on istunut takamuksensa puuduksiin AA:ssa, niin tanssiterapia on hyvä vaihtoehto elämässä jaksamiseen. Tiedä häntä sitten miten meidän raukkojen käy, kun selitellään aikoinaan Pietarille tekosiamme – suo siellä, vetelä täällä.
Katso myös http://www.verytango.com/tango-historic-newspapers.html

398   Minkä nuorena oppii..
Tuo laiskuus iän myötä lisääntyy niin, ettei noita havaintoja tanssipaikoista tule aina kirjattua koneelle. Muutama viikko sitten olin Wanhan tanssikellarissa ja tuli juteltua Kirsin kanssa tovi siinä orkesteria kuunnellessa. Kirsi antoi pikaluennon siitä, mitä lavatanssin lisäämiseksi ja yleensä nuorisokasvatuksen osalta tulisi tehdä. Kirjasin kotona ajatuksia ylös ja sitten hukkaisin paperin. Se pölähti esiin roskiin menevien paperien välistä.

Tanssinopetus pitää saada koulujen liikuntaopetukseen jo ala-asteella. Se on luonnollisin liikuntamuoto kautta ihmisen historian. Lapset ovat vielä siinä vaiheessa, että he oppivat käyttäytymään luonnollisesti toisen sukupuolen läsnä ollessa. Kun sukupuoliasiat ovat heränneet, niin silloin saattaa helposti tulla möykkyjä ja ryppyjä kanssakäymiseen. Ne voivat ilmetä pelkoja, estoina ja jopa negatiivisina tunteina toista sukupuolta kohtaan.

Mikään muu urheilulaji ei kasvata sosiaalisesti hyväksyttävää käytöstä niin paljon kuin tanssi. Kilpailuvietin suhteeton kasvattaminen ei välttämättä ole ihmiselle hyväksi. Jos kaikki henkiset ponnistukset satsataan toisen voittamiseen, niin ollaan hiukan harhassa.

Liian monella tanssiharrastus alkaa vasta kun on notkuttu AA:ssa muutama vuosi ja menetetty niin perheet kuin työpaikatkin. Tanssi on nuorisolle välien mielenterveyden ennaltaehkäisyyn ja elämässä jaksamiseen. Jotenkin paineet pitää purkaa ja jotenkin pitää saada sosiaalisia kontakteja. Tanssilava on turvallisin kohtaamispaikka näille asioille.

Tanssi on harvinaisen monipuolinen laji, tarvittaessa hyvinkin rasittava. Siinä aivot juoutuvat ponnistelemaan liikkeitä ohjatessaan musiikin tahtiin. Musiikki stimuloi tiettyjä aivoalueita. Omaksumis- ja keskittymiskyky kehittyy ja paranee.

397    "Kaikista maailman tangoista huonoin .." ♥ La cumparsita
Maailman kuuluisin tango on epäilemättä La cumparsita, jonka lähes jokainen sen sovitusversiosta riippumatta tuntee. Se on tangon ikoni ja lajinsa tunnus, se on eniten äänitetty niin Argentiinassa kuin muualla maailmassa. Mikä mysteeri on kätketty sen tahteihin, kun niin valtava määrä ihmisiä pitää sitä parhaana tangona?

Tangotutkija Juan Carlos Legido kirjassaan "La orilla oriental del tango" ('Tangon itärannalla') sanoo, että se on todellinen ilmiö, jonka selittämiseen ei tarvita monta sanaa. Sen selvä ja yksinkertainen rakenne ja melodia koskettavat ihmisjoukkojen sydämiä. Astor Piazzollan käsitys ei tähän valoa tuo. Päinvastoin aiheuttaa melkoista polemiikkia hänen Matos Rodríguez'n omalla maaperällä esittämä väite, että La cumparsita on huonoin ja köyhin tango maailmassa.

Francisco Canaro kirjassaan "Mis bodas de oro con el tango" ('Kultahääni tangon kanssa') korostaa, että La cumparsitan rakenne on äärettömän ansiokas ja soveltuu loistavasti myös korkeatasoisille suuremmillekin orkestereille. Sen harmoninen melodia sopii hyvin erilaisille viuluille, bandoneoneille ja muille tärkeille instrumenteille. Lisäksi varsinkin showesityksissä ominaisuuksia voivat osaavat orkesterit hyödyntää monipuolisesti. Jokainen tango-orkesterin johtaja pääsee toteuttamaanomia näkemyksiään tässä kappaleessa. Canaro on vakuuttunut, että La cumparsita on paras tango, mitä on olemassa.

Horacio Ferrer kirjassaan "El Libro del Tango" ('Tangokirja') sanoo: La cumparsita on antanut aiheet mononmoiselle koristelulle, improvisoinnille ja varioinnille. Esimerkkinä olkoon vaikkapa Luis Morescon bandoneoneille tehty sovitus noin vuoden 1930 tienoilla.

La cumparsita nimensä mukaisesti oli alun alkaen pieni marssi, jonka uruguaylainen arkkitehtiopiskelija Gerardo Hernán Matos Rodríguez oli säveltänyt joukolleen tulevia karnevaaleja varten ilmeisesti vuosien 1915/1916 vaihteen tienoilla. Myöskään ei ole täyttä varmuutta siitä, mikä orkesteri ensimmäisenä levytti tämän. Legidon ja Rodríguezin veljen tyttärentyttären Rosario Infantozzi Duránin mukaan levytyksen ensimmäinen rekisteröintimerkintä löytyy orkesterin Alonso-Minotto kohdalta.

Uruguaylaisen tutkijan Boris Pugan mukaan Roberto Firpon orkesteri vieraili Montevideossa 1916, mutta ei ole luultavaa, että hän olisi tuolloin äänittänyt kappaleen, koska hänen levynsä matriisinumerot eivät täsmää rekisterissä kyseisen vuoden kanssa. Héctor Lucci puolestaan väittää, että Odeonin levytysnumero 483 vuodelta 1916 olisi ensimmäinen La cumparsitan levytys ja sen oli tekijä Roberto Firpo. Toinen levytys on brasilialaisen levy-yhtiön Porto Alegre painama ja Juan Maglion orkesterin soittama ja sen oli numeroltaan viides 26 lyvyn sarjassa, joka alkoi vuonna 1916. Ensimmäisen maailmansodan vuoksi levytystoiminta oli keskittynyt Brasiliaan.

Alberto Alonso kirjassaan "La cumparsita, historia del famoso tango y de su autor" ('La cumparsita, tarina kuuluisasta tangosta ja sen tekijästä', Mosca Hnos. S.A., Montevideo, 1967) sanoo, että Firpon matka ajoittuu toukokuulle 1917, mutta Victor-yhtiön rekisteriin on merkitty levytysajankohdaksi joulukuu 1917. Jokin aika sitten putkahti ilmoille täysin pimennossa ollut La cumparsita trío Cobián-Fresedo-Roccatagliattan Telephon yhtiölle tekemä levytys. Levyn kannessa on sama kuva kuin tämän trion loppuvuodesta 1917 tai alkuvuodesta 1918 tekemässä toisessa levyssä "Buenos Aires tenebroso" ('Hämärtyvä Buenos Aires'). Useammassa lähteessä mainitaan, että La cumparsita (ensimmäinen palanen) sävellettiin karnevaaleihin, jotka pidettiin vuonna 1916 ja että Firpon ensimmäinen levytys on saman vuoden lopulta tai vuoden 1917 alusta ja Maglion sekä Alonso-Minotton levytykset ovat vuoden 1917 lopusta. Kukaan ei kyseenalaista sitä, etteikö Firpon orkesteri olisi ollut ensimmäinen, joka soitti La cumparsitan yleisölle, kiistaa on siitä minä vuonna. Erään tutkijan mukaan ensimäiset nuotit julkaisi Arista y Lena Montevideossa 1916 ja seuraavana vuonna Breyer Hermanos Buenos Airesissa. Siten hyvin monet ovat sitä mieltä, että myös ensimmäinen levytys on tapahtunut vuonna 1916.

Toukokuussa 1916 nuoren arkkitehtiopiskelijan Matos Rodríguezin ystävät tämän myötävaikutuksella esittelivät hänen tekemänsä pienen karnevaalikulkueelle tarkoitetun marssisävelmän pianisti ja orkesterin johtaja Roberto Firpolle, joka oli orkestereineen esiintymässä Montevideon tangokeskuksessa Cafe La Giraldassa. Sävelluonnos oli tavattoman puutteellinen, joten Firpo pyysi pianistiaan Carlos Warrenia auttamaan sen esittämiskelpoiseksi saattamisessa. Maestro lupautui esittämään sen edellyttäen, että sai tehdä siitä uuden version. Firpon omien sanojensa mukaan La cumparsita oli siinä vaiheessa harmoninen palanen, johon hän lisäsi osia tangostaan "La gaucha Manuela" sekä Giuseppe Verdin oopperasta "Miserere". Siten ensiesityskappaleen tekijät itse asiassa olivat Matos Rodríguez, Firpo ja Verdi. Firpo oli tarjonnut nuorelle opiskelijalle yhteistyötä, mutta tämä oli kieltäytynyt siitä jyrkästi.

Olosuhteet muuttuivat ja muutamaa kuukautta myöhemmin kustantaja Breyer Hermanos (Veljekset Bryer) oli ostanut tämän kappaleen oikeudet, mutta nuori säveltäjä onnistui saamaan ne takaisin itselleen. Vuoteen 1924 mennessä La cumparsita oli jo painunut unholaan. Mutta silloin sattui tapahtuma, joka nosti sen uudestaan pinnalle. Ilman oikeuksia Pascual Contursi ja Enrique Pedro Maroni yhdessä sanoittivat sen ja antoivat sille nimen "Si supieras" (Jospa tietäisit'). Matos Rodríguez raivostui ja siitä alkoi oikeustaistelu, joka päättyi vasta Rodríguezin vuonna1948, kun tämä kuoli.

Tämän uuden version ensiesitys tapahtui 1-näytöksisessä farssissa 6.7.1924 ja sen lauloi näyttelijä Juan Ferrari ja myöhemmin samana vuonna Carlos Gardel levytti sen Buenos Airesissa ja vuonna 1928 Barcelonassa. Vuonna 1926 Matos Rodríguez teki siihen omat sanansa ja määräsi ne ainoaksi viralliseksi sanoitukseksi, joita vain oli lupa käyttää levytyksissä. Tenori Tito Schipa levytti La cumparsitan vuonna 1930 näillä virallisilla sanoilla ja seuraavan kerran sama tapahtui vasta 2.11.1945, laulajana oli Ángel Vargas ja häntä säesti Ángel D'Agostinon orkesteri. Vaikka duon Contursi-Maronin laulama versio "Si supieras" muistuttaa kovasti tangoa "Mi noche triste", niin se on sanoitukseltaan paljon parempi kuin Rodríguezin oma sanoitus.

Canaro muistelee, että vähän La cumparsitan ensiesityksen jälkeen hän käytti sitä ohjelmistossaan, mutta sen suosio haihtui nopeasti. Erikoista oli se, että jonkin ajan perästä se tuli taas muotiin ja kaikki tunnetut orkesterit ottivat sen jälleen ohjelmistoihinsa ja uusia levytyksiä tehtiin. Gardel otti sen yhdeksi lempikappaleekseen ja se jos mikä lisäsi La cumparsitan suosiota niin nais- kuin miessolistienkin keskuudessa. Niin alkoi uusi nousukausi ja maailmanvalloitus tälle sytyttävälle tangolle, jonka suosio kasvoi vähitellen yli kaikkien muiden tangojen ja joka vielä nykyäänkin on niin suuressa huudossa, että maailmalla se on edelleen kaikkien kuuluisien tango-orkestereiden ohjelmistoissa.

Esimerkiksi vuosina 1928 - 1971 D'Arienzo on tehnyt La cumparsitasta kuusi eri levytystä, joista kuuluisin, rytmillisin ja satuttavin on levytetty 10.12.1963. Vaikka Astor Piazzolla on parjannut tätä tangoa, on hänkin tehnyt siitä neljä levytystä. Ensimmäinen on vuodelta 1946, mutta se ei mennyt kaupalliseen levitykseen, toinen on vuodelta 1951 TK-recordsille, jousiorketerin kanssa, vuonna 1957 Music Hallille ja viimeisin ilmestyi 1967 Polydorille. Ehkä paras levytys, mitä La cumparsitasta on tehty, on Alberto Mancionen Tokion esityksestä 13.6.1952 tehty piraattilevytys. Maestro ei tiennyt tästä levytyksestä mitään.

La cumparsitasta tehtiin myös elokuvia: vuonna 1947 ilmestyi Antonio Monpletin ohjaama "Popular tango", pääosassa Hugo del Carril ja vuonna 1961 Enrique Carreras ohjasi elokuvan "Canción de arrabal" ("Syrjäkatujen laulu").

Tätä koko maailman tuntemaa tangoa ei voi verrata mihinkään muuhun tangoon. Monien mielestä se on parhaimmillaan instrumentaalisena, jolloin sen yksinkertainen rakenne sekä kaunis ja läpitunkeva melodia pääsevät parhaiten oikeuksiinsa hyvän ja persoonallisen tulkinnan kautta.

396   Tangon esihistoria
Tango kehittyi milongasta ja milongan juuret juontavat habaneeraan, masurkkaan, polkkaan ja macumbaan eli maantieteelisesti Kuubaan, Eurooppaan ja Brasiliaan. Kuitenkin candombè ja payada ovat olleet kaikkien merkittävimmässä osassa milongan kehitystä ajatellen.

Candombèn voi sanoa olleen milongan ja siten myös tangon perustan. Kun Espanja valloitti Etelä-Amerikan siirtomaakseen, miljoonat afrikkalaiset orjat kuljetettiin näille alueille ja näiden alueiden kautta jo paljon ennen tangon syntyä. Yli 70% näistä orjista olivat kotoisin Afrikan päiväntasajan tai itäisiltä alueilta eli bantujen asuttamilta alueilta.

Nykyisin bantut ovat koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elävä ihmisryhmä, johon kuuluu yli 450 eri etnistä ryhmää eli kansaa ja heimoa. Pääasiallisesti bantuja yhdistää kuuluminen samaan nigeriläis-kongolaisten kielten, bantukielten ryhmään. Noin 500 eri bantukielen tai murteen puhujamääräksi arvioidaan noin 200 miljoonaa. Toiset erottelevat 20 eri kieltä ja 70 eri murretta. Orjuuden yhteydessä eri heimoista lähtöisin olevat tanssit ja musiikit olosuhteiden vuoksi pakotettiin sekoittumaan saman candombè -sanan alle. Candombè -sana yhdisti mustien eri alueiden ja eri aikakausien rumpuihin perustuvan musiikin ja tanssin. Orjat nimittivät rumpujaan tangoiksi ja tango oli myös paikka, missä candombèa esitettiin.

Buenos Aires oli afrikkalaisten orjien etappikaupunki ja orjat toivat tänne mukanaan myös candombèn. Orjuus kiellettiin Argentiinasta (Rio de La Plata-joen varsilta) vuonna 1853 ja candombè jäi kukoistamaan alueelle orjien jälkeläisten keskuuteen. He toivat tähän tanssiin lisäpiirteeksi syliotteen ja vähitellen siitä sitten kehittyi milonga.

"Laulumies" eli payada Sana milonga tulee bantukielen sanasta quimbunda (sana), jonka monikkomuoto on mulonga, ja milonga siis tarkoittaa 'sanoja'. Pampaksen kiertävät karjapaimenet kokoontuivat eri paikoissa ja järjestivät ulkoilmajuhlia eli payadoita, joissa tärkeänä osana olivat kitaran säestyksellä tapahtuvat laulukilpailut. Tapa on säilynyt näihin päiviin asti. 'Payada' tarkoittaa laulajaa. Kilpailuissa joku aloitti improvisoidun laulun, jonka aiheena oli esimerkiksi kuolema, jumala tai rakkaus, seuraava kilpailija jatkoi näitä 8-tavuisisa jakeita 2/4 -musiikkiin.

Mustat orjat, jotka olivat mukana ja seurasivat näitä payadoita eli laulukilpailuja, eivät ymmärtäneet näiden laulujen sanoja ja alkoivat nimittää näitä tilaisuuksia 'milongas' eli 'paljon lukuisia sanoja'. Vähitellen näitä tilaisuuksia alettiin nimittään payadan sijasta milongaksi.

'Milonguero'   tarkoitti alun alkaen karjapaimenta, joka kiertää kaupungista tai kyläkeskuksesta toiseen ja osallistuu näihin laulukilpailuihin. Usein kilpailuissa korostettiin laulajien kotipaikkaa nimittämällä kilpailuja 'milonga campera' (campera, maaseudulta) tai 'milonga sureña (sureña, etelästä).

Habaneera   Kuubalaisen habaneeran juurien uskotaan olevan vahvasti espanjalaisessa kontratanssissa ( contradanza, counter-dance, country dance). Kontra on jäykkäkuvioinen tanssi, jossa tanssin johtaja (basonero) päättää, mitä kuvoita tai liikkeitä tehdään, ja muut yrittävät matkia häntä sitten vuorollaan. Rio de La Platan ja Antillien välillä seilaavien merimiesten ansiosta kuubalainen habaneera asettui 1850-luvulla hyvin vahvasti Buenos Airesiin ja koko Riberan alueelle ja toi omat vaikutteensa milongaan.

Milongan varhaisvaihe    Milonga on nykyisen tangon edeltäjä. Tango syntyi, kun maaseudun kansantanssit alkoivat kaupunkilaistua. Varhaisimmille tangoille annettiin yleensä nimi tango criollo para piano (kreolitango pianolle) ja olivat luonteeltaan lähempänä milongaa kuin todellista tangoa. Yhtyeessä oli tavallisesti bandoneon, huilu ja kitara.

Kiihkeä tanssinopiskelija Ventura Lynch kirjoitti vuonna 1883 Buenos Airesisin milongasta: "Milonga on niin yleistä kaupunkiympäristössä, että se on pakollinen osa alemman luokan (bailecitos de medio pelo) tanssimaailmaa. Sen musiikin yleisin soittoväline on kitara, mutta kiertävä muusikot käyttävät paljon myös huiluja, harppuja ja viuluja. Kuvaan mukaan ovat tulleet myös posetiivit, joiden ääni kuulostaa bandoneonilta. Milongaa tanssittaan alemman luokan kapakoissa ja isommilla toreilla sekä tietenkin hämärissä ilotaloissa."

Tässä kohtaa on hyvä mainita, että nykyargentiinalainen käyttää slangisanaa 'milonga' tarkoittaessaan 'monta sanaa'. Esimerkiksi 'No vengas con esa milonga' 'Älä valita noin pitkästi!' (monisanaisesti, 'Älä koko ajan ruikuta!') tai 'La vida es una milonga' 'Elämä on pitkä draama!'

Gaucho (karjapaimen)    sanana gaucho juontaa 1790-luvulle ja tarkoittaa yksin tai naisen kanssa maaseudulla kiertelevää miestä, jonka omaisuus mahtui yhteen matkalaukkuun ja hihasta löytyi terävä puukko, facon. Gauchoa pidettiin parhaana karjapaimenena, mitä rahalla sai.

Vuonna 1872 Jose Hernandez julkaisi 'Martin Fierro' nimisen kirjan, jonka runoissa hän kuvailee gauchon elämää. Siinä kirjassa 'milonga' ymmärrettiin paikaksi, jonne kokoonnuttiin ja jossa saattoi myös tanssia.

Milongan määrittelyä    Milongaan liitetään seuraavia ominaisuuksia
- Buenos Airesista lähtöisin oleva nopeatempoinen tanssi, joka oli tangon edeltäjä
- siinä on paljon samoja askeleita kuin tangossa, mutta nopean temponsa vuoksi kaikkia tangon askeleita ei voida siinä soveltaa (esimerkiksi tangon erilaiset koristelut vaativat taukoja)
- sen tahtilaji on 2/4, kun taas tangon tahtilaji on 4/4.

Ehkä tärkein ero, josta tanssijat (milonguerot) haluavat pitää kiinni on se, että milongassa niin viejä kuin vietävä astuvat joka iskulle askeleen. Viejälle tämä on melko haasteellista. Rytmiikassa on merkittävää eroa sen vuoksi, että milonga ja tango syntyivät erilaisissa kulttuuriympäristöissä.

Milongaa erotetaan kahta päätyyppia:
- milonga lisa ( liso: sielä, tasianen, tasapaksu) tanssitaan tarkalleen musiikkiin askel/isku
- milonga traspié käytetään painonvaihtoa ja vaihtoaskelia, yleensä kolme askelta kahden iskun aikana.

Sebastian Piena on nykymilongan isä. Hän sävelsi 1931 Milonga Sentimental -nimisen kappaleen ja sen sanoitti Homero Manzi. Piena avasi uran myöhemmille säveltäjille, joista meille tunnetuin lienee Astor Piazzolla, jonka neuvo tangot ovat täynnä milongarytmejä. Hän myös sävelsi puhtaan milongan nimeltä Milonga del Angel (enkelin milonga).

395    Kiparkatti (Myrskylä; 350 m²; la 6.8.2011 Mmto)
Kiparkattiin on kotoa matkaa noin 115 kilometriä ja ajoaika noin puolitoista tuntia. Hiljainen ajonopeus johtuu Porvoon ja Myrskylän välisen tien mutkaisuudesta. Ulkoiset puitteet hyvät, vaikka lautalattialle oli ripoteltu kahvinporoja.

Voisi melkein sanoa, ettei niin syrjäistä paikkaa etteikö Martti Metsäkedon perässä juoksijat sinne löytäisi. Nytkin meitä vakipareja oli lähemmäksi kymmenen. Musiikki oli tutunomaista, ei mitään yllätyksiä.

Ensimmäisen setin aikana väkeä oli lattialla laskujeni mukaan vain 20 paria, mutta toisen setin alkuun mennessä talo alkoi olla mukavan täyteläinen. Tanssimaan sopi, mutta lipputulot varmaan kattoivat orkesteri- ja järjestysmieskulut. Kahviossa oli melkoinen kuhina koko ajan.

Kuuden viikon kesäloman aikana on tullut käytyä 32 tansseissa ja nämä mahtuivat kolmen parhaan joukkoon, niin se kuvannee parhaiten illan antia.

394   "Lintu lensi oksalle, lauloi niitä näitä . "    US 6.8.2011
Uskaltauduimme kotiristin kanssa pitkästä aikaa Helsingin yöelämään ja kun olimme alkuehtoon hiljaisena aikana liikkeellä, keskustan monikymmenvuotisen rakennustyömaan seasta löysimme pienelle pirssillemme parkkipaikankin. Hamuamamme maanalainen toiminta tapahtui tanssikellarissa, jossa alkuillan agitaattorina eli levyjen pyörittäjänä oli monitaituri ja -toimari Kirsi Uskali. Orkesterin soittaessa ensimmäistä settiään satuimme keskusteluyhteyteen ja muistelen tässä ja esitän ominani häneltä kuulemiani ajatuksia tanssin kasvattavasta ja muista hyvistä puolista.

Lava- eli paritanssi pitäisi saada osaksi lasten liikuntakasvatusta. Siinä vaiheessa kun lapset ovat vielä niin nuoria, etteivät sukupuoliasiat ole kovin tärkeä osa mielikuvitusta. Poikien ja tyttöjen helppo oppia luontevaa keskinäistä kanssakäymistä hippaleikkien ohessa. Lapsilla on vielä tallella hyvä rytmitaju. Se alkaa murentua vasta aikuistumisvaiheessa, ellei sitä harjoiteta.

On erittäin paljon näyttöä siitä, että pienestä pitäen paritanssia harrastaneista rasavilleistä pojista kasvaa hyvin käyttäytyviä nuoria herrasmiehiä. Sillä paritanssin harrastajan on opittava alusta pitäen noudattaa tanssietikettiä ja kun huomaa edut, sitä tulee sitten sovellettua myös tanssin ulkopuolella. Mikään muu urheilulaji ei kasvata sosiaalisesti arvostettua käytöstä niin paljon kuin paritassi. Nykyinen liikuntakasvatus korostaa ylettömästi voittamista. Se tarkoittaa paremmuutta toisten kustannuksella tai toisiin nähden. Se on moraalisesti kestämätön malli.

Paritanssista on tavattoman monta etua myös mielenterveydelle fyysisen terveysvaikutteiden lisäksi. Varmaan tämä ajatus hyväksytään julkisesti myös "piireissä" sen jälkeen kun eri alojen lääkärit alkavat tervehtiä toisiaan. Paritanssi mm. stimuloi aivoalueita, jotka säätelevät mielialaa, prosessoivat ja tallentavat ympäröivää tilaa sekä liikkeiden koordinaation informaatiota luoden mahdollisuuksia mielikuvan laajentamiselle. Liikunta ja sosiaalinen kosketus vapauttavat onnellisuuteen liittyviä hormoneja estäen masennusta ja laukaisten stressiä.

Liikkuminen musiikin rytmiin ja liikkeiden sovittaminen musiikkiin on eräiden väitteiden mukaan olemassa olevista toiminnoista niitä monimutkaisimpia ja siinä on pantava peliin suuri osa koko inhimillisestä aivokapasiteetista. Tanssissa aerobisen tekijän läsnäolo saattaa jopa kaksinkertaistaa aivojen verenkierron ja happitasapainon, mikä parantaa hermosolujen välityskykyä. Aivojen aktiivisuus kasvattaa ajatusnopeutta, keskittymis- ja työkykyä sekä laajentaa mielikuvitusta. Lihasten rakenteen paraneminen tulee kuin huomaamatta ilman erillisiä ponnisteluja.

Otsakkeen laulu toistui koulun keskusradiossa, kun konventissa mentiin käsi kädessä pitkin käytäviä. Sen ei ollut paritanssia, mutta lähellä sen tunnelmaa. Jännittävin muistoni kouluajalta.

393    Vihapuheet mallia 1917
Väinö Linnan kirjoista, varsinkin Täällä Pohjantähden alla, saa jonkinlaisen käsityksen siitä, että vihapuheita on viljelty koko joukon ennenkin. Paljon vihapuheisiin liittyi taloudellisen sorron tuomaa substanssia. Taloudellinen eriarvoisuus ei aina syntynyt kovin oikeudenmukaisin perustein.

Vihapuheet erilaista uskontoa tai uskonnottomuutta sekä kansakuntaa vastaan velloivat korkeina aaltoina kylän kioskilla 50-luvun alkupuolella. Pilsneriparlamentin keskustelijodein joukkoon mahtui niin entisiä Leinon poliisijoukoissa palvelleita kuin punakoita isäntiäkin. Samansuuntaiset muistojeni mukaan olivat sanomat kaikilla.

En osaa arvioida, kuinka paljon nykyisten vihapuheiden siemenistä on kylvetty optio- ja osakekeinottelun ohessa. Kuitenkin taloudellinen oikeudettomaksi koettu eriarvoisuus on niin Suomessa kuin muualla maailmassa kiihtyvällä vauhdilla kasvanut eikä se aina ole hyvä asia. Se joka on Marxinsa lukenut, tietää, että ensin pitää saada riittävä kurjalisto aikaan, jotta vallankumouksen aineet saadaan kasaan. "Optimaattien" saamat edut eivät ole olleet missään järjellisessä suhteessa siihen, mitä he ovat tehneet yritystensä (vast.) kehityksen eteen. Usein tuntuu kuin niin valtioita kuin yrityksiä on pidetty lypsylehmänä, jota veronmaksajat ja työntekijät pitävät yllä .

Kun ruokintapuoli on jäänyt hoitamatta ja lypsäjäkaarti on ollut riittävän ahnetta ja suurta, ei mikään äyssiirilehmä tällaista kestä loputtomiin, vaan maidontulo ehtyy. Näin on jo käynyt monen EU-maan kohdalla ja meno näyttää kiihtyvän. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että vähäisetkin jäljellä olevat lypsylehmätkin joutavat lahtipenkille. Vähän aikaa on tarjolla halpaa pihvilihaa, sitten se tyssää kuin päättömän kanan lento.

*

PS. Vihapuheena toisin osaltani soppaan nuorisotyöttömyyden, nyt vellovan työvoimakustannusten vaikutuksen kilpailukykyyn sekä valtion velkaantumisen. Jälkiviisaitten Kalle Isokalliota mukaillen väliaikaisratkaisuna kannatan vahvasti kaikkien tukien ja sosiaalikulujen leikkaamista vaikkapa vain puoleen nykyisestä tasostaan. Lisukkeena omaisuusveron progressiivisuus ja kaiken omaisuuden samanarvoinen kohtelu (ml. maa- ja metsäomaisuus). Työhalut kasvavat, kapitalistien ylipaino vähenee ja resurssit tulevat kiertoon.

392   Esakallion iltapäivätanssit 3.8.2011
385 : 'Kyllinrantaa lukuun ottamatta olimme sangen tyytyväisiä iltojen musiikitarjontaan. Se ei johtunut siitä, että vain siellä oli kaksi orkesteria vuorotellen lauteilla, vaan Kino Jaken ja Korsun musiikki ei jostakin syystä sopinut sen hetkiseen mielentilaamme. '

Jäi Kyllinrannasta antamani yo. lausuntoni hiukan kaivelemaan sisikuntaani, koska Korsu on mielestäni soitellut meikäläiselle mukavaa tanssimusiikkia. Piti oikein ajaa vasiten Esakalliolle tarkistamaan tilanne, kun Korsu oli paikalla ainoana orkesterina. Soitti mielestäni hyvin.

Oman mielipiteenmuodostukseni tulkitsen seuraavasti: Kyllikinrannassa Kino Jaken musiikki aiheutti jonkinnäköisen negatiivisen reaktion ja sen seurauksena myös Korsunkin musiikki tuntui kehnolta. Uskon vahvasti perustuntumaani luottaen, että molemmissa paikoissa Korsu soitti yhtä hyvin.

Jos tällä 'oivalluksellani' on pienitäkään totuuspohjaa ja jos tällainen on yleisempääkin, niin se tarkoittaa sitä, että toinen orkesteri voi pilata täysin tanssi-illan, vaikka siellä olisi kuinka hyvä orkesteri parina. On vaarallista mennä tansseihin, missä on kaksi orkesteria, siinä menee helposti rahat haaskoon.

391    Saukonkallio ma 1.8.2011
Olin tuossa maanantaina elokuun ensimmäisenä päivänä Iitin Saukonkalliolla, missä musiikista huolehti Martti Metsäkedon tanssiorkesteri. Näyttää muodostuneen perinteeksi, että tähän aikaan MMto tomii soittokuntana ja illan päätteeksi Pappa Korhonen vetäisee kalliolta järvelle iltasoiton.

Yhdessä paikallisen urheiluseuran kanssa Martti Metsäketo aloitti noin viisi vuotta sitten omalla riskillään ja orkesterijäsenten perheenjäsenten turvin nämä kesätanssit. Alku ei ollut häävi, mutta sana kiersi ja joka vuosi näihin maanantaitansseihin tuli enemmän ja enemmän väkeä. Nyt siellä on heinäkuussa monet tanssit ja väkeä näyttää riittävän.

Tulimme kotiristin kanssa paikalle hyvissä ajoin eli 20 minuuttia ennen soiton alkua. Parkkialue oli melkein täynnä, kun ennen ei ollut koko illan aikana kuin korkeintaan neljännes autopaikoista käytössä. Osasyynä oli se, että ennen tanssin alkua oli salsan opetusta.

Harvoin, jos koskaan olen MMto:n tilaisuuksista lähtenyt ennen viimeistä edellistä settiä pois. Nyt oli niin täyttä, että tämäkin temppu piti kokea. Jossakin finkkutansseissa heidän huippuaikoinaan tällaisessa tungoksessa olen ollut. Nuo tungokset kun eivät oikein ole minun juttuni, niin otin suunnan kohti maalikylää.

Ohjelmatoimisto oli tuputtanut puoliväkisin Jari Grekin solistiksi. Jos tanssiorkesterin pitää säestää vierasta solistia, niin tämän osaaminen asettaa omat rajansa. Tanssiyleisö kyllä huomaa, että soiton tanssittavuus muuttuu heti kun totutusta tyylistä on pakko poiketa. Kiltteydestä aina rangaistaan.

390   Terassilla tavataan US 2.8.2011
Tanssinopettaja Maija Astikainen kirjoittaa Tanssi-viihde 2/2011 s. 23 mm. "Tällä hetkellä noin 700 000 suomalaista käyttää Kelan tietojen mukaan mielialalääkkeitä. Tanssiharrastus, joka ruokkii kehon ja mielen kaikkia osa-alueita, voisi hyvin olla luonteva lääke mielialan kohotukseen."

Kesäaikaan nuorten ryyppyyttämiseen tarkoitettuja festareita löytyy pilvin pimein, mutta työikäisille tavallisen kansan kulttuurinälkään lenkkimakkaran ja mäyräkoiran lisäksi löytyy varsin niukalti tarjontaa.

Miksi kulttuuri- ja terveysministeriöt eivät tee mitään? Eivät edes tutki tanssin mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Miksi esimerkiksi musiikin verorahat upotetaan lähes kokonaan turhanpäiväisiin rakennushankkeisiin ja kulttuurirasistisesti ulkomaiseen musaan kuten rockiin, jazziin, oopperaan ja operettiin sekä balettiin.

Muualla maailmassa sentään aina löytää aikuiskanavan, jossa soitetaan paljon tuttuja, ikivihreitä tanssikappaleita, mutta Suomessa YLE yrittää epätoivon vimmalla tappaa tanssikulttuurin. Miksi? YLE tehtävänä sääntöjensä mukaan olisi pitää yllä monipuolisen musiikin kuuluvuutta, aika- ja tyylikausiin katsomatta. En usko, että YLE on miehitetty tanssitaidottomilla rock-fanaatikoilla, syy täyty olla muualla. Johdossako, poliitikkojen lepsuilussako? Onko järjestelmä läpikorruptoitunut?

Maassa oli 60-luvulla kertalukua 3000 säännöllisesti tansseja järjestävää lavaa, nyt niitä on noin 80. Suuret huvikeskukset ovat syöneet pienet pois, kun viime mainitut eivät ole kestäneet valtiovallan kulttuurisyrjintää.

Huumausaineiden myynnin ja kulutuksen edistäminen on tietääkseni kielletty oikein lailla. Viina on ihmiskunnan käytetyin, tehokkain ja tappavin huume. On ollut ja on edelleen. Suuri puhallus on se, että sitä ei ole onnistuttu tai haluttu määritellä huumeeksi. Nuoresta pitäen ihmisten ulottumattomiin ei viety terveelliset harrastukset ja totutettu heidät riippuvaisiksi tuottavista mieliala-aineista. Se on vapautta suuren maailman malliin suuren rahan talutusnuorassa.

Jos työikää halutaan pidentää, kansanterveyttä edistää ja vanhemman aikuisväestön elinoloja parantaa, niin resurssit pitää suunnata sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin. Jo pienillä panostuksilla pystytään kasvattamaan nuorisoa terveellisille elämäntavoille ja parantamaan vanhenevan väestön elämänlaatua. Lavatanssi on yksi mutta ei välttämättä vähäpätöisin keino asian edistämiseksi. Muita keinoja voisivat olla: kaikki tuet pois paikoista, missä on alkoholitarjoilua, alkoholipitoisten juomien myyntikielto kaikissa paikoissa kello 24 – 08 välisenä aikana, ulkomaankielisen musiikin soittamiskielto YLEn ohjelmissa prime-aikaan. Varmaan viisaat keksivät paljon muita ja parempiakin ratkaisuja, jotta viinan kulutus saadaan samalle tasolle mitä se oli 50 vuotta sitten eli pudotettua neljännekseen nykyisestään. Se on avain sosiaali- ja terveyskulujen alentamiseen. Onhan tupakallekin saanut tehokkaat rajoitukset, miksi se viinan kohdalla on niin vaikeaa?

389    Mitä nyt?
- puhe Meidän Festivaaleilla 29.7. Hannu Oskala US/Kulttuuri
"Mikä on valtion tehtävä? Demokraattisen valtion on tarkoitus tasapainottaa markkinataloutta. On selvää, että markkinatalous ei ainakaan Suomen kokoisella markkina-alueella kykene ylläpitämään monipuolista ammattimaista tarjontaa. Tästä seuraisi se, että kotimaisen kulttuuritarjonnan korvaisi suurelta osin ulkomainen tuontikulttuuri, joka voi ottaa voittonsa yhtä maata laajemmalta alueelta. Suomalaista kulttuuria tulee tukea, jotta meillä olisi suomalaista kulttuuria.

Meille "kulttuuri-ihmisille" on itsestään selvää että kulttuuria tulee tukea. .."

Kommenttini
Hieno ja tunteita herättävä puhe. Valtaosa sisällöstä oli minulle uutta ja avartavaa. Tilaisuuden kuulijat huomioiden puheenpitäjän lähtökohdat ovat ymmärrettäviä. Piti ehkä aavistuksen loikkia joittenkin asioiden yli ja tavallisen kansan tyhmyyttä korostaa poliittisella metaforalla.

Pysähtyneisyys näyttää paremmankin musiikin puolella olevan haasteena. Hyvä muistaa taas tässäkin J.V. Snellmanin sanoja: "Isänmaallisuus on yksinkertaisesti sitä, että ihmiset muuttavat kulttuuriaan, pitävät sitä tietoisesti liikkeessä ja elävänä .."

En havainnut tavallisen kansan rakastamaa tanssimusiikkia mainittavan tässsäkään puheessa saati sitten tanssimusiikin ja esitysten (lavatanssi) saamaa kulttuuritukea. Silloin kun lavatanssi vielä oli voimissaan vajaat 50 vuotta sitten, kansan viinan kulutus henkeä kohti oli vain neljäosa nykyisestä. Paljonko lavatanssin sielunhoidolla on korrelaatiota tähän, sinä en mene sanomaan. Nuoret on saatava pois terasseilta, jotta pystyvät tekemään työtä eivätkä vanhuksina tarvitse kallista hoitoa.

388   Wanha ja Sotkalinna
Lauantaina piti pitkästä aikaa uskaltautua Helsingin keskustaan katsomaan Wanhan tanssikellarin karkeloita. Ehkä syynä oli se, ettei Kirsin levyjä enää ole voinut kuunnella Backaksessa, kun ei kuulemma ole tarpeen. Muukaan tarjonta kehä kolmosen ympärillä ei ollut oikein sieluumme vetoavaa, joten Tino & Midinetti uutena kokemuksena sai kelvata.

Kirsi soitti kahden ensimmäisen tunnin aikana totuttuun tapaansa verrattomat tanssilevyt, joten nuoriso-orkesteri Midinetin viritysmusiikkikappaleen perusteella ajattelimme voivammei poistua takaviistoon levymusiikin jälkeen. Jäimme kuitenkin pällistelemään ensimäistä settiä. Voihan kiesus, miten hyvin nuoret pojat soittivatkaan ihan oikeata tanssimusiikkia!

Midinetti näytti ottaneen ideakseen, että ensimmäinen kappale oli ikivihreää ja toinen hiukan nuorempaa vuosikertaa. Toimi hyvin. Ei tullut yhtään radioiskelmää sen setin aikana - hieno juttu. Jottei menisi kehumiseksi, niin on todettava heidän soitossaan vielä olevan pientä eroavutta, jos vertaa esimerkiksi Martti Metsäkedon tanssiorkesteriin, mutta kannoilla pojat huohottavat jo kovasti. Vankkumaton mielipiteemme lienee, että nämä pojat ovat viimeistään ensi lavakaudella kuumaa ja kysyttyä tavaraa, joten järjestäjien kannattaa ottaa se huomioon jo nyt varatessaan tanssiorkestereita ensi vuodelle.

Lisääntynyt väenpaljous sai meidät ujostelemaan siinä määrin, että itse solisti jäi tällä kertaa näkemättä ja kuulematta, mutta jos isäänsä tulee, niin ei paha hänkään!

Sunnuntaina Kolmilammin Johanna Pakonen ja Omenapuu kiehtoivat kovasti, mutta Varjokuva loi tumman varjonsa halujemme ylle, kun juuri Backaksessa niitä tuli kuunneltua riittävästi. Tanssinetti antoi vaihtoehdoksi Sotkalinnan Hämeenlinnan Rengossa. Uusi paikka meille ja se naula veti.

Puitteet olivat mahtavat: todella iso tanssilattia ja kahvio. Varmaan parhaimmillaan tuhat henkeä vetävä paikka. Pientä tuunaamista lavan lattia kaipaisi. Naulanpäät olisi syytä vasaroida lattialautojen sisään ja sen jälkeen pyöräyttää hiomakoneella oksat pois. Asialle olisi vielä eduksi, jos kokonaan unohtaisi liukasteet. Varmaan joku tanssitaitoinen nuori tekisi säväyksen johtokunnan jäsenenä. Kesän liukkain tanssikokemus. Onneksi Jussi Nuotion porukka ei soittanut polkkaa. Oli muuten herralla hieno laulunääni! Väkeä oli niukanlaisesti ja itse kuuluimme siihen nuorempaan osajoukkoon. Kesän parhaat pullat!

387    Kulttuuriteko
J.V. Snellman: "Isänmaallisuus on yksinkertaisesti sitä, että ihmiset muuttavat kulttuuriaan, pitävät sitä tietoisesti liikkeessä ja elävänä, vaativat tapojen ja lakien muutoksia, kun niiden aika on heidän mielestään tullut." Omaan kulttuuriin turvaudutaan erityisesti vaikeina aikoina, jolloin se toimii positiivisen mielialan säilyttäjänä. Sen vuoksi vain koko kansan saatavilla olevalla ja nauttimalla kulttuurilla on jotain todellista merkitystä kansakunnalle.

Kansankulttuuri liittyy tiukasti sosiaaliseen kanssakäymiseen. Monesti sitä harrastetaan yhdessä. Valtio ja kirkko pyrkivät kontrolloimaan ihmisiä ja siksi pitävät kulttuurin kehittämisen tiukasti hyppysissään. Toinen ohjaa verovaroja ja toinen synnintuntoa. Leikkivä ihminen ei kuitenkaan aina halua pysyä muotissa, vaan synnyttää alakulttuureja, jotka sitten pikku hiljaa leviävät. Tanssi on yksi tällainen. Alkujaan tanssi oli kommunikaatioväline ihmisen ja jumalan välillä, mutta lihavat ja iäkkäät papit julistivat sen synniksi ilmeisesti, kun eivät jaksaneet tanssia. Ryyppäämisen ja ylensyömisen ehtoollispöydässä nämä pitkälle sallivat, koska sen he osasivat.

Piirileikeistä kehittyivät lukuisat kansatanhut ja -tanssit. Ne olivat ainoita paikkoja, missä myös nuoriso kohtasi ja monet ensisysäykset perheen perustamiseen saivat alkunsa näissä merkeissä. Ei sovi kiistää, etteikö lukuisat tanssit olisi vuosien varrella tuotu tänne ulkomailta ja täällä ne sitten suomettuivat. Tango on tyypillisesti sellainen. Orjien ja marginaaliväestön keskuudesta Buenos Airesista maailmanvalloituksensa aloittanut yläluokan hyljeksimä tanssi. Tango julistettiin maailman kulttuuriperintölistalle UNESCOn Abu Dhabissa 30.9.2009 pitämässä kokouksessa. Tämä on selkeä tunnustus sille, että tango on jotain muuta kuin askelmaista ja tämä on hyvä pitää mielessä, kun tarkastellaan suomalaista kansankulttuuria ja sen arvostusta.

Näin tämän vuoden lavatanssikauden puolivälissä on hyvä korostaa suomalaista tanssiharrastusta tavallisen kansan parissa. Jokaisen työväen- ja seuraintalon yhtenä funktiona olivat tanssit, usein teatteri- tai muun tilaisuuden yhteydessä. Tanssit olivat vielä parikymmentä vuotta sitten itsestään selvyys kun puhuttiin kulttuurista.

Kohtalon kova koura koetteli kohtalokkaasti lavatanssia. Radio ja tv päästivät rock-hapatuksen pilaamaan koko homman. Vaihto-oppilaat tulivat kotimaahan letit nytkyen amerikkalaisen rockin tahtiin ja radio ja tv päästivät hölmöyksissään tämän tanssitaidottoman jengin valitsemaan soittomusiikin. Jälki oli kaamea. Maasta katosi tanssitaito, kun paritanssimusiikkia ei enää soitettu. Soitettiin vain rytmimusiikkia. Maassa oli 60-luvulla kertalukua 3000 säännöllisesti tansseja järjestävää lavaa, nyt niitä on noin 80. Suuret huvikeskukset ovat syöneet pienet pois, kun viime mainitut eivät ole kestäneet valtiovallan kulttuurisyrjintää.

On syytä kulttuuritasa-arvon nimissä poistaa myös kaikilta muilta kulttuuririennoilta (oopera, jazz,..) tuet tai sitten tuettava tasapuolisesti (pääsylippua kohti) kaikkia kulttuurilajeja ml. lavatanssi, räppi ja jalkapallo. Tässä on kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki asemassa, jossa tulosten isänmaallisuus vielä kerran punnitaan kultavaa'alla.

386   Äkkilähtö Esakalliolta
Someron Esakallio oli palkannut tanssiorkesterikseen Tulipunaruusut sitten siellä näytti olevan minulle tuntematon toinen orkesteri, jota nettipalstoilla kovasti on kommentoitu. Äkkilähtö vai oliko se nyt Neljän Suora on sentään kotoisen lähes naapurikaupungista. Hiukan ihmettelin, että Tulipunaruusujen tanssi-illan lippu maksaa nykyään jo 15 €. Menin kuitenkin, kun samalla kerran näen sen toisenkin orkesterin.

Teinityttöä oli paikalla pihan täydeltä jo ennen soiton alkua sellaisia määriä, että ihmettelin mitähän täällä Esakalliolla on oikein meneillään - rumban tanssikurssit harvemmin vetävät tällaisia määriä pikkutyttöjä. Tulipunaruusut aloitti soiton ja veti oikein tanssittavan setin, jonka lopussa oli vielä mukavat polkat. En ole missään nähnyt tanssilattian ympärillä niin paljon seisoskelevaa naisväkeä kuin tämän polkan aikana. Meitä tanssivaisia oli muutama pari tai korkeintaan sopiva määrä sille lattialle.

Kun tämä 'sökössä kahdelle parille häviävä' orkesteri aloitti, niin kerta heitolla selvisi minullekin, mistä on kysymys. Desibelien lisäksi ylimielisyys tanssiväkeä kohtaan huokui jo miksaajapöydän takana notkuvien kavereiden olemuksesta. Sitten Mikko Leppilammen kaksoisolennoksi naamioitunut Antti Ketonen tuli matkimaan esikuvansa liikkeitä lavalle. Tanssimusiikki tällä orkesterilla on aivan pienessä sivuosassa ja pääosissa olivat solisti ja desibelit. Vähän kuin kaikissa laulukilpailuissa - musiikista ja laulusta viis, kunhan show toimii. Ne vähät tanssittavat kappaleet, mitä heiltä ensimmäisen settinsä aikana tuli, sopivat kovin huonosti minun jalkani alle. Valtaosa oli kuitenkin radioiskelmää, jolla ei ole tanssimisen kanssa mitään tekemistä, jos lähtee siitä, ettei bugg ole oikeasti tanssi.

Tulipunaruusujen toisen setin jälkeen kokosin itseni ja lähdin hakemaan autoon unohtamiani korvatulppia. Alamäki meni kivasti, mutta katsoessani tulpat kourassa korkealla mäellä tönöttävää lavaa tulin siihen tulokseen, ettei vanha mies jaksa mokoman takia enää sinne kiivetä ja suuntasin pirssin nokan kohti kotikontuja. Että näin nolosti siinä kävi, jäin tapani mukaan taas saamapuolelle näissä huippukonserttiasioissa.

385    Pistokkaana Karjalassa ja Kainuussa
Itseltäni kun on evätty kesälomat, niin teimme kotiristin lomasuunnitelman mukaisesti ns. pienen lavakiertueen. Tämä tarkoitti Liperin lavaa lauantaina, Iisalmessa Kyllinkinrantaa sunnuntaina ja Kesälahdella Rajavaaran lavaa tiistaina.

Kyllinrantaa lukuun ottamatta olimme sangen tyytyväisiä iltojen musiikitarjontaan. Se ei johtunut siitä, että vain siellä oli kaksi orkesteria vuorotellen lauteilla, vaan Kino Jaken ja Korsun musiikki ei jostakin syystä sopinut sen hetkiseen mielentilaamme.

Humppaelviksen jutussa olevista lauseista "Ylimielisiä". "Eivät kuluta, mutta vievät kaiken tilan." sekä palstalla viime kuukausina vahvaa suitsutusta saaneesta buggista lähti nostamaan päätään sisikunnassani oleva pieni sarvipää. Bugg kun on siitä kiva ja yksinkertainen tanssi, että se sopii kaikkeen tanssimusiikkiin, varsinkin humppaan. Jopa ruotsalaisetkin ovat oppineet buggin tai oikeastaan kehittäneet sen pakottavan tarpeensa sanelemana.

Harvan probuggaajan näkee tanssivan riittävän suppeasti keskialueella tai riittävän etenevästi ulkokehällä niin, ettei heidän menostaan ole merkittävää haittaa muitten tanssimiselle. Harva probuggaaja käyttää humpassa keskimääräistä vähemmän tilaa valssi- ja kävelyhumppaajiin nähden tai harva probuggaaja etenee ulkokehällä tulppaamatta niin, etteikö heidän edessään ole metritolkulla tyhjää käyttämätöntä tanssitilaa. Ruuhkassa tällaiseen tanssityyliin ei auta muu kuin syödä heidän käyttämästään tilasta löysät pois. Ystävyys ei siitä tahdo syventyä.

Rajavaaran lava aivan Parikkalan rajan tuntumassa keskellä laajaa korpea oli miellyttävä kokemus. Hätähousuna olimme paikalla jo vähän ennen soiton alkua, jolloin isolla kentällä oli ehkä kolme muuta autoa. Ei ollut kaukana aatos siitä, että tanssitilaa ainakin tulee olemaan, kun lattiakin oli melkoisen kokoinen. Annapa olla kun ensivalssit oli veivattu, niin jo alkoi väkeä olla paikalla kuin ylösnousemuksessa. Lavameininki oli kuin ennen vanhaan - varsin mukavaa ja iloista. Vain humalaiset ja räyhääjät puuttuivat ja sen vuoksi järjestysmiehet vaikuttivat hieman pitkästyneiltä.

JATKO-OSA

Liperin ja Rajavaaran lavat ovat kooltaan ja esityslavoiltaan koko lailla samanlaisia vain kahvioissa ja sosiaalitiloissa on pieniä eroja. Liperissä tämä kahvio on alemmalla tasolla kuin tanssilattia ja se aiotaan lähitulevaisuudessa muuttaa. Näin arveli eräs johtokunnan jäsenistä samalla kun teki haastattelua paikallislehteen.

Näiden sekä Kyllinkinrannan tanssiväki yleissilmäyksen perusteella voisia sanoa olevan samanlaista. Ikäjakautuma oli melko tasainen. Etelän tanssipaikkoihin verrattuna olisin taipuvainen sanomaan, että ovat enempi nuorisopainotteisia ja vähemmän pariskuntia. Varsinkin nuorempi väki on erittäin tanssitaitoista ja menevät muutakin kuin buggia. Myös olin panevinani merkille, että tanssiväen ilmeistä ja olemuksesta heijastui iloista energia enemmän ilmoille kuin etelässä.

Martti Metsäkedon tanssiorkesteri sattui olemaan sekä Liperissä että Rajavaarassa. Tämä lienee yksi syy, miksi näihin paikkoihin tanssiväkeä haalautui paikalle Keski- ja jopa Länsi-Suomesta asti. Metsäketohan soittaa mielestäni erittäin lajityypillistä ja monipuolista tanssimusiikkia. "Kaikille jotakin", kuten hänellä on tapana kuuluttaa.

Ero muihin suosittuihin orkestereihin on nähdäkseni lajityypillisyys. MMto soittaa esimerkiksi rumbat rumbina ja tangot tangoina eikä sotke samaan kappaleeseen kaikkia mahdollisia tanssilajeja. Tästä sotkemisesta kun on seurauksena, että osa tanssii samaa kappaletta rumbana, osa foksina, osa buggina, osa fuskuna, osa salsana, osa polkkana tai osa vain kävelee ja fiilistelee ulkokehällä. Mössö on valmista. Kaikki ovat toistensa tiellä, kun eri tanssilajit vievät eri tavalla tilaa ja niissä väistellään toisia pareja eri tavalla.

Tämä 'monipuolisuuden' tuominen kappaleisiin tuli taas kerran hyvin esiin eilen torstaina Backaksen viimeisissä torstaitansseissa. Varjokuva soitteli melko paljon sellaisia kappaleita, ettei minun korvallani erottanut mitä tanssilajia kukin kappale oli. Varmaan monille tämä sopii. Itse koen, että orkesteri tekee pilkkaa tanssijoista tällaisella soitolla.

Liperin Kotiseutu-Uutisissa 28.7.2011 sivulla 12 Jutta Kurki kirjoittaa tästä lavaillasta mukavasti ja laajasti.

384   Humppis
Ihmettelin tässä aikani, ettei Humppis ole tanssinettiin kirjoitellut. Selvisihän se . Kesä- heinäkuun vaihteessa tuli "roska"-saldo täyteen ja 108 päivän karenssi iski kohdalle. YKyhteenliittymä hoiti yhtäköyttä homman siististi ja käytännössä yksi roskan arvoinen kirjoitus heitti Humppiksen ulos.

Humppis kertoi siirtyneensä ainakin toistaiseksi naamakirjan puolelle, jottei ole koko ajan häiriöksi tanssinettiläisille. Pitäisi kai jossakin kohtaa kirjautua sinnekin.

https://www.facebook.com/heikki.liipola?sk=wall

383    11 ainoaa oikeaa tangotyyliä
Monet vanhemmat argentiinalaisen tangon harrastajat muistavat edesmenneen professori Raimo Vasaman, jota itse pidän merkittävimpänä argentiinalaisen tangon edistäjänä Suomessa, ellei voisi peräti sanoa isänä niin ainakin isähahmona. Taas kerran kun hän oli tullut vaimonsa kanssa kotiin Buenos Airesista, hän hyvin vakuuttavaan sävyyn kertoi, että nyt hän on oppinut seitsemän erilaista ainoaa oikeaa tapaa tanssia argentiinalaista tangoa.

Seuraavassa Igor Polkin tarinasta otteita 11:sta eri tangotyylistä, jotka hän on poiminut lukemattomien tanssijoiden tyylivaltamerestä. Jos halutaan tarkemmin erotelle tyylit vielä eri kosketuspisteiden rakenteiden kautta, niin tyylien vaihtoehdot kasvavat eksponentiaalisesti.

Canyengue - Tietty noja partneriin ja polvissa koukistusta. (Varsinkin monet naiset tanssivat näin.) Tätä tanssia pidetään melko afrikkalaisena, mutta siitä on olemassa suosittuja salonkiversioita, mutta myös alkuperäinen tyyli on saamassa enemmän jalansijaa. (Katutanssi)     - [1], [2].

Salonkitango 1910-1920 - Liso on tämän tyylin kaikkein pelkistetyin versio. Tanssiasento on hyvin pysty, ilmaa runsaasti välissä eli avoin ote ja liikkeet ovat erittäin hitaita. Daamin on annettava merkittävää vastusta, jotta tanssi tuntuisi joltakin. Euroopassa tanssitaan tällä tyylillä, mutta suljetummassa tanssiotteessa. (Yläluokan tanssi)     - [3].

Orillero - Avoin ja luja tanssiote, nopeat ja terävät askeleet. Daameilla on paljon koristeluita, jopa hyppyjä. Voimaa käytetään runsaasti. (Gaucho-tanssi)     - [4] [4a]

Apilado - tangon 'outo lintu'. Suljettu tanssiote ja vahva noja. Polvet eivät ole koukussa kuten Canyenguessa ja musiikki on melodisen pehmeää. (Herkistelytanssi)     - [5], [6], [7], [8].

Nueve Close Embrace, tunnetaan myös nimellä Nuevo Milonguero - Suljettu ote, hyvin herkkä ja pehmeä tanssi, korkeintaan vähän nojaamista. ' Milonguero' on tästä yksinkertaisempi versio.     - [9], [10].

Salonkitango 1950-luvulta (nykyinen salonkitango) - Tanssiote avoin tai suljettu, tanssiasento pysty, askeleet yksinkertaisia, ei ollenkaan varsinaisia kuvioita eikä nojaamista. Tanssin aikana voidaan välillä loitontua suljetussa otteessakin. (Nykyiset tanssinopettajat suosivat)     - [11].

Tango Nuevo - Avoin ote. Samalaista kuin edellä 50-luvun salonkitango, mutta askeleet ovat pitempiä, liukuvampia ja voimakkaampia. Paljon ganchoja ja muita koristeluita. (Pyörivä boleotanssi)     - [12], [13].

Tango Colgada - Avoin ote. Tanssitaan pehmeästi irti partnerista käyttäen voimakkaita pyöriviä liikeratoja. Tässä tanssissa voidaan helposti erottaa kaksi eri tyylisuuntaa. Valssin harrastajille tuttu tyyli.     - [14], [15, [16].

Candombe - Muistuttaa brasilialaista sambaa, mutta tanssitaan suljetussa otteessa. (Mustien tanssi)     - [17], [18.

"Dynamic Tango" - Asettuu Tango Colgadan ja Neo Tangon välimaastoon, mutta kuitenkin poikkeavat näistä siinä määrin, että luketaan omaksi tyylilseen.     - [19].

Neo Tango - Poikkeaa Nuevo tangosta lähinnä musiikillisesti. Nuevo tangoon sopii 50-60 lukujen tangot ja Neo tangossa käytetään muuta kuin tangomusiikkia.     - [20].

Kaikkia tangoja voidaan tanssia mihin tahansa musiikkiin, mutta toiset musiikit sopivat paremmin jalan alle kuin toiset. Seuraavassa eräs suosituimmuuslista musiikista eri tanssityyleille.
Canyengue - 1920-1935 tangot; Canaro, ”El Flete” ym. lähes puolet tuon ajan tangoista
Salonkitango 1910-1920 - Lomuto. Hyvin suosittu aina 1950-luvulle asti
Orillero - D'Arienzo, Canaro, ym.
Apilado - Pedro Laurenz, Pugliese (ennen 1952), muut (80%) 1940-52
Salonkitango (50-l) sekä Nueve Open – sama kuin edellä + Pugliesen kaikki tangot.
Colgada - nykytangot (sekoituksia erimusiikki tyyleistä)
Candombe - afrikkalainen rytminen rimpumusiikki

382   Vieminen ja seuraaminen (ViSe, vise)
Paritanssin (tangon) viemisessä ja seuraamisessa on Igor Polkin mukaan kolme tasoa.

Taso 1. Mies vie - nainen seuraa (Lead - Follow). Daami on hyvin viritetty instrumentti. Mies on soittaja, mielellään hyvä sellainen. Jokainen tanssipartneri on erilainen.

Taso 2. Vaikutus - vastavaikutus (Action - Reaction). Mies vie, mutta daami voi reagoida vientiin eri tavalla, mitä mies odottaa. Tanssi on syvällistä vuoropuhelua. Näyttäisi kuin daamilla olisi satoja eri tapoja reagoida miehen vientiin. Tällä tasolla daamia ei varsinaisesti viedä, vaan daami reagoi vientiin, jolloin mies puolestaan reagoi daamin reaktioon. Ainakin näyttäisi siltä kuin mies ohjaisi daamin jokaisen askeleen. Jokainen kuvio on erilainen. Muutamia pikku temppuja, joita nainen voi harrastaa:
    - Daami voi vaihdella vartalon ja jalkojen mekaniikka, kuten selkärangan ja jalkojen lihasten jännitystä, vaihtaa vapaa jalan etenemiskulmaa, vaihtaa vastusta ja palautetta, vaihdella rintakehän ja lantion kierrettä.
    - Daami voi tehdä erilaisia koristeluita vaihdellen kosketuksen voimakkuutta
    - Daami voi ohjata miestä selkänsä avulla.

Merkittävää on se, että daami tekee kaiken tämän tehdäkseen vaikutuksen mieheen ja että miehellä säilyy tietty ohjauksen tunne. Ohjausketju toimii jotenkin siten, että mies vie, nainen ensin seuraa ja sitten nainen reagoi, jolloin mies seuraa. Lähestytään 3-tasoa.

Taso 3. (Action – Reaction) - (Reaction - Action ). Tässä vaiheessa ei ole enää vientiä ja seurantaa, vaan ketju kulkee siten, että mies ja nainen reagoivat toistensa liikkeisiin eikä mies ole enää vastuussa tanssin kulusta. Tanssi rakentuu itsestään, on elävää ja kumpikin on kuin kala tanssin aallokossa. Se vie kummatkin. Välillä voi hiukan vetää henkeä ja ottaa uusi suunta, jotta ei törmäisi toisiin pareihin tai tielle tuleviin esteisiin. Kumpikin elää toinen toisensa moniulotteisessa tanssiavaruudessa, joiden vapausasteet johtavat korkeimman tason ekstaasiin.

Kuitenkin on hyvä muistaa, että naisen tulee hallita tason 1 vienti ja seuranta, ennen kuin edes lähtee tavoittelemaan tasoa 2. Sama koskee myös miestä.

Mitä daami voi tehdä vaikuttaakseen viejään? Hän voi vaikuttaa viennin lopputulokseen. Hän voi estää viennin eli kieltäytyä tekemästä sitä. Hän voi hyväksyä viennin sellaisenaan tai soveltaen.

381    Komppia ikä kaikki - Tanssimusiikin käsikirja
ISBN 978-951-95480-3-6
Komppia ikä kaikki -kirja ilmestyi monien mutkien jälkeen tuossa juhannuksen jälkeen tanssiväen saataville. Martti Metsäketo on tekstien ja Seppo Rehnström nuottien sekä äänitteiden takana. Tuttuja miehiä niille, jotka pitävät hyvästä tanssimusiikista. Hyvällä tarkoitan erityisesti lajityypillisyyttä ja monipuolisuutta. Metsäketo on päivännyt kirjan alkusanat syyskuulle 2010.

Kirjan toimittajana on Pekka Nissilä ja julkaisijana Selvät Sävelet Oy, jonka yhteystiedot ovat samat kuin Suomen Muusikkojen Liitto ry.llä eli
Pieni Roobertinkatu 16, 00120 Helsinki
Puh: 09-68034072
email: sml@muusikkojenliitto.fi
www.musicfinland.com/selvatsavalet

Kiitoksia vuodatetaan Jouni Niemiselle, Maija-Leena Astikaiselle, Leevi Leppäselle, Pirkko Hietaniemelle / SMORK ja Kullervo Linnan Säätiölle, joten arvattavissa on näiden asiantuntijoiden vahva sivustatuki kirjan syntymiselle. Painotyön on tehnyt Brand ID Oy / Kehityksen Kirjapaino.

Kirjan sisällöstä hyvää kuvaa antavat jo muutamat otsakkeet ja alaotsakkeet.

Tanssiorkesterin perusteista: Lavakartta ja PA-laiteet, Miksaus, Rummut, Basso, Kitara, Piano koskettimet ja harmonikka, Puhaltimet, Ohjelmisto

Yhteissoiton perusteet: Vire ja sävelpuhtaus, Tempot ja tanssittavuus, Tanssirytmien monipuolisuus, Tyylipuhtaus ja sovitukset, Fraseeraus, Volyymit ja roolit – oma miksaus, Instrumenttien hallinta ja solistisuus, Vaihtoinstrumentit, Nyansonti, Yleisvolyymi, Soololaulu ja useampi solisti, Yhtyelaulu, Taustalaulu, Yleisökontakti ja esityksen ”kauppaaminen”, Juonto, Pukeutuminen, Nähtävän ja kuultavan oikea tasapaino, Omat kappaleet, Persoonallisuus ja omaleimaisuus

Kansainväliset tanssirytmit: Valssi, ..

Perinnetanssirytmit: Jenkka, ..

Latinalaisamerikkalaiset tanssirytmit: Ilmiö Suomessa, ..

Johdanto rytmiesimerkeille: CD-levy, . .
    1 Wienervalssi
    . .
    36 Bossa nova

*


Uskoisin, että kirjaa kannattaa kysellä suoraan tekijöiltä, jos sattuu samalle tanssipaikalle Martti Metsäkedon tanssiorkesterin kanssa.

380   Vihreät Niityt
Kotiristi komensi minut mukaan lomamatkalleen Ikaalisiin Vihreille Niityille (13-16.7.2011). Viimeisen päivän päätimme jättää väliin, kun mansikat oli tilattu lauantaiksi. Odottivat päiville 8000 kävijää. Haaveeksi todennäköisesti jäi, hyvä jos puolet saivat kasaan. Markkinointi oli kai mennyt poskelleen.

Tanssijat oli unohdettu informoida joko vahingossa tai tahallaan. Esimerkiksi perjantaina klo 15 - 17 oli Martti Metsäkedon tanssiorkesterin johdolla ilmaistanssit. Vain yksi paikkakuntalaispari tiesi tästä, olimme saaneet asiasta aiemmin ilmoituksen puhelimitse. Neljä paria oli paikalla, näistä vain yksi loppuun asti parketilla. Että silleen!

Hyvin nostalgisista esityksistä siellä sai nauttia täysin rinnoin, joten tilaisuus olisi ansainnut suuremman yleisömäärän. Monelle varttuneempaan keski-ikään ehtineelle niin kappaleet kuin esittäjät olivat varmaan mieleen. Hyvä ettei tippa vierähtänyt poskelle, kun 60-luvun tähdet panivat parastaan.

Keskiviikko iltana piti tehdä syrjähyppy Käenkosken lavalle, kun kerran lähellä oltiin. Siellä oli naistentanssit kahdella orkesterilla, joita kuuluisin oli Horizon, jonka solisteina oli pari turkulaista vanhempaa setää, veljeksiä kuulemma. Volyymia ja nopeaa tempoa riitti ja ilmeisesti kaikki Etelä-Pohjanmaan 100-kiloiset anorektikot olivat kerääntyneet heitä ihailemaan. Yksi setti riitti näitä herroja. Varmaan taas viiden vuoden päästä jossakin tulee käytyä heitä kuuntelemassa, tanssimusiikkiahan nämä kun eivät kai ole koskaan soittaneet.

*

Metsäkedon ja Rehnstömin kirja 'Komppia ikä kaikki' tarttui päivien aikana vaatteisiini. Pitänee tutustua tarkemmin ja palata sen osalta myöhemmin asiaan.

379    Laurilan lava - sunnuntai 10.7.11
Marttila on Varsinais-Suomen sydänmaita Salon ja Auran välimaastossa. Laurilan lava nököttää tien varressa kauniissa maalaismaisemassa ja joka kerta lava tulee vastaan niin yllättäen, että jarrua saa etsiä. Noin kerran kesässä siellä tulee käytyä ja sattumalta tai sitten muutoin siellä on silloin soittanut Johanna Pakonen ja Omenapuu -orkestri. Niin nytkin.

Sunnuntaisin lavalla käy paljon nuorta ja osaavaa tanssijaa. Nyt ensimmäisen setin alku näytti koko lailla tylyltä. Siitä se sitten pikku hiljaa väki valui paikalle ja toisella setillä piti jo vähän katsella, jottei tryykännyt kenenkään päälle. Helle ja tangomarkkinat saattoivat hieman verottaa tänä sunnuntaina maksavan yleisön määrää.

Katselin, että sunnuntain orkesterit ovat siitä paremmasta päästä kauttaaltaan, joten varmaan muina tanssi-iltoina väkeä käy vieläkin enemmän. Runsaan 200 m2 lava näyttää isommalta mitä todellisuudessa on. Johtuneeko sitten väen tanssitaidosta, niin melko mukavasti siellä noin yleisesti mahtui kiemurtelemaan.

378   Musta la 9.7.11
Varsinaiset lavatanssit jäivät väliin, kun priorisoin puoli vuotta aiemmin saamani syntymäpäiväkutsun meren saareen. Tuttu kaveri täytteli pyöreitä ja väkeä oli sen mukaisesti lukumääräisesti samaa luokkaa mitä sankarilla vuosia.

Pitopalvelu oli pannut parastaan ja kymmenennen santsikierrokseni jälkeen isäntäväki ryki jotain, että kaakullekin kannattaa jättää tilaa. Mutta on tunnustettava, että tavattoman isot annokset siellä oli.

Laulujen ja puheiden jälkeen tulivat kahveet ja sen jälkeen päästiin tanssimaan levyjen tahdissa. Kas kummaa ensimmäisenä oli Martti Metsäkedon esittämä Caminito, jonka pääsimme kiemurtelemaan kotiristin kanssa yksiksemme, kun muut eivät ehtineet lavalle. Sitten sitä tulikin vanhan kaartin lavamusiikkia, jonka aikana onnistuin hakemaan niin piispaa, entistä pääministeriä kuin valtiosihteeriäkin. Paljon muitakin pääsin tallomaan varpaille ja vain yhdet pakit tuli, vaikka melkein rukoilin armon daamia parkeille. Jos on yli 90 v, niin tietyllä tavalla tämänkin ymmärtää.

377    Backas - torstai 7.7.11
Keskiviikon tanssit Merimelojien majalla Helsingissä olivat suhteellisen tasapaksut. Sen tiesin, mutta kerran kesässä pitää siellä kannatuksen vuoksi käydä. Hiukan oli sitten odotuksia seuraavan päivän Backaksen tansseista. Tomi Markkola orkesterinaan Fernet soitteli torstaina Backaksen heinäladossa. Sää oli hyvä. Siinä ne tärkeimmät.

Kuten Nadi tanssinetin kommentissaan totesi, meillä oli Tirvalla erilaiset silmälasit. Vaihdoin rillit ja kas – enää ei näyttänyt kovin hääppöstä sen paremmin soitto, lattia kuin tanssiminenkaan heinäpaalien keskellä.

Naisväkeä oli ainakin aluksi selkeästi enemmän kuin miehiä. Alun levyt olivat joko iskelmäfuskua tai jotain muuta ei-tanssittavaa mössöä. Fernetin ensimmäinen setti antoi pientä toivoa tanssimusiikista, mutta Tomi Markkolan äänenvoimakkuuden alle katosi kaikki musiikki.

Koska näytti siltä kuin naisväki oli paikalla ei ainakaan tanssimielessä, niin solistin äänen vetäminen täysille on ymmärrettävää mutta tuomittavaa. Pakko oli yrittää tanssia mahdollisimman kaukana lavasta, jotta korvat olisivat edes jotenkin olleet tuhoutumisalueen ulkopuolella.

No hyvä tietää, ettei tarvitse tämän orkesterin perässä juosta ainakaan kovin pitkälle.

376   Kuississiin sano Loimaan likka
Loimaan Pappisten lava on palkittu vuoden huvipaikkana. Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto on itsensä nimennyt tämän Huvihatun luovuttajaksi eikä ainakaan tällä kertaa osunut harhaan. Eilen tiistaina siellä oli naistentanssit ja musiikista vastasi lähes kotipaikkaetua nauttiva ihastuttava Johanna Pakonen ja hänen kannustinjoukkonsa Omenapuu orkesteri kapellimestarinaan Jouni Nieminen.

Lava oli muuttanut muotoaan siitä, kun viimeksi siellä kävin vähän yli 50 vuotta sitten. Ei näkynyt yhtään kansallispukuista viinanmyyjää, pusikoista ei kuulunut kortinläiskettä eikä loppuillasta edes tapeltu nurkan takana. Hengetöntä puuhaa tuo lavatanssi nykyään vai mitä? Varmaan kohta järjestysmiehetkin palkataan vain sitä varten, että hakevat seinäruusuja tanssimaan. Muuten syrjähyppynä, gigolo sanan merkitys vielä sata vuotta sitten oli pelkästään tanssipartneri. Pariisin tangomarkkinoilla sana sai sitten laajemman merkityksen.

Kävi taivaallinen tuuri, kun tanssit alkoivat jo kello 20 ja valtaväestö kuvitteli niiden alkavan tavanomaisesti vasta tuntia myöhemmin. Ensimmäisellä setillä oli mukavasti tilaa. Haittaa aiheuttivat hienolle koivuparketille levitetyt jauhovanat, joita piti yrittää väistellä. Kipakammat kappaleet piti hyppiä ulkolanan puolella, jottei olisi niksauttanut selkäänsä. Kaksi seuraavaa settiä olivatkin sitten pelkkää tunkua ja muistuttivat KIV-tansseja. Tauolla kuulin, että vähintään sama väkimäärä on kaikkina tanssi-iltoina, joten turha narista.

*) Kummä panin seisten siinä lavan reunalla ja miätin kahren päivän takaista tanssireissua lähes itäisessä Suomessa, niin kuississiin tuli tehtyä vertailua jäyhän lännen ja eloisan idän välillä. Varmaan mielikuvani on väärä, kun sen mukaan Tirvalla mahtui samankokoisella alueella ja samalla väkitiheydellä paremmin tanssimaan.
(*) Lauseen alku pitäisi olla Loimaan murretta. Itse kukin suomentakoon sen mielessään.)

375    Tirvan lava - sunnuntaitanssit 3.7. klo 20 – 01:30
Minulla oli sellainen mielikuva, että Tirvan lavan lattia on muhkurainen ja jauhotettu liukkaaksi. Tästä syystä on mennyt vuosia siitä, kun olen siellä viimeksi käynyt. Kehä kolmosen vaikutuspiirissä ei ollut riittävän houkuttelevaa soittokuntaa minua riemastuttamaan, joten piti polkea Martti Metsäkedon tanssiorkesterin perään. Onneksi ei ollut matkaa kuin 190 km per sivu, niin ei tarvinnut hankkia yökortteeria mistään kievarista tai hyvämaineisesta perheestä.

Paikka oli riemastuttava yllätys. Lattia oli minun kengilleni hyvä, ei mykyjä eikä rakoja eikä liukasteita liikaa. Pystyi tanssimaan niin polkat kuin masurkat ilman, että tarvitsi varoa selkävammaa liukastumisen vuoksi.

Ensimmäisen setin jälkeen tanssikansaa alkoi olla siinä määrin, että tilaisuus muistutti tulevaa ylösnousemusta. Mutta kumma kyllä tanssimaan mahtui yllättävän mukavasti. Kiitos tästä lankeaa nuorelle ja tanssitaitoiselle yleisölle.On hieno asia, että Kouvolan seutu on kasvattanut nuorisostaan maan ehkä tanssitaitoisimman harrastajakunnan. Se luo uskoa, että lavatanssikulttuuri Suomessa säilyy ja että Suomella on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista - joita riittää.

Blondivitsinkin tauon aikana kuulin. Alku meni jotenkin niin, että mitä eroa on hyttysellä ja blondilla. Loppuosaa meni ohi, kun porukka mölysi niin kovaa, etten kuullut vastausta. Hauska se varmaan oli, kun kerran kertojan lähipiiri räjähti nauramaan.

Yleisuutisena kuulin, että kaikkien mutkien ja kommervenkkien jälkeen Metsäkedon ja Rehnströmin kirja 'Komppia ikä kaikki' on vihdon viimein tullut ulos painosta. Viimeisessä Tanssiviihde-lehdessä siitä on kai jo ollut kustantajan ennakkomainoskin.

374   En kadu
Katuman lava sijaitsee noin 10 km Hämeenlinnan eteläpuolella. Kannattaa olla virkkuna tiellä 290, kun etsii Kipinäniemeä Hämeenlinnan ja Janakkalan rajalta. Kaunis lava kauniilla paikalla ja tanssitilaa noin 450 m2. On saanut uutta puhtia uusien vetäjien toimesta, mikä on hieno juttu. Hiljaiseloa on tiemmä ollut muutaman vuoden ajan. Nyt oli väkeä mukavasti. Nuorta porukkaa olisi voinut olla enemmänkin ja mikseipä myös tanssivaa miesväkeäkin.

Yleisöä hauskuttivat Johanna Pakonen ja Omenapuu orkesteri. Sen lisäksi soittivat muuten harvinaisen tanssittavaa musiikkia. Kappalevalinnat olivat minun mieleeni ja aivan kuin entiseen verrattuna paremmin jalan alle sopivia. Tällaiset asiat ovat yleensä omasta fiiliksestä kiinni, mutta Johanna ja Omenapuu saivat mielestäni nostettua tätä fiilistä siinä määrin, että loppuillasta muidenkin ihmisten suupielet alkoivat olla kokolailla ylöspäin.

Entisenä virkamiehenä koin jotain minulle ennestään täysin tuntematonta oireilua. Jotain kosteaa alkoi tippua otsasta ja taisi paitakin olla märkä. Aloin jo huolestua, mutta ystävät onneksi saivat minut rauhoittumaan. Puhuivat jostakin hiestä tai sellaisesta. Pitää kuuklata, jotta saan tarkemmin selville, mitä se sellainen on.

Hauskaa oli, sammuin vasta viimeisten joukossa.

373    Etiketistä (eräs tangoklubi)
Tango on lähitanssi, joka näyttää intiimiltä mutta ei sitä välttämättä ole. Tanssijoiden, varsinkaan miesten, ei tulisi väärinkäyttää tätä intiimiyttä. Tangossa nainen on kuningatar, jota myös sellaisena on kunnioitettava ja seurattava hänen liikkeitään, ohjaten mahdollisuuteen niiden tekemiseen eikä riepotella häntä mielin määrin. Se on nimenomaan nainen, joka määrää tanssityylin, etäisyyden, intimiteetin tason, nopeuden sekä rytmin. Jos mies ei tätä usko, niin hänestä ei koskaan tule hyvää tanssijaa, jonka kanssa jokainen nainen haluaisi tanssia.

Miehet, jotka yrittävät mennä naisen asettaman intimiteettirajan yli tai jotka riepottavat daamiaan, ovat täydellisesti väärillä jäljillä. Se ei näytä ulospäin hyvältä ja heidän tulisi heti muuttaa huono käytöksensä. Jos mies aikoo olla tanssikuningas, jos hän haluaa naisten tanssivan kanssaan, jos haluaa nimelleen tanssijamainetta tai jos haluaa nauttia tanssista, on miehen ansaittava naisten kunnioitus tanssijana. Se maksaa vaivan. Jos miehestä tuntuu siltä, ettei tanssi ole riittävän intiimiä, ei suju niin hyvin kuin pitäisi, tekniikka jää liian vaatimattomaksi, on miehen itse tehtävä töitä asian korjaamiseksi tai etsittävä toinen partneri, mutta siitä huolimatta miehen on tanssittava nykyisen partnerin kanssa tavanmukaiset kappaleet loppuun asti siten, että daamille jää hyvä mieli.

Vaikka nainen olisi vasta-alkaja häntä ei saa riepotella ja ohjata väkisin. Viejän on seurattava partneriaan, vaikka tämä tanssisi väärin. Tämä on hyvän tanssijan paradoksi – mies vie mutta seuraa naista. Se on nimenomaan nainen, joka määrää tanssityylin, etäisyyden, intimiteetin tason, nopeuden sekä rytmin. Jos mies ei tätä usko, niin hänestä ei koskaan tule hyvää tanssijaa, jonka kanssa jokainen nainen haluaisi tanssia. Näin määräytyy esimerkiksi se, kuka on hyvä argentiinalaisen tangon tanssija. Tangon tanssikilpailut ja yleensä kilpaileminen parketilla ovat täyttä hölynpölyä. Kokeneen tanssijan ei tule missään mielessä käyttää vasta-alkajaa hyväkseen, koska tämä ei pysty suojelemaan itseään. On hyvä muistaa, että tanssijan hyvien ja varsinkin huonojen piirteiden tiedot leviävät tanssipiireissä kulovalkean tavoin. Kokeneet naiset tietävät miten huonosti käyttäytyvät miehet pistetään kuriin. Ensimmäisessä vaiheessa daami työntää sopivan hellästi vasemmalla kädellään miehen olkapäästä riittävälle etäisyydelle. Jos tämä vetää väkisin daamin lähemmäksi, lopeta tanssi, sano 'kiitos tanssista' ja palaa paikallesi. Älä kuitenkaan syyttä kieltäydy myöhemmin tanssimasta hänen kanssaan, hän on saattanut ymmärtää virheensä ja korjannut sen.

Miten pienessä tilassa tanssitaan?
Yksinkertaista. Otetaan oikein lyhyitä askeleita. Käytetään paljon pysähdyksiä, supistettuja ochoja sekä pieniä koristeluja jaloilla. Tiukka syliote - jos mahdollista - helpottaa asiaa. Kaikki viennit tehdään vartalolla ja nainen tekee askeleensa, kun on saanut viestin vartaloonsa. Vartalo tanssii omaa tanssiaan ja jalat omaansa. Aina se ei ole helppoa tanssia ½x½ metrin kokoisella alueella. On paradoksaalista, että ahtaassa tilassa on helpompi tanssia nopeatempoisempaa musiikkia kuin hidasta, esimerkiksi 1920 – 1950 luvun musiikki toimii näissä tilanteissa parhaiten. Hidas ja erityisesti nykymusiikki vaatii useimmiten laajoja liikkeitä, mitä ei ole aina mahdollista tehdä pienillä tanssilattioilla tungoksessa. Vaikka et olisi kovin kokenut tanssija, niin siitä huolimatta kannattanee katsoa seuraavat sivustot: Apilado Close Embrace (http://www.virtuar.com/tango/articles/2006/apilado_position.htm) or Nuevo Close Embrace (http://www.virtuar.com/tango/articles/2005/tango_styles.htm)

Miten tungoksessa tanssitaan?
Tanssi on yhteispeliä ei yksilösuoritusta. Sillä ei ole merkitystä mitä tanssii, ainoastaan sillä miten tanssii. Tanssiessasi tungoksessa ota oikein lyhyitä askeleita ja liikeratoja. Pyri tanssilattian reunoille ja pidä tanssien samaa kiertonopeutta kuin mitä sillä vyöhykkeellä muutkin käyttävät. Etene kiertosuuntaan valitsemallasi kehällä, kunnes eteen tulee toinen tanssiva pari, silloin on sopiva hetki paikallaan tehtävälle kuviolle. Älä käytä keskialuetta, se on tarkoitettu eräänlaiseksi varo- ja väistöalueeksi. Parketin ulkokehä on yleensä turvallisinta aluetta, joten sitä kannattaa suosia. Nurkat voivat olla vaieta paikkoja, niihin saattaa jumiutua, joten niistä useimmiten kannattaa pyrkiä pois. Totuttele tanssimaan valitsemaasi tanssikehän keskiviivaa kiertosuuntaan (vastapäivään).

Miesten tulee olla erityisen varovaisia ottaessaan taka-askelta- joku voi olla ohjaamassa daamiaan samaan paikkaan. Niin naisella kuin miehellä tulee olla jämäkkä tanssiote ja vartalokosketus.

On syytä jo harjoituksissa opetella tanssimaan tutut kuviot, kuten ganchot, boleot ja sacadat niin, ettei jalka irtoa lattiasta. Näin ei yleensä opeteta, mutta niin pitäisi tehdä. Eli älä nostele jalkojasi irti lattiasta! Liikuta jalkojasi huolella ja varaudu siihen, että jonkun jalka voi olla millä hetkellä tahansa sinun jalkasi edessä. Jos sattuu poikkeava kevyt kosketus, pidä sitä vaikkapa partnerisi kosketuksena ja jatka tanssia. Tungoksessa olemme kaikki toistemme tanssipartnereita. Useimpien potkujen syynä ovat korkealla olevat jalat. Joten pidä jalat lattian pinnassa, niin vahinkojen todennäköisyys pienenee merkittävästi.

Pysy valitsemallasi tanssikehällä!
Tanssikehää sanotaan usein tanssisuunnaksi (LOD, Line Of Dance) eli kiitoradaksi tai rondaksi, ulommaisella kehällä parien etenemisnopeus on suurin. Koko tanssiväki kiertää lattiaa vastapäivään. Keskellä etenemistä ei ole oikeastaan lainkaan, vaan siellä tapahtuvat erilaiset pyörimiset ja muut paikallaan tapahtuvat kuviot. Tungoksessa parin tulee olla mahdollisimman lähellä toisiaan. Usein ulkokehällä on enemmän tilaa ja siten eteneminen nopeampaa. Ei pidä edes yrittää tanssia kehällä tanssisuuntaa vastaan. Reunalla tuolit, istuskelijat ja seisoskelijat ovat usein esteinä, mutta se ei yleensä taitavampia haittaa.

Taitavammat tanssijat etenevät jos mahdollista tasaisella nopeudella, pysyttelevät ulkokehällä, eivät koskaan istu lattian reunalla siten, että jalat sojottavat tanssilattialle, vievät daamiaan siten, etteivät ole muiden esteenä parketilla ja etenevät silloin, kun reitti kiertosuunnassa on vapaa.

Tanssipaikan etiketti
Virallista tanssietikettiä tuskin maailma löytyy, mutta tässä on lainauksia erään suuren tanssiklubin ohjeista, miten tanssilattialla tulee käyttäytyä. Klubi suosii argentiinalaista tangoa, mutta paljon yhteistä varmaan löytyy myös suomalaisilta tanssilavoilta.

Argentiinalainen tango on sosiaalitanssi ja sosiaalinen tapahtuma, joten tilaisuuksissa on noudatettava tiettyjä käyttäytymissääntöjä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus nauttia tansseista. 'Kultainen perussääntö' on, että kunnioitetaan toisten parien tanssitilaa.

Yleinen liikkumnen
Jos et tanssi, niin mene pois tanssilattialta ja älä jää toisten tanssijoiden esteeksi. Pelkkä joutava käveleskeleminen ja jutustelu tanssilattialla soiton aikana on kielletty ja osoittaa typerää käytöstä. Jos on pakko kävellä tanssiparketin puolella, niin pysyttele lattian reunalla ja muista, että kävelijällä on ehdoton väistämisvelvollisuus tanssijoihin nähden.

Tulo tanssilattialle
Viejät asettautukaa tanssiuralle (line of dance, LOD) vähän samalla periaatteella kuin ajaisitte autolla ruuhka-akana moottoritielle. Ottakaa katsekontakti toisiin vierekkäisiin viejiin ja siten hakekaa suostumus tulla heidän tanssialueelleen ja välittömästi alkakaa liikkua virran mukana, jottei synny turhan päiten sumaa.

Pysyttele tanssiuralla
Lattian suuruudesta ja väkimäärästä riippuen tanssiparit saattavat asettua useampaan kehään . Valitse niistä yksi ja yritä pysytellä sillä ellei sitten siirry keskustaan tekemään paikallaan pysyviä kuvioita. Älä tee paikallaan pysyviä kuvioita tai pysähdyksiä ('fiilistelyjä') varsinaisella tanssiuralla. Siirry keskustaan varovaisesti samalla periaatteella kuin vaihtaisit kaistaa vilkkaassa liikenteessä ja palaa sitten takaisin tanssiuralle samalla tavalla.

Älä ota taka-askelta, vaikka esimerkiksi argentiinalaisen tangon 1-askel sekä jiven 5- ja cha-chaan joka toinen 2-askel opetetaan ottamaan tanssikursseilla taakse. Älä ohjaa partneriasi astumaan taakse, ellet ole täysin varma siitä, että reitti on selvä. Ole varovainen käännöksissä, varsinkin oikea ('sokealle') on vaarallisempi kuin vasen käännös, koska viejä näkee vasempaan paremmin. Tungoksessa älä johda daamiasi ganchoiin, boleoihin tai muihin 'laajoihin' kuvioihin, jotta ei vahingossa tule potkittuja toisia pareja. Vaikka viejä ohjaa johonkin kuvioon, niin daamilla on aina vaihtoehtona jättä se tekemättä, jos se hänestä tuntuu vaaralliselta.

Tarkkaile ympärilläsi olevia tanssipareja äläkä jalkojasi tai pelkästään daamiasi. Älä aiheuta sumaa taaksesi tai estä toisten tanssia. Tansseissa älä koskaan ala opettamaan tanssia partnerillesi – sitä varten on tanssikurssit ja harjoitukset (practica). Muista myös, että mies ehdottaa viennillään tulevaa askelta ja daami antaa siitä reagoinnillaan palautteen, joten miehen ei tule itsepintaisesti riepottaa daamiaan haluamaansa suuntaan tai haluamaansa kuvioon.

Tanssiin kutsu
Eräs viehättävä tapa kutsua partneri seuraavalle tandalle (2 .. 4 tanssikappaletta) on el cabeceo, jossa kumpikin säilyttää kasvonsa, vaikka haku keskeytyisi pakitukseen. Cabeceo tapahtuu siten, että daami luo katseita miesjoukkoon ja kun sopiva osuu silmiin hän pysäyttää katseensa, odottaa katsekontaktia ja sen synnyttyä, mies joko kääntää katseensa pois tai antaa pienen signaalin (nyökäytys tanssilattian suuntaan, kulmakarvojen kohotus, jne.) merkiksi että sopisiko, jolloin daami vastaa hienoisella hymyllä tai vastaavalla taikka sitten pakittaa katkaisemalla katsekontaktin. Näin varmistetaan, ettei mies pyydä tanssiin sellaista naista, joka ei sitä halua, eikä miehen tarvitse sitten kiukutella saamistaan pakeista. Kun daami on varmistunut, että mies on hakemassa häntä seuraaville kappaleille, hän voi joko odottaa tai lähteä miestä vastaan. Kohtaaminen tapahtuu yleensä tanssilattian reunalla, näin myös vältetään se, ettei joku toinen daami ole tulkinnut, että kutsu oli tarkoitettu hänelle. Myös voi käyttää vanhaa hyväksi koettua menetelmää eli kysyä 'Saanko luvan?' Tähän liittyy aina se mahdollisuus, että vastaus on 'Ei kiitos!'

Yleensä pidetään epäkohteliaana, että mies hakee tuttua daamia vasta tahdin (tanda) viimeiselle kappaleelle, koska helposti tulkitaan hakijan haluavan tanssia vain yhden kappaleen kyseisen haettavan kanssa. Toisaalta tämä on hyvä tapa saada selville, kuinka hyvin keskinäinen tanssi sujuisi pitempäänkin. Tämä sopii varsinkin miehille, jotka hakevat taitavia daameja, koska nämä eivät välttämättä halua riskeerata hyviä hakujaan täysin tuntemattomille viejille.

Ei ole sopivaa hakea daamia jo ennen kuin hän on lopettanut edelliset tahtinsa ja ei ole vielä ehtinyt poistua tanssilattialta, sillä voi esimerkiksi olla, että joku odottaa häntä. On myös sopimatonta keskeyttää haettavan keskustelut toisten kanssa vain hakeakseen tätä tanssimaan. Vielä pahempaa on kävellä yksinkertaisesti haettavan luo ja tarttua tätä kädestä kuin pyytäisi koiraa ulos. Samoin ei ole tapana pyytää ketään tanssimaan, jos tämä syö tai tupakoi. Etelä-Amerikassa on tapana, että hakiessaan pariskunnan daamia tanssimaan tämä pyytää luvan daamin mieheltä. Montevideossa jos pari haluaa tanssia toisen kanssa, niin pariskunta tulee yhdessä hakemaan toista pariskuntaa. Euroopan ja Pohjois-Amerikan tangoyhteisöissä pidetään sopivana, että daami pyytää miestä tanssimaan, mutta tätä ei kannata kokeilla Buenos Airesissa! Käytä siellä aina cabeceo'a.

Tansseissa vakavammin asiaan suhtautuvat, niin miehet kuin naisetkin, useinkaan eivät halua tanssia sellaisen kanssa, jonka eivät ole nähneet tanssivan aikaisemmin. Sen vuoksi vastatulijoilla on syytä olla mukanaan joku, joka näyttää heidän tanssitaitonsa. Muuten daamin näyttäminen on merkittävä osa tangon olemusta. Daamia pidetään ulkokehällä mahdollisimman paljon, jotta kaikki näkevät hänet. On aina muistettava, että kaikki me olimme aloittelijoita aikoinaan.

Pakit
Jos mies on niin yksinkertainen, ettei ole huomannut sinun katkaisseen katsekontaktia tai vielä pahempaa ettet ole sellaista ollenkaan tehnyt, niin voit huoleta sanoa 'Ei kiitos' joko leveän hymyn kera tai ilman. TÄRKEÄÄ: Jos daami on hyväksynyt tanssiin kutsun, he eivät hyväksy mitään epäasiallista käytöstä, vaikkakin daami olisi rohkaissut hakemaan. Daamilla on täysi oikeus antaa pakit kenelle tahansa, milloin tahansa (vaikka yhteinen tanssi olisi jo alkanut) ja mistä tahansa syystä. Saatat toivoa jotain tekosyytä, kuten 'Olen väsynyt' tai 'En halua tanssia tätä musiikkia.' jotta kieltäytyminen kuulostaisi pehmeämmältä. Jos haluat tanssia tämän kanssa myöhemmin, niin parasta sanoa se.

Tanssiote
Daamin ehdoton etuoikeus on määrittää tanssiotteen läheisyys. Fyysinen tai verbaalinen paine miehen taholta todistaa karkeaa käytöstä. Tavallisesti mies nostaa vasemman kätensä olkapäänsä korkeudelle ja daami tarttuu siihen ja sen jälkeen asettaa vasemman kätensä haluamaansa paikkaan ( miehen käsivarrelle – viestittäen avointa tanssiotetta tai niskan taakse jos toivoo tiivistä tanssiotetta).

Tanssin lopettaminen
'Kiitos' on perinteinen tapa sanoa, että 'Haluan lopettaa tanssin tähän kohtaan'. Käytä muita sanontoja, jos haluat jatkaa. On täysin hyväksyttävää lopettaa kahden tai kolmen kappaleen jälkeen tai daami voi lopettaa milloin vain kesken tanssin, jos tanssiminen hänen mielestään ei tunnu mukavalta tämän viejän kanssa.

Miehille: Kun tahti (tanda, 3 – 4 tangokappaletta) on loppu, daami tulee 'vapauttaa' eli palautta takaisin paikalleen. Tahdin lopun (cortina) dj ilmaisee soittamalla tavallisesti jotain muuta musiikkia (salsaa tms. pienen palan, ½ minuutin luokkaa). Tänä aikana tanssijat voivat etsiä itselleen uuden partnerin.

372   Tangosta sanottua (6)
NN: Kun tanssit tangoa jonkun kanssa, ei sinun tarvitse tietää kaikkea tästä partnerista. Sinun ei tarvitse tietää kaikkea hänen todellisesta minästään, hänen lämmöstään tai sen puutteesta, hänen kyvystään kuunnella tai keskustella, hänen kyvystään nauttia musiikista tai avautumisesta toiselle tai saati hänen haavoittuvasta puolestaan. On vaikeampaa piilottaa todellista minäämme, jos emme pysty käyttämään sanoja sen peittämiseen..

NN: Aina silloin tällöin joku viehättävä daami tulee ja sieppaa sieluni aistikkaalla tanssillaan, kukkaistuoksullaan, pehmeällä otteellaan, säteilevällä eloisuudellaan ja lapsenmielisella leikkisyydellään.

Guillermina Quiroga [naisille]: Sinun on noudatettava tangon sääntöjä, opetettuja tekniikoita ja miehen vientiä, mutta yritä liikkua niin kuin normaalisti itse liikut. Jokaisella on oma persoonallinen tapansa liikkua mitä tulee dynaamisuuteen ja ilmaisuun. Tangoa oppiakseen naisen on syytä oppia ymmärtämään myös miestä, jotta pystyy seuraamaan häntä kaikella tapaa, tulemaan mukan jokaiseen pysähdykseen ja jokaiseen henkitykseen. Antaudu vietäväksi ja anna musiikin täyttää sielusi, jotta pystyt tulkitsemaan itseäsi tangon avulla.

Guillermina Quiroga: Tangon rikkaus piilee siinä, että kummankin vartalo auttaa kuvioiden synnyttämisessä. Improvisointi ja tunteet toteutuvat askelissa. Ihanteena on, että kumpikin tuo oman osansa siihen tulkintaan, miten he tuntevat musiikin vaikutuksen sisällään.

Horacio Godoy: Mielestäni yhteiskunnan muuttuessa taiteen pitää koko ajan kehittyä jollakin muotoa. Ensin on luotava tukeva perusta vahvoine juurineen, joiden varaan voi laskea oman kehityksensä. Näin ei aina tapahdu, jos lähdetään suoraan liikkeelle modernista tangosta. Sen vuoksi ihmiset eivät aina tiedä mitä eroa on esimerkiksi suomalais-, milonga-, canyengue- tai salonkityylisillä tangoilla. Samoin saattaa olla, etteivät he erota D'Agostinon, Pugliesen tai D'Arienzon soittotyylejä toisistaan. Paljon oleellista on menetetty, jos ei ole perustietoja ja tyhjän päälle yritetään rakentaa jotain jota halutaan saavuttaa.

Johanna: Uskon, että tango saa meistä näkyviin parhaat puolemme, varsinkin kun olemme syleilevässä tanssiotteessa. Tällöin me luovumme edes hetkeksi egostamme, jätämme pois piikikkäät piirteemme, lopetamme olemasta pääjohtajia, taksikuskeja, insinöörejä tai työttömiä. Korvaamme kaiken ulkopuolisen jalolla ystävyydellä ja toisesta huolehtimisella. Kun nämä asiat virtaavat vapaasti partnerista toiseen, niin olo on yhtä iloa.

NN: Tango ei ole tanssi, se on tunne - kuinka tunnetta pystyy opettamaan?

NN: Horisontaalisesti hän saattaa olla himoittu, mutta tangossa vertikaalisesti hankala tapaus.

NN: Tulen tansseihin rentoutumaan, tangomusiikki kantaa minua ja saa minut tanssimaan. Muun musiikin kohdalla minun ponnisteltava itse tanssiakseni.

371    Tangosta sanottua (5)
Sean: Saatan olla kummallinen, kun mielestäni 5-kymppinen, pyöreähkö, asiallisesti pukeutunut voi ilmaista itseään tanssissa seksikkäämmin kuin laiha, nuori, niukasti verhottu, pöyhkeä nirppablondi, joka ei edes osaa liikkua tanssilattialla.

Keith: Tangokuvioiden osaamien on aivan eri asia kuin tangon osaaminen.

Yo-Yo Ma: Tangomusiikki on monien eri kulttuuiren yhdistelmä, vaikkakin siitä tuli Argentiinan kansallismusikki.

Caroline Polack: Tanssin mieluiten sellaisen miehen kanssa, jolla on hyvä musiikkitaju, kuin sellaisen joka tanssii monimutkaisia kuvioita eikä häntä ohjaa tangon muusa.

Alberto Pajesz: Miksi murehtia? Olen täällä vain tanssimassa! Tango on yksi Argentiinan suurista ihmeistä.

NN: Tango on 4-jalkanen eläin, jolla on kaksi sykkivää sydäntä.

Sergio: Tietoisuuskontrolli katoaa tanssin aikana ja tuona luovana hetkenä on antauduttava sisäisen elämän vietäväksi.

Osvaldo Pugliese:
- En osaa pitää itseäni taiteilijana vaan kovana musiikkityöläisenä samaan tapaan, mitä tehtaissa ja satamassa miehet tekevät kovaa työtä.
- Panin pystyyn ensimmäisen orkesterini vuonna 1939. Minulla oli omat kannattajani, joilla oli tapana seurata meitä ja esityksissä kannustaa meitä huutaen. Pidin siitä, mutta sanoin itselleni – Osvaldo, ole nöyrä äläkä ylpisty!

Cacho Dante:
- Tango on tanssittu tunne-elämys. Siksi se ei ole mikään koreografinen esitys, vaikka tangoon voi liittyä useita peräkkäisiä sarjoja kuten tunteisiinkin. Voit tanssia tangoa millä tuulella tahansa – rakastuneena, raivostuneena, onnellisena ja iloisena. Tango ei ole tanssi, jonka avulla esitetään taitoja, vaan tanssi jolla esitetään tunteita. Se ei ole pelkästään jalkojen siirtelyä ja asentojen ottamista. Tango on argentiinalainen tanssi, mutta se kuuluu kaikille, jotka ymmärtävät sen sielun ja koodin.
- Miehet, jos aiotte tanssia tangoa, teidän on kuunneltava naisen sydäntä.

Miguel Angel Pla: Tango on eräs äärimmäisiä keinoja kahden ihmisen välisessä kommunikoinnissa. Se alkaa syleilyllä, alustavalla mieltymysten tunnustamisella, korostaen kummankin itseellistä tasapainoa. Oman tasapainon hallitseminen mahdollistaa kahden vartalon tanssimisen ylevästi yhtenä kokonaisuutena puhdasta, siistiä, linjakasta ja tyylikästä tekniikkaa käyttäen.

Robert Farris Thompson: Parhaimmillaan ocho on liikesarja - kuin partnerin jalkojen juureen olisi heitetty kahdeksan ruusua. .. Ocho on alkuperäisintä naisellisuutta, jonka liikkeen mies saattaa alulle. Se on tanssilattialla tapahtuva kutsu-ja-vastaus kuvio. Naisen jalat ovat siinä kuviossa kauneimmillaan ja pääsevät täydellisesti oikeuksiinsa.

370   Tangosta sanottua (4)
Fabián Salas (tanssinopettaja):
- Tanssissa huomaa, kuinka vaikeaa on asettaa yhteen askeleita ja muita asioita, joilla olisi jokin tarkoitus ja että se näyttäisi hienolta. Useimmat ihmiset eivät tiedä, miten tanssitaan, ja ne jotka tietävät, ovat jo poistuneet.
- Johtuen siitä, että ihmisille on opetettu asiat tietyllä tavalla, he tekevät monta asiaa ennen kuin alkavat liikkua. Sen sijaan, että rentoutuisivat ja antaisivat liikkeen viedä mennessään, he ajattelevat liikaa. Ajattelun myllerryksessä viimeisin asia, joka tulee mieleen on, että pitäisi osata kävellä ja juuri sitä pitäisi tehdä.
- Tangon opettaja jauhavat samaa kaavaa vuodesta toiseen: 1,2,3,4,5,6,7,8 ja edelleen se on se, mikä on oikein. Ongelmana on, että opetuksen kautta ihmisten tanssi valetaan tiettyyn, jäykkään muottiin.
- Akeisopetuksessa on suuri virhe pistää oppilaat erilleen, esimerkiksi miehet ja naiset eri riviin. Valitettavasti opettajat eivät tätä ole hahmottaneet. Se mitä opettajien pitäisi heti alussa opettaa perusteellisesti on tanssiparin yhdessä käveleminen. Se on vähän kuin jos pianonsoiton ensimmäisellä tunnilla pistettäisiin oppilaan käteen trumpetti.

NN: Tango on tie - ei päämäärä.

Hector Falcon: Tangossa voi valehdella mutta ei milongassa, koska se on niin nopeatempoista.

Jaiver Rodriguez and Stella Misse - JR: Kun mies kävelee kauniisti, nainen kuolee hänen syliinsä. SM: Kun mies kävellä lontostelee, nainen haluaa kuolla.

Faith Green: Tanssi on kommunikointia ilman puhetta ja se voi olla syvällisempää kuin puhuttu kieli.

Bob Barnes: Tango on klassista musiikkia, jota voi tanssia.

Pedro Rusconi: Tangoa voi tanssia tuhansin eri tavoin, mutta on hyvä tanssia maan pinnalla, koska energia tulee sieltä. Siksi tulee tanssia musiikkiin. Ilman musiikkia ei ole mitään tanssia, ei tangoa, ei opettajia eikä oppilaita. Todellinen opettaja voi välittää opetusta vain musiikin välityksellä.

Jay Rabe: Älä kerro tätä kenellekään, tämä on huippusalaista. Kuvittele kertovasi vasta-aloittelijalle, että miehenä hänen pitää tanssia varten opetella löytämään musiikin rytmi, puikkelehdittava vaaroja vältellen tanssilattialla, ylläpidettävä tilanteeseen sopivaa liikkumisstrategiaa valitsemalla opettelemistaan kuvioista sopivimmat, ohjattava daami liikkumaan aikomaansa suuntaan haluamallaan nopeudella säilyttämällä koko ajan kontakti daamiinsa, ja sitten vielä .. .. Miehen on tarkkailtava vientinsä aiheuttamaa partnerinsa vastetta päättääkseen, mikä on seuraava liike. Kaikki tämä millisekuntien sisällä ja jos jokin menee pieleen on vastuu kokonaan miehen puolella. Sitten vielä ihmetellään, miksei tanssipaikoilla ole tarpeeksi miehiä? Kuitenkin jäljelle jääneet miehet sinnikkäästi yrittävät, koska palkkio on suuri sille, joka tangon hallitsee.

Bridget Michlig: Kuinka toivonkaan, että minun ei tarvitsisi matkustaa tangoamaan kuin alle sadan kilometrin päähän. Joka keskiviikko lähden pienestä kotikylästäni 300 kilometrin päähän tangoharjoituksiin, koska täällä siihen ei ole mitään mahdollisuuksia. Sitä itkee täällä moni muukin.

Osvaldo Natucci: Tanssilattia kaipaa enemmän herkkiä ihmisiä kuin exhibitionistejä.

Kelly Posadas: Tiedäthän miksi sanotaan tanssijoita, jotka tekevät näyttävän lopetuksen viimeiselle nuotille? - Turisteiksi.

Squeaky Frobisher: Tango on loistava juttu ihmisille, jotka jokapäiväisessä työssään eivät saa riittävästi tlaisuuksia tulla hylätyksi.

NN: Päästäkseni tanssimaan sinun kanssasi, minun on odotettava vuoroani, mutta se kannattaa.

369    Tangosta sanottua (3)
Ricardo Vidort: Jos tanssit tangoa, sinun on annettava kaikkesi. Ellet niin voi tehdä, niin älä tanssi.

Marshall Pugh: Tanssissa tangon askeleet pitää muuttaa rakkauden riitiksi.

Chuck Fishman: Yksinäisinä tulemme tähän maailmaan ja sellaisina sieltä myös lähdemme. Tätä väliä sanomme elämäksi. Haasteena on, että tangoon tarvitaan kaksi. Löytääksemme itsellemme täydellisen partnerin vilkuilemme ympärillemme saadaksemme vinkkejä - hymyn tai nyökäytyksen. Mutta meidän on oltava hyvin varovaisia, jotta emme tulkitsisi lähes huomaamattoman merkkikielen ilmauksia kokonaan tai osittain väärin. .. Jotkut tanssit istut, joidenkin kohdalla vaihdat tanssiparia, tärkeintä on, ettet koskaan lakkaa tanssimasta.

Dan Boccia: Tangon hurmos - etsi sitä, niin se menee sinulta piiloon; keskustele siitä ja sen yksityiskohdista liikaa, niin se vainoaa sinua; elä sille, niin koet monta kuolemaa. Pidä sitä aarteenasi, mutta äläälä roiku siinä kiinni. Ota rakkaus ja vapaus mukaan tanssiisi, niin se syleilee sinua. Varaudu, että se haavoittaa, ja tunne sen voima.

NN: Musiikin tehtävänä on parantaa haavoja, paitsi tangon, joka avaa niitä, kun raavit kynsilläsi haavojen rupuria kunnes ne taas vuotavat verta.

Robin Thomas: Tango ei ole juoksukilpailu, siinä ei ole maaliviivaa.

Carlos Gavito:
- Tanssiessasi lähekkäin partnerisi kanssa johtuu se ennen muuta siitä, että musiikki inspiroi näin tekemään, eli sinä syleiletkin musiikkia etkä partneriasi.
- Hyvä tanssija on sellainen, joka kuuntelee musiikkia . .. Me tanssimme musiikkia emmekä ota pelkästään askelia. Kumartaessamme daamille emme mieti millaisia kuvioita aiomme ottaaa, vaan enemmänkin meitä huolestuttaa, miten osaamme seurata musiikkia. Me olemme taidemaalareita, maalaamme musiikkia jaloillamme.
- Mielestäni eryhtyvät pahasti ne, jotka sanovat, ettei opi tangoa, ellei ole syntyperäinen argentiinalainen. Tango on siirtolaisten musiikkia, joten sillä ei ole kansallisuutta. Tango on passi, joka avaa tunteen portit.
- Tangon salaisuus koetaan kahden askeleen välisen hetken aikana. Silloin mahdoton tulee mahdolliseksi - se on tanssin hiljaisuus. Olennainen osa aidon tangon tanssimisen oppimisessa on tuo tauko-osa, hiljentyminen melodian seuraamiseen.

Eduardo Arquimba:
- Monesti ulkoiset asiat häikäisevät alkuinnostuksessa, mutta tangossa häikäistys tulee ihmisen sisältä. Tanssija tulee tangon juurelle kun rakastuu. ..
- Ihmiset puhuvat erilaisista tangotyyleistä, mutta on olemassa vain yksi tango, se asettuu joka paikkaan jokaisena aikakautena.

Anibal Troilo: Tango odottaa sinua (El tango te espera)

368   Tangosta sanottua (2)
Miguel Zotto: - Vaikka miehenä olisit kuinka hyvä tanssija tahansa ja pystyisit tanssimaan kenen tahansa naisen kanssa, niin miehen vastuu on sitä suurempi mitä huonommin nainen osaa seurata vientiä. Miehen on tanssittava täydellisesti. Se tarkoittaa, ettei mies voi rentoutua, ajatella tanssiasentoja eikä käyttää hienoja tanssikuvioita. Jos kerran nainen ei osaa seurata, niin mitä hyötyä on hienoista tanssikuvioista?

- Tangon tanssiminen on jatkuvaa ja kaikenpuolista improvisointia. Ei ole olemassa mitään hienoja ja pitkiä kuviosarjoja ennalta määritettyine askelineen. Sinun on ilmaistava musiikin nostattamat tunteesi jokaisella ottamallasi ja ohjaamallasi askeleella tai pysähdyksellä.

- Taitavimmat tanssijat saavat daaminsa loistamaan parketilla. Se ei tarkoita, että otetaan valtava määrä erilaisia askeleita, vaan että mies viennin avulla saa daamin seuraamaan.

- Tango on kuin mikä tahansa toiminto arkielämässä. Tangon tanssista heijastuu meidän itse kunkin luonne.

- Tango on sosiaalinen tanssi, joka soveltuu kaikille ihmisille. Mitä järkeä olisi sinä, että kaikki opettajat opettaisivat sitä samalla tavalla. Tangon hienous piilee siinä, että jokainen tanssii sitä omalla tavallaan ja tyylillään.

- Jos tangon tanssimiseen ei saada mukaan tunnetta ja herkkyyttä, on se vain urheilusuoritus eikä aitoa tangoa.

- Tangoa voi verrata kirjeen kirjoittamiseen. Siinä on alku, sanoja, pilkkuja, pisteitä, kappaleita ja loppu. Jos hosut koko ajan kuvioissa ja pyörimisissä, kukaan ei ymmärrä siitä mitään. Sen vuoksi tangossa on kävely, tuo tärkeä ihmisten keksintö. Kaikki kuuluisat tanssijat käyttävät tanssissaan ja esityksissään paljon kävelyä. Tango lepää parketilla hyväillen sitä. Vartalon paino on päkiällä ja kummankin tanssijan vartalon kuviteltu akseli on suorassa.

- Jos tanssia opettaessaan ohjaajaa pistää alkuvaiheessa oppilaat kävelemään, saattavat nämä pitkästyä, koska he haluavat oppia kuvioita ja taas vain kuvioita päästäkseen näyttämään niitä tansseissa. Aloittelijat saisivat olla onnellisia, jos opettaja alkutunneilla pistäisi heidät vain kävelemään.

367    Tangosta sanottua (1)
Rakkaus on tangoa ja tango on rakkautta. Se on paljon enemmän kuin joku tanssi. Se kahden sielun, kahden sydämen ja kahden vartalon lakkaamatonta keskinäistä keskustelua. Se on salainen tanssi, johon heittäydytään yhdessä tuntien täydellistä luottamusta ja toistensa unnioittamista.

Naomi Hotta: Tango pitää sisällään koukuttavia ainesosia, kuten kipua, iloa, intohimoa, jännitystä, yhteydenpitoa, vapautta, tuskaa ja autuutta. Seitsemän tanssijaa kymmenestä säilyttävät nämä ainekset läpi koko elämänsä.

Margaret Putnam: Tango on sosiaalitanssien vuorenhuippu. Se on vastustamaton mahdottomuutensa, vaativuutensa ja monimutkaisuutensa vuoksi.

Martha Graham: Suuret tanssijat eivät ole suuria tanssitekniikkansa vuoksi vaan tanssin intohimonsa vuoksi.

Juan D'Arienzo (s.14.12.1900 k. 14.1.1976, vanha kaartilainen ( Guardia Vieja) "El Rey del Compás" (iskevän rytmin kuningas), hänen tangojaan soitetaan paljon Buenos Aires in tansseissa nykyäänkin (wikipedia).
- Mielestäni tango on ennen kaikkea rytmiä, jonka tanssiminen vaatii voimaa, hermoja ja luonnetta.
- On taattava, etteivät Vanhan kaartin (Guardia Vieja) ikivihrät varhaistangot koskaan häviä.
- Suurin ylpeydenaiheeni on se, että olen voinut vaikuttaa ikivihreän tangon suosion kasvuun.
- Jos ei ole iskua ei ole tangoakaan.
- Ajat ovat muuttuneet, yöelämää ei voi verrata entiseen. Meille muusikoille elämä alkoi silloin aikoinaan aamulla kello neljä, nykyään se alkaa jo kello yksi (yöllä), kun ihmiset tulevat elokuvista. Kuduilta puuttuu nykyään sielu. Se on kamalaa ja kaiken lisäksi totta.
Anibal Troilo (Juan D'Arienzo'sta): Naurakaa jos haluatte, mutta ilman häntä olisimme kaikki ilman töitä.

Enrique Santos Discépolo: Elämä on kuin tango ... surullinen, aistillinen, seksikäs, väkivaltainen ja rauhallinen.

NN:
Tango alkaa kävelyllä, jatkuu kävelyllä ja päättyy kävelyyn
Tango voi pelastaa elämäsi ja särkeä sydämesi.
Miten tulit valinneeksi tangon? - En valinnut, tango valitsi minut.
Opiskelijoiden vuoksi opettajien on pakko jatkaa opiskelua
Ei ole olemassa mitään suljettua tai avointa tanssiotetta, on olemassa vain tango.
Tanssimme tangoa, koska meillä on salaisuuksia.
Tango on ilmaus sille, mitä runoilijat ovat yrittäneet sanojen avulla: taistelu on yhtä juhlaa.
Tangosta voidaan väitellä ja siitä on väitelty, mutta silti peittoon jää se, mikä on sen totuus ja mikä on sen salaisuus.
Ilman Buenos Airesin katuja niiden pölyä, tangoa ei voida kirjoittaa.
Tango on Buenos Airesin normaali pulssi.
Musiikki menee sisään korvistani, suodattuu sydämessäni ja tulee ulos jaloistani.

Maria Nieves (tanssija): Kuuntele erilaisia orkestereja, alat vähitellen rakastamaan tangoa ja anna sen virrata suoniisi, kunnes se saavuttaa sydämesi. Vasta sitten etsi hyvä tanssinopettaja, mene tansseihin ja tanssi erilaisten ihmisten kanssa. Vaikka seurustelisit jonkun kanssa, tanssi myös muiden kuin kumppanisi kanssa. Näin opit tanssimaan. Kukaan ei varsinaisesti opettanut minulle tangoa. Olen oppinut katsomalla toisten tanssia, mutta uskon, että nuorten tulisi mennä hyvälle tanssinopettajalle oppiakseen perusteet ja sen jälkeen paras tapa jatkaa oppimista on mennä tansseihin. Tulet astumaan jonkun jalalle ja niin myös varmaan sinunkin varpaita tullaan tallaamaa. Tanssi kaikkien kanssa, äläkä pelkästään partnerisi kanssa.

366   Tangon olemuksesta
Tangossa kyse ei ole hassujen ja koristeellisten kuvioiden suorittamisesta. Tanssijan kannalta ainakin alkuvaiheessa sen ytimenä on askel, tauko ja musiikki. Kaikki muu on kakun koristelua.

Aloittelijat toivovat osaavansa tanssia kuin keskitason tanssijat, keskitason tanssijat kuin huipputanssijat, huipputanssijat kuin ammattilaiset ja ammattilaiset yrittävät palata takaisin perusasioihin.

Camille Cusumano: Minulle tuntemattomaksi jääneestä syystä monet tangon opettajat ovat yrittäneet analysoida tangon rakennetta ja syvintä olemusta valitellen samalla, kuinka vaikea tanssi tango teknisesti on, oli sitten vasen tai oikea aivolohko vallitseva. Itse en näe tangoa ollenkaan vaikeana tanssina, vaan ennemminkin lasten leikkinä, paluuna viattomuuden aikaan. Voit unohtaa aikuisuutesi ja ehdollistamiset ja olla vain oma itsesi. Minulle tango on aina läsnä kaikkialla. Aluksi se tuntui jotenkin pyhältä asialta, se oli jotain enemmän kuin muut tanssit. Sen kuvaaminen sanoilla voisi saastuttaa sen olemuksen.

365    Tangon taikaa - toisilla
La Nuit Blanche - Kun tango sai minut otteeseensa, oli kuin olisin saanut uuden rakastetun. Mikään muu yksittäinen kokemus ei ole niin ihastuttava kuin tämä tanssi. Mikään taideteos ei vedä vertaa niin ilossa kuin surussa kuin miehen ja naisen keskenään tanssima tango, tuo kaipuun ja tragikoomisuuden lähde. Se on labyrintti, vaikkakin yksinkertainen ja puhtaudessaan kompleksinen. Se kestää vain hetken ja kuitenkin on ikuinen. Mitä enemmän tanssija etsii sen mysteerin tarkoitusta sitä vaikeampi sitä on saavuttaa. Sen voi nähdä, kuulla ja tuntea, sitä voi hengittää ja nauttia sen myötäelämisestä.

Ne meistä, joita tango pitää vallassaan, haluamme muuttaa koko elämämme tangon tahtiin, tuntea sen makeuden, kuunnella sen hienon hienoja viestejä ja kumpuavia toiveita. Tango muuttaa meitä lakkaamatta. Koskaan ennen en ole ollut niin korviani myöten rakastunut. Se auttaa unohtamaan ja muistamaan parhaat hetket.

Tanssijana sinulla on oma tanssityylisi. Se tarkoittaa muun muassa, että sinulla on omat tunteesi mitä tulee musiikin rytmiin ja melodiaan sekä tanssiotteeseen. Tällöin musiikki tunkeutuu ruumiisi ja mielesi joka sopukkaan ja kemia alkaa virrata tanssipartneriisi kuiskausten saattelemana samalla kun askeleet liukuvat erilaisiin kuvioihin. Sillä hetkellä tanssitte vain toisilleni eikä muille ihmisille. Sillä hetkellä, jolloin kuulette maagisen musiikin soivan iho painuu toista ihoa vasten, tuoksu ja kosketus synnyttävät ihmeen, jonka vain tangon tanssiminen saa aikaan.

*
Tanssi rajoittaa sosiaalisesti
Anastasia Demaggio - Tangossa viejän ja vietävän keskinäinen suhde on niin tiivis ja tanssimiseen keskittynyt, ettei aikaa rupattelulle jää. Viime tansseissa minua haki mies, josta monilta osin nyt tiedän varmaan enemmän kuin hänen rakastettunsa. Erityisesti hän hikoilee pienen otsassa olevan alueen kautta; kun tanssi hidastuu ja tanssiote tiukkenee, hänen hengityksen lähes pysähtyy; kun jalkani sipaisee hänen jalkaansa, hänen niskansa kaartuu ylöspäin; kun toinen pari tulee turhan lähelle, hän alitajuisesti ottaa tiukan ja suojaavan otteen; hän pitää kättään hienovaraisesti paljaassa selässäni. Kuitenkin tiedän vain hänen nimensä ja kotimaansa. Rupattelu on luksusta, johon tangoaddikteilla ei ole varaa.

*
Taitava viejä
Caroline Polack & al. - Taitavimmat kohdalleni osuneet viejät ovat olleet sellaisia, joilta turha egoismi ja uhmakkuus ovat lähes tipotiessään. Sen sijaan, että ajattelisivat koko ajan itseään he keskittyvät musiikkiin ja nauttivat tanssisyleilyssä olevasta daamistaan, oli tämä sitten tanssitaituri tai ei. Taitava viejä ei koskaan nöyryytä daamia antamalla esimerkiksi tämän ymmärtää olevan huono tanssija, vaan päinvastoin tuo ilmi ylevän etuoikeutensa saada jakaa tanssihetki ihastuttavan daamin kanssa. Hyvä viejä rakastaa musiikkia eikä niinkään tanssipartneriaan ja siirtää tämän tunteen tanssiprosessin kautta tälle.

Huonoimmat viejät ovat niitä, jotka eivät ota huomioon daamin taitotasoa, vaan yrittävät viedä sellaisia kuvioita, jotka menevät tämän taidon yli tai muutoin ovat erikoisia ja siten häpäisevät ja nöyryyttävät daamiaan. Ne ovat pahimpia myös siinä mielessä, että he ovat keskittyneet vain itseensä ja omiin hienoihin kuvioihinsa piittaamatta ollenkaan tanssipartneristaan.

364   Mies seuraa sylitansissa
Muun muassa tangoa tanssitaan lähekkäin ellei peräti kiinni toisissaan. Se varmaan näyttää hyvin intiimiltä, mitä se ei välttämättä ole. Tanssijoiden, varsinkaan miesten, ei tulisi väärinkäyttää tätä intiimisyyttä. Tanssin aikana nainen on kuningatar, jota on sellaisena kunnioitettava.

Miehen tulee kunnioittaa, suojella ja jopa seurata tanssipartneriaan eikä riepotella häntä, vaikka nainen olisi vasta-alkaja. Miehen on seurattava daamiaan, vaikka tämä tanssisi väärin!! Kyllä, kyllä, luit oikein, viejän on seurattava. Hyvän miestanssijan suurimpia paradokseja on se, että mies vie, mutta samalla seuraa naista. Se on nimenomaan nainen, joka määrää tanssityylin, etäisyyden, intimiteetin tason, nopeuden sekä rytmin. Jos mies ei tätä usko, niin hänestä ei koskaan tule hyvää tanssijaa, jonka kanssa jokainen nainen haluaisi tanssia. Näin määräytyy esimerkiksi se, kuka on hyvä argentiinalaisen tangon tanssija.

363    Castilla-La Mancha - konkurssi?
Madridin eteläpuoleinen 1,8 miljoonan asukkaan työväenpuolueen (PSOE) johdossa oleva autonominen alue Castilla-La Mancha on hyvin lähellä konkurssia. Seitsemän miljardin euron velka painaa päälle ja lisää pitäisi saada, jotta ensi kuun 70 000 virkamiehen palkat saataisi maksettua. Erilaisten palvelujen ja tavarantoimittajien laskuja on maksamatta ainakin kahden miljardin edestä. Näihin laskuihin suhtaudutaan parhaillaan olan kohautuksella.

Vaikka pääoppositiokin, konservatiivinen kansanpuolue (PP), julkisesti toisin väittää, niin terveydenhuollon ja koulutuksen tasoon on pakko puuttua. Kauniit puheet työpaikkojen lisäämisestä ja sitä kautta verotulojen kasvusta eivät näytä tuovan tulosta.

PP:n puheenjohtaja Rajoy totesi, että koko maan verotulot tulevat laskemaan vuonna 2011. Kuinka on mahdollista, että terveydenhuollossa potilaan keskimääräinen hoitovuorokausi maksaa peräti 600 €? Ei ihme, että terveyshuolto imee 40% budjetista. Ala kärsii veloista, joita ei ole julkisesti näkyvillä eli niitä on suorastaan pimitetty.
*
Tässä on jotain tuttua, jos arvailee, mitä Suomessa lähitulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuu. Ei auta kuin toivoa, että meidän metalliteollisuus jaksaa kantaa suurvastuun kansantaloudestamme, kun ainakin aiemmin globalisaatiota ajavan presidenttimme tyydytykseksi metsäteollisuus onnistuttiin työntämään huitsun nevadaan pois saastuttamasta kotimaata.
*

Kreikasta
EU, EKP ja IMF ovat tarkastaneet Kreikan säästötoimenpiteiden ja yksityistämisen ohjelmat sekä hyväksyneet ne, joten 12 miljardin laina koko 110 miljardin euron paketista on sen puolesta nostettavissa. Paketin avulla on tarkoitus pudottaa Kreikan budjettivajetta nykyisestä 10,5 %:sta BKT:stä 7,5 %:in seuraavan kolmen vuoden aikana.

Kun tieto tarkastuksen hyväksymisestä tuli, Ateenan pörssi-indeksi nousi 4,4% ja pankkiosakkeiden arvo 8%. Moody's oli edellisenä päivänä laskenut Kreikan luottoluokistusta kolmella pykälällä. Samaan aikaan ammattiyhdistysliike ilmoitti yleislakosta, joka alkaisi 15.6.2011.

362   Rytmiä, sanoja ja paikallista väriä.
Tangon intohimo paistaa Gustavo Varelan grafiikasta, joka mainostaa 23.1.2011 ensiesityksen saanutta tanssimusikaalia. Argentiinan kuvaamiselle voidaan valita monta eri näkökulmaa kuten poliittinen elämä, kansallissankarit, talouden muuttuminen, asukkaiden tavat ja ilmeet sekä toisten pettäminen ja uskollisuus. Näissä kirjoituksissa ja kuvissa esitetään mitä ja miten asiat tapahtuivat sekä tuomitaan menneisyys kuitenkin huomaten, että samanlaisia olemme nyt kuin ennenkin.

Tango on eräs tapa esittää Argentiinan historiaa. Miksi ja milloin syntyi nykyinen Argentiina, milloin sitä voitiin sanoa omaksi erilliseksi maakseen, jolla oli oma politiikkansa ja oikeusjärjestelmänsä? Tämä kaikki ei syntynyt ilman kiihkoa ja epätasa-arvoa. Tango syntyi näissä oloissa 1880-luvulla kuin äpärä lapsi moraalin laitapuolella vastoin kaikkea sitä, mitä pidettiin toivottavana. Näistä lähtökuopista, kauniiden ihmisten tanssista, kiihotuksista, kosketuksista ja ahdistuksista ilman rajoituksia syntyi tango, joka muutti merkittävästi Argentiinan poliittista ja sosiaalista historiaa koko 1900-luvun.

Alussa tango ei ollut alakuoloinen tai surullinen, vaan ilmeni prostituutiona ja moraalisena sopimattomuutena. Se ei oikeastaan voinut esiintyä muulla tavalla, koska Buenos Aires oli kansainvälisesti prostituution keskus, sosiaalinen ongelma, josta juristit, lääkärit, kirjailijat, älymystö ja poliitikot olivat varsin huolestuneita. Siitä on kirjoitettu lukemattomia väitöskirjoja, romaaneja, ohjesääntöjä ja lakeja sanktioineen; on perustettu kaiken näköisiä laitoksia ja yhteisöjä muun muassa kuppasairaala. Sen naiskaupan pahimmissa kortteleissa toimi aktiivisesti kansainvälinen yhdistys valkoista orjakauppaa vastaan.

Aikakauden sosiaaliseksi mielikuvaksi muodostui prostituutio, joka levisi kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja näytti hukuttavan alleen koko kansan moraalin. Siksipä tango nähtiin1890-luvulla Buenos Airesissa röyhkeänä ja irstaana tanssina, jonka aistillisuus häiritsi muun muassa muiden tanssien suosiota. Moraalin laitapuolella tango pesiytyi ilotaloihin, missä vartalot kietoutuivat tiukasti yhteen tangomusiikin tahdittamina. Kosmopoliittisessa kaupungissa oli asukkaita, jotka puhuivat eri kieliä ja heillä oli erilaiset tavat. Maaseudulla siirtolaisia yhdisti elinkeinot: karjanhoito, lampaankasvatus sekä vehnän ja maissin viljely.

Erityisesti yläluokan suosimissa ilotaloissa, missä seinät oli koristeltu ääntä pehmentävillä ylellisillä seinävaatteilla ja verhoilla, rikkaiden aikuistuvat kullanmurut eli niños bien ('hyvät pojat') etsivät huvittelutilaisuuksia. Tango sopi täydellisesti tähän tarkoitukseen.

Tangoa harrastettiin erityisesti etuoikeutettujen keskuudessa niin ilotaloissa kuin hevoskilpailujen ja karnevaalien yhteydessä. Huolimatta tangoon kohdistuneesta voimakkaasta moraalisesta tuomiosta se levisi Buenos Airesissa kulovalkean tavoin. Sitä tanssittiin ulkona karnevaaleissa ja sisätiloissa järjestetyissä juhlissa, perustettiin tangokouluja ja tangomuusikoiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti.

Posetiivi ja nuottien painamistekniikan kehittyminen sekä gramofoni auttoivat merkittävästi tangon yleistymistä. Nuotteja painettiin tuhansittain. Levyjen kansikuvat esittivät Buenos Airesin tuon aikaista arkielämää. Usein levyn kansikuvassa oli kireässä pikkutakissaan uhitteleva surullisen näköinen aristokraattinuorukainen, neekeritanssija tai 'makean elämän' makuun päässyt naikkonen. Tangojen nimet ilmaisevat usein poliittisen ja sosiaalisen todellisuuden muutosta. Tässä muutosprosessissa Argentiina etsi omaa identiteettiään ja kehittyi moderniksi valtioksi. Nainen oli tangoaiheiden keskiössä, koska uusi todellisuus tuo naismallin, jossa naisesta tulee vähitellen miehiin vetoavan sosiaalisen pääosan esittäjä.

Tango Mi noche triste (Lita), 'surullinen yöni' alkaa sanoilla: 'Huora sinä hylkäsit minut' (Percanta que me amuraste). Tämän, vuonna 1916 Samuel Castriotan säveltämän ja Pascual Contursin sanoittaman tangon teksti on hyvä yhteenveto niistä kärsimyksistä, jotka elämän varrella levittäytyvät naisen puutteessa elävän nuoren miehen eteen. Se on omistettu uuden ajan tavoille, tanssille ja tangolaulujen sanoille. Se loi uutta todellisuutta sen ajan yhteiskuntaan, jota nyt hallitsi presidenttinä siirtolaisen poika Hipólito Yrigoyen. Hänen aikanaan alkoi uusi vaihe tangojen säveltämisessä ja sanoittamisessa. Enää vartalot eivät yhtyneet varjossa tangon tahdittamina, vaan laulujen sanat kertoivat paljaan totuuden. Tangojen sanat määrittelivät moraalin rajat ja loivat arvoja jokapäiväiselle elämälle. Keskeisenä teemana oli enemmänkin äänioikeuden laajentumisesta seurannut poliittinen kuohunta kuin tangon esteettiset ja eroottiset tekijät. Siten Argentiinan kasvot syntyivät poliittisen taistelun, sosiaalisen eriytymisen ja tangon avulla.

361    Reiska sen kun porskuttaa
Kontulan Reiska äänesti Soinin ja muut perussuomalaiset eduskuntaan. Reiskalla on kertaluokkaa 200 000 hengenheimolaista. Heidän energiansa kuluu siihen, miten saada kuitattua kelan ja sossun luukuilta mahdollisimman paljon rahaa, jotta lähiön parlamentti eli kaljaabaari pysyy elinkelpoisena. Reiska supliikkimiehenä kuittaa vuodessa 20 000 euroa em. kassoista. Sukulaissieluit eivät pääse tähän tasoon, vaan jäävät lähes 5000 euroa Reiskasta jälkeen, mikä merkitsee monta tuopillista vähemmän.

Valtiolta kuluu vuodessa 3 mrd euroa Reiskan ja hänen kavereidensa ylläpitoon ja lisäksi heidän oikea työpanoksensa jää hyödyntämättä. Jos vertaa maahanmuuttajiin, joiden ylläpitokulut henkeä kohti ovat noin 60 000 euroa vuodessa, joten halpaahan tämä Reiskan ja hänen kavereidensa ”työllistäminen” on yksikkötasolla.

360   Paska tippuu rattailta
Olen tipahtanut kärryiltä mitä tulee noiden heikompien euromaiden tukemis- ja velkajärjestelyihin. Syy on selvä - en ole jaksanut lehdistöstä enää seurata, mitä sillä alueella tapahtuu. Tämä lienee korkean jahnailun ja pähkäilyn tarkoituskin – informaatioähkyn avulla voidaan tehdä mitä päätöksiä tahansa eikä kansa huomaa mitään.

Ihmettelen kuitenkin sitä hiljaisuutta, joka vallitsee IMF:n ja EKP:n ympärillä, koskien niiden velanotto-/antokykyä. Molemmilta on rahat loppu ja molempia mm. Suomi rahoittaa. Jos Kreikka tarvitsee lisärahaa, niin se edellyttää mm. Suomelta kahta päätöstä: annetaan IMF:lle lisää myös suomalaisia euroja ja lisätään EKP:lle jo annettuja valtuuksia. EKP kun on ostanut itsensä kipeeksi vaikeassa asemassa olevien valtioiden lainapapereita. Epäilen, etteivät tule päätökset kovin helpolla.

Kun Kreikka saadaan kesäkuun lopussa suoritustilaan ja hallitusneuvotteluita vitkutellaan siihen asti, niin sitten voivat perussuomalaiset henkseleitään paukutellen tulla hallitukseen, jossa kokoomus ja SDP ovat mukana.

PS. Tämän kirjoitin 05:30 klo 15 Kataisen hallitusneuvottelut SDP + Vas + vihr + kd + rkp 'yllättäen' katkesivat.

359    Et pety tänään ja terveyttä vedestä
Koskenrannan toimintakeskusta yritetään sinnikkäästi puhaltaa henkiin. Perjantaina (27.5.) uudet yrittäjät järjestivät paikan pitkän vaitiolon jälkeen tanssit ja soittamaan oli tilattu Tanssiorkesteri & Pety tänään.

Hyvää oli, että parkkipaikkoja löytyi helpolla ja tanssitilaa oli ruhtinaallisesti. Haasteina voi mainita väen vähyyden: ensimmäisen setin aikana meitä oli neljä paria ja toiselle kokonaiskertymä oli 11 paria. Yhtään yksinolevaa ei silmiini sattunut.

Orkesteri varmaan oli erittäin loistava rautalankabeatin puolella, mutta jos poikkeuksia ei lasketa, niin tanssinkuvaamme sopivaa musiikkia ei monta sen kahden setin aikana tullut, mitä olimme paikalla.

Kun perjantai jäi vähän saamapuolelle, niin piti työntyä Muinais-Suomen pääkaupungin Ohrasaloon, vai oliko Ruissalo, SPA kuitenkin eli terveyttä olisi ollut mahdollista saada vedestä (Salud Por Aqua). Olimme olleet siellä joskus aikaisemmin samoissa merkeissä ja aivan mukavat mielikuvat sieltä oli muistissa.

Lähistöllä Raisiossa soittelivat Tulipunaruusut, joten puolisivistynyt arvaus oli, että ainakin nuoremmat tanssijat suuntaisivat pirssinsä nokat tuonne margariinikaupunkiin. Kylpylä oli repäissyt ja tilannut Martti Metsäkedon tanssiorkesterin paikalle. Meikäläisille se tiesi musiikillisesti huippuiltaa.

Paikan pienehkö ravintolaparketti oli siirretty sitten viimenäkemän ruokasalin perälle. Ilmeisesti varmistaakseen ettei väki turhaan kuluta kallista parkettia oli talon johto laittanut tanssiparketille ikkunapuolelle kaksi kahdeksan hengen pyöreää pöytää ja toiseen nurkkaan ahdettiin orkesteri talon pianon viereen, joten nafti puolet parketista jäi siten tanssijoiden käyttöön.

Kokolattiamaton puolella pöydät olivat sillä tavalla, että kaide esti pääsyn varsinaiselle kulkuväylälle, joten kulku parketille tapahtui pöytien väliin jätettyjä todella kapeita väyliä pitkin. Pikasilmäys osoitti, että harva asiakkaista poti ainakaan pahempaa anoreksiaa, joten tiettyjä piirteitä monellakin asiakkaalla parketille siirtymiseen liittyi.

Hölmöyttäni valitsin pöydän parketin vierestä. Jo ensimmäisellä setillä pöytään palatessamme joku oli vahingossa tönäissyt ison juomalasini kumoon. Henkilökunta hoiti siivouksen mallikkaasti, kiitos siitä. Muu pöytäseurue otti puolestani kierroksia ja ilmeisesti esitti, että talo tarjoaisi uuden kokiksen, kun pöytäväellä ei ollut vahingon aiheuttamisessa osaa eikä arpaa. Kuulin jälestäpäin, että hovin mielestä on asiakkaan vastuulla jättää täysi lasi pöydälle tanssin ajaksi, joten asiakas kärsiköön nahoissaan. Köyhälle sotaorpoeläkeläiselle 4 €:n menetys on tietenkin mittaamaton tappio ja siinä meni illan budjetti sekaisin. Ei auttanut muu kuin käydä kahvion puolella ennen kotiin lähtöä juomassa viinerikahveet murheeseen, mutta silti ei kaduta, että sinne tuli lähdettyä.

358   Miguel Angel Zotto - Puro tango
Osoitteessa Corrientes 1343 Metropolitaniassa oli Tango puron show'n ensi-ilta 6.1.2011. Miguel Angel Zotto on vuosien jälkeen palannut tähän ryhmään takaisin ja on kiinnitetty tango-show'n pääosaan. Hän valittelee, että hänen rock'n rolliin nopeasti tottuneet jalkansa eivät enää meinanneet sopeutua tangon tanssimiseen. (Esityksessä kun on rock'n rollin osueita.)

Zottolla on takanaan 23 vuoden ammattilaisura tangon tanssijana. Hän on TangoX2 -ryhmän perustaja ja johti sitä tähän asti. Hän on koko maailmassa tämän taidelajin äänetön edustaja numero yksi.

Tango puro ryhmä koostuu 7-miehisestä näyttämöorkestrista ja kuudesta tanssiparista. Esityksen teemana on tangon historia ja sen kehitys. Show'ssa on elokuva osueita ja muutenkin käytetään hyväksi multimediatekniikkaa; esimerkiksi hän tanssii yhdessä edesmenneen veljensä Osvaldon kanssa. Tämä tuodaan näyttämölle hologrammina. (Osvaldo lienee monelle suomalaiselle Miguelia tutumpi mm. opetussvideoiden kautta.) Esityksessä vilahtelee Hannibal Troilon ja Gardelin kappaeita, jopa 70-luvun rock'n roll saa osansa. Se oli aikaa, jolloin Miguel Angel Zotto alkoi ymmärtään tangoa. Monet sen ajan nuoret jäivät rock'n rollin asteelle.

Tuolloin 1970-luvulla Buenos Airesissa ei ollut tanssikouluja, joissa olisi voinut opetella tangoa. Miguel meni erään tangoa taitavan naisen luo. Tämä pisti tangolevyn soimaan ja sanoi, että pistä toinen jalka tuohon ja toinen tuohon ja sitten mentiin. Ensimmäisen kappaleen jälkeen hän oli istuuduttava lepäämään. Opettaja antoi ymmärtää, että kolme kappaletta olivat ilmaisia, mutta sen jälkeen piti maksaa. Kolmannen kappaleen jälkeen Zotto totesi, ettei ollut oppinut mitään ei edes salidaa. Opettajan mielestä hänellä oli koko elämä aikaa opetella kuvioita. Ei niitä ensimmäisen kolmen kappaleen aikana opita. Zotto poistui palaamatta takaisin tälle opettajalle.

Kaikki muuttui hetkeä myöhemmin, kun Zotto meni tanssipakkaan (milonga) nimeltä Marabu. Nähdessään siellä toisenlaista tangoa hän hullaantui ja rakastui tangoon sillä hetkellä. Siitä lähtien hän alkoi käydä eri tanssipaikoissa ja tutustui moniin tanssijoihin (tangeros). Hän katseli näiden tanssimista ja alkoi pikku hiljaa matkimaan näiden askeleita ja kuvioita. Tätä kesti kolme vuotta ja vuonna 1979 hän oli vakuuttunut tietävänsä tangosta niin paljon, että voi alkaa tanssia sitä.

Ensidebyytti ammattilaisena tapahtui vuonna 1984 yhdessä tanssiparinsa Jazminesin kanssa. Esityksen jälkeen hän sanoi itselleen, ettei häntä parempaa ole. Jo siihen aikaan hän antoi tangotunteja, mutta rahakkuudesta huolimatta se ei kiinnostanut siinä määrin kuin esiintyminen näyttämöllä. Olin kaupungin ainoa nuorukainen, joka osasi tanssia tangoa, ja siksi sain kutsun Tango argentino ryhmään, joka lähti Broadwaylle. Loppu on historiaa.

Zotto sanoo eläneensä nuoruuden innolla tanssien tietämättä olleensa ammattitanssija. Hän matkusteli ympäri maailmaa yli kaksi vuosikymmentä ollen mukana mm. sellaisissa esityksissä kuin Ballando sotto le stelle ja sen amerikkalaisessa versiossa sekä Dancing with the Stars. Nämä esitykset ovat villinneet tuhansia ja taas tuhansia tangofriikejä erityisesti, koska tangossa on rakastelun makua, siinä mies ja nainen ovat kiinteässä kontaktissa.

Nykyisin yhdessä tanssiparinsa Daiana Gusperon kanssa he tarjoavat tangokouoluille workshoppeja. Niiden kauppanimenä yleensä on ”Weekend con Miguel Angel Zotto”. Tällaisia tilaisuuksia on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana muun muassa Venetsiassa, Lontoossa ja Ateenassa. Lukemattomat tangon harrastajat eri maista tulevat tangofestivaaleihin ja näihin tilaisuuksiin katselemaan tangoesityksiä sekä tanssimaan että opettelemaan. Sitten kotimaassa he levittävät tangon sanomaa ympärilleen.

Kun Zotto omistautui antaumuksella tangoon olivat ajat sotilasdiktatuurin varjossa yleisesti ottaen hyvin vaikeita, mutta tangoon viranomaiset suhtautuivat varsin vapaasti. Siihen aikaan hän lukkiutui usein huoneeseensa tuntikausiksi ja kuunteli tangolevyjä miettien sen olemusta. Tähän uuteen tangoesitykseen Zotto on laatinut spektaakkelien luonnokset ja ideoinut koreografiat sekä hän toimii siinä pääohjaajana. Meneillään on myös uudet haasteet.

357    Elektroninen tanssiorkesteri
Ihmisen fyysiset ominaisuudet asettavat ehtoja esitettävälle musiikille siinä käytettäville instrumenteille. Huilua soitetaan suulla. Rummun ja muiden lyömäsoittimien jyskytyksen synnyttämiseen tarvitaan käsiä ja / tai jalkoja. Olemme siirtymässä aikaan, jolloin muusikot tuijottavat tietokoneen näyttöä tuottaessaan ja tulkitessaan musiikkia.
Koneelliseen musiikkiin on perinteisesti suhtauduttu nuivasti. Mutta millaiselta musiikki kuulostaisi, jos meillä olisi koskettimissa käytettävissä neljä kättä tai jalkaa, monta kertaa suuremmat keuhkot tai muutama samanaikainen kultakurkku. Digitaalisessa musiikissa voimme halutessamme soittaa 8-kielistä viulua ja kaikkia pianon koskettimia samanaikaisesti. Tällaisten instrumenttien ja toimintojen kehittäminen ja esityksiin tuominen on kiinni ainoastaan tietokoneista ja niiden käyttäjistä.


Ääntä pystytään synnyttämään ja matkimaan samalla tavalla kuin biotieteessä valmistetaan erilaisia kemiallisia aineita. Vain mielikuvitus on rajana, millaisia virtuaali-instrumentteja lähitulevaisuus tuo mukanaan. Niiden avulla voidaan esimerkiksi kasvattaa nykyinstrumenttien skaalaa tai sitten ilmoille tulee kokonaan uusia instrumentteja, joiden soittamista eivät rajoita ihmisen fyysiset ominaisuudet.

Kun sähköiset tanssiorkesterit ovat vallanneet lavat, sitten tietenkin pitää miettiä uusiksi tuo fanituspuoli. Mihin heille tehdään paikka, jossa he ovat riittävästi muiden tanssijoiden tiellä, jne.

356   Musiikki ja aivot

Käsitteitä:
Dopamiini on keskushermostoon vaikuttava aine, joka nostaa verenpainetta, sykettä ja kipukynnystä, aiheuttaa mielihyvän kokemuksia, osallistuu tunteiden säätelyyn sekä tehostaa mm. oppimista. Yleisimmät huumeet kohottavat mielialaa dopamiinin välityksellä. Tunteiden säätely, motivaatio ja automaattiset toiminnot liittyvät limbiseen järjestelmään, jonka keskeisenä aivo-osana on erityisesti ravinnonoton säätelyyn vaikuttava nucleo accumbens -tumake, jonka dopamiinipitoisuutta lisäävät mm. narkoottiset aineet. (Limbinen järjestelmä on aivoalueiden joukko, joka osallistuu mm. autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn sekä yhdistää erilaisia tunnetiloja muistiin tallentuneisiin fyysisiin tuntemuksiin. Limbinen järjestelmä sijaitsee isoaivojen reunaosissa ympäröiden aivorunkoa. Siihen kuuluu suuri määrä aivokuorialueita ja aivokuoren alla sijaitsevia rakenteita. Lähteestä riippuen mukaan lasketaan hiukan eri osia. Limbinen järjestelmä on kasvanut ihmisellä aivojen kehityksen myötä mutta sen suhteellinen osuus aivojen koosta on vähäisempi kuin eläimillä.)

Williamsin oireyhtymää poteva (pala kromosomista no. 7 puuttuu) muistuttaa lievästi kehitysvammaista. Hänellä on hahmotusongelmia. Hän on lyhytkasvuinen, ylipainoinen, varsin estoton, lyhytjänteinen ja puhelias, mutta vaikeuksia hänellä on ilmaisukyvyssä ja puheen ymmärtämisessä. Hän on tavattoman herkkä äänille ja myöhemmällä iällä voi tulla tarve käyttää kuulokojeita. Hänellä on taipumus niveljäykistymisiin ja ryhtivikoihin. Liikuntaa kömpelöittävät tasapaino- ja koordinaatiovaikeudet.
*
Tämä tarina saattaa antaa viitteitä sille, miksi tähtisolistin astuminen estradille ei välttämättä paranna musiikin tanssillisuutta ja sen tuomaa mielihyvää.
*

Musiikki kiihdyttää ja viihdyttää
Paljon on yritetty selvittää, miksi emme pysty vastustamaan sopivan musiikin tuomaa kiihtymystä, vaan siitä aiheutuu mm. verenkierron lisääntymistä jaloissamme. Toinen tiedemaailmaa askarruttanut kysymys on, miksi tai miten ihminen pystyy koodaamaan musiikkia ja erottelemaan erilaisia ääniä, ja koskeeko tämä pelkästään ihmislajia. Evoluutioteorian mukaan ihmisen aivoissa ei ole säilynyt tai kehittynyt mitään sellaista mekanismia, joka ei olisi ehdottoman välttämätön ihmislajin eloonjäämisen kannalta. Siten esimerkiksi yli 44000 vuotta säilynyt huilun lurittelutaidon on täytynyt palvella jotain tärkeää asiaa.

Musiikin kuuntelu
Kanadassa McGillin yliopistossa tutkimusryhmä on pyrkinyt selvittämään musiikin kuunteluun liittyvää aivotoimintaa. Peruskysymys tietenkin on: mitä musiikki on? Lisääkö musiikki sivistystä ja mielihyvää? Onko kaikkea melua pidettävä melodisena? Muutamat rytmit ja soinnut ovat hyvin perustuvaa laatua, kuten kolmisointu. Tuhannet länsimaiset kappaleet perustuvat kolmisointuun. Esimerkkeinä tästä olkoot vaikkapa La Bamba (Ritchie Valens), Twist and shout (Isley Brothers) ja Like a rolling stone (Pob Dylan).

On myös totta, että melun ja musiikin ero riippuu mm. kuulijan kulttuuritaustasta ja musiikillisista perustiedoista. Monet länsimaalaiset saattavat helposti vierastaa kiinalaista oopperaa.

Melodia
Johann Sebastian Bach loi hyvin monimutkaisia, mutta silti kauniita melodioita, jotka kehittyivät kappaleissa samanaikaisesti useamman melodian ryhmissä. Hän oli melodian jättiläinen. Em. tutkimusryhmä soitti Bachia koehenkilöille ja osoittautui, että melodian saavuttaessa huippukohtansa kuuntelijoiden aivojen nucleo accumbens -tumakkeen mielihyvän välittäjäaineen, dopamiinin, taso kasvoi noin 6 %:lla (kokaiinin käyttäjillä tämä luku voi olla 12%).

Tämän hermosoluihin eli neuroneihin vaikuttavien saksalaisen musiikin kaikkein viehättävimmät kohdat tulevat esiin juuri melodioiden kohdalla, jotka toistuvat useita kertoja, mutta joita jollakin tavalla ei viedä loppuun asti. Saadaan aikaan eräässä mielessä onnellisen ahdistuksen ja epävarmuuden tila. Herkkujen syömisessä on vähän samoja piirteitä. Ylensyönti aiheuttaa kyllästymisen, mutta tämän kyllästymisen unohtaa nopeasti ja jonkin ajan kuluttua herkut taas maistuvat. Pitkäaikaista nautintoa aivoissa tuottavat musiikin melodia ja sen monimutkaiset ja osin piiloon jäävät rakenteet.

Musiikin melodia ja monimutkaisuus pistää siis aivomme työskentelemään ja siten ne kiihottuvat. Tässä tullaan ihmisen kehitykseen liittyvään musiikin vaikutuksen eriskummallisuuteen, nimittäin musiikki vaikuttaa ihmismielessä samanaikaisesti sekä tajunnan sisältöön (kognitiivisesti aivokuoressa) että tunteeseen (nucleo accumbens -tumakkeessa). Pelkän laulun kuuntelun kohdalla näin ei tapahdu juuri ollenkaan.

Laulun kuuntelu
Kyky nauttia ja ymmärtää Ella Fitzgeraldin levyltä tulevaa laulua ei liity mitenkään musiikilliseen älykkyyteen. Paremminkin esityksen ymmärtämisessä on kyse mm. esitettyjen sanojen vaivattomuudesta ja helppoudesta. Varsinkin äänien yliherkkyydestä kärsivillä (Williamsin syndrooma) on tämä kuuntelukyky hyvin vahva piirre.

Eräiden tutkijoiden mukaan aivoissa on hermosolukkopiirejä, mitkä ovat erikoistuneet rytmin ja melodian koodien purkamistehtäviin. Musikaalisilla ihmisillä on kuuloaistin alueella paksumpi aivokuori kuin muilla. Tutkijoille on epäselvää mikä osa tästä paksunnoksesta johtuu geeniperinnästä ja mikä osa on musiikin harrastuksen tuomaa. Varsin monet neurologit kallistuvat harrastuksen puolelle eli kasvuiässä kuuntelu lisää musikaalisuutta, koska kuulo ei enää kehity 18 ikävuoden jälkeen. Tätä todistaa mm. se, että pienenä aloitetut musiikin harrastukset voivat antaa absoluuttisen sävelkorvan, mutta myöhemmällä teini-iällä aloitetut musiikkiharrastukset yltävät vain suhteelliseen sävelkorvaan (eli nuotin korkeuden pystyy erottamaan vain jos rinnalla on vertailukohde).

Peruskysymyksiä ilman vastauksia
Mikä on musiikin vaikutus ihmisenä olemiseen? Miten musiikki on vaikuttanut ihmisen kehitykseen?

Tanssija voi hyvin kuvitella, että instrumentin näppäily vahvistaa ja avaa kuunteluprosessissa hermoyhteyksiä sekä motorisia prosesseja. Musiikkiin on mukavampi tanssia kuin ilman sitä ja kääntäen, kun tulee sopivaa musiikkia jalka alkaa väpättämään. Kun orkesteri lähettää ilmoille nuotteja ja sointuja, tanssija odottaa niiden olevan tietynlaisia ja vertailee näitä soitettuja ja odottamiaan säveliä keskenään. Hyvä orkesteri on monen mielestä sellainen, jonka soittamat sävelet ja melodiat yhtyvät kuulijan odotuksiin. Musiikkiterapia ilmeisesti pohjautuu tämäntyyppiselle ajattelulle.

Musiikki ja ihmisen kehitys
Musiikki antaa ihmiselle jotain sellaista, mitä kukaan ei voi ottaa pois, mikä laukaisee mielihyvän tunteen ja mikä aktivoi motorisia prosesseja. Musiikki on väline, jonka avulla on pysytty luomaan sosiaalisia ryhmiä ja vuorovaikusta niiden isällä.

Lorut ja laulut ovat liittyneet kaikkialla maailmassa ihmisten rituaaleihin. Esimerkiksi erilaiset työtahtia parantavat ja lisäävät laulut ovat tuttuja niin puuvilla- ja sokeriruokopelloilta kuin monista muistakin työyhteisöistä. Saati sitten että sotaväki on kautta aikojen marssinut rummun tahdissa vaikka kohti kuolemaa.

355    Soittolistan symbolinen valta
Arto Vilkko käytti edellä olevaa otsaketta vasta julkaistussa väitöskirjassaan. Muutama lainaus 25.3.2011 HS:n kulttuurisivulta (C6) Sampsa Oksalan jutusta: ”Kiss FM:n soittolistalle mahtui viikossa vain 153 kappaletta.” .. ”Toimilupiin kirjatut vaatimukset paikallisuudesta, keskustelusta ja asiasisällöstä ovat kaukana todellisuudesta, eikä niitä valvo kukaan.” .. ”Radio on vallanpitäjille turvallinen media, koska siellä ei ole lainkaan yhteiskunnallista sisältöä.” .. ”Toimiluvat päätettiin helmikuussa peräti kahdeksaksi vuodeksi. Suomen toimilupapolitiikassa ei ole juurikaan sääntelyä musiikin suhteen toisin kuin vaikka Britanniassa” Ranskasta puhumattakaan. .. ”Radio on taustaviihdettä, jolta ei kaivata yllätyksiä.” .. ”Ihmiset kaipaavat jotakin tuttua ja turvallista. Formaattiradio ilmeisesti vastaa tähän.”

Olen yrittänyt selvittää itselleni, miksi käsi vilahtaa vaistomaisesti autoradion pikavalintanäppäimelle, kun musiikin jälkeen kuuluttaja alkaa heittää läppää. Varsinkin vähän pitempiä matkoja ajaessani olen yrittänyt joskus tosissani kuunnella myös puheosuuksia. Kanavalla kuin kanavalla yli 99 % puheosuuksista ovat olleet sitä, että kaveri joko mainostaa kanavan nimeä tai luettelee amerikkalaisten iskelmäsäveltäjien, bändien ja soittajien nimiä ja erikseen kehuu että hyviä ovat olleet alallaan.

En pystynyt antamaan itselleni vakuuttavaa selitystä, miksi minun pitäisi olla vielä kiinnostunut joistain amerikkalaisista rentuista, kun en edes pidä heidän iskelmästään tai rolleistaan. Voi olla, että tämä puheosuuksien aneemisuus on mainostajien vaatimus. Kun kuulutuksen osuus on niin surkeata kuin se on, niin kuuntelijat jaksavat paremmin keskittyä mainoksiin, joissa monissa on jopa jutuntynkää mukana.

Joku vuosi sitten olin Kiuruveden Vihreillä Niityillä kuuntelemassa Maarit Niiniluodon vetämää paneelia, jossa keskustelijoina olivat mm. Eino Grön, Jaska Mäkynen, Kauko Simonen ja Pasi Kaunisto. Grön tokaisi osuvasti: ”Soittolistat pyllistävät yleisölle”. Niin Grön kuin Mäkynenkin sanoivat sensurointirajaa hipoen, mitä mieltä he ovat suurten levy-yhtiöiden talutusnuorassa juoksevista radiokanavista, jotka antoivat naruttaa itseään hyväksymällä soittolistat. Jopa YLE meni halpaan eikä enää ihmisten aikaan kuule sen radiokanavilta tanssimusiikkia. Sama maksettu kappale soi jopa kymmenkunta kertaa vuorokaudessa ja sadattuhannet täysin soittamattomat levyt makaavat esimerkiksi YLEn arkistoissa avaamattomina.

Muualla maailmassa sentään aina löytää aikuiskanavan, jossa soitetaan paljon tuttuja, ikivihreitä tanssikappaleita, mutta Suomessa YLE yrittää epätoivon vimmalla tappaa tanssikulttuurin. Itselleni syntyi kysymys: Miksi? Miksi kulttuuri- ja terveysministeriöt eivät tee mitään? Eivät edes tutki tanssin mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Miksi musiikin verorahat upotetaan lähes kokonaan turhanpäiväisiin rakennushankkeisiin ja kulttuurirasistisesti ulkomaiseen musaan kuten rockiin, oopperaan ja operettiin sekä balettiin. Tavallinen tanssikulttuuri ei saa mitään. Tasavertaisuusvaatimukseni on, että kaikkien lippujen hinnat oltava kustannusvastaavia (ja avustukset jaetaan esimerkiksi kelan kautta suoraan lipunostajille).

Laki takaa sopimusvapauden, mutta maksava yleisö takaa lipputulot. Tanssin suurkuluttajana olen sitä mieltä, että radiokanavien soittolistat ja ohjelmatoimistojen vuosisopimukset ovat omien etujeni kanssa ristiriidassa, minkä vuoksi katson velvollisuudekseni niiden aiheuttamien epäkohtien esilletuomisen. En kannusta boikotoimaan yrityksiä, jotka mainostavat soittolistaradioissa, tai tanssipaikkoja, jotka tekevät vuosisopimuksia, mutta itse niitä karsastan.

354   Kunnon ylläpitoa
Nyt kun tiet alkavat olla liukkaudesta vapaat ajattelimme kotiristin kanssa polkaista piiitkästä aikaa Kouvolaan. Päätöstä puolsivat mm. että tnetin palstoilla on usein Kuntotaloa kehuttu ja että Martti Metsäkedon tanssiorkesteri oli soittajana salsan oppitunnin jälkeen.

Sen verran oli aika heikentänyt aivoverenkiertoa, että ensi yrityksellä parkkipaikkaa ei löytynyt ja piti ottaa vauhtia areenan pihalta. Näytti olevan noista parkkipaikoista hieman tinkaa muillakin, kun jotain urheilupelejä oli meneillään tv-autoista päätellen.

Mukavan selkeän salsan perusopetuksen jälkeen päästiin illan viralliseen ohjelmaan ja sali täyttyi jos ei nyt tupaten täyteen niin siihen suuntaa ja illan puolivälin paikkeilla lattialla oli jo kuhinaa kovasti.

Ilokseni panin merkille, että ikäprofiili oli selkeästi nuorempi kuin täällä kehä kolmosen tuntumassa, ja tanssitaitoa näytti riittävän, vaikka muille jaettavaksi. Se on hieno asia. Se varmistaa, että alueella tullaan vaalimaan lavatanssikulttuuria tulevaisuudessakin eikä käy kuin pääkaupungissa, missä yhtä paikkaa osittain lukuun ottamatta on vain eläkeläistansseja. Bilepaikkoja kun en laske tanssipaikoiksi.

Osalle soittajista tämä on vähän kuin kotilava. Metsäkedon mökki on alle 20 km päässä ja basisti Tykkälän koti on 7 km päässä.

353    Tanssin voimalla
Kahden leipäpuun tuotoksen laskettiin riittävän ravitsemaan yhden orjan. Englantilaiset päättivät siirtää Tahitilta leipäpuun taimia Karibian alueelle. Siitä syystä 28 metrin pituinen ja 7 metrin levyinen uivaksi kasvihuoneeksi muutettu rahtilaiva HMAV Bounty suuntasi keulansa yli kahden vuoden matkalle Etelä-Englannin satamasta 23.12.1787 kohti kaunista Tyynen valtameren saarta. Oma lukunsa on, miksi projekti epäonnistui. Mutta mielenkiintoista on myös se, miten miehistö piti fyysistä ja psyykkistä kuntoaan yllä rasittavan matkan aikana.

Kapteeni antoi tarkat määräykset terveellisestä ruokavaliosta, jota oli noudatettava ankaran piiskarangaistuksen uhalla. Samoin joka päivä kello 16 vapaana olevan miehistön tuli kokoontua kannelle tanssimaan kolme tunnin ajan puolisokean viulistin soittaman musiikin tahdissa. Kapteeni uskoi vahvasti tanssin ja liikunnan terveysvaikutuksiin.

Syksyllä 1788 eräs laivan tykkimiehistä ja apulaiskasvitieteilijä kieltäytyivät tanssimasta, minkä johdosta kapteeni eväsi heidän rommiannoksensa ja uhkasi heitä lisärangaistuksilla, mikäli he kieltäytyisivät uudemman kerran. Monien vaiheiden jälkeen asia käristyi lopulta kapinaksi, jossa kapteeni kannattajineen pistettiin pieneen veneeseen ja kapinalliset purjehtivat takaisin Tahitin pikkusaarille. Ihmeen kaupalla kapteeni muutaman miehensä kanssa selviytyi Lontooseen, mistä aikanaan lähettiin laiva etsimään kapinallisia, joista kolme päätyi hirsipuuhun ja vain yksi eli pitkään 9 vaimonsa 20 lapsensa kanssa Tahitin pikkusaarella.
(Lähde: Tieteen Kuvalehti, Historia no. 4/2011)

352   Tavantallaajat vastaan himotanssijat
Tanssinetin monissa kommenteissa on otettu kantaa tanssimusiikkiin, jota eri paikoissa soitetaan. Keskustelin eilen (29.3.11) erään asiantuntijan kanssa mm. näistä asioista. Hieman yllätyin siitä hänen ilmaan heittämästään ajatuksesta keskittyä yhä enemmän palvelemaan tanssipaikoilla tanssivaa yleisöä, erityisesti tanssitaitoista yleisöä.

Tässä on erilaisia näkökulmia. Kansan tanssitaito rapistuu, jos soitetaan liiaksi kävelyiskelmää. Tanssiva yleisö pitkästyy ja siirtyy suljettuihin klubeihin, kuten monessa maassa on käynyt. Jos paikka nimittää itseään tanssipaikaksi, niin siellä pitää olla aitoa tanssimusiikkia eikä radioiskelmää, joka on vuosien saatossa eriytynyt liiaksi tanssimusiikista. Bilemusiikki toimii kapakoissa ja festareilla kyytipoikana, jonka avulla rahastetaan janoiset mennen tullen.

Ns. kuivat tanssipaikat tulisi saattaa samaan asemaan, mistä nauttivat muutkin kulttuuririennot kuten ooppera, teatteri, kilpaurheilu jne.

351    Taidekoti
Akateemikko Erkki Laurila, jonka hienomekaniikan oppitunneilta kukaan ei halunnut olla mistään hinnasta poissa, valisti meitä krapulaisia teekkareita taiteen ja tekniikan keskinäisestä suhteesta seuraavaan tapaan. Varhaishistoriassa ihminen teki erilaisia kivi- ja puupökkelöitä sekä luolapiirroksia jumalikseen. Kun osoittautui, etteivät nämä jumalat toimineet halutulla tavalla, ne julistettiin taide-aarteiksi, jotta säästyttiin hävittämisen vaivasta. Eli taide on toimimattomien jumalien kaatopaikka. Krusifikseistä en sano mitään.

Onhan pääkaupungissakin oikein toimimattomien koneiden museo (vast). Kotiristin mukaan meilläkin on taidekoti – mikään kone ei pelaa.

350   Erään puheenjohtajan tarina 90 vuoden takaa
Münhenissä loppiaisen tietämissä 1919 lukkoseppä Anton Drexler perusti yhdessä 40 muun samanhenkisen kanssa Saksan työväenpuolueen. Drexler julkaisi vuonna 1919 kirjoituksen Mein politisches Erwachen ("Poliittinen heräämiseni"). Karl Harrer oli ensimmäisen vuoden puheenjohtaja ja sitten uudelleen nimettyä puoluetta johti Drexler vuosina 1920-1921, minkä jälkeen puheenjohtajaksi valittiin propagandaosaston vetäjä, paikallisen rykmentin politrukki (Bildungsoffizier), jäsen no.7, jota ensin oli yritetty erottaa diktatoristen otteittensa vuoksi.

Tämä kolmas puheenjohtaja oli aiemmalta taustaltaan epäonnistunut, juureton henkilö, lahjaton ja työhön kykenemätön mies, taiteen tuhertelija ja suunsoittaja, itkuinen itsesäälijä, olutkellaripoliitikko, mies, joka oli täynnänsä pikkuporvarillisia joutavuuksia ja puoleksi sulatettuja hajanaisia tietoja, joka ei koskaan ollut oppinut tekemään kunnollista työtä eikä koskaan sitä oppinutkaan. Hänen menestyksensä salaisuusoli kai siinä, että Saksan kansa monin tavin tuntui olevan samassa henkisessä tilassa kun hän itse, sitä hallitsivat samanlaiset katkeruuden ja tappion tunteet, sitä kannusti samanlainen viha ja monomaaninen kostonhalu.

Saksa oli sairas ja epätoivoinen vuoden 1918 tappion nöyryytyksien jälkeen, ja vuosien 1929-1930 taloudellinen kriisi oli vienyt sen viimeisetkin voimat. Kolmannella puheenjohtajalla oli ainoalaatuinen kyky samastaa itsensä tuollaisiin vihan, kaunan, aggression ja vallantahdon tunteisiin ja ilmaista niitä. Hänellä oli suorastaan hypnoottinen yhteys kansanjoukkoihin, merkillinen kyky väreillä samaa aaltopituutta kuin ne sekä ilmaista niiden sisimpiä ja alkeellisempia tunteita ja tunnelmia. Häntä tuntui tällöin johtavan unissakävelijän varma vaisto, ja hän kykeni suggestiivisen kiihkeästi keskittämään ja ilmaisemaan kansanjoukkojen intohimon, niin että hän sulautui siihen ja se häneen kaikki käsittäväksi hurmioksi.

New Yorkin pörssissä oli 29.10.1929 ”musta perjantai”, jolloin osakekeinottelusta johtuva kurssien korjaus oli huipussaan. Tästä seurasi myös maailmanlaajuinen lama. Aavistamatta antavansa peruskipinän toiseen maailmansotaan amerikkalaiset sanoivat lainansa irti, mikä lamaannutti Saksan teollisuuden ja lopetti lähes täysin tärkeän ulkomaankaupan. Demagogialla oli taas aivan uusia mahdollisuuksia.

Toinen tärkeä tekijä oli keskiluokan kapina. 1920-luvun inflaatio ja 1930-luvun alun talouslama olivat kohdanneet keskiluokkaa ankarina, se tunsi sekä suurteollisuuden että järjestäytyneen työväenliikkeen uhkaavan itseään ja puolustautui epätoivoisesti kurjistumistaan vastaan. Siksi se tunsi vetoa sellaista liikettä kohtaan, joka soitteli sekä kansallismielisiä että sosiaalisia kieliä ja joka muutoin demagogisessa propagandassaan lupasi kaikille kaikkea.

Saksan demokratian heikkoudet osaltaan myös helpottivat diktatuurin voittoa, vaikka sillä oli demokraattisen Weimarin tasavallan mallivaltiosääntö, mutta monet samaistivat sen antautumis- ja vahingonkorvauspolitiikkaan. Lisäksi Saksalla oli pitkät yksinvaltiuden perinteet, joten äkkinäinen muutos tasavaltalaiseen hallitustapaan oli vaikeaa. Suuren puoluehajanaisuuden vuoksi turvauduttiin presidenttiin eikä valtiopäivien luottamukseen ja siten kaivettiin maata demokraattisen järjestelmän alta sekä avattiin tie juonitteluille, jotka auttoivat kolmannen puheenjohtajan valtaan siten, ettei loukattu valtiosäännön kirjainta, joskin kyllä sen henkeä.

Kohtalokkaaksi kävi myös hajaantuminen sosiaalidemokraattiseksi ja kommunistiseksi puolueiksi. Sillä tavoin vastustuskyky heikkeni ja samalla kommunistit pelasivat vaarallista peliä liittoutumalla natsien kanssa muita puolueita ja hallitusta vastaan. Tämä oli tavallaan romahdusteorian sovellusta: annettakoon pyrkyrin päästä valtaan, hän tekee sitten vararikon ja jättää kaiken sekasortoon, mikä raivaa tietä vallankumoukselle! Moskovan ohjeet Saksan kommunisteille olivat ratkaisun vuosina niin epäonnistuneita kuin suinkin mahdollista perutuen sekä Saksan olosuhteiden että Hitlerin täydelliseen väärinarviointiin.

349    Teeriharju 5.3.11
Martti Metsäkedon tanssiorkesteri oli pitkästä aikaa Someron Teeriharjulla. Vaikka sinne tulee matkaa pitkästi toista tuntia näillä keleillä, niin se ei muodostunut esteeksi. Matkalla vähän ennen Someroa sopivasti sulkuviivan kohdalle oli topannut sininen pakettiauto hätävilkut palaen. No varovasti siitä ohi ja pieni kurkistus – ei ketään näkynyt. Hetken päästä tuli vastaan hinausauto, joten kaipa asia selkenisi sen avulla. Tanssipaikan pihalle pysäköimme viisi minuuttia ennen virallista ensivalssia. Lippuluukulla selvisi pakettiauton mysteeri. Orkesteri myöhästyisi, koska niiden auto on levinnyt matkalla. No vartti siinä meni ennen kuin orkesterin levyt alkoivat pyöriin ja siitä toinen mokoma, niin törähtivät jo orkesterinkin soittimetkin iloisesti.

Juttelin Teeriharjulla erään nuoremman musiikkiasiantuntijan kanssa. Tapani mukaan voivottelin radioiskelmän ja uudemman tanssimusiikin raskautta tanssia. Se ei vain jotenkin kanna tai kevennä askelta. Kerroin, että heidän soittamansa polkka oli minun mieleeni, se oli kevyttä ja sitä jaksoi tanssia eläkeläinenkin.

Sain oudon vastauksen. Nykymusiikki on ahdettu niin täyteen ääniaaltoja, että aivot tukkeutuvat. Nykysävellyksiin ei ole jätetty tarpeeksi ilmaa väliin, jotta esimerkiksi melodiat ja muut vastaavat ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa.

Mielestäni rytmi on turhankin määräävänä tekijänä nykyisessä tanssimusiikissa. Tapahtunuttta muutossuuntaa kuvaa tyypillisesti nykyinen bugg-musiikki. Minun korvissani siinä melodia jää kokolailla tarkkaan rytmin varjoon. Sen suosio kai johtuu osaksi siitä, että radiosta on jo vuosikymmenet kuultu vain rock- ja muuta iskelmämusiikkia, jolloin tanssimusiikin kuva 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä on painottunut selkeästi rytmimusiikkiin. Vähän sama asia kuin, että kiinalainen oopperamusiikki kuulostaa länsimaalaisen korvissa enempi meteliltä kuin oopperalta ja ehkä kiinalaiset aistivat länsimaisen oopperamusiikin puolestaan kakofoniaksi.

PS. "Komppia ikä kaikki"-kirja on nyt painossa, joten odottaa sopii lähitulevaisuudessa sen tulevan kirjakauppoihin.

348   Tanssin sosiaalinen merkitys
Miksi tanssimme? Ehkäpä tämä on kaikkein kiehtovin kysymys. Tanssi säilyttää läheisen yhteyden musiikkiin. Tanssi ja varsinkin lyömäsoittimilla tuotettu musiikki kehittyivät yhdessä täydentäen toisiaan. Musiikkiin verrattuna tanssissa korostuvat ilmaisu ja matkiminen. Siten on mahdollisa, että tanssi on ollut primitiivinen kielen muoto tai peräti kielilaji.

Tiedetään liikkumisen aktivoivan aivojen etulohkoa eli alueita, missä sijaitsee esimerkiksi puhekeskus. Tämä havainto vahvistaa sitä teoriaa, että elehtiminen on eräs kielilaji mitenkään korostamatta kuurojen käyttämää elekieltä, mikä voi olla eri juttu. Jotkut tosin väittävät, että kielen kehitys alkoi vasta sitten, kun alettiin ääntelemään eikä pelkästään elehditty.

Aivojen etulohkon vasemmalla puolella sijaitsee puhekeskus (Broca) ja oikealla puolella sen vastineena on keskus, joka tomografiakuvauksessa aktivoituu jalkoja liikutettaessa. Myös tämä vahvistaa sitä käsitystä, että jossakin kehityksen vaiheessa tanssiminen on ollut kommunikaation muoto.

Tanssiaskelien ottaminen tai sormiliikkeiden jäljittely vaatii, että aivot määräävät toteuttamaan monimutkaisia, toisistaan riippuvaisia liikesarjoja. Samoin kuin puhekeskus vasemmalla puolella on tärkeässä asemassa lauseiden syntaksin muodostamisessa, niin vastaavasti tämä oikealla puolella oleva raajojen liikekeskus palvelee koreografisten liikkeiden ketjuttamista.

Edellä olevan perusteella on todettavissa, että tanssin avulla on mahdollista ilmaista niin kieltä kuin musiikin rytmiä. Käytettäessä vartaloa synkronoidusti voidaan puhua sosiaalisen yhteisöllisyyden lisäämisestä.

347   Miten aivot hoitavat tanssimisen?
Kun ihminen kuulee tanssimusiikkia, alkavat vartalo ja jalat liikkua sen tahdissa tiedostamatta. Tämä on evoluution myötä tullut piirre, se on eräs ilmaisun muoto. Todennäköisesti siinä ohessa muotoutui myös rytmi, johon tanssi istui liikkeen, tasapainon ja eleiden ilmaisun kautta. Varsinkin jos kyseessä on ryhmä, tanssi toteutuessaan vaatii monien asioiden samanaikaista toimintaa. Tuskin muissa sosiaalisissa kontakteissa esimerkiksi ajan ja tilan käyttö vaatii niin tarkkaa koordinointia kuin tanssissa.

Sisäinen rytmi
Nykyisin on pystytty tomografian avulla tutkimaan liikkeiden vaikutuksia aivoissa. Tanssi edellyttää 3-ulotteisen avaruuden hahmottamiskykyä. Lihaksissa olevien tuntoelinten avulla aivot pystyvät koko ajan pitämään tietoisuutta liikkeessä olevan vartalon ja raajojen sijainnista, vaikka silmät olisivat kiinni. Lihassensorit rekisteröivät jokaisen nivelen kiertymän ja lihaksen jännityksen sekä välittävät kyseiset tiedot aivoille vastikkeen generoimiseksi asianmukaiselle ruumiinosalle.

Päälakilohkon alueelle on keskittyneet mm. tunto- ja kuuloaistimukset. Vasemmalla puolella käsitellään esimerkiksi symboliset funktiot kuten kieli- ja matematiikkatehtävät ja oikealla puolella avaruuden hahmottaminen kuten kuvat ja kartat. Siten esimerkiksi jalkojen liikkeiden ohjaus lähtee tältä alueelta. Jos tanssitaan esimerkiksi valssia tiettyä linjaa salin ympäri, niin oikeanpuoleinen päälakilohko auttaa hahmottamaan oman liikeradan tämän tanssilinjan suhteen.

Liikkeen toteuttamiseen osallistuvat mm. seuraavat aivojen osat:
Pikkuaivojen ottavat vastaan selkäytimestä tulevat liikettä koskevat signaalit ja ovat vastuussa nopeista, korjaamattomista liikkeistä, valmiiden liikemallien tuottamisesta ja lihasten synkronisaatiosta ja koordinoinnista liikkeiden aikana. Ne toimivat metronomin tavoin auttaen tanssijaa sovittamaan askeleensa tanssin rytmiin. Pikkuaivoilla on tärkeä rooli liikkeen koordinoinnissa, tarkkaavaisuuden siirtämisessä ja ajoituksen arvioinnissa, varsinkin sensorisen arvioinnin, esim. arvioitaessa kumpi kahdesta rytmistä on nopeampi.
Talamus eli näkökukkula (thalamus) on aistiratojen väliasemana toimiva suuri tumake. Kaikki sensoriset hermoradat, lukuun ottamatta hajuaistimuksia välittäviä hermoratoja, kulkevat isoaivokuorelle talamuksen tumakkeiden kautta. Esimerkiksi eräs talamuksen tumake (nucleo geniculado medial) vastaanottaa ääniärsykkeitä kuuloreseptoreilta ja lähettää ne sitten aivojen kuulokeskukseen, joka sijaitsee ohimolohkossa. Näyttäisi siltä, että tämä talamuksen tumake toimii aivojen metronomina ja auttaa pysymään musiikin tahdissa. Reagoimme musiikkiin tiedostamatta, koska tämä tumake on suoraan yhteydessä liikekeskukseen ilman, että viestiä käsitellään ylemmissä aivokerroksissa.
Precuneus (viime aikoina löydetty aivoalue, joka liittyy itsetuntoon eli aivojen kykyyn ajatella omasta itsestä, joiden mielestä se liittyy myös motivaatioon, palkitsemiseen sekä vastenmielisyyden tunteeseen) kartoittaa kaikkialta ruumista tulevat viestit. Mm. auttaa tanssijakeskeisesti hahmottamaan liikesuunnat.

346   Aivolatausta
Nukkuminen lataa aivot ja nostaa niiden energiatasoa. Unen alkuvaiheessa energiamäärä kasvaa huomattavasti niillä aivoalueilla, jotka ovat hereillä olon aikana aktiivisia. Tutkimukset viittaavat siihen, että aivojen hereillä olon normaali toimintaan tarvittu soluenergia korvautuu nukkuessa. Kautta aikojen on tiedetty, että nukkuminen on ruumiille hyvä asia, mutta nukkumisprosessin biologista olemusta ei ole kunnolla ratkaistu. Rottien soluenergian ja adenosiinitrifosfaattitason (ATP) välistä yhteyttä on selvitetty ja todettu, että uni lisää ATP:n tasoa. Jjos rottia pidetään hereillä se estää ATP-tason nousun.

ATP on runsasenergiainen yhdiste, jota tuottavat mitokondriot soluhengityksellä, solulimassa glykolyysi ja viherhiukkaset fotosynteesin valoreaktioissa. ATP:llä on tärkeä osa solun energiataloudessa. ATP:tä käytetään energian siirtoon ja lyhytaikaiseen varastointiin. Elimistön solujen tarvitessa ATP-molekyyleihin sitoutunutta energiaa ATPaasi-niminen entsyymi pilkkoo runsasenergisiä sidoksia fosfaattiryhmien väliltä.

Ihmisen arvioidaan käyttävän painonsa verran ATP-molekyylejä vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi ATP-molekyyli kierrätetään 1000–1500 kertaa vuorokauden aikana. Lihassoluissa ATP on ainoa lihassupistuksen energialähde. Sitä on varastoituneena lihaksissa vain vähän, ja nämä varastot hyödynnetään nopeasti.

345   Oikein vanha kojootti
Atsteekit käyttivät tanssiessaan nilkoissaan helistimiä, joiden avulla he saivat aikaan sopivaa rytmiä tanssiinsa. Huehuecoyotl (hyvin vanha kojootti) oli atsteekkien musiikin, tanssin ja laulun jumala. Hänet on kuvattu tanssivaksi kojootiksi, jolla oli ihmisen jalat ja kädet ja hänellä oli rumpu. Vaikkakin hän oli yleensä ilon antaja, hän lietsoi sotia ihmisten välille kyllästyessään.

Ihmisen tanssi alkoi kehittyä sen jälkeen kun hän nousi kahdelle jalalle. Näin ainakin kertovat kalliomaalaukset 20 000 vuoden takaa, ja näyttää siltä, että jo silloin tanssilla oli tavattoman suuri sosiaalinen merkitys. Monissa kulttuureissa tanssijalla oli vaatteissaan kiinni ääniä tuottavia välineitä, kuten helistimiä, joiden tehtävä oli antaa tanssille sopiva rytmi. Tanssijan uskottiin toimivan ihmisen ja jumalan välimiehenä, kuten usein edelleenkin on tilanne jäljellä olevien alkuasukasheimojen osalla. Paavillista messua on ehkä vaikea laskea mukaan tähän kategoriaan.

Tämä eläinten tanssitaito on mielenkiintoinen asia. Siitä kun tutkijat ovat niin tavattoman montaa mieltä pitäen sitä jopa eräänlaisena huijauksena. Vanhakantaisena on ehkä pidettävä sitä, että ihminen omii tanssitaidon vain itselleen. Metsot soitimella, delfiinien piruetit ja käärmeenlumoojat tulevat mieleen miettimättä. Mutta jotain ääntelyä tai tömistelyä, minkä tahtiin liikutetaan vartaloa tai ruumiinosia tanssissa saisi olla. Siten laululinnut ovat helposti etusijalla, kun eläinten tanssista puhutaan. Eläimillä tanssi voi olla osa pariutumisrituaalia, mehiläiset ovat tunnettuja tanssistaan, jolla kertovat muille pesän mehiläisille mistä löytyy mettä. Kurkien soidintanssi on erityisen komeaa katsottavaa.

Me ihmiset olemme keskenämme siinä suhteessa samanlaisia, että opimme puhumaan matkimalla. Aivojemme motorinen keskus on läheisesti yhteydessä kuulokeskuksen kanssa. Siten ääni saa meidät useinkin joko puhumaan tai kävelemään ja usein jopa koordinoidusti, jos askelten tömistelyä tai ääntelyä matkitaan. Äänen ja liikkeen yhdistämisestä voi syntyä myös tanssia. Näin ainakin usein selitetään ääntelyn ja tanssimisen välinen yhteys.

Ihmiselle on ominaista liikkua spontaanisti. Musiikki ja tanssiminen ovat aivojemme mielihyvän lähteitä. Koordinoidut liikkeet aktivoivat niitä aivoalueita, jotka ovat vastuussa omasta palkitsemisjärjestelmästämme. Erään teorian mukaan tämä on syy mm. siihen, että eläydymme esimerkiksi jääkiekko-otteluissa ja elokuvissa autojen takaa-ajotilanteista. Myös nämä ovat eräällä tavallaan koreografioita, mutta tanssiminen tuo myös nautintoa, koska samalla tunnemme vartalossamme hallittua liikettä, jonka musiikki saa aikaan.

Kaiken kaikkiaan tanssimmepa sitten hyvin tai huonosti, tanssi synnyttää aivokeskuksiamme samanlaista hyvänolon tunnetta, kuin mitä orgasmi ja hyvä ruoka saavat aikaan. Eräiden tutkimusten mukaan palkitseva eli nautittava toiminta lisää lajin eloonjäämisen todennäköisyyttä ja sen vuoksi ihminen on selviytynyt evoluution melskeissä näihin päiviin asti. Tanssimalla pelastat osaltasi ihmislajin!

344   Miksi Gandhilla nukkuessaan oli nuori alaston tyttö vierellään?
Tarina ei ilmeisesti ole täysin perätön, koska Gandhi kirjoittaa eräässä kirjeessään vuonna 1945: " .. naiset nukkuvat kanssani alasti.." Kertomansa mukaan tämä johtui siitä, että hän näin harjoitutti itseään vastustamaan maallisen loiston ja irstailun kiusauksia. Mielen puhtauden harjoittaminen tapahtui siten, että nuori tyttö oli alussa ainoastaan samassa huoneessa nukkuen eri puolella huonetta. Viimeisenä huipentumana oli se, että tyttö nukkui samalla patjalla alastomana Gandhin kanssa. Tarina ei kerro selkeästi, tapahtuiko horjahduksia harjoitusperiodin aikana, kuten niin monessa muussa lajissa harjoituksilla on taipumusta ainakin osittain epäonnistua ensi yrittämällä.

343   Jos osaat laulaa, niin osaat myös tanssia!
Eräs englantilainen tutkija väittää, että tanssi on ihmiselle täydellisin liikuntamuoto ja että vain ihmiset omaavat kyvyn tanssia (Vrt. Snowball, Youtube).

Tanssimisella ymmärretään liikkumista koordinoidusti musiikin tahtiin. Muutamat laululinnut, jotka elävät ihmisten parissa, saattavat osata siirtää tasapainoaan musiikin tahdissa, mutta tämän väittämistä tanssimiseksi on syytä olla varovainen. Eräät sosiaaliset linnut ovat oppineet liikehtimään tanssinomaisesti, mutta tämä liittyy yleensä siihen, että isäntä palkitsee tällaisen käyttäytymisen makupaloilla. Toisaalta laululintujen ja ei-laululintujen aivojen mekanismit saattavat auttaa ymmärtämään ihmisaivojen kehitystä mitä musiikkiin ja tanssimiseen tulee.

Musiikin ja liikkeen yhteys ihmisellä on erittäin vahva ja tietäessämme, miten tämä toimii muilla lajeilla kuin ihmisellä, toisi tämä lisäselvyyttä siihen, miten ihmisaivoihin on kehittynyt kyky vastata musiikkiin liikkeellä ja erityisesti mikä saa ihmiset ryntäämään tanssilavoille?

342   Tanssivatko apinat?
Paljon on tutkittu sitä, onko vartalon liikuttaminen musiikin tahtiin yksinomaan eräs vain ihmiselle kuuluva ominaisuus. Säkkijärven polkan kaikuessa ilmoille, alkaa jalka aika herkästi takomaan tahtia pöydän alla. Vastaava ilmiö on havaittu Snowball -nimisellä papukaijalla. Kun Backstreet Boys'n cd pyörähtää käyntiin, alkaa papukaija liikehtimään sävelten tahdissa. (Snowball, Youtube)

Asiantuntijoiden mielestä tanssiminen on sitä, että osataan tunnistaa rytmi ja osataan sovittaa liikkeet siihen (synkronisointi). Snowballille soitettiin samaa kappaletta eri nopeuksilla ja tämä osasi mukautua rytmin muutoksiin, paitsi joskus se lopetti kokonaan tanssimisen ikään kuin olisi kyllästynyt. Kokeen järjestäjät olivat sitä mieltä, että linnun tanssitaito vastasi 2 - 4 vuotiaan lapsen tanssitasoa.

Tämän Snowballin esitys osoittaa, että näyttäsi olevan perusteetonta olettaa, että vain ihminen pystyy liikuttamaan vartaloaan ja raajojaan musiikin tahdissa. Samalla tästä voi vetää sen johtopäätöksen, ettei tanssitaito ole vain aivojen musiikillista erikoistumista, vaan se on latentti kyky aivoissa, varsinkin sellaisilla eläimillä, jotka pystyvät ääntelemään, kuten laululinnut ja papukaijat. Jos näin todella on, niin tämän havainnon oivaltaminen pistää tanssin merkityksen aivan uuteen ulottuvuuteen. Varmaan lähivuosina tulemme näkemään asiasta tukuttain toinen toistaan parempia väitöskirjoja.

Eläinten tanssitaito on mielenkiintoinen asia. Siitä kun tutkijat ovat niin tavattoman montaa mieltä. Jotenkin olen taipuvainen kommentoijan kanssa samalle linjalle ja pidän hieman vanhakantaisena sitä, että ihminen omii tanssitaidon vain itselleen. Metsot soitimella, delfiinien piruetit ja käärmeenlumoojat tulevat mieleen miettimättä. Mutta jotain ääntelyä tai tömistelyä, minkä tahtiin liikutetaan vartaloa tai ruumiinosia tanssissa saisi olla.

US komm: Eihän tanssi säestystä tarvitse. Monen monilla eläimillä on soidintanssinsa. Ja niissä omat rytminsä.

Tämä eläinten tanssitaito on mielenkiintoinen asia. Siitä kun tutkijat ovat niin tavattoman montaa mieltä. Jotenkin olen taipuvainen kommentoijan kanssa samalle linjalle ja pidän hieman vanhakantaisena sitä, että ihminen omii tanssitaidon vain itselleen. Metsot soitimella, delfiinien piruetit ja käärmeenlumoojat tulevat mieleen miettimättä. Mutta jotain ääntelyä tai tömistelyä, minkä tahtiin liikutetaan vartaloa tai ruumiinosia tanssissa saisi olla.

Wiki: Eläimillä tanssi voi olla osa pariutumisrituaalia, mehiläiset ovat tunnettuja tanssistaan, jolla kertovat muille pesän mehiläisille mistä löytyy mettä. Kurkien soidintanssi on erityisen komeaa katsottavaa. Tanssiksi voidaan myös kutsua esimerkiksi tuulen aikaansaamaa liikettä puiden lehdissä ja muissa kasveissa. Tällöin liikkeestä käytetään tanssi-nimikettä kuvaannollisesti. Tiettyjä musiikkityylejä kutsutaan erityisesti tanssimusiikiksi.


341   Näin tanssijan aivot toimivat
Liikkeiden suunnittelu tapahtuu aivojen etulohkossa, missä tutkitaan saapuvat signaalit. Primaarinen motorinen aivokuori sitten päättää, minkä lihaksen tulee supistua ja milloin; lisäksi se lähettää selkäytimen kautta lihaksille tarvittavat ohjeet. Lihakset puolestaan lähettävät aivoille paluusignaalit, joita nämä hyödyntävät tasapainon ylläpitämisessä ja liikkeiden toteuttamisessa. Hermosolmukkeet toimivat informaation keruupisteinä ja niistä se siirtyy talamuksen (näkökukkulan) kautta motorisille alueille. Liikkuminen musiikin rytmiin ja liikkeiden sovittaminen musiikkiin on eräiden väitteiden mukaan olemassa olevista toiminnoista niitä monimutkaisimpia ja siinä on pantava peliin suuri osa koko inhimillisestä aivokapasiteetista.

Tanssimiseen tarvittavia aivojen eri osa-alueilla:
- Lihakset > Premotorinen aivoalue päättää, mikä lihas alkaa toimimaan ja että se toimii oikein. Kun yrität tehdä kahta asiaa yhtä aikaa, kumpikin aivopuoliskosi keskittyy vain yhteen tehtävään, mutta useamman tehtävän moniajo takkuaa.
- Tunne > Limbinen järjestelmä on tunteiden sijaintipaikka, mikä synnyttää tanssimisen halun. Se tekee eron tavanomaisen liikkeen ja koordinoidun liikkeen (tanssin) välillä. Limbinen järjestelmä on aivoalueiden joukko, joka osallistuu mm. autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn sekä yhdistää erilaisia tunnetiloja muistiin tallentuneisiin fyysisiin tuntemuksiin. Limbinen järjestelmä sijaitsee isoaivojen reunaosissa ympäröiden aivorunkoa. Limbinen järjestelmä on kasvanut ihmisellä aivojen kehityksen myötä mutta sen suhteellinen osuus aivojen koosta on vähäisempi kuin eläimillä.
- Kontrolli > Aivojen etulohko seuraa lihasten säätelyä
- Sanat > Brocan alue on isoaivokuorella otsalohkon sivulla, yleensä vasemmalla puolella sijaitseva alue. Se vastaa kielen motorisesta tuottamisesta ja aktivoituu mm. tanssimisen aikana, mikä on voitu havaita funktionaalinen magneettikuvauksen ( fMRI).
- Ääni > Ohimolohkot vastaavat kuulohavaintojen varaisesta oppimisesta, sanojen mieleen palautumisesta, kuulo- ja näköhavaintopohjaisesta perättäisestä ajatustyöstä, tunteiden pysyvyydestä, muistamisesta sekä kielellisten viestien ymmärtämisestä, musiikista nauttimisesta. Ohimolohkojen syvät osat ovat yhteydessä limbiseen järjestelmään ja osallistuvat siten tunteiden muistamiseen.
- Muisti > Hippokampus eli aivoturso on aivojen osa, joka sijaitsee temporaali- eli ohimolohkojen sisäosissa korvien lähellä. Hippokampuksella on keskeinen rooli muistitoiminnoissa. Se vartioi lyhyitä jaksoja informaatiota, jota tarvitsemme liikkumiseemme.
- Tasapaino > Pikkuaivojen keskeinen tehtävä on koordinoida lihasliikkeitä yhdessä tyvitumakkeiden ja motorisen aivokuoren kanssa. Pikkuaivot ovat tärkeät myös tasapainon säilymisen kannalta, josta ne saavat informaatiota sisäkorvan asento- ja liikereseptoreilta. Pikkuaivot säätelevät sekä hieno- että karkeamotoriikkaa. Pikkuaivot eivät itse aloita liikkeitä, vaan ne ovat liikkeiden koordinoinnin apuyksikkö. Pikkuaivot sovittavat yhteen eri lihasten toimintaa siten, että liikkeistä tulee tarkkoja ja tilanteeseen sopivia.
- Silmät > Takaraivolohko on osa isoaivoja. Se on tärkeä tietoisen näkemisen ja tunnistamisen kannalta ja se osallistuu myös mielikuvien luontiin.
- Paikan tunnistus > Päälakilohko otsalohkon ja takaraivolohkon välissä on ruumiin tuntoaistimuksia vastaanottava somatosensorinen alue, joka vastaa esimerkiksi sellaista ärsykkeistä kuin kosketus, kuuma, kylmä, paine ja kipu, tasapainoa, koordinaatiota ja paikkatietoisuudesta mahdollistaen vaikkapa tanssijalle asianmukaisten liikkeiden suorittamisen.

340   Tanssi pitää terveenä

Monet tutkimukset tukevat sitä yleistä käsitystä, että paritanssista on tavattoman monta etua myös mielenterveydelle fyysisen terveyden lisäksi. Varmaan tämä ajatus hyväksytään julkisesti myös "piireissä" sen jälkeen kun eri alojen lääkärit alkavat tervehtiä toisiaan. Psykiatri William Glassier kirjassaan Possitive Addiction kertoo näistä tanssin eduista:
1. Paritanssi stimuloi hippokampusta, aivoalue, joka säätelee mielialaa, prosessoi ja tallentaa tilallista informaatiota ja liikkeiden koordinaatiota.
2. Opittujen liikkeiden prosessointi luo mahdollisuuksia mielikuvien laajentamiselle.
3. Endorfiinien ja tiettyjen onnellisuuteen liittyvien hormonien vapautumisen vuoksi estää masennusta
4. Parantaa hermosolujen välityskykyä, varsinkin koska mukana on myös laulu ja musiikki
5. Aerobisen tekijän läsnäolo saattaa jopa kaksinkertaistaa aivojen verenkierron ja happitasapainon, mitä edesauttaa hermosolujen parantunut välityskyky.
6. Parantaa lihasten rakennetta ja estää sydänsairauksia
7. Luo mahdollisuuksia taistella esimerkiksi Alzheimerin tautia vastaan, koska auttaa lisäämään väli- ja etuaivolohkojen aktiviteettia
8. Lisää kykyä työskennellä ja ajatella nopeammin sekä luo mielikuvituksessa uusia yhteyksiä eri asioille.

Liikkuminen musiikin rytmiin ja liikkeiden sovittaminen musiikkiin on eräiden väitteiden mukaan olemassa olevista toiminnoista niitä monimutkaisimpia ja siinä on pantava peliin suuri osa koko inhimillisestä aivokapasiteetista. Tämän väitteen totuusarvosta en osaa sanoa mitään, mutta mielenkiintoinen se on tällaiselle lavatallustelijalle.

339   Suurin niistä on rakkaus

Rakkaus ei ole sydämen asia

Francois de Rochefoucould kirjoitti 1600-luvulla, että rakkautta on vain yhtä lajia, mutta siitä on tuhansia erilaisia kopioita. Haasteena on, miten itse kunkin kohdalla nämä kopiot erotetaan toisistaan. Kun rakastetaan jotakin, olkoon se sitten vaikkapa oma aviopuoliso, lapsi tai inhimillisyys, uskomme sydämen olevan viestin välittäjä, mutta sulkakynänä, paperina tai viestin sanelijana onkin aivot ja sydän onkin vain vastahakoinen voima ja passiivinen sivustaseuraaja.

Tutkimusten perusteella rakastetun kuvan näkeminen passivoi aivoalueita, jotka aktivoituvat koettaessa ahdistusta ja murhetta. On myös todisteita siitä, että pitkäaikaisessa ja kestävässä parisuhteessa elävän ja toisaalta äkillisesti ja intohimoisesti rakastuneella kohteen tai hänen kuvansa näkeminen aktivoi eri hermoradat aivoissa. Tämä sama on havaittu myös muiden nisäkkäiden kohdalla.

Niin intohimoisen ihastuksen synnyttämä rakkaus kuin äidinrakkaus tai pysyvään, vakaaseen parisuhteeseen perustuva rakkaus eivät lähde sydämestä vaan aivoista, missä tusinan verran eri alueita aktivoituu, toiset hitaammin toiset nopeammin.

Rakkaus tulee sisikuntaamme pääasiassa silmien kautta. Samat alueet aivoissa, jotka tekevät päätöksiä ympärillä olevien esineiden ja asioiden tärkeydestä, antavat myös arvion kohtaamamme ihmisen ensivaikutelmasta. Mikä tekee rakkaudesta niin tärkeän, että aivomme mukautuvat ja kehittyvät sen mukaisesti?

Aivoissa jylläävä kemia
Muste, jolla rakkaus kirjoittaa mieleemme, on liuennut aivoissamme virtaaviin kemiallisiin aineisiin tehden meidät addikteiksi, uneksijoiksi ja jopa julkeiksi. Lähtölaukauksen intohimolle antaa dopamiini, joka aktivoi ensin seksuaalisteroidit (androgeenit). Nämä puolestaan pyytävät lisää dopamiinia vaikuttamatta kuitenkaan adrenaliinikeskukseen. Eli syntyy koktaili, jossa on tavallista enemmän seksuaalisteroideja ja neurohormoneja.

Asia on pääpiirteissään, kuten Graucho Marx sanoi: "Rakkautta ei saa sekoittaa seksiin!" Rakkaus on erittäin tarpeellinen, jotta omaan palkitsemiseen liittyvät aivoalueet aktivoituvat ja syntyy pysyviä siteitä toista osapuolta kohtaan.

Dopamiini avaa väliverhon, jotta kymmenet eri neurohormonit pääsevät esittämään osaansa. Jotkut hormonit sumentavat arvostelukykyämme, mikä voi olla välttämätöntä pystyäksemme ihastumaan kohteeseemme siinä määrin, ettei rakkaus pääse lopahtamaan alkumetreille tai jäämään kokonaan syttymättä. Siten ihastuminen parin muodostuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Siinä syntyy idea, että toinen osapuoli on itselle tärkeä ja sitä kautta syntyy kestäviä siteitä toiseen osapuoleen.

Ilmeisesti dopamiini on intohimoisen rakkauden päätekijä, mutta sitä se on myös mitä tulee kiintymykseen ja uskollisuuteen. Sitä tarvitaan myös säätelemään serotoniinia, oksitosiinia, prolaktiinia sekä sisäisiä opiaatteja. Esimerkiksi uskollisuus on pitkälti oksitosiinin ja prolaktiinin vaikutusta.

Nisäkkäissä ja linnuissa näkyy selvimmin, kuinka romanttinen rakkaus, äidinrakkaus ja kestävä parisuhde käyttäytymisen osalta liittyy käsitteisiin viettely, lisääntyminen ja jälkeläinen hoito, mitkä puolestaan ovat kiinteästi sidoksissa näille erikoistuneille aivoalueille. Esimerkiksi intohimoisen rakkauden asiat käsitellään mielihyvän keskuksessa, missä tuotetaan mm. sellaiset hormonit kuin oksitosiini (rakkaushormoni), dopamiini ja vasopresiini. Myös tavoitteiden säätely tapahtuu samalla aivoalueella.

Äidinrakkaus on ensi askel kohti parirakkauden kehittymistä. Kasvuvaiheessa oman äidin tai toisten osoittama kiintymys auttaa tiettyjen aivoalueiden kehittymiseen. Vauvan ottaminen sen vuoteesta tämän tästä syliin on ensiarvoisen tärkeää tämän kehityksen kannalta. Ero tulee esiin mm. verrattaessa esimerkiksi orpokodissa tai toisaalta kodin lämmössä kasvaneita lapsia keskenään. Merkille pantavaa on myös se, että intohimoisen rakkauden tilassa harmaat aivosolut toimivat aktiivisemmin kuin muutoin; osittain ehkä siksi, että stressitila rakastuneena on alhaisempi.

Monilla sosiaalisuuteen taipuvilla eläimillä on hermosolujen toiminnan ja hormonaalisia muutoksia normaali tilanteeseen nähden, kun niillä on kiima-aika. On varmaa, että ihmisellä rakastuminen aiheuttaa hormonitoiminnan muutoksia, mutta niin aiheuttavat myös esimerkiksi jalkapallon pelaaminen, tanssiminen ja musiikin kuuntelu. Vaikea vain on tietää missä määrin nämä itse kukin muutoksia aiheuttavat.

Rakastuminen on jotain muuta kuin tavanomainen tunnetila. Vahvoja viitteitä on sille, että tällöin aktivoituvilla aivoalueilla ei ole suoraan tekemistä hormoneja tuottavien aivoalueiden kanssa, vaan kognitiiviseen järjestelmään kuten huomiokykyyn ja sosiaaliseen kanssakäymiseen; toisin sanoen rakkaus on tarkoitushakuinen.

On ilmeisesti niin, että tarvitsemme rakkautta enemmän kuin luulemmekaan. Aivot nimittäin saattavat tuottaa korvaavia kiihokkeita, joista olemme kieltäytyneet. Tämä on esimerkki eräästä syystä, miksi rakkaudesta pitäisi saada enemmän tietoa.

Eläinmaailmasta poimittua
Charles Darwin kuuluisassa kirjassaan kertoo epsisodin kahdesta sinisorsasta, jotka ilmiselvästi rakastuivat toisiinsa ensi silmäyksellä, koska naaras ui vastatulleen uroksen viereen tätä koskettelemaan ja selvästi vikittelemään. On monia eläimiä, jotka ilmaisevat rakkautensa pariaan kohtaan, vaikka eivät sillä hetkellä haluakaan sukupuolista kanssakäymistä.

Peltohiirillä naaraan dopimiinitaso kasvaa noin 50%:lla, kun se kohtaa laumaan tullen vieraan uroksen. Jos naaraan aivoalueelle ruiskutetaan dopamiinin vasta-ainetta, niin vastaavissa olosuhteissa naaras ei osoita minkäänlaista kiinnostusta urosta kohtaan. Kun myöhemmin samaiseen naaraaseen ruiskutettiin dopamiinia, niin se meni välittämästi lähimmän uroksen kylkeen kihnuttamaan, vaikka ei ollut tätä aiemmin nähnyt. Siten ilmeisesti dopamiinitasolla on ainakin nisäkkäiden kohdalla suuri merkitys parinvalinnassa.

338   Tanhuhovi la 12.2.2011
Pekkaniskan Pojat aloittivat Lohjan Tanhuhovissa illan virallisen osuuden. Toisena tuli remmiin Jaana Hiltunen ja Sheriff. Tosin jo kello 19 discon puolelle olivat kerääntyneet Petri Kokon tanssikoululaiset ottamaan lisävauhtia lopputalveen ja tietysti iltaankin. Discossa illan teemana oli ”tangoa joka toinen kappale” ja parketti osoittautui sen verran ahtaaksi, ettei ollut syytä kovin äkäisiä pivotteja tai ganchoja vetäistä.

Kävimme tangoja odotellessamme salin puolella PnP:n tahtiin astuskelemassa, mutta liekö discon hyvien levyjen syytä se, ettei PnP:n soitto oikein sytyttänyt tälläkään kertaa. Kappalevalinnat olivat ihan ok, mutta jostakin kummaan syystä musiikki ei vain jaksanut keventää vanhaa askelta riittävästi, jotta olisi päässyt olan takaa nauttimaan tanssin riemusta. Jiveä, fuskua, suomalaista tangoa ja humppaa löytyi kiitettävästi ellei peräti enemmänkin, mutta oikeat, humppavapaat lattarit olivat hakusessa.

Mukavan yllätyksen toi Jaana Hiltunen ja Sheriff soittamalla ensimmäisellä setillään sekä bossanovat että sambat oikein lajityypillisesti ilman suomalaista tanssiaksenttia. En pitäisi mahdottomana ajatuksena, että joskus tulisi lähdettyä varta vasten lavalle, missä tämä orkesteri esiintyy vaikka vain neulapojat olisivat toisena soittokuntana.

Kun ilta tuntui menevän vähän pliisuilun puolelle, niin katsoimme paremmaksi lähteä kotiin iltateelle jo PnP:n toisen setin alkupuolella. Näin se vanhuus vain tulee kohdalle, vaikka kuinka sitä yrittää potkia pois tieltään. Vieteri oikenee yllättävän helposti, jos musiikki tuntuu samalta mitä kirkonmenoissa.

337   Yliopistotutkimuksia

1. Tuoksu   
Poikien päällä olleiden paitojen seksuaalista vetovoimaa testattiin sadalla tytöllä. Tytöt eivät olleet nähneet näitä poikia aiemmin. Välttääkseen normaalien hajujen sekoittamista paitojen käytön aikana pojat eivät tupakoineet, eivät olleet seksuaalisessa suhteessa eivätkä käyttäneet deodoranttia tai parfyymejä. Tyttöjen antamien hajupisteiden perusteella he arvostivat eniten sellaisia poikia, jotka olivat muutoinkin rankattu seksuaalisesti eniten puoleensa vetäviksi.

2. Ruokailu   
Vaikka monet juhla-ateriat päättyvät seksuaaliseen suhteeseen, niin tutkimusten mukaan kulinaarinen ateria ei merkittävästi nosta seksuaalisia haluja. Joskus asia on jopa päinvastoin varsinkin, jos osapuolet ovat mieltyneitä oraaliseen seksiin.

3. Kosketus   
Kevyt hipaisu tai kosketus voi saada ihmeitä aikaan. Se voi sähköistää erogeeniset alueet. Supermarkettien kassojen keskuudessa tehdyn selvityksen mukaan paljon viehättävämpiä ovat sellaiset asiakkaat, jotka vaihtorahan vastaanoton yhteydessä hieman sipaisevat kassan kättä.

4. Pää ja sydän   
Seksuaalinen kiihottuneisuus aiheuttaa sydämen pulssiin kasvua sekä vaikuttaa sukupuolielinten verenkiertoon. Nykyisin tiedämme, että aivoissa on eroottisuuteen erikoistunut alue, missä jopa hillittömyys voi saada yliotteen. Tämä aivoalue on läheisessä yhteydessä näkemistä säätelevään aivoalueeseen.

Kaikki lähtee aivoista. Se on paikka, missä ajattelu useinkin silmien välittämän kuvan laukaisemana muuttuu eroottiseksi kiihottumiseksi. Alastoman miehen tai naisen näkeminen joko luonnossa tai kuvassa voi olla elämyksenä joko taiteellinen tai häiritsevä riippuen aivojen tuottamasta tunnetilasta. Toisten on mahdotonta vastustaa eroottisia puheita ja toisten eroottisia kuvia. Nämä ovat makuasioita. On ehkä hyvä muistaa, että suuret satoja vuosia sitten tehdyt alastomuutta kuvaavat taideteokset olivat alkujaan samaa, mitä nykyään tarkoitetaan pornografialla.

336   Onni näkyy silmistä
Tanssi    Tyttöjen seksuaalinen herkistyminen lähtee ennen muuta hormonitoiminnan kautta, pojilla taas silmien välittämän kuvan kautta. Siksi esimerkiksi pornografia on enempi miesten suosiossa. Erään sanonnan mukaan paritanssi on pystysuora ilmaisu sille, mitä vaaka-asennossa haluttaisiin tehdä. Siten niin humpat kuin chachaat ovat silmäniloa tuottavia eroottisia mielenilmauksia, joiden avulla halutaan päästä vaikuttamaan.

Katse ja kuvat    Myös monien asiatuntijoiden mielestä ennen eroottiseen puhekosketukseen pääsemistä näkemisen tuomalla kuvalla on ratkaisevan suuri merkitys. Kuva on useinkin seksuaalisen kiinnostuksen alkusysäys. Jotkut sanovat, että jo vastakkaisen sukupuolen katseleminen saattaa luoda onnentunnetta ja erityisesti vetoa toista kohtaan. Jos pidämme jostakin kovasti ja syystä tai toisesta menetämme näköyhteyden, aiheuttaa tämä pettymystä ja turhautumisen tunnetta.

Luomalla salaisia katseita ihastuksemme kohteeseen saa meidät tuntemaan vähän samaa mitä pokerinpelaajat tehdessään ratkaisevia päätöksiä pelin aikana. Katse ihastuksemme suunnalta saa vatsamme kouristelemaan ja aivoissamme syntyy tyydytyksen tunne kuin suuri palkinto olisi tullut osaksemme. Sama ilmiö on tähden ja lavan vieressä heiluvan faniporukan välillä. Tähden kohdistama katse voi tainnuttaa ihailijan siihen paikkaan.

Ihmisen evoluution kannalta jatkuva mahdollisuuksien etsintä oman geeniperinnän siirtämiseksi mahdollisimman monille on ensiarvoisen tärkeää. Katseiden kohtaaminen sosiaalisessa tilanteessa on kuin lupaus lähemmästä tuttavuudesta. Hankalia tilanteita syntyy erityisesti perhepiirissä, jossa pimahtanut nainen muuttaa varsinkin korkean testosteronitason omaavan machomiehen käytöksen eläimellisen vaaralliseksi.

Eräässä belgialaisessa tutkimuksessa 176 nuorta miestä (18 -28 v) pistettiin tekemään alusvaatekauppaa, jossa tuote-esittelijöinä olivat oikein kauniit tytöt. Lopputulemana oli, että ostajien keskittymiskyky oli tipotiessään ja tekemiensä kaupallisten päätösten mukaan heidän yrityksensä olisivat menneet kaikki vararikkoon. Naiset pystyisivät vastaavissa tilanteissa olemaan kiihottumatta seksuaalisesti ja tekemään asianmukaiset päätökset silmää räpäyttämättä.

335   Kaikkivaltiaan päivä (2)
(Muy Historia no. 33/2011css. 60-67)
Avioliitto
Akhenaten (Akenatón, Ekhnaton) hallitsi vuosina 1352-1336 eaa. Hän yritti luoda monoteistisen uskonnon ehkä heikentääkseen pappisäädyn valtaa. Hänen lempivaimonsa oli pääministeri Ayn tytär, kauneudestaan tunnettu Nefertiti, jonka kanssa faarao sai kuusi tytärtä. Eräs hallitsijan lukuisista vaimoista oli hänen oma sisarensa, joka synnytti hänelle pojan, Tutankhamon. Tästä tuli aikanaan faaraon seuraaja ja Nefertitin ja Akhenaten tyttärestä Tutankhamonin lempivaimo. Mitä rooli Nefertitillä oli monoteismin syntyyn, on jäänyt historian pimentoon. Sukurutsauksen jäljiltä Tutankhamon kärsi lukuisista sairauksista ja epämuodostumista, vaikka ilmeisesti kuolikin malariaan.

Ramses II hallitsi vuosina 1279-11213 eaa. Hänellä oli yli 130 lasta, joista monet kuolivat ennen häntä. Lempivaimonaan hänellä oli Nefertati, joka on haudattu kuningattarien laakson Luxoriin (Vanha Theba).

Vaikka yleisesti avioliitot olivat pysyviä ja vakaita, niin joskus kuitenkin tapahtui eroja. Eroprosessi vietiin yleensä päätökseen ilman kalliiden asianajajien myötävaikutusta. Vaimo lähti aviokodistaan ja palasi vanhempiensa luo mukaan myötäjäiset sekä hankkimansa tavarat. Joskus saattoi talo jäädä myös vaimolle ja mies lähteä kävelemään, jos lasten hoito sitä vaati.

Naimisissa oleville naisille ei sallittu minkäänlaisia seksuaalisia vapauksia. Uskottomien naisten rangaistukset olivat raakoja ja kovia sekä sen lisäksi tuli heidän osakseen sosiaalinen syrjäytyminen ja painostus. Toisen vaimoon sekaantunut mies selvisi yleensä julkisilla moitteilla, vaikka tällainen tietysti synnytti kyläyhteisössä tai vastaavassa vihaa ja vaaransi yhteisön sisäistä rauhaa.

Imettäjä
Ne faaraoitten vaimot, joilta ei tullut riittävästi maitoa, joutuivat turvautumaan imettäjiin, mikä oli haluttu ammatti, koska imettäjäksi faaraon haaremiin pääsy merkitsi rakettimaista yhteiskunnallisen aseman nousua. Imettäjä oli hovin hierarkiassa erittäin korkeassa asemassa.

Seksi
”Kahden maan valtakunnassa” (Ylä- ja Ala-Egypti) seksi ymmärrettiin maailmankaikkeutta pyörittäväksi voimaksi, mikä lähti jumalista. Egyptiläiset eivät olleet huolissaan lastensa neitsyydestä, vaan heidän hedelmällisyydestään ja kyvystään tuottaa terveitä jälkeläisiä. Jälkipolville on jäänyt hyvin vähän kirjoituksia ja kuvia siitä, miten ja missä oloissa seksiä harjoitettiin. Poikkeuksena on ns. Turinin papyrus, jossa ilotalossa joukko ihmisiä harjoittaa seksiä erilaisissa asennoissa.

Epäsuoraa tietoa seksiasioista saa lähinnä vain tarinoista, jotka kertovat jumalien seksin harrastuksista. Kuten jumalien välimiesedustajat (faaraot) niin myös jumalat harrastivat sukurutsausta. Jumalien kantaisän piti yksinäisyydessä masturboida, jotta sai aikaan ensimmäisen aviopuolisonsa. Isiksen ja Osiriksen poika, auringonjumala Horus oli aviossa rakkauden, kauneuden ja musiikin jumalatar Hatorin kanssa. Haaremin seitsemän muutta vaimoa olivat Hatorille erittäin mustasukkaisia ja siitä aiheutui kovia riitoja. Sama tilanne oli yleisesti täpötäydessä faaraon haaremissa siitä, kuka pääsi milloinkin kaikkivaltiaan sänkykamariin asti.

Seth-jumalan käytös tuo valaistusta siihen, miten Niilin rannoilla suhtauduttiin homoseksuaalisuuteen. Jumaltarina kertoo, kuinka tämä yritti viekoitella Horus-jumalaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Homoseksuaalisuutta pidettiin ennen muuta vain yläluokan toimintatapana ja kansan keskuudessa homous torjuttiin jyrkästi. Hieroglyfien mukaan faarao Pepi II:lla ja hänen kenraalillaan Sasenetilla oli tällainen suhde. Homouden katsottiin olevan kohtuullisen luontevaa sellaisille sotaisille jumaluroksille kuin Horus ja Seth. Myös on tiedossa, että Elefantian maakunnassa Jnumin temppelin pappien homoseksuaalisuus oli yleistä.

Palsamointi
Koska sama ruumis palveli myös uutta tulemista, faaraot, heidän perheenjäsenensä sekä rikas yläluokka antoi palsamoida ruumiinsa. Kuolleelta poistettiin aivot ja kaikki sisäelimet sydäntä lukuun ottamatta. Pesun jälkeen asiantuntijat täyttivät ontelot voimakashajuisilla yrteillä ennen suolaamista, minkä jälkeen 70 vuorokauden kuluttua silmät, korvat, nenä ja suu täytettiin mehiläisvahalla sekä ruumis käärittiin pellavaliinoihin.

Palsamoinnin jälkeen papit aloittivat muumion hautausseremoniat eli valmistelivat vainajan matkalle jumalien luo. Taivaallisen elämän riemuja varten miespuoliset varustettiin tekopeniksellä ja naispuoleiset tekorinnoilla.

334   Kaikkivaltiaan päivä (1)
(Muy Historia no. 33/2011css. 60-67)

Pakollisten uskonnollisten palvelujen lisäksi seksi ja suuret juhlat olivat osa faaraon arkipäivää. Kaikesta juonittelusta huolimatta faarao säilytti valtansa loistavassa palatsissaan, missä hänen lukuisat vaimonsa, lapsensa ja jalkavaimonsa täpötäyden haaremin puolella pitivät yllä jokapäiväistä menoaan.

Kuvaava esimerkki jatkuvista juonitteluista ja vallankaappausyrityksistä on sotaisan Ramses III:n (1186 –1154 eaa.) ajalta, jolloin faaraon vaimoista Tiyi oli päättänyt korvata sotaretkillä viihtyvän faaraon pojallaan. Taustatukea hän sai mm. hovimarsalkka Pebakkamen'lta sekä eräiltä muilta vaimoilta. Se miksi vallankaappaus epäonnistui, on jäänyt pimentoon, mutta jälkiselvittelyt ovat olleet luettavissa hautakirjoituksista. Prefektit ja muut ylemmät virkamiehet, jotka olivat lainlyöneet virkavelvollisuutensa menettivät joko nenänsä tai korvansa. Kapinallisten johtajista todetaan vain, että he kuolivat. Tutkimukset osittavat, että nämä ylhäiset nuorukaiset ja muut pistettiin elävinä sarkofageihin ja kannet suljettiin.

Rauhan aikana, kun vihollinen ei väijynyt rajan pinnassa, tahi epälojaalit vasallit tai suuttuneet vaimot eivät uhanneet kaikkivaltiaan henkeä, saattoi hän antautua huvitteluihin palatsissaan tai sen ulkopuolella. Suurimpia huveja olivat metsästysretket aavikolle tai soille, mutta myös pyhiinvaellusmatkat ja suureelliset pidot olivat faaraon mieleen. Pitopöydässä oli mm. paistettua härkää ja hanhea, mitä tarjoiltiin kultaista astioista. Viini ja olut juotiin alabasteriastioista.

Pitoja juhlistivat muusikot, laulajat ja tanssijat. Tanssiryhmässä oli sekä miehiä että naisia ja he tanssivat joko alasti tai pieniin tangoihin pukeutuneina. Faarao tarkkaili menoa korkeaselkäiseltä valtaistuimeltaan, kun alastomat tai läpinäkyviin pukeutuneet nuoret tarjoilijat palvelivat korkea-arvoisia kutsuvieraita. Tapana oli, että alussa vieraille asetettiin päähän pienet juhlakartiot, minkä jälkeen muusikot aloittivat iloisen soitantonsa. Soitto saatiin aikaan lähinnä lyömä-, puhallin- ja kielisoittimilla, kuten rummuilla, huiluilla ja harpuilla.

Sekä miehet että naiset joivat viiniä ja olutta samaan tahtiin. Pahoinvoinnin sattuessa palvelija toi kiireesti astian, johon voi yrittää tähdätä. Hieroglyfi kertoo mm. että eräs armon daameista joi kuin sieni, 18 lasillista viiniä, ja oli kännissä kuin ampiainen. Juhlien kohokohta oli tavallisesti se, että joku laulaja aloitti ylistyslaulun faaraolle ja jumalille samalla kuitenkin muistuttaen ihmisen kuolevaisuudesta, minkä vuoksi tuli nauttia elämästä täysin rinnoin maallisen vaelluksen aikana.

333   Viimeinen tabu - vanhusten seksihurjastelut
Vanhempien ihmisten seksiharrastukset ovat olleet perinteisesti tabu näihin päiviin saakka. Nyt tämäkin tabu ammutaan alas, sillä myös he harrastavat seksiä siinä kuin nuoremmatkin. Oma kysymyksensä on kenen kanssa tahdotaan sitä harrastaa, kenen kanssa voidaan harrastaa ja miten sitä harrastetaan vai harrastetaanko ollenkaan.

Tämän tarinan pohjana on LUZ SÁNCHEZ-MELLADO'n kirjoitus 9.1.2011 El Paisi'ssa. Tekstin ihmiset ovat siis espanjalaisia. Suorat lainaukset vain osittain lainausmerkeissä.

Christina [Ch]: ”Olen vanha, mutta myös nainen. Tarvitsen rakkautta, intiimisyyttä, tahdon tulla otetuksi ja antaa sekä tuntea itseni halutuksi.”
Amadeus [A]: ”En tarvitse viagraa, tarvitsen naisen, joka kiihottaa minut. Seksi on sekä elämää että taidetta.”
Ch: ”Lasteni mielestä olen mennyttä, jolla ei enää kuuluisi olla seksihaluja. Lapset ovat tähän asti täyttäneet täysin elämäni, mutta nyt aion elää vain itselleni.”

Monet ihmiset vanhemmiten muuttuvat vallankumouksellisiksi eivätkä halua menettää viimeistään - seksuaalisuuttaan. Seksi rauhoittaa sekä tekee olon mukavaksi niin ylä- kuin alapäästäkin ja tuskin kukaan haluaa menettää tätä mielihyvän mahdollisuuttaan.

Monien aikuisten lasten on vaikea käsittää sitä, että heidän vanhempansa edelleen harrastavat seksiä ja vielä vähemmän sitä, että myös heidän elossa olevat isovanhempansakin tekevät niin. Toiset enemmän toiset vähemmän tai ei sitten ollenkaan, kukin kykyjensä ja halujensa mukaan. Sama koskee leskiä, sinkkuja ja eronneita.

Koska nuoruus- ja keski-iässä seksihalut ja -tavoitteet iloineen ja varjoineen vaihtelevat, helposti ajatellaan, että 60 – 70 vuoden iässä ne kokonaan kuolevat. Isovanhempien kuvitellaan olevan täysin aseksuaalisia eli vailla haluja ja tekoja. He siten ovat palanneet näissä alapään asioissa täysin lapsen asteelle. He voivat olla rakastettavia, lempeitä, arastelemattomia, kohteliaita, mutta eivät pahanilkisiä. He tuntevat suurta mielihyvää käydessään eläkeläistansseissa. Sen sijaan unohdetaan lähes aina, että he intohimoisesti pitävät myös tulisista suudelmista, intiimistä hyväilystä, kiihottumisesta sekä orgasmista. Näitä monet pitävät lähes mahdottomina eikä tällainen vanhojen seksuaalisuus mahdu heidän päähänsä. Jo niistä asioista ajatteleminen ja puhuminen osoittaa huonoa makua.

Vihreiden vanhusten seksi on eräs viimeisistä tabuista sen jälkeen kun seksivallankumous viime vuosisadalla alkoi. Ch ja A haluavat ampua alas tämän salamyhkäisyyden verhoaman tabun ja siksi ovat antaneet tämän haastattelun. He ovat päättäneet yhdessä viettää täyteläistä eläkeläiselämää – alastomina, toisiaan kosketellen, suudellen, hyväillen ja rakastellen, iho vasten ihoa kaikkine ryppyineen ja elämän jättäminen kolhuineen ja vanhentuneine lihoineen. Aluksi kaikki hieman jännittää, mutta vähitellen vapaudutaan, tutkitaan ja tunnustellaan toisiaan sekä toista hieman auttaen.

Niin suosittua kuin seksin esittäminen erilaisissa medioissa onkin, vanhusten seksielämää eivät mitkään tuottajat halua kuvata eivätkä myöskään ketkään vanhemmat näyttelijät ole halukkaita näitä rooleja esittämään. Nykyään löytyy vain kourallinen erilaisia naturistiseuroja, joissa näitä asioita pidetään tapetilla, ilman ehtoja ja ilman häpeää.

Aktiivinen sukupuolielämä on elämän suola. Monesti se merkitsee vapautta todistaen samalla elämän syrjässä kiinni olemista ja oikeutta olla onnellinen ja nauttia omasta kehostaan.

Espanjassa on noin 8 miljoonaa yli 65-vuotiasta, joista 2, 2 miljoona on yli 85-vuotiaita. Yli neljä miljoona vanhuksista asuu yhdessä toisen kanssa, mutta naisista 38% on leskiä. Elinikäennuste (2010) naisilla on 84,1 vuotta ja miehillä 77,7 vuotta.

Kansallisessa terveyskyselyssä (2009) yli 65-vuotiailta ei kysytty mitään sukupuolisesta aktivisuudesta. Poliittisesti asia ei siis näytä kovasti kiinnostavan, kuitenkin yli 65-vuotiaista ikäihmisistä 60% ilmoittaa harjoittavansa nautittavaa seksiä vähintään kerran viikossa. Loput ilmoittavat, että heillä on ongelmia saada kunnolla tyydytystä tai sitten ovat kokonaan luopuneet sukupuolitoiminnasta. Ennen muuta tämä luopuminen koskee naispuolisia leskiä, koska heillä ei ole kumppania. Vanhuksista naiset ilmoittavat miehiä enemmän sukupuolihalujensa kadonneen iän myötä.

Em. tilastotiedot ovat pitkälle samansuuntaisia arvovaltaisen New England Journal of Medical -lehden vuodelta 2008 erään kirjoituksen kanssa. Siinä todettiin mm. että USA:ssa 73% 57-64 -vuotiaista harjoittaa seksiä. Luku pienenee 53 %:iin 65-75 -vuotiailla ja 26%:iin yli 85-vuotiaista. ”Kuitenkin on olemassa merkittävä määrä vanhuksia, jotka harjoittavat sukupuolitoimintaa vielä 90-vuotiaina.”

On selvää, että sukupuolielämä muuttuu iän myötä fysiologisista ja muista syistä johtuen. Kuukautisten loppumisesta johtuva estrogeenin väheneminen aiheuttaa monella naisella vaginan kuivumista sekä verenkierron vähenemistä genitaalialueella. Nämä puolestaan vähentävät sukupuolihaluja.

Miehillä hormonaaliset tekijät eivät ole niin määräävässä asemassa kuin naisilla, vaikka miehillä testosteronin määrä iän myötä laskeekin. Fyysisen yleiskunnon lasku, korkea verenpaine ja muut verisuonisairaudet tai diabetes ovat tavallisempia syitä miesten potenssihäiriöihin ja ja haluttomuuteen.

Ikää enemmän sekä miehillä että naisilla sukupuolisen tyydytyksen saamiseen vaikuttavat parien keskinäinen keskustelu ja muu kommunikointi sekä intiimien olosuhteiden helppous. Seksuaalisuus muuttuu iän mukana, mutta loppuu vasta kuollessa.

Fina [F](79 v) ja Joan [J](85 v) rakastelevat säännöllisesti joka lauantai ja joskus myös keskiviikkoisin. He ovat suhteellisen terveitä, vaikka miehellä on hieman korkea verenpaine sekä lievähkö diabetes ja naisella nivelrikkoa. He ovat siis verrattain tyypillinen vanha pari. He ovat olleet keskenään naimisissa jo 57 vuotta. Kumpikin menetti neitsyytensä hääyönä, heillä on kolme lasta eivätkä ole käyttäneet muuta ehkäisyä kuin keskeytettyä yhdyntää.

Välttääkseen ristiriitoja lasten kanssa he, kuten nykyään niin monet muut vanhukset, ostivat eläkeläisasunnon vanhustentalosta. Näin voi paremmin nauttia omasta rauhasta ja intiimisyydestä. Toisia vanhuksia seksin harjoittaminen lähinnä inhottaa, mutta F ja J nauttivat siitä eivätkä ole siitä häpeissään.

Seksiä ei tarvitse harjoittaa siten kuin ohjekirjoissa sanotaan, vaan kuten pystyy kuitenkaan nautintoaan menettämättä. Joillekin jumala on antanut vikkelät sormet, toisille pusuhuulet ja kolmansille liukkaan kielen. Koskaan ei voi varmuudella tietää, miten parittelu alkaa ja miten se päättyy.

F ja J ovat seksiasioissa itseoppineita. Aiemmin he eivät kovin paljon näistä asioista jutelleet. Viime aikoina tv:ssa on ollut muutamia ohjelmia myös ikäihmisten seksiasioista ja myös kun he ovat lainanneet eroottisia filmejä, ovat he samalla paremmin ymmärtäneet avautua näissä asioissa toisilleen. Yleensä 70 vuotta täyttäneiden keskuudessa seksiasioista puhuminen on verrattain vaikeaa.

Sodanjälkeinen sukupolvi kasvoi vaikeissa oloissa. Katolinen kirkko, diktatuuri sekä köyhyys pitivät huolen painostuksesta, yksipuoleisesta moraalista, sorrosta ja koulutuksen puutteesta. Jopa aviollinen seksi oli syntiä ja se piti tehdä salassa. Vaimon velvollisuus oli tyydyttää miestään eikä vaimon nautinnoista puhuttu mitään ennen kuin vasta naisten alkaessa vapautua perhesorrosta. Seksuaalikasvatus on parantanut julkista sietokykyä. Elämme maailmassa, missä nainen ei halua menettää seksuaalisen nautinnon mahdollisuuttaan. Naiset eivät enää alistu. Hän joka on aikoinaan saanut osakseen hyvää seksiä, haluaa sitä myös myöhemmällä iälläänkin, ja jos ongelmia ilmenee, apua haetaan.

Sukupuolielämää parantavia aineita löytyy moneen lähtöön: on liukastavia voiteita, vaginaa kostuttavia ja supistavia sekä verenkiertoa lisääviä aineita, jotka toimivat hormonien tavoin. Monet naiset käyttävät kosketusvoiteita kasvoihin ja käsiin päivittäin, mutta samoin pitäisi tehdä myös alapään osalta ainakin kahdesti viikossa läpi elämän. Monella miehellä erektio-ongelmiin on auttanut sildenafiili, jonka tutuin kauppanimike on Viagra.

Seksi ja erityisesti laukeaminen liitetään liiaksi sukupuolielinten alueelle, vaikka korvien välillä on niissä asioissa ratkaiseva merkitys. Mitä monipuolisempaa sukupuolielämä on aiemmin ollut sitä parempaa ja täydellisempää se on myös vanhalla iällä: orgasmi ja siemensyöksy on kuin Everestin vuorenhuipun valloitus. Mutta toiset nauttivat mieluummin vaelluksesta alavilla mailla ja nauttivat retkistä ilman huipulla käyntiä. Sekin on aina vaivansa arvoista.

Eläkkeellä oleva mekaanikko José (73 v.) toteaa suoraviivaisesti, että halut ovat tallella, mutta alapää ei vastaa huutoon. Kun toiset vanhustentalossa käyvät jumpassa, joogassa tai kahvitilaisuuksissa, José menee seksologin puheille. Hän on ollut naimisissa lähes 50 vuotta Eufemian (85 v.) kanssa. Tämä on siitä poikkeuksellinen nainen, että hänen kanssaan José on saanut joka kerta orgasmin. Ensimmäiset 20 vuotta he harjoittivat seksiä joka päivä, sitten pari kertaa viikossa. Mutta vuosi sitten José alkoi velttoilemaan. Verenpaine, virtsan happamuus ja kolesteroli ”menivät maksuun”. Olo on sellainen, ettei oikein lämpene millekään ärsykkeelle.

Seksologi neuvoi tekemään asiat toisin: suutele, koskettele, hyväile, .. He ovat vanha pari, eivätkä kaipaa ulkopuolisia suhteita. Lääkäri kirjoitti Josélle 'lahonneen kölin piristymisen edistämiseksi' pillerireseptin ja käski jatkaa alapään käyttöä niiden avulla.

Nykyään näkee paljon sukupuolisesti aktiivisia ikäihmisiä, heillä on hyvä terveys, halut ovat säilyneet eivätkä he niitä suuremmin peittele. Aikaisemmin monet olivat näistä asioista puhuessaan hyvin pidättyväisiä, mutta nykyään niistä puhutaan siinä kuin päivittäisistä ruokaostoksista.

Kolme vuotta sitten 13000 yli 70-vuotiasta espanjalaista erosi, mikä on 3000 enemmän kuin vuonna 2005. Vanhukset haluavat elää lopun elämäänsä rauhassa ja omin ehdoin. Koskaan ei ole liian myöhäistä, jos kerran onni kolkuttaa ovelle, kannattaa avata, vaikka onni olisi erilainen kuin ennen.

Seksi on valinta, ei velvollisuus. On myös henkilöitä, joiden seksielämä iän myötä vilkastuu ja he paljastavat seksuaalisuutensa. Monet naiset leskeksi jäätyään etsivät uuden miehen, mutta myös monet elävät lopun elämänsä ilman seksiä, koska se ei ole koskaan tuonut heille varsinaista tyydytystä.

Ch meni naimisiin 20-vuotiaana harrastaen seksiä lähinnä antautuen miehelleen. Ollessaan 40 vuoden ikäinen hän ensi kerran masturboi ja huomasi samalla kehossaan piilevät voimat ja että hän itse on niiden suhteen avainasemassa. Jäätyään leskeksi hän päätti saada takaisin menetetyt vuotensa ilman estoja, tabuja ja katkeruutta.

332   Vuoden huonoin maanantai
Tammikuun kolmas maanantai on Britanniassa nimeltään "Blue Monday" (sininen maantai) Espanjassa "Lunes Triste" (surullinen maanantai). Tästä on tehty oikein yliopistotasoinen tutkimus, jossa on otettu huomioon mm. sää, palkka, velat, aika joka on kulunut joulusta ja uudenvuoden lupauksista, motivaatio ja yleinen reagointitarve.

Tieteellisyyttä rasittaa se, että tutkimuksen tilaaja on eräs lomamatkoja järjestävä kansainvälinen yritys.

331   Kanaria 15-22.1.11
Matka Gran Canarialle alkoi Vantaalta entiseen tapaan, tällä kertaa 8 tuntia myöhässä, mutta tulomatka oli aivan aikataulun mukainen. Maspalomas on Playa del Inglesin viereinen kylä. Siellä kai on enemmän kyyhkysiä kuin naapurissa. Turistipyydys, jossa ei juuri ole muuta kuin eri tasoisia hotelleja. Tanssitarjonta on nollan pintaan myös paremmissa hotelleissa. Jotenkin tuntuu, että nuo yhden miehen paikalliset big bändit eivät tiedä tanssista mitään, vaikka koneelta vetävätkin sointunsa. Vaatii melkoista mielikuvitusta arvata oikein tanssilaji.

Ei auttanut muu kuin ottaa joka ilta taksi ja ajaa Inglesin puolelle. Kasbahin toritanssit klo 19-22:30 ovat edelleen minusta paras tanssitapahtuma siellä. Tunnin tauko (20:30 - 21:30) hiukan katkaisee tanssipuhtia. Kohtuullisen sileä laattakivi antaa tietyn luiston, tosin pientä polvien nipistelyä tanssien jälkeen olin havaitsevinani.

Soittajana siellä torilla oli sama kaveri kuin 15 vuotta sitten. Kaljuuntumisen alkua oli havaittavissa ja soitosta oli poistunut tanssilajien selvyys. Hän soitti mitä lystäsi ja me tanssimme sitä, mikä tanssilaji meidän mielestämme tuntui menevän siihen mukavammin. Pasodoble, cumbia ja pachata näyttävät olevan suosiossa, mutta salsa on edelleen kova sana, siihen kun sopii monen sorttinen melodia. Masurkan ja polkan kanssa oli tiettyjä ongelmia, kun meikäläinen ei meinannut millään tajuta kuullun perusteella, mikä tanssilaji oli menossa. Tangot olivat saksalaispainotteisia, mutta jos ei antanut sen häiritä, niin argentiinalaisittain niitä saattoi kiemurrella siinä kuin marssienkin.

Sama saksalainen tanssifriikki on ilmeisesti ollut siellä joka ilta 20 viimeisen vuoden ajan. Hyväkuntoisen oloinen näytti olevan. On todettava, että suomalainen tanssihegemonia kuitenkin oli ylitse muiden. Meidän lisäksi tanssinettiläisiä oli Leppävirralta, Varkaudesta ja Helsingistä. Muita tanssituttuja oli Tampereelta ja Turusta., joten mukavan runsaasti tutunomaista vääntelehtimistä siellä näki ympärillään eikä siten tarvinnut ujostella omaa menoaan, kuten vieraissa paikoissa meikäläiselle tuppaa käymään.

Olihan tällä matkalla oikein tarkoituskin. Eräs hyvä ystävämme täytti pyöreitä pieniä vuosia ja sitä varten paikalle oli manattu arvovaltaisia taiteilijoita (mm. tangokuningatar Johanna Debreczeni, Jouni Nieminen Omenapuu-orkesterista, Anna Liisa Väkeväinen T. Lunnaksen orkesterista sekä Helsingin kaupunginteatterin koreografi Peter Pihlström). Laulupuolen lisäksi seurue keskittyi uuteen lajiin eli humban opetteluun. Varmaan tämä laji tulee lähitulevaisuudessa valtaamaan maailmaa kulovalkean tavoin.

Porukkaa oli monen sorttista: kuka etsi ehtoista emäntää ajamaan puimuria 120 ha:n nisupelloilleen tai hoitamaan 90 ha:n metsätilkkuaan, kuka taas informoi tyylikkäästi, että sinkkuja tässä ollaan - toivottavasti ei enää kotimatkalla. Kotimatka olikin sitten meikäläiselle ykkösluokkaan verrattavaa. Pääsin sattumalta kahden ihanan daamin viereen istumaan ja rupattelemaan lavatanssin saloista.

330   Kiirastuli
Paavi Benedictus XVI totesi 9000 ihmisen läsnä ollessa, ettei maailmankaikkeudessa ole sellaista paikkaa kun kiirastuli, vaan se on sisäinen tuli, joka puhdistaa syntisen ihmisen sielun matkalla Jumalan täydelliseen yhteyteen.

Paavi ei niinkään kerro kiirastulen myrskyistä eikä puhdistuksen tuomasta muutoksesta vaan ihmisen sisäisestä kokemuksesta matkallaan kohti iäisyyttä. Saapuessaan Jumalan kasvojen eteen sielu on vielä sidoksissa maallisiin haluihinsa ja siten estynyt nauttimaan jumaluudesta ja Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan puhdistaa sielun synnin kuonasta.

Paavi kehotti ihmisiä rukoilemaan kuolleitten puolesta, jotta nämä voivat nauttia Jumalan armosta ja rakkaudesta sekä samalla kiinnittämään huomiota köyhiin ja puutteessa eläviin.

Kautta historian uskovaiset ja myöskin paavit ovat olleet huolestuneista paratiisista, kiirastulesta ja helvetistä.. Ennen paaviksi tuloaan teologi Ratzinger oli sitä mieltä, että helvetistä puhutaan nykypäivinä liian vähän, mutta se on kuitenkin iänikuinen paikka niille, jotka sulkevat sydämensä Jumalan rakkaudelta. Hänen edeltäjänsä Johannes Paavali II yhtyi tähän näkemykseen, jonka mukaan kuoleman jälkeen kiirastuli on olemassa, mutta ei tässä maailmassa, vaan matkalla kohti puhdistettua täydellisyyttä. Myös Wojtyla vakuutti paavina ollessaan, että paratiisi ja helvetti eivät ole fyysisiä paikkoja vaan hengen eri tiloja.

**

Että silleen, kaipa miniä nyt sitten olen asian ymmärtänyt oikein!

329   Silja
Kaukokaipuuni vei väkisin ulkomaan reissulle. Tiistaina 4.1. piti lähteä iltalaivalla Tukholman risteilylle. Seuraava päivä olisi sopinut paremmin, mutta paikat oli myyty jo marraskuussa loppuun. En muista, että olisin ennen ollut tilanteessa, jolloin Turun satamassa laivaan jonottaessani olen kuullut pelkästään venäjää. Laiva oli täynnä ja lähti tietenkin myöhässä.

Hiukan hirvitti ajatella, että onko tanssilattialle mitään asiaa. Mutta ihme ja kumma tanssisalin puolella istuimet olivat ääriään myöten täynnä, ja kuitenkin tanssilattialle mahtui oikein hyvin tanssimaan; melkein sanoisin, että oli ruhtinaallisesti tilaa. Martti Metsäkedon tanssiorkesteri oli värvätty soittamaan hienoja venäläisugrilaisia tanssisäveliä. Ainakin yhden tunnistin tällaiseksi, taisi olla hidas valssi. Vasta yöshow'n jälkeen lattia ruuhkaantui, kun virolainen bileorkesteri alkoi soittaan nuoremman väen makuun iskelmää.

Illan mittaan korviini tarttui varma huhu, että helmikuussa kosketinsoittajaksi tulee takaisin Seppo Rehnström, joka teki muutaman vuoden mutkan Kari Tapion orkesterissa. Siten näillä näkymin Jämsän Paviljonki näkee ensimmäisenä MMto:n muutoksen.

Metsäkedon kirja 'Komppia ikä kaikki' ilmestynee helmikuun puolella. Kustantaja on onnistunut moderoimaan aikataulua niin, että kirja alkaa olla lähes vuoden myöhässä. Muistettaneen, että Seppo Rehnström on tehnyt koneella esimerkkikappaleet tämän kirjan liitteeksi tulevalle cd.lle.

328   Viisauden harjoittaminen
Lähde: Tyhmyyden ylistys, Erasmus Rotterdamilainen)

Hullut eivät pelkää kuolemaa, heitä eivät vaivaa omantunnontuskat eikä kummituskertomukset sen paremmin kuin euron heikkeneminen tai tulevat eduskuntavaalit. He eivät anna tuhansien huolien häiritä itseään. He eivät tunne häpeää, pelkoa, kunnianhimoa, kateutta eikä rakkautta, vaan ovat kuin älyttömät eläimet, jotka eivät teologien mukaan voi tehdä syntiä. Heitä eivät saarra öin ja päivin vastoinkäymisten röykkiöt. Itse nämä hullut kokevat pysyvän ilon ja virkeän hyväntuulisuuden. He ovat yhtä hymyä ja minne tahansa he ilmestyvätkään saapuvat suopeat jumalat heidän seurassaan.

Viisaat puhuvat ruhtinaille vain ikävistä asioista, joita ruhtinaiden hienostuneet korvat kuuntelevat vain vastahakoisesti. Narrit tarjoavat odotusten mukaisesti vitsejä, piloja, naurunrähäkkää ja hullutuksia. Tyhmyys voi puhua sekä vapaasti että totuudenmukaisesti. Esimerkiksi Alkibiades salli totuuden vain viininjuojille ja lapsille, ja Euripides sanoi, että avoimesti ilmaisee itsensä vain narri, viisaalla on kaksi kieltä, toinen ilmaisee totuuden ja toinen myötäilee aikaa ja tilanteita. Hovin kunnian ja tavan vuoksi ruhtinaiden on suvaittava viisaita ukonkuvakkeita, jotka ovat ympärillä liehakoiva joukko eikä suinkaan ystäviä tai totuudenpuhujia.

Tyhmyrit ovat jumalille ja varsinkin minulle, Stultitialle, todella pyhiä olentoja, joten heidän kunnioittamisensa on siis oikein ja kohtuullista. Sellaiset sanat, jotka viisaan suusta lausuttuna vievät lausujansa hirteen, aiheuttavat narriin huulilta lähteneinä vain sydämellistä naurua. Totuus, joka ei loukkaa, ilahduttaa ja tämän totuuden lahjan ovat jumalat antaneet vain narreille. Siksi naiset hakeutuvat kernaasti ilonpitäjien seuraan, sillä viehkeä sukupuoli taipuu yleensä houkutuksiin ja pilailuun.

327   Härkäviikot on edessä
Uusi vuosi kujeineen on sitten otettu vastaan tällä kertaa Lohjan Tanhuhovissa, missä mm. Martti Metsäkedon tanssiorkesteri oli sulosävelillään kannustamassa tanssikansaa riemuun ja riettauteen.

Väkeä oli kohtuullisen paljon, varsinkin tuttuja, mutta iso parketti antoi tilaa pyörähdellä vähän voimakkaamminkin. Kuumista aalloista kärsiville oli vielä varattu viereinen hämärä kylmätila, missä sielläkin jokunen pari näytti käyvän lähitaistelua.

Ilottelussa ryyppäämisen, rähjäämisen ja ovissa renkumisen minä vielä ymmärrän, mutta rakettien paukuttelu menee käsityskykyni ulkopuolelle. Ehkä tämä nyreyteni johtuu entisestä ammatistani, kun niissä piireissä ruudin käyttötarkoitus on puhtaasti ihmisten tappaminen. Jos lähdetään siitä ympäristötiedosta, että haittavaikutuksiltaan 1 kg typpioksideja vastaa 300 kg hiilidioksidia ja paukuttelusta saavat niin koti- kuin luonnonvaraiset eläimet hermojärkytykset, niin jonkun pitäisi tehdä jotakin, edes 300-kertainen päästövero raketeille hiilidioksideja tuottaviin nähden. Vihreätkin ovat tässä kohtaa tuppisuita!

H-hetki tuli otettua vastaan suru-/ilotulitteiden loisteessa autossa kotiinpäin körötelessäni. Vain yksi vauhko jänis pomppi valokeilaan, mutta selvisi hengissä.

326   Pythagoras
(Lähde: Tyhmyyden ylistys, Erasmus Rotterdamilainen)

Pythagoras sielunvaelluksensa aikana oli ollut filosofi, aviomies, aviovaimo, kuningas, kadunmies, kala, hevonen, sammakko ja kerran jopa sieni. Kaikkien näiden muodonmuutosten jälkeen hän selitti, että onnettominta oli olla ihminen. Muut olomuodot tyytyvät luonnonmukaisuuteensa, mutta ihminen haluaa ylittää kohtalonsa rajat.

Niinpä Pythagoras piti paljon suuremmassa arvossa yksinkertaista tylsimystä kuin oppinutta säätyä tai valtakunnan mahtimiehiä. Samaa mieltä on Odysseuksen sioiksi noidutun miehistön edusmies Gryllos, joka halusi mieluummin röhkiä sikana läävässä kuin seurata isäntäänsä onnettomiin seikkailuihin.

Ne kuolevaiset, jotka antautuvat viisauden harjoittamiseen, samalla etääntyvät kauaksi onnesta ja ovat siis itse asiassa arkkihölmöjä, sillä ihmisiksi syntyneinä heidän ei pitäisi arvioida edellytyksiään niin väärin, että kuvittelevat olevansa kuolemattomien jumalien kaltaisia ja kohottavat jättiläisten tavoin aseensa luontoa vastaan. Todella onnellisia ovat sen sijaan ne, jotka ovat luonnostaan ja tyhmyydessään eniten eläinten kaltaisia ja tyytyvät toimimaan ihmisille asetetuissa rajoissa.

325   Hevosen kohtalo
(Lähde: Tyhmyyden ylistys, Erasmus Rotterdamilainen)

Hevosella on eräitä inhimillisiä ominaisuuksia, ja siksi sen osana on ollut joutua ihmisen palvelijaksi; niinpä sen on kannettava myös suuri osa hänen onnettomuuksien taakasta. Kilpa-ajoissa se usein juoksee itsensä hengiltä ikään kuin häviötä pelätessään, taistelukentillä voittoa ahnehtiessaan saa osuman ja suistuu yhdessä ratsumiehen kanssa kuolleena maahan.

Sivuutan tässä kokonaan piikkikuolaimet, raatelevat kannukset, talliksi nimitetyn vankilan, piiskansivallukset, kepiniskut, valjaat, ratsastajan painon eli lyhyesti kaikki sen katkeran orjuuden seuraukset, johon hevonen on itse alistunut, koska se urheiden sotasankareiden tavoin himoitsee mielipuolisesti saada kostaa viholliselleen.

Eikö ole ilman muuta selvää, että kaikista muista luontokappaleista viettävät onnellisinta elämää ne, jotka eivät ole minkään pakon alaisia ja noudattavat vain luonnon ohjausta.

324   Elämän eväät ja Stultitia-jumalattaren alamaiset
(Lähde: Tyhmyyden ylistys, Erasmus Rotterdamilainen)

Pyydän siis innokkaimpia pilkkaajia tarkoin harkitsemaan, kumpi on parempi vaihtoehto, jatkaa elämän juhlaa tyhmyyden turvin tai, kuten kansan sanontatapa kuuluu, etsiä lähin oksa ja pujottaa silmukka kaulaansa. Väitätte olevan häpeä, että ikäloput ukkonne ja akkanne elävät siten. Aivan oikein! Mutta nyt nämä minun hölmöläiseni joko itse eivät tajua häpeäänsä, tai jos tajuavat sen, osaavat helposti lohduttautua. Olisi tosi onnetonta, jos kivi putoaisi heidän päähänsä; mutta häpeä, herja, hävyttömyys ja moite loukkaavat vain jos ne kokee loukkaukseksi. Jos tämä tunne puuttuu, ei liioin asianomaiselle mitään pahaa. Mitä haittaa, vaikka koko maailma panettelisi sinua, jos sinä itse jakelisit itsellesi vain kiitosta. Mutta vain minä, Tyhmyys, kykenen kohottamaan sinut tälle täydellisyyden asteelle.

Mutta luulenpa kuulevani filosofien vastalausekarjahdukset. Onko, he huutavat, mitään sen surkeampaa kuin tyhmyyden herruus, joka merkitsee harhaa, petosta ja tietämättömyyttä! Erehdys; se merkitsee yksinkertaisesti ihmisenäoloa.

En alkuunkaan ymmärrä, miksi te soimaatte minun alamaisiani kurjimuksiksi, vaikka itse olette syntyneet, muovautuneet ja asettuneet asemiin aivan samalla tavalla kuin he ja yleensä kaikki ihmiset!

Erehtyminen merkitsee yksinkertaisesti ihmisenäoloa. Typerä ihminen ei ole yhtään sen onnettomampi kuin lukutaidoton hevonen, koska tyhmyys kuuluu ihmisluontoon. Ihmiselle on suotu tieteen ja taiteen harjoittamisen lahja, jotta voisi täydentää älyllään sen minkä luonto on jättänyt vajaaksi torkahtaessaan ihmisen huomenlahjoja jakaessaan.

Tieto ja taide ovat muiden ihmiselämän ruttotautien tavoin levinneet yli koko maailman. Tieteen keksijä, ihmisvihaaja Theuth ja hänen daimoninsa eli tietoviisaat jakelevat ympäriinsä vain oppinutta rihkamaa. Kuitenkin esimerkiksi mitä tietämättömämpi, uskaliaampi ja ripeämpi lääkäri on ammatissaan sitä arvostetumpi hän on. Kaikkein edullisimpia taitoja ovat ne, jotka liittyvät Tyhmyyteen. Aasien mielivallan varassa ovat niin pienet kuin suuret liiketoimet sekä riita-asioiden hoitamiset. Näiden asioiden parissa toimivien äveriäisyys kasvaa, kun taas teologi-parka saa järsiä papujaan ahtaassa luukussaan kirppujen ja luteiden keskellä.

Luonnon taiteellisesta teennäisyydestä vapaat aikaansaannokset menestyvät parhaiten.

323   Vanhat naiset
(Lähde: Tyhmyyden ylistys, Erasmus Rotterdamilainen, s.73)

Kerronpa jotain vielä hauskempaa. On myös rakastuneita akkoja, melkein käveleviä ruumiita, jotka tuntuvat vastikään astuneet ylös tuonelasta mätänevältä lihalta lemuten. Ja kuitenkin myös he etsivät edelleenkin elämän nautintoja yhtä kiimaisina kuin keväiset narttukoirat tai kreikkalaisen taruston pukit. Maksoi mitä maksoi, heidän on saatava käsiinsä joku Fao.

He tuhrivat alituiseen kasvonsa ties millä korealla värillä, he kurkistavat alinomaa peiliin, he ajelevat pois häpykarvansa ja näyttelevät kuihtuneita ryppyisiä rintojaan. He laulavat lemmenlauluja heikolla, narisevalla äänellään ja yleensä he tekevät kaikkensa pitääkseen sammuvan himonsa jatkuvasti vireänä. He ryypiskelevät nuorukaisten ja tanssivat nuorten neitojen laumassa, jopa kirjoittelevat rakkauskirjeitä.

Koko maailma tietystä nauraa heitä ja huutaa: Voi teitä narreja! Ja maailma on oikeassa. Mutta se huvittaa heitä itseäänkin, he jatkavat elämäänsä humussa ja sumussa ja nauttivat rajattomasti sen onnen makeudesta, jonka minä, yksin minä heille suon.

322   Vanhat miehet
(Lähde: Tyhmyyden ylistys, Erasmus Rotterdamilainen, s.73)

On ilmeisesti minun suopeuteni ansiota, että ikäkulujen ukkojen sallitaan juoksennella missä milloinkin, vaikka heissä tuskin on edes ihmisen näköä; kaljuina, kurttuisina, harmaina, hampaattomina he sammaltavat kaikenlaisia älyttömyyksiä. Tai lainatakseni Aristofaneen vielä osuvampaa ukon kuvausta
    "tuon rääsyisen, köyryn, surkean, hampaitta, kaljun valjun!
     Ja luulen, kautta taivaan, että esinahka puuttuu".

Mutta siitä he viis välittävät, he iloitsevat elämästä, jopa leikkivät nuorukaisia. Yksi värjää tukkansa, toinen peittää kaljunsa tekokuontalolla, kolmas lainaa tekohampaat vaikkapa lähimmältä sukulaiseltaan sialta, neljäs rakastuu kuolettavasti nuoreen neitoon ja kosiskelee häntä narrimaisemmin ja naurettavammin kuin yksikään nuorukainen.

Niinpä niin, nykyisin on tuiki tavallista, että vanha pattipolvi nai nuoren hempukan vaikkapa ilman myötäjäisiä; puutuu vain, että tästä tämmöisestä ryhdytään sepittämään ylistyslauluja. Tietenkään pikku rouva ei jakele antimiaan yksin ukonrähjälleen.

321   Esikuvana Stoalaisuus
(Lähde: Tyhmyyden ylistys, Erasmus Rotterdamilainen)

Miksi minun, Tyhmyyden, olisi oltava vaiti? Uskon tekeväni hyvän palveluksen, jos huudan avukseni Helikonin muusia, joihin runoilijat vetoavat ylimalkaan vain tyhjänpäiväisissä asioissa. Seisokaa rinnallani, te Juppiterin tyttäret, edes niin kauan että ennätän osoittaa, kuinka väistämättömästi tuo Viisaus, jota ylistetään kaiken onnellisuuden paaluvarustukseksi, on saavutettavissa vain minun, Tyhmyyden, opastuksella.

Ennen muuta on myönnettävä, että ainakin kaikki halut ja himot seuraavat Tyhmyyttä. Tyhmyyden ja Viisauden olennainen ero onkin juuri siinä, että ensiksi mainittu tunnustaa vain halut ja intohimot, jälkimmäinen sen sijaan vetoaa vain järkeen.

Sillä eivätkö stoalaiset halua pitää kaiken levottomuuden ja mielenliikutuksenviisaista yhtä loitolla kuin pahimmanlaatuisen sairauden? Siitä huolimatta on tunnustettava, etteivät intohimot tyydy ottamaan vain perämiehen paikkaa matkalla kohti viisauden satamaa, vaan myös muuttavat Hyveen edellyttämät velvollisuudet lukemattomiksi pistäviksi okaiksi, jotka kiihottavat tekemään hyvää. Tosin tämän kiistää jyrkästi arkkistoalainen Seneca, joka epää viisailta kaikki intohimot. Mutta näin tehdessään viisas lakkaa olemasta ihminen, hänestä sukeutuu uusi jumala, joka ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan elävä olento; tai selvemmin sanoen: hän on vain ihmisen muotoinen marmoripatsas, mykkä ja jäykkä ja täysin tunteeton.

Herrat stoalaiset iloitkoot mielensä mukaan tuosta viisaastaan ja rakastakoot häntä kenenkään kadehtimatta ja asuttakoot hänen kanssaan Platonin valtiota tai, jos pitävät parempana, Ideain valtiota ja Tantaloksen puutarhoja. Sillä kukapa ei haluaisi paeta sellaista olentoa kuin kummitusta tai hirviötä, kuka ei tuntisi pelkoa sellaisen luomuksen edessä, jonka mieli on aina mykkä, jonka sydämessä ei liiku minkäänlainen intohimo, jota sääli ja myötätunto koskettavat yhtä paljon kuin "piikiven pintaa tai kalliopaasia Marpesian".

Mikään ei jää häneltä huomaamatta, hän ei erehdy koskaan, vaan Lynkeuksen tavoin näkee kaikkien lävitse; hän punnitsee jokaisen asian armottoman tarkoin, tietää kaiken, on tyytyväinen vain itseensä, pitää vain itseään rikkaana, katsoo itsensä maailman ainoaksi kuninkaaksi ja vapaaksi mieheksi. Lyhyesti, hän uskoo olevansa yksin kaikki, mutta on ainoa, joka niin uskoo. Ystävistä hän ei yleensä piittaa ollenkaan eikä hänellä niitä olekaan; hän jopa pilkkaa törkeästi jumalia, lopuksi hän väittää, että kaikki mitä maailmassa tapahtuu on typerää ja höperöä ja ansaitsee vain naurua.

Tässä sellaisen olennon kuva, joka haluaa käydä täydellisesti viisaasta. Sanokaapa nyt minulle, tehkää hyvin, että jos jokin asia olisi ratkaistava äänestyksellä, mikä kaupunki kenties haluaisi valita tuollaisen ihmisen hallitusmiehekseen, mikä armeija huutaa hänet ylipäällikökseen. Kuka nainen haluaisi tuollaisen luomuksen miehekseen, kuka pitoisäntä tuollaisen filosofin kestivieraakseen, kuka palvelija tuollaisen ärmätin isännäkseen?

Kuka ei mieluummin haluaisi etsiä alhaissäätyisempien hölmöjen joukosta jonkun houkkion, joka itse hölmönä osaa komentaa ja totella tyhmyreitä, joka on samoin tuntevien eli melkein kaikkien ihmisten makuun. Hän käyttäytyy somasti vaimoaan ja kohteliaasti ystävään kohtaan, on seurallinen pidoissa ja avulias ihmisten joukossa. Lyhyesti sanoen hän ilmoittaa: olen ihminen eikä mikään inhimillinen ole minulle vierasta. No niin, minulle on ollut jo kylliksi harmia tuosta yrmeästä viisaasta, siksi haluan ryhtyä puhumaan elämän valoisista puolista.

320   Tapanintanssit
Pistäydyin sunnuntaina Wanhan tanssikellarissa Helsingissä. Siinä nyt ei mitään sen ihmeellisempää, kun soittajana oli mielestäni maan paras tanssiorkesteri eli Martti Metsäketo - kyllä, kyllä - siis Tommin isä pumppuineen. Siinä kytätessäni ja vaaniessani, kenen kimppuun hyökkäisin hyvän musiikin innoittamana, pöytääni tunki heti ensimmäisen pyyntöni jälkeen tuttu kaveri. Mitatessani miestä päästä jalkoihin tein pakollisen kysymyksen "Miten menee?", kun en ollut nähnyt miestä kuukausiin ja kun hänellä oli tavalliset pakkasjalkineet jalassa, mitä tanssihulluilla ei näe tällaisissa paikoissa. "Olin neljä kuukautta tanssilakossa, mutta nyt repsahdin toisen kerran ja tulin suoraan Kuopion junalta tänne."

Kertoili siinä, että syksyn aikana pinna oli töissä pikku hiljaa tämän lakkoilun seurauksena kiristynyt ja työkaveritkin ovat alkaneet tästä huomauttelemaan. Hän oli tuolloin päättänyt lopettaa tansseissa ravaamisen ainakin joksikin aikaa, kun alkoi epäilemään tulleensa tanssiriippuvaiseksi. Vahvasti olimme sitä mieltä, että pahempiakin addiktioita maailmasta löytyy, mutta ääripäitä pitäisi aina välttää.

Siinä hän sitten tämän tästä kävi sukkasillaan hiipimässä parketilla ja omastatunnosta häneltä näytti täysin kolkutin tipahtaneen, kun ainakaan ulospäin ei tuntunut kovin vaivautuneelta. Pidin hänelle tuon tuosta katkeilleen luennon, kuinka sylitanssissa aivoissa vapautuu mm. oksitosiinia eli rakkaushormonia, joka alentaa CRH:n eli ahdistushormonin tasoa ja tällöin mielen valtaa rauhallinen hyvänolon tunne. Totesi vain lakonisesti, että niin tuntuu tekevän ja meni taas.

319   Tyhmyys. Rouva Stultitia
Hän on asettanut orvon järjen vastapinoksi kaksi pelottavaa tyrannia, nimittäin Vihan, joka valtikoi sydäntä, tuota kaiken elämän lähdettä, sekä irstaan Himon, joka niin paljon säätelee epäjalojen ruumiinosien toimintaa. Se taas, missä määrin Järki kykenee pitämään puoliaan näitä tyranneja vastaan, osoittaa riittävästi ihmiselämän normaali meno. Järki saarnaa äänensä käheäksi paheita vastaan ja pauhaa siveellisen kunnon puolesta. Mutta siihen sen valta päättyykin.

Sen sijaan nuo kaksi muuta viskaavat silmukan isäntänsä kaulan ympärille ja tukahduttavat hänen äänensä inhottavalla kiljunnallaan, kunnes järki väsähtäneenä luovuttaa kentän heidän haltuunsa ja antaa kahlita itsensä.

Koska mies kuitenkin on syntynyt julkisten tehtävien hoitamista ja johtamista varten, ja niin ollen hänen vähäistä järkeään on hieman kartutettava, Jupiter on tätä epäkohtaa parhaansa mukaan kohentaakseen kysynyt tässä kuten monessa muussakin asiassa minulta neuvoa. Tuota pikaa tein hänelle arvoiseni ehdotuksen. "Anna hänelle nainen", sanoin. "Tosin nainen on typerä ja hassaava luontokappale, mutta hänen mielensä on lempeä ja rakastettava, ja hoitaessaan miehensä taloutta hän luontaisella typeryydellään voi lieventää miehen huolia ja keventää hänen harmejaan".

Esittäessään epäröivän kysymyksen, onko nainen sijoitettava järkevien vai järjettömien olentoja luokaan, Platon ilmeisesti halusi vain tähdentää tämän sukupuolen silmiinpistävää typeryyttä. Itse asiassa hupsuus on naisille niin tyypillistä, että ne heistä, jotka haluavat käydä viisaista, vain kaksinkertaistavat typeryytensä, aivan samoin kuin jos härkä haluttaisiin vastoin sen koko luontoa voidella samalla öljyllä, jota painijat käyttävät.

Sillä semmoinen, joka vastoin taipumuksiaan kaunistaa itsensä hyveen voiteilla ja yrittää peittää oikean olemuksensa, päätyy vain siihen, että näyttää kaksinkerroin paheellisemmalta. Kreikkalainen toteamus "Apina pysyy apinana, vaikka pukeutuisi purppuraan" sisältää paljon elämänviisautta. Niin myös nainen pysyy aina naisena, siis hupakkona, vaikka naamioisi itsensä miten tahansa.

En tosin usko kauniimpaa sukupuolta niin tyhmäksi, että minun mielipiteeni sen tyhmyydestä sitä närkästyttäisivät, minun joka itse olen nainen ja Stultitia (Tyhmyys). Sillä punnitessaan oikeuden ja kohtuuden mukaan näitä asioita naisen on kiittäminen juuri tätä tyhmyyttä siitä, että ne ovat monessa suhteessa miehiä onnellisempia. Sillä ensiksikin naisilla on etunaan kauneutensa, jonka he voivat lukea täydellä syyllä tärkeimmäksi kaikista, sillä sen suloisella tyrannialla he hallitsevat julmintakin tyrannia. Sen sijaan miehen olemuksessa on jotakin pelottavaa: karkea iho, tiuha parta, ennenaikaiset vanhuuden merkit; kaikki hänen ikävän viisautensa tulosta.

Toisin ovat naiset, joilla aina on sileät posket, sulokas ääni, pehmeä iho; ikään kuin heidän elämänsä olisi ikuista nuoruuden jäljittelyä. Ja onko heille mikään tärkeämpää kuin miesten miellyttäminen kaikin mahdollisin keinoin. Eikö juuri tämä ole kaikkien kasvovoiteiden, kaikkien kampausten, kaikkien maalien, kaikkien silmä- ja ihovoiteiden, kaikkien simsettien ja pinsettien, hajusteiden ja mehusteiden ja monen muun taidelajin ainoa tarkoitus?

Kaivataanko vielä selvempää todistusta siitä, että naisen valta miehiin perustuu juuri tyhmyyteen. Totta tosiaan, on tuskin sellaista seikkaa, joka ei olisi tässä tarkoituksessa naisille sallittu, ja mikäpä muu vaikutin kuin hekuma, mikäpä muu tekijä kuin tyhmyys heitä johtaa ja houkuttelee. Tätä totuutta ei voi kiistää yksikään, joka on pannut merkille, millaista pötyä mies päästää suustaan naisen seurassa ja kuinka kehnoja sukkeluuksia hän viljelee halutessaan päästä nattimaan hekuman kylvöstä.

Tällä tavoin olen osoittanut, mikä on elämänilon tärkein ja syvin lähde. Myönnän silti, että eräät ihmiset, eritoten sellaiset ukot, joille kilistely on silittelyä mieluisampaa, näkevät putelissa kaiken hekumanhuipun. Jätän kuitenkin harkittavaksenne, tuntuuko ateria ilman naisseuraa yleensä houkuttelevalta ja ajattelemisen arvoiselta, totean vain, että ellei ateriaa höystä tyhmyys, siitä puuttuu hienoin mauste.

Tämä on niin totta, että ellei kukaan pöytäseurueesta kykene loihtimaan aidolla tai teeskennellyllä TYHMYYDELLÄ ilmoille iloa ja naurua, meidän on palkattava joku tyhmyri tai esittävä huvittava norkoilija karkottamaan kaskuillaan ja pilapuheillaan pöydän ympärillä vallitseva kaamea ja painostava hiljaisuus. Sillä mitä hyödyttää ahtaa vatsaansa mitä nautittavampia ja valikoiduimpia herkkuja, ellei silmiä ja korvia, mieltä ja sydäntä samalla ravitse leikki, ilo ja hyväntuulisuus.

(Lähde: Tyhmyyden ylistys, Erasmus Rotterdamilainen)

318   Valaistuneet eli illuminatit
Illuminaattien synnyn katsotaan joidenkin mielestä tapahtuneen vuosina 1632-1633, jolloin ryhmä tiedemiehiä päätti taistella kaiken tieteellisen kehityksen tulppaa eli Vatikaania vastaan ja samalla kostaa katoliselle kirkolle Galileon vainon. Kuitenkin vasta 1.4.1776 Baijerista - ei Italiasta - löytyy ensimmäinen dokumentti kyseisen järjestön perustamisesta. Hallisijat ja kirkko pitivät illuminaattien ajatuksia valtansa uhkana. Englannissa oli perustettu 1717 vapaamuurarit ja niiden ensimmäiset loosit 1726 Ranskaan ja Italiaan. Preussin Fredrik II innokas vapaamuurari,

Uskonpuhdistuksen jälkeen Etelä-Saksa oli edelleen jesuiittojen tiukasti kontrolloima ja sensuroima. Baijerin älymystö koki tilanteen kehityksen esteeksi ja siitä joukosta erottui voimahahmoksi AdamWeishaupt. Hän oli syntynyt 4.2.1748, kävi jesuiittakoulun, mutta vapaamielisen isoisänsä, Ingolstadtin paronin kirjaston ansiosta perehtyi ranskalaisten filosofien maallistuneisiin ajatuksiin. Weishaupt liittyi 1774 erääseen vapaamuurarilahkoon, mutta erosi siitä 1776 ja perusti oman 5-jäsenisen yhdistyksensä, illuminaatit, jonka jäsenet käyttivät salanimiä. Esimerkiksi Weishaupt oli Spartacus. Eräänä tarkoituksena oli luennoida ylioppilaille kirkon kieltämiä kirjoituksia. Weishaupt, Ingolstadtin yliopiston ensimmäinen kirkko-oikeuden professori, joka ei ollut jesuiitta eikä teologi, organisoi yhdistyksensä jesuiittain hierarkian ja vapaamuurarien oppien tapaan.

Illuminaatit olivat kirkonvastaisia radikaaleja, jotka halusivat kukistaa monarkiat Euroopasta toisin kuin vapaamuurarit, jotka eivät halunneet väkivaltaista uskonnollista tai poliittista muutosta. Pääasiassa molemmat järjestöt ammensivat ajattelunsa pythagorismista, ja mitran kultista.

Weishaupt sai vuonna 1780 Adolf F. F. Ludwigista, Kniggen paronista suojelijan ja rahoittajan. Järjestö levisi Euroopan eri maihin ja parhaimmillaan siinä lasketaan olleen 2000 - 3000 jäsentä, mm. Goethe ja Herder. Vuonna 1783 illuminaatit olivat suuruutensa huipulla. Kniggen paroni tympääntyi Weishauptin tyrannimaiseen johtamiseen ja samaan aikaan kirkko ja siviilihallinto päättivät hyökätä vapaamuurarien ja illuminaattien kimppuun. Vaaliryhtinas Karl Theodor antoi vuonna 1784 ensimmäiset asetukset hallituksen vastaisen toiminnan ehkäisemiseksi. Vuonna 1787 tuli tiukin asetus, jonka mukaan kuulumien illuminaatteihin rangaistiin kuolemantuomilla. Paavi tuomitsi ja inkvisitio täydensi illuminaattien tuhoamista. Käytännössä armonisku tuli vuonna 1786, kun poliisi pidätti Xavier Zwackin, joka oli yksi johtohenkilöistä. Weishaupt pakeni Keski-Saksaan Gothan kaupunkiin vuonna 1787 ja keskittyi kirjoittamaan filosofisia ajatuksiaan. Ranskan vallankumous puhkesi vuonna 1789 ja se hautasi alleen myös illuminaatit. Weishaupt kuoli 18.11.1830 ja niin fyysisesti illuminaatit siirtyivät lopullisesti historiaan.

317   Nobelin rauhanpalkinto
Eräs, joka jäi nuolemaan näppejään eikä yltänyt kuin rauhanpalkinnon ehdokkaaksi, oli Adolf Hitler. Ruotsalaiset nimittäin ehdottivat 27.1.1939 hänelle Nobelin rauhanpalkintoa. Aivan kuin haiskahtaisi politiikalta. Hitler selvitteli 31.1.1939 valtiopäivillä "Saksan juutalaisongelman ratkaisua".

Kiinalainen jäi saapumatta 2010 palkintojuhliin viranomaisten tahdon mukaisesti. Kiina syytti, että kyseinen palkinto on puhtaasti länsimaista vehkeilyä rauharakastavaa valtiota kohtaan. Tässä Kiina on varmaan oikeassa. Samaa väittivät joku vuosi sitten venäläiset, mutta pienemmällä suulla.

316   Brändityöryhmän satoa
Piti kommentoida Kaija Irmeli Olin-Arvolan "Tavallinen ihminen on - tavallinen" -jutun lausetta "Jos ryhmän 20 arvovaltaista jäsentä olisi kahden vuoden ajan tosissaan miettinyt, mistä suuri huostaan otettujen lasten määrä kertoo, ehkä tulos olisi ollut yhtä tärkeä kuin se, että juodaan järvivettä ja syödään särkiherkkuja", mutta mopo karkasi taas käsistä kauas pusikkoon, joten pitänee laittaa omakseen.

Tässä ollaan kokolailla asian ytimessä. Näissä blogeissa itse en ole käsitellyt silkkihansikkain eliitti- ja huippukulttuureja, joita edustavat mm. ooppera ja kilpaurheilu. Nyt tuetaan verovaroin vain mediaan sopivaa kulttuuria. Nuorempi väki bilettää sitten viinan voimalla, kun vaihtoehtoja mielen virkistämiseen ei julkisesti tuoda esiin. Tämä viinan ja mielialalääkkeiden käyttö mielialahoitoon on vähän kuin pakkasella housuihinsa laskisi.

Noin sata vuotta sitten syntyi voimakas raittiusliikeinnostus. varmaan tarpeeseen. Sieltä kumpusivat lavatanssiharrastus ja harrastusteatterit, jotka olivat tavalliselle ihmiselle tärkeitä ja terveitä mielialan kohottajia. Kun radio tappoi tanssimusiikin, hävisivät kyliltä myös tanssilavat sekä seurojen- ja työväentalot.

Yläluokka, johon myös päättäjät luen, hyljeksii tavallisen ihmisen tervettä mielialan kohottamista. Esimerkiksi jo pelkästään valtio tukee jokaista kansallisoopperan lippua 160 €:lla, mutta verottaa tavallista tanssilippua eikä ohjaa mitään tukia tälle kulttuurisaralle. Hyvänä esimerkkinä päättäjien asenteesta on tapaus Pekka Niska. Hän yritti tosissaan rakentaa tanssipaikkaa ensin Vantaalle ja sitten Helsinkiin. Molemmat hankkeet torpattiin ylimielisten päättäjien tahallisilla vitkutteluilla. Nyt tämä herrasmies toipuu virkamiestaisteluiden aiheuttamasta ylirasituksesta, joka johti sairauskohtaukseen.

Jonkun vahvan päättäjän pitäisi havahtua siihen, että tavallinen kansa tarvitsee muutakin kulttuuria kuin jazzia tai sinfoniaa. Panostaminen lavatanssiin olisi ehkä vaikuttavuuden näkökulmasta tehokkain muoto pitää kansan mielialaa yllä tietenkin järvivettä ja särkiä unohtamatta.

315   Hetken helpotus
Image 10/2010 s. 64-74, Pekka Hiltusen kirjoitusta harsien lainaten:
"Psykologian professori Irving Kirsch työryhmineen päätyi vuonna 2008 siihen tuloksen, että masennuslääkkeet ovat pelkkä kupla. Niillä ei ole sellaista vaikutusta kuin yleensä luullaan. Työryhmällä oli käytettävissään lääketehtaiden tutkimukset ja he testasivat 5133 potilaalla masennuslääkkeiden ja lumelääkkeiden (plasebojen) vaikutuksia. Masennuksen vakavuutta arvioidaan pistein siten, että pisteitä saa hyvinvoiva 0 - 7, lievästi masentunut 8 - 16, keskivaikeasti 17 - 24 ja siitä 25 - 51 vakavasti masentuneet. Lääkkeet alensivat masennusta keskimääri 9,6 pistettä ja lumelääkkeet 7,8 pistettä. Ero on 1,8 pistettä. Potilas voi saada arvioinnissa 6 masennuspistettä siitä, että kertoo nukkuvansa huonosti tai 2 masennuspistettä jos vaikuttaa hermostuneelta.

Kun uutiset plaseboista julkaistiin Britanniassa, moni lääkäri siellä lakkasi suosimasta lääkehoitoa.

Toinen amerikkalainen tutkimusryhmä totesi saman: lääkkeillä ei näy lievissä ja keskivaikeissa masennuksissa olevan plaseboita suurempia vaikutuksia. Suomessa asiasta oli vain pikku-uutinen. Vallitsee hyytävä hiljaisuus.

Lääkärit uskovat lääkkeiden toimivan masennukseen, mutta toimiiko niissä vain lumevaikutus?

Suurta osaa lääkkeille kielteisistä tutkimuksista ei koskaan julkisteta. Lääkeyhtiöt salaavat ne.

Pitäisikö masennuksen hoito-ohjeita muuttaa vähemmän lääkkeitä suosiviksi?

Plasebojen voiman valjastaminen hoitokäyttöön on tutkimaton sarka.

314   Kosketus
Äidin hellä syli ja lempeä silitys rauhoittaa yleensä äkäisimmänkin pikkulapsen. Jeesus paranteli aikoinaan ihmisiä koskettamalla. Äiti Ammanin ihmeenä on parantava halaus silityksineen.

Esimerkiksi tango on sylitanssi, jota tanssilavoilla edelleen paljon harrastetaan, on edellä mainittujen kosketushoitojen eräs ilmentymä. On harvoja tilanteita, joissa pääsee koskettelemaan vierasta, vastakkaista sukupuolta olevaa ihmistä siten, että se olisi yleisesti hyväksyttyä. Sylitanssi tekee tästä poikkeuksen, tietenkin tanssietiketin sallimissa rajoissa.

Turhaan ei lavatanssia Suomen rajojen ulkopuolella nimitetä sosiaalitanssiksi. Vakaa käsitykseni lienee, että kilpatanssi on äärettömän kaukana lavatanssista. Siten esimerkiksi viime aikoina tv:ssa esitetyillä tanssikilpailuilla ei ole mitään tekemistä varsinaisen lavatanssin kanssa. Hokemani onkin ollut, että kilpailu pilaa tanssin nautinnon ja tarkoituksen.

Lavatanssissa jokainen saa olla pääosan esittäjä ja aina kahden kappaleen jälkeen jokainen on kisan voittaja eikä tarvitse kuunnella typerien tuomareiden käsikirjoitettuja arvosteluja, joiden ainoana tarkoituksena on kalastella kalliita puhelinääniä.

313   Hetken helpotus
Psyyken hoidossa on tapana yrittää katkaista negatiiviset ajatukset alussa vaikka vain hetkeksi ja siitä sitten pikku hiljaa häivyttää ne kokonaan.

Viina on tunnettu konsti, mutta sillä on kiusalliset sivuvaikutuksensa ainakin pitkäaikaisessa "hoidossa". Meditaatio eräs hyvä keino mielen itsehoidossa. Samoin on todettu, että aivot ja hengitys toimivat vastaavalla tavalla myös sylitanssissa kuten esimerkiksi tangossa.

Kaksi kappaletta tangoa vie viideksi minuutiksi ajatukset pois arkisista huolista. Tanssin aikana pääsee tuntemaan parin läheisyyden ja kosketuksen ja siinä sivussa on keskityttävä mm. pariin, askellukseen, väistelyyn ja musiikkiin, samalla negatiiviset ajatukset pysyvät taka-alalla. Siinä pystyy osoittamaan itselleen, että pystyy hallitsemaan negatiivisia ja ahdistavia ajatuksiaan ainakin hetken ja vastaavan hetken voi toistaa uudestaan ja uudestaan.

Kyynisyyteen taipuvaiseen tapaani lirahti mieleeni, että tanssiterapia on liian halpa itsehoitomuoto lääkärikunnalle, joten siltä suunnalta on turha odottaa puoltavaa lausuntoa lavatanssille. Vaikka eipä silti ei psykologi ole kovinkaan harvinainen lintu tanssilavoilla.

312   Koskenranta 5.12.10 Hurma ja MMto
Keliä, parkkipaikan puutetta ja liukasta lattiaa uhmaten piti työntyä paikkaan, jonka katuosite kantaa Kustaa Vaasan ensimmäisen vaimon nimeä. Tansseja edelsivät talon tarjoamat kolmen tunnin tanssikurssit, jotka näyttivät olevan kovin suosittuja.

Hurma aloitti virallisen puolen. Kyseinen nuori orkesteri oli neljättä kertaa keikalla ja minulle ensi tuttavuus. Intoa puhkuivat kovasti ainakin päätellen siitä, mikä oli laitteiden äänenvoimakkuus. Noin asiantuntemattomana ilman omantunnontuskia väittäisin, että poikien musiikin tanssillisuus siitä vielä ainakin aavistuksen kohenee ennen kuin ovat valtakunnan ykkösbändi tanssimusiikin alalla. Onnea ja menestystä Hurmalle!

Toisena orkesterina oli Martti Metsäkedon tanssiorkesteri, jonka soitto Hurmaan nähden oli minun korvissani koko lailla erilaista. Myös omat askelmerkkini osuivat näiden smokkiherrojen musiikkiin omasta mielestäni paljon sutjakkaammin.

Hyviä juoruja oli kahviossa tarjolla runsaasti, mutta Hurman kovaääninen musiikki esti minut niitä kuulemasta enkä viitsinyt joka sanan jälkeen karjua että mitä!

311   Lavatanssin perusaskelaskellusta
Tunnollisena kirjoitan muistiin omalla salakirjoituksellani kotiin päästyäni kuviot, joita tunnilla on käyty. Yhdelle sivulle mahtuu vähintään neljä eri tanssia. Kahdeksas kouluvihko (A5) on nyt menossa. Ei tule mieleenikään edes yrittää hiukankin vieraamman kanssa muuta kuin perusaskelta.

Lähes kaikkien lavatanssien perusaskeleen opettelu lajityypillisesti on sen verran kova juttu, että siinä riittää puuhastelua muutamaksi vuodeksi lajia kohti. Pelkkää perusaskel riittää piiiitkälle.

Olen soveltanut tanssiin entisen esimieheni neuvoa koskien käyttäytymistä korkeiden työvierailujen yhteydessä. Pukeutuminen: mahdollisimman tumma puku ja mahdollisimman valkoinen paita. Syöminen: ne jotka eivät tiedä miten syödään, olkoot syömättä, ja ne jotka tietävät miten syödään, syökööt miten tahtovat. Eli kun tansseissa ei näytä ettei osaa, voi tanssia miten tykkää ja hyvältä tuntuu.

310   Nysse tuli ..
.. tehtyä; kävin Tampere-talossa. Turkulainen Esa Pasa ja Sointu-orkesteri huolehtivat Sorsasalin tanssimusiikista. Tosin ensin piti suuressa salissa kärvistellä pari tuntia kuunnellen Linnun johtaman Tampereen Filharmonian säestyksellä tapahtuvaa karaokea, jossa laulajina olivat Matti Salminen, Pauliina Linnosaari ja Ville Rusanen. Lähinnä laulelivat Verdin, Mozartin, Madetojan, Kilpisen, Sibeliuksen ja Merikannon säveltämiä iskelmiä tai jotain vastaavia, ei kuitenkaan tanssittavaa. Sanoista en saanut selvää, kun valtaosa oli ulkomaankielistä. Samalla tuli kuitattua valtiolta 103 €/hlö eli määrä, jonka Tampereen filarmonia saa tukea lippua kohti.

Tanssisalin puolella tuttuja en pannut merkille kuin yhden pariskunnan. Itseäni en kokenut porukassa liian vanhaksi ja Sointu soitteli ikärakenteelle sopivaa musiikkia. Rumbaa ja cha-chaata ei tietenkään soitettu, mutta harva niitä osasi edes kaivata. Kumma kyllä erittäin nopeaa sambaa tuli useampikin pari. Kun otti periaatteella tahti/askel, niin hyvin osui askellus kohdalle eikä sitä kukaan näyttänyt panevan pahakseen. Humpan ja suomalaisen tangon kiintiöt tulivat täyteen vähäksi aikaa, joten siltä osin tanssinnälkä on tyydytetty. Pitänee illalla mennä tyydyttämään muita tanssilajeja kossun voimalla (Koskenranta).

Vaikka kaikki sen tietävät, niin toistettakoon kuitenkin, että Esa Pasa on Matti Salmisen taiteilijanimi siltä ajalta, kun hän nuorena lauloi tanssiorkestereissa.

309   Oopiumia Oopperasta
Erään valtakunnallisen päälehden kulttuurisivulla oli joku päivä sitten ansiokas selvitys valtion avustuksista erilaisiin kulttuurikohteisiin.

Pääsylippua kohti laskettuna kalliimmaksi tuli perinteiseen tapaan ooppera, jossa noin 260 000 kävijää kuittasivat kukin 160 € tuen. Tästä laskelmasta puuttuvat oopperatalon investointikustannukset, jotka laskutavasta riippuen ovat noin 50 - 100 € lippua kohti.

Arvoisan presidenttimme mieliharrastus jazz saa konsertteihin tukea 110 €/lippu. Teatterit tulevat jälkijunassa - niiden tuki on kahta puolta 50 €/lippu.

En ole nähnyt missään selvityksiä, kuinka paljon tavallisen kansan kulttuuriharrastus - lavatanssi saa tukea yhtä pääsylippua kohti. Lavatanssilla kun nähdäkseni on kansanterveyttä selvästi suurempi tervehdyttävä (vast.) vaikutus, kuin pienen eliitin intohimojen tyydyttämisestä koituvat hyödyt maallemme.

308   Prostituutio, kommentti 2.12.10 US /Pekka Lampelto
Kun menemme ajassa 600 vuotta taaksepäin, ammattikuntalaitos, korporaatiot, oli tunkeutunut täydellisesti läpi koko eurooppalaisen yhteiskunnan. Virallisen luvan saaneet väärinpelaajat edusti erästä ääripäätä ja toista sulottaret, jotka nauttivat laajaa yhteiskunnallista arvonantoa. Ruhtinaiden vastaanotoille he ilmestyivät järjestäytyneenä korporaationa ja he kontrolloivat ankarasti nurkkakaupustelijattaria kuten palvelijattaria, tarjoilijattaria ja porvaristyttärien luvatonta toimintaa. Erityisen raskaita syytöksiä he kohdistivat nunnaluostarien epäpuhdasta kilpailua kohtaan. Ylimalkaan silloisessa kielenkäytössä sanat nunna ja portto olivat synonyymejä. Kuten "huorailee kuin karmeliitta" sanonnasta on asia luettavissa.

Paavin käskystä eräässä nunnaluostarissa pantiin toimeen siveystarkastus. Tarkastajan oli pakko merkitä raporttiin, että oli tavannut melkein kaikki nunnat siunatussa tilassa. Myöskin miesluostarit olivat orgioitten tyyssijoja, ja homoseksuaalisuus oli laajalle levinnyt.

Jatkokommenttini: Työ- ym. turvallisuutta
Jokaisessa kaupungissa 1400-luvulla oli "naistaloja" eli ilotaloja. Yleensä maistraatti oli kieltänyt ottamasta taloon tyttöjä, joilla ei ollut rintoja. Kaikesta päätellen ei siis ollut tavatonta tuoda lapsia bordelliin. Myöskään 12-14 nuorempia poikia ei saanut päästää naistaloon vieraiksi, mutta tavallista oli, että naidut naiset kävivät niissä melko usein - ilmeisesti pienet sivutulot mielessään.

307   Talvivaara, kommentti 2.12.10 US /Reijo Tossavainen
Siitä on yli 30 vuotta, kun menin Sotkamoon ensimmäiseen työpaikkaani valmiina kaivosinsinöörinä. Talvivaaran valtausoikeudet kuuluivat silloin tälle yritykselle. Tosin haikailimme tulenkestävissä tuotteissa käytetyn magnesiitin perään. Mustaliuske muodostui tälle kompastuskiveksi, mutta nikkelin sivutuotteena tiedettiin antavan pientä piristystä bisnikselle.

Oikeudet vaihtoivat omistajaa vuosien saatossa useampaankin kertaan, mutta vasta Pekka Perän oivallukset ja luja tahto tekivät Talvivaarasta kaivoksen. Lämpimät onnittelut siitä.

Ehkä on hyvä vilkaista kartta ja katsoa kaivosalueen ja Vuokatin etäisyyksiä samalla kun arvostellaan kaivostoimintaa tunteikkaasti. Käsittääkseni se säteilevä uraani on säteillyt maan alta jo pitkään ja jos sitä viedään sieltä pois, niin minun käsitykseni mukaan säteilyn määrä ei siitä ainakaan kasva. No ehkä tämä asia ei aivan näin suoraviivaista ole, mutta väitän, että yhtä fiksua ajattelua kuitenkin kuin vastustajiltakin tällä hetkellä.

306   Tanssi ennaltaehkäisijänä, kommentti 2.12.10 US /Arja Karhuvaara
Käy lämmin henkäys ain' mielessäin, kun puhutaan tai tehdään jotain ennalta ehkäisevän työterveyshuollon alalla. Eräs parhaimmista lähtökohdista on läpi koko työuran oleva iloinen ja terve mieli, josta stressi, ahdistus ja masennus pidetään loitolla. Se ei ole käskytysasia. Eräs käyttämätön reservi on tanssiharrastus. Tässä tarkoitan lavatanssia, paritanssia tai sylitanssia. miksi sitä sitten kutsutaankin.

Tanssin jumalattaren, Terpsicoren, nimi suomeksi tarkoittaa kutakuinkin: "se joka valaisee sydäntä ja tekee sen olon mukavaksi." Säännöllinen tanssi on terapiaa, joka soveltuu massojen tervehdyttämiseen tai ainakin ajatuksen irrottamiseen edes hetkeksi arkisista huolista, jolloin päivittäisistä haasteista ei pääse syntymään liian suuria möykkyjä korvien väliin. Tanssin ennalta ehkäiseviä vaikutuksia erinäisiin vaivoihin voi vain arvailla. Tietenkään ei ole lääke- ja lääkäriyritysten etujen mukaista ennaltaehkäistä sairauksia, koska niiden mukaan sairauksia pitää hoitaa ei eliminoida ja synnyttää lisää uusia.

Tutkittu on, että tiiviissä syleilyssä, kuten esimerkiksi tangossa yleensä tehdään, aivoissa vapautuu oksitosiinia eli rakkaushormonia, joka alentaa CRH:n eli ahdistushormonin tasoa ja tällöin mielen valtaa rauhallinen hyvänolon tunne, kuten tapahtuu kahden rakastavaisen kuherrellessa keskenään. Äideille tuttu "rakkaushormoni" vaikuttaa aivoissa pitkään.

Onnea, menestystä ja laajakatseisuutta viimeistään silloin, kun lain saatteeksi valmistellaan asetusta.

305   Mr. Vertigo
Kaupungille en vahingossakaan mene katseleman näyteikkunoita vaan ihmisiä, jotka katselevat tai ovat katselevinaan näyteikkunoita (vast.). Kansallisteatterissa pyörii Paul Austerin romaaniin perustuva näytelmä Mr Vertigo. Tuli katsottua eilen maanantaina, kun kotiristi oli liput hankkinut. Väliajalla olimme kahvion alapuolella olevalla lähes autiolla käytävällä. Loihin lausumahan, että mennäänpä ylös katsomaan ihmisiä. Siinä me sitten pällistelimme toinen upeita seinätauluja ja toinen ihmisiä.

Näytelmän ensimmäinen puoli oli minusta paikkapaikoin melko hauska, mutta loppu oli turhan pitkäveteinen ja vähäsisältöinen. Kuvaavaa oli, että orkesteri soitteli liian monta minuuttia jotain pitkäveteistä puolisurullista nuotitusta. En jaksanut plaksuttaa, kun en siitä tykännyt. Näytös päättyi siihen, että porukka tungettiin pienelle alueelle näyttämöllä. Lisäsi se sosiaalista läheisyyttä. Kaikki eivät tuntuneet pitävän, minua se ei ainakaan säväyttänyt. Näyttelijät olivat todella hyviä, mikä vähän pelasti näytelmää.

Teatterikäyntien parasta antia minulle on ihmisten seuraaminen ennen näytöksen alkua ja väliajalla. Kaikkiin on tarttunut ripaus näyttelemistä ja jonkinasteinen ramppikuume. Se jotenkin sähköistää ilmapiiriä. Tansseissa on vähän sama juttu. Jokainen on tavalla tai toisella pääosan esittäjä. Näin upeasti minä tanssin. Näin upeasti minä vien. Näin upeasti minä seuraan. Näin upea olen. Persoonapronomini voi vaihdella, mutta meininki on pitkälti tämän sorttista.

Varsin selvästi tämä ilmenee pariskuntien kohdalla. Miksi mennä tanssipaikalle tungokseen, jos kotona voisi poksauttaa samppakaljan, pyöräyttää matot rullalle ja pistää mukavat tanssilevyt soimaan. Tanssipaikalla yleensä on liikaa kaiken karvaista väkeä, huono orkesteri tai lattia, kahvion kahvi laihaa ja kylmää sekä pullat kolisevat kuivuuttaan. Mutta sinne sitä vaan änketään tekemään itseään tykö ja katsomaan muita ihmisiä. Se on yksi sosiaalinen piirre meissä tai ainakin minussa.


PS. Tähän lisäyksenä sopinee pieni tarina eriasteista dementiaa sairastavien tanssiterapiatunnilta. Ensimmäiselle tunnille potilaat tulivat verkkareissa ja kumitossuissa niin kuin aerobikkiin. Parin kolmen tunnin jälkeen porukka oli pukeutunut juhlavetimiin: miehillä prässätyt housut ja plankatut kengät sekä naisilla pitkät hameet ja täysi meikki naamalla. Jonkun mielestä tässä on kyse turhamaisuudesta, mutta itse panisin päällimmäiseksi sosiaalisen vietin toteuttamisen tanssin avulla.

304   Keskustalo (Karhula), la 27.11.10, MMto
Internet kertoo: "Keskustalo sijaitsee Kotkan Karhulassa, aivan vesitornin juurella. Meille on helppo löytää .. Pieniä, lämminhenkisiä, kunnon parketilla varustettuja tanssisaleja, kuten meillä, on enää harvassa, .. " Internet sen sijaan ei kertonut minulle vesitornin tai Keskustalon osoitetta, siksi hätäisenä ajoin väärälle puolelle päätietä. Onneksi vesitorni jostakin kaukaa pilkisti talojen välistä, joten suuntasin pirssin nokan tien pohjoispuolelle. Eipä silti, jos mistä tahansa ohjeesta löytyy sana helppo, on syytä herkistyä ja "poistaa pistoolista varmistin" (vast.).

Pakkasta oli 16 astetta, joten virittelin mielessäni pientä toivoa, että tanssitilaa löytyisi mukavasti. Toivo oli ainakin alkuillasta hiukan hakusessa, mutta yritimme kotiristin kanssa väistellä parhaamme mukaan, kun tanssin kuvamme jossakin mielessä poikkesi aavistuksen valtapiirin askelluksesta. Taitavia tanssijoita oli paikalle paljon, mutta ne erottuivat paremmin vasta loppuillasta, kun tanssitilaa siunaantui runsaammin. Kaukaisimmat tuttavat olivat vääntäytyneet Keskustalolle Forssan kupeelta asti. Aitomiehellä oli kotikenttäetu, joten jätän hänen läsnäolonsa mainitsematta - terveisiä kuitenkin.

Yhden yhtä hyvän tanssiparketin olen nähnyt elämäni varrella aiemmin, en vaan satu muistamaan missä. Tanssijärjestäjän kannalta haasteena on lattian pienuus (ehkä 150 m2). Lipputuloilla ei kovin kallista orkesteria tämän kokoisiin tilaisuuksiin hankita. Se ei tietenkään sulje pois sitä, etteikö orkesteri voisi olla hyvä ja suosittu. Tällä kertaa viihdyttäjänä oli Martti Metsäkedon tanssiorkesteri, joten lajityypillisyys, ikivihreys ja monipuolisuus olivat illan perusteemoina ja -tempoina.

Kävi mielessä, että yksi syy vanhojen iltamapaikkojen kuolleisuuteen on ollut juuri tuo parkettien koko. Työväentalot ja seurojentalot tehtiin hieman eri tarkoitukseen kuin pelkästään tanssitiloiksi, mitä toimintaa ne aikoinaan myös hyvin palvelivat. Nyt kannattavuusraja menee karkeasti viisi kertaa suurempien tanssiparkettien kohdalla, joten on ymmärrettävää, että ehkä vain 10 % 50-luvun tienoilla toimineista tanssipaikoista on enää tanssikäytössä.

Martti Metsäkedon tulevasta kirjasta sen verran, että kuulemani mukaan se tulee joulumyyntiin, tosin viime tingassa. Tekijällä vastahappojen pH huitelee alle ykkösen ja kirjan kustantaja joutuu hänen kanssaan puhelin- ym. keskusteluissa käyttämään kuulosuojaimia. Tommi Metsäkedolta ilmestyi juuri joululevy. Isän mielestä se on kiusallisen hyvä.


Kommentointia
Humppis 2010-11-28 9:29 Kaminiitto: Nyt kannattavuusraja menee karkeasti viisi kertaa suurempien tanssiparkettien kohdalla, joten on ymmärrettävää, että ehkä vain 10 % 50-luvun tienoilla toimineista tanssipaikoista on enää toiminnassa.

Noin siis varmasti ns. oikeiden tanssipaikkojen kohdalla (Nummisten NST esimerkiksi kuihtui heti ensimmäisen talvensa jälkeen Jäken synnyttyä tuostakin syystä. Liian pieni Oitti taas oli uudelleen yrittäessään kilpailuasetelman kannalta epäsuotuisalla alueella).

Ravintoloista muutamat sensijaan tekivät itsemurhan pienentäessään parkettejaan lisäämällä pöytien määrää tanssitilan kustannuksella. Räikein esimerkki oli Vanha Maestro, jolla alunperin oli valtakunnan suurin ravintolaparketti. Vierailin siellä viimeisenä vuonna muutaman kerran, ja aina oli punnerrettava hirveässä tungoksessa pöytien supistamalla tanssilattialla.

Tallukassa oli myös aikanaan aivan valtava ja erittäin hyvä parketti (näköalatkin kahdelle järvelle), mutta silloin ainakin etäisyys Lahdesta Vääksyyn (25 km) taisi olla liikaa tanssiväelle. Hienoja tansseja siellä ehti olla 70- ja 90-luvuilla. Nythän tuo taas yrittelee varovaisesti uutta heräämistään.

Toisaalta Sillankorva menestyi aivan olemattoman kokoisesta ja hölmön mallisesta tanssilattiastaan ja muutenkin ahtaista tiloistaan huolimatta. Siinä työväenliike söi itseään kuin käärme hännästään aloittaen, kun rafla uhrattiin toimistotiloiksi.


Kaminiitto 2010-11-28 11:11 Humppis: Räikein esimerkki oli Vanha Maestro, ..
Järjestäjän ahneuden maksimointiin liittyy parketin tilan pienentämisen lisäksi soitetun musiikin laatu. Sturenkadun tanssiravintolassa Heikki Kahilan veli soitti "oikeaa" tanssimusiikkia, mutta.

Vanhassa Maestrossa kyseinen herra soitteli loppuaikana levyinä vaikeasti tanssittavaa iskelmäbiittiä, jotta kansa istuisi pöydissä juomassa eikä kuluttamassa kallista parkettia. Ohjeet täytyi tulla ylhäältä. Tässä kohtaa Wanhan kellari iski, "hääti" seksuaalisesti valtaväestöstä poikkeavat ja teki paikasta tanssikellarin.

Äskettäin kuulin eräältä tanssiorkesterin johtajalta, että Savitaipaleella Säänjärven lavan lavajärjestäjä antoi ohjeeksi: "Älkää sitten soittako noille harakkakenkäisille". Soittivat kuitenkin perinteiseen tapaansa eikä sen jälkeen ole keikka kyseiselle lavalle tullut.


303   Suuri puhallus
Jos lasketaan kaikki Euroopan maiden velat yhteen, ne eivät pysty teoriassakaan maksamaan ikinä näitä lainoja takaisin.

Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja ovat valtoina velkaantuneet yhtensä runsaat 1000 mrd euroa, joista Saksan, Ranskan ja Englannin pankkien saatavat ovat karkeasti kolmasosa. Näiden maiden päämiehet eivät suurin surminkaan halua, että oman maan suurpankit joutuvat maksumiehiksi. Sen vuoksi velkamaiden maksukyky pitää turvata seuraavan kolmen vuoden ajan, jonka ajan vakausrahastosopimus on voimassa. Tänä aikana pankit ehtivät sopeuttaa riskinsä ja saatavansa oikealle tasolle. EU pakottaa velkamaat muuttamaan tämän kolmen vuoden aikana lainsäädäntöään siten, että maa ja sen pankit voidaan saattaa velkajärjestelyn alaiseksi, jolloin myös sijoittajat joutuvat ottamaan vastuunsa arvonalennuksista.

*

Setelirahoitusta (US M. Jungnerin tekstiin kommentti 26.11.10)

Vakaussopimuksen varjolla ylivelkaiset maat pakotetaan ottamaan lainaa, jotta Saksan, Ranskan ja Englannin suurpankit pääsevät putsaamaan kolmen vuoden aikana tilinsä.

Ihmettelen, ettei SDP vaadi työllisyyden nimissä toimenpiteitä, joilla euro olisi arvoltaan yksi dollari. Se jos mikään verottaisi finanssikeinottelijoita ja veisi teollisuussijoitukset arvoon arvaamattomaan, kun vienti alkaisi vetää alhaisen euron ansiosta.

Ammattiyhdistysliikkeelläkin olisi taas kunnollista neuvoteltavaa, kun pitäisi keriä jälkeenjääneisyys umpeen. Nyt ei oikein ole palkkoja mahdollista tarkistaa kuin alaspäin, jos edes nykyiset työpaikat säilyvät.

Huonoina aikoina kansan sielua on hoidettu iltamin ja lavatanssein. Olisiko jo aika ottaa ohjelmaan lavatanssin kulttuurimuodon edistäminen?

302   Ilosanomaa ikäihmisille
Viime viikonloppuna Madridissa järjestettiin neljännet kansalliset 10- tanssikilpailut ikäihmisille (67 v tai yli). Kilpailulajeina oli mm. valssi, tango, jenkka (chotis) jne. Kolme parasta paria pääsee edustamaan Espanjaa ensi vuonna vastaavissa Euroopan mestaruuskilpailuissa, jotka pidetään Torremolinoksessa.

Espanjassa yhteiskunta kannustaa kovasti ikäihmisiä tanssimaan. Harrastusta tuetaan, koska sen avulla varsinkin ikäihmiset pidetään aktiivisina ja optimistisina. Tanssi kehittää koordinaatiota, ketteryyttä ja voimaa. Fyysisten terveydellisten seikkojen lisäksi tanssi on hauskaa ja iloisesta mielestä taas seuraa montaa hyvää asiaa.

Paljon muitakin harrastuksia ikäihmisille Espanjassa tuetaan. Niistä epätavallisimpia lienevät jousiammunta ja lentäminen kuumailmapallolla tai kevytlentokoneella. Monet vävyt tiemmä suosittelevat innokkaasti anopeilleen tätä viimeksi mainittua.

301   Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo
Tango julistettiin maailman kulttuuriperintölistalle UNESCOn Abu Dhabissa 30.9.09 pitämässä kokouksessa. Tämä on selkeä tunnustus sille, että tango on jotain muuta kuin askelmaista. Otsakkeen Leevi Madetsojan laulu jatkuu: "Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo." Jos joulun korvaa monelle suomalaiselle rakkaalla lavatanssilla, niin päästään asiaan.

Jos oikein muistan, olen saattanut kertoilla tarinoita, joissa tangoa on käytetty menestyksekkäästi terapiakeinona Parkinsonin, Alzheimarin sekä sydän- ja verisuonisairauksien sairauksien hoidossa. Unohtua meinasi parisuhdehoito. Tiiviissä syliotteessa, kuten tangossa yleensä tehdään, aivoissa vapautuu oksitosiinia eli rakkaushormonia, joka alentaa CRH:n eli ahdistushormonin tasoa ja tällöin mielen valtaa rauhallinen hyvänolon tunne, kuten tapahtuu kahden rakastavaisen kuherrellessa keskenään. CRH -hormoni (corticotrophin-releasing hormone ) vaikuttaa välittäjäaineena aivoissa siten, että se aiheuttaa ahdistusta, piinaa ja tuskaa. Aivosoluja tuhoava viina yhdessä ahdistukseen liittyvän CRH:n samansuuntaisen vaikutuksen kanssa voi olla muistin kannalta kohtalokasta.

Lähes jokaisen, varsinkin työikäisten, arkielämä nykyaikaan on henkisesti niin raskasta ja hektistä, että jotain säännöllistä mielenvirkistystä pitää saada ennen kun ahdistus murtaa terveyden. Olen antanut itseni ymmärtää jo pelkästään US:n blogikirjoitusten perusteella, etteivät masennuslääkkeet ja viina ole monellekaan ainoa oikea hoitomuoto. Jos edellä olevat lääkkeet eivät auta, kannatta kokeilla lavatanssia. Jos harppomatta pystyy rauhallisesti kävelemään parketilla tahtiin sopivan pituisilla askelilla, niin sillä taidolla pärjää jo muutaman kuukauden ellei pitempäänkin. Siitä voi sitten katsoa eteenpäin riippuen harmikertoimesta, vai mikä sen nimi armeijassa taas olikaan.

300   Virkisty vieraissa!

Kuten nobelistipresidenttimme lainasi: "Tangoon tarvitaan kaksi". Ihmiset muuttuvat päästessään tanssilattialle ja yleensä parempaan suuntaan. Avioparit löytävät uudestaan toinen toisensa parketilla, vaikka suhde on väljähtynyt jo ajat sitten. Lavatansseissa haetaan useimmiten myös muita kuin omaa siippaa. Sitä pidetään sosiaalisesti hyväksyttävänä mutta ei sitä, että turhan ronskisti likistellään näitä vieraampia, vaikka joskus tulee näin "vahingossa" tehtyä.

Varsinkin tangosta käytetään nimitystä "pystyseksi", missä varmaan on pieni totuuden siemen mukana. Vartalo aistii toisen vartalon liikkeen eli vartalot puhuvat suureen ääneen omalla kielellään. Intiimi, suljetussa syliotteessa tapahtuva tanssi herättää yhdessä jos toisessa positiivisia tunteita ja panee sopivat hormonit hyrräämään ja tunteet kuohumaan sekä samalla stressihormonien taso laskee.

Perustuen edellä oleviin havaintoihin lääkärit ovat ottaneet lavatanssin, erityisesti tangon, erääksi terapiamuodoksi, jonka avulla potilaiden rentoutumista, tarkkaavaisuutta, hengitystä, liikkeiden koordinaatiota, ryhtiä, muistia jne. pyritään parantamaan hauskalla ja motivoivalla tavalla.

299   Tangon voimaa

Tanssin arvoa aliarvostetaan. Tanssi sopii kaiken ikäisille ja sen avulla voidaan pysyä kunnossa. Tanssi auttaa halitsemaan tasapainoa ja vartalon koordinaatiota, mutta sen lisäksi siitä on suuri apu masennuksen hoidossa. Masennuksesta kärsivä ihminen on menettänyt elämänhalunsa, mutta musiikin ja tanssiharjoittelun avulla sen voi saada takaisin. Musiikki stimuloi ja tanssin yhteydessä pääsee kosketuksiin toisten ihmisten kanssa. Selkä suoristuu ja sitä päästään elämänsyrjään taas kiinni.

*

Tanssimusiikin rytmin seuraaminen vaatii koko paljon koordinaatiota. Sen vuoksi tanssi parantaa koordinaatiota, mikä Parkinsonin tautia sairastavilla on nollatasoa. Alzheimerin taudin hoidossa paino on muistin parantamisessa koordinaation lisäksi. Tanssi on aerobista liikuntaa ja siten erinomaista myös sydänsairauksista kärsiville. Tanssi sisältää montaa terapeuttista elementtiä, joten sen avulla saavutetaan monta kärpästä yhdellä iskulla. Se koskettaa fyysistä, psyykkistä, mentaalista ja sosiaalista puolta ihmisissä. Esimerkiksi harvassa aktiviteetissa pääsee koskettamaan toista ihmistä. Sosiaaliset pelot poistuvat ja itseluottamus kasvaa, kun säännöllisesti käy tansseissa.

Hyvä tanssimusiikki tuo mieleen onnen tunteen ja herättää jo uuvahtamaan päässeen ruumiin.

298   Aivot kuntoon tanssien!

Lavatanssi ei pidä pelkästään ruumista hyvässä trimmissä, vaan myös iäkkäiden tanssijoiden aivot muistuttavat enempi partaveistä. Haasteellisia vapaa-ajan harrastuksia ovat tanssi, shakin peluu ja miksipä ei myös puutarhana hoito. Nämä antavat potkua aivoille, joiden toiminta iän myötä tuppaa heikentymään.

Ihmis- ja eläinkokeiden mukaan hien pintaan nostavat kuntoharjoitukset pitävät aivosolut hyvässä kunnossa, mutta aktiviteettien tulee olla sellaisia, että niistä voi samalla nauttia. Eräässä kokeessa, jossa ikäihmisillä tanssin ja kävelyn vaikutuksia pyrittiin vertaamaan toisiinsa, tanssitunnille tultiin alussa verkkareissa ja lenkkitossuissa, mutta jo muutaman kerran jälkeen miehillä alkoi olla kevyt puku lakeerikenkineen ja naisilla tukka pöönissä ja korut kaulalla. Tämä tulkittiin mm. siten, että tanssijoiden itseluottamus oli parantanut hyvin lyhyessä ajassa.

Sekä kävely että tanssi parantavat muistia, mutta on havaittu, että monitehtäväharjoituksissa, kuten puhuminen ja samanaikainen vastaaminen sähköpostiviestiin, tanssiharjoittelu antaa paremman tuloksen. Sama koskee tasapainoa ja motorisia suorituksia. Vanhoilla ja haurailla ihmisillä tällä on suuri merkitys, koska he ovat taipuvaisia kaatuilemaan, jolloin seuraukset voivat olla katastrofaaliset.

Myös on kehitetty tietokonesovelluksia, joiden avulla voi treenata muistiaan. Tulokset ovat olleet varsin lupaavia. Omat haasteensa ovat tietokoneen käyttämisessä. Aivot ovat kuten muutkin lihakset, niitä on harjoitettava, jotta ne pysyvät hyvässä kunnossa.

297   Hullujenhuoneet olivat ennenkin täpötäysiä

Ei ole näkyvissä mitään syytä sille, etteikö mentaaliset sairaudet lisääntyisi tulevaisuudessa. Nykynuorison arvostama elämäntyyli on sen sorttista, että itsehankittu vähäaivoisuus odottaa monia ennen eläkeikää. Viinan kulutus on 50 vuoden aikana 5-kertaistunut. Tämä ei voi olla näkymättä tulevissa sairaustilastoissa.

Muutama sukupolvi sitten nuoriso haki sosiaaliset kontaktinsa tanssilavoilta ja iltamista. Nyt se tapahtuu kaljan (vast.) voimalla biletyspaikoissa ja terasseilla, joiden ylläpitäjät raivokkaasti yrittävät maksimoida alkoholipitoisten juomien myyntinsä. Alkoholi tuhoaa tehokkaasti niin harmaata kuin valkoista aivomassaa. Lisäksi kun keski-ikä koko ajan kasvaa, niin näiden yhteisvaikutuksesta erilaisista mentaalisairauksista kärsivien suhteellinen osuus väistämättä väestöstä kasvaa ellei suorastaan räjähdä.

Eräs hyvä osaratkaisu voisi olla se, että lavatanssi hyväksytään laajasti kansankulttuuriksi ja sen toimintaedellytyksiä pontevasti tuetaan myös valtiovallan suunnalta. Nuoriso on saatava hyljeksimään alkoholia ja muita päihteitä pitämällä heidät poissa viinabiletyksestä, jotta vielä eläkkeelle siirryttyään heillä on jäljellä jokunen neuroni, joita viina ei ole liuottanut. Nuorena hankittu tanssitaito on sitten eläkkeellä avain aktiivisuuteen. Tanssiterapia on ihanteellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toiminnan muoto. Osaakohan yksikään puolue ottaa onkeensa eli ohjelmaansa lavatanssia?

296   Lavatanssi pitää mielen virkeänä ja tasapainon kunnossa

Pimeän syksyn ja kylmän talven aikana paritanssi on parhainta harjoitusta pitää fysiikka ja mieli kunnossa..

Eräässä yliopistossa tehtiin 62 - 80 vuoden ikäisen keskuudessa 30 vapaaehtoisen voimin koe, missä kahden ja puolen kuukauden aikana puolet porukasta käveli pari tuntia viikossa ja toinen puoli toinen puoli oli saman verran tangotunneilla. Tulos osoitti, että tangoryhmän muisti ja tasapaino oli kehittynyt paremmin kuin kävelijöillä. Muistia testattiin mm. miten toteutui suullisesti annettu kauppalista, jota ei saanut kirjoittaa muistiin. Myös havaittiin, että tanssijat osasivat paremmin takaisin lähtöpisteeseen, sen jälkeen kun heitä oli ensin sokkeloissa kävelytetty jonkin matkaa.

Tanssissa joutuu koko ajan ottamaan tiettyjä askelkuvioita ja tekemään nopeita päätöksiä sekä vikkeliä pyörähdyksiä ja suunnanvaihtoja. Tämä harjaannuttaa muistia ja parantaa tasapainoa. Tanssi on siten tietyllä tavalla monipuolisempaa kuin pelkkä yksitoikkoinen kävely.

PS. Suomalainen puhuu, että mennään tansseihin ja tanssitaan (tangoa). Vastaavasti argentiinalainen sanoo, että mennään milongaan ja tanssitaan milongaa (eräs paikallinen tanssi). Mulonga erässä afrikkalaisessa kielessä (quimbundu, uumbundu) tarkoittaa sanaa ja milonga on sen monikkomuoto. Sopivasti orjakaupan historiaa tulkiten päästään siihen, että tango on tapa keskustella, kommunikoida.

295   Puistokulma su 14.11.10 Tulipunaruusut

Perinteistä tanssimusiikkia, runsaasti porukkaa, joka oli enempi varttuneemmasta päästä. Selkeästi naisvalta oli valloillaan, joten kaikki eivät viettäneet isänpäivää ainakaan kotona.

294   Kansanterveyttä tanssista

Nuoruusmuistojen lavatanssiin liittyvät kiinteästi sanat lumous, onni, intohimo. Elämän töyssyissä ja kurveissa nämä sanat tahtovat tippua rattailta. Yhteiskunta osaltaan on edesauttanut tätä päästämällä tanssimusiikin vihaajat mellastamaan verovaroin ylläpidetyissä medioissa ja hankaloittamalla lavatanssin harrastusta.

Jos oopperaa ja teatteria - noita kulttuurin käenpoikia - kohdeltaisi samalla tavoin kuin perinteistä kansalliskulttuuriamme lavatanssia, olisivat nuo turhina hömpötyksinä pyyhkiytyneet historiaan jo ajat sitten. Veronmaksajien varoin tuetaan esimerkiksi jokaista oopperalippua yli 200 €:lla kiinteistöinvestointien lisäksi.

Lavatanssilippu ei saa senttiäkään yleistä tukea. Päinvastoin lavatanssia pyritään kaikin tavoin hankaloittamaan, kuten esimerkiksi tanssipaikkahankkeen käsittely pääkaupungissa osoitti. Ilmeisesti tanssitaidottomat, alemmuuskompleksiset päättäjät nakertavat tiedostaen tai tiedostamattaan kansallisterveyttä tuhoamalla lavatanssikulttuurin. Nuoriso ajautuu bilettämään kapakoihin. Verovapaat kaljafestarit jääkööt tässä yhteydessä mainitsematta

293   Karjalatalo la 13.11.10 Jammarit

Jammarit on minulle tuntematon orkesteri. He soittivat tavattoman hyvää lajityypillistä tanssimusiikkia.

Harvoin olen ollut Karjalatalon tanssitilaisuudessa, jossa olisi ollut näin paljon väkeä. Nuorempi väki loisti tuttuun tapaansa poissaolollaan, mutta varttuneempaa oli sitä enemmän.

Tanssien järjestäminen on ollut käsittääkseni tanssia harrastavan pariskunnan pätevässä johdossa, joten arvata voi, että kaikki se mitä pienellä budjetilla on voitu tehdä on myös tehty. Erityisesti on korostettava, että kaikki taustatyö on toteutettu talkoovoimin, mikä alkaa olemaan tässä maassa harvinaista herkkua.

http://www.jammarit.fi/

292   Koskenranta pe 12.11.10 In The Mood, Väriloiste

Ensi kertaa tänä syksynä Tanssikeskus Koskenrannassa. Hiukan arvelutti, kun paljon oli ollut tällä palstalla liukkaita arvioita lattiasta. Kun edellisen kerran olin paikalla, lattian väri oli tummanvihreä nyt maasälvän vaalean ruskeaa ja nyt lattia oli mielestäni liukkaampi. Varmuuden vuoksi jätin polkat väliin ja sambat veivasin salsana. Liukastuminen kun tällaiselle vanhalle könkkärille tietää selän menoa ja viikkojen lorvimista sohvan pohjalla.

Jos on pakko panna orkesterit järjestykseen, niin kyllä mielialassa löytyi karvan verran väriä enemmän. Ehkäpä lääkitys oli paremmin kohdallaan. Varmaan paikalla muut olijat osaavat hehkuttaa näiden orkesterien soittaman musiikin tanssillisuuden puolesta paremmin kuin minä, joten jätän sen puolen heille.

Eräs viehättävä nuorehko rouva lähellä kahviota istahti viereeni ja luotuaan katseensa lähiympäristöön totesi lakonisesti, että tuossakin vain istuksii toistakymmentä hyvin tanssitaistosta miestä, mutta eivätpä suostu hakemaan muita kuin nuoria tyttöjä. En oikein osannut siihen sanoa mitään, koska tiesin, ettei hän ainakaan minua siihen joukkoon laskenut.

291   Antiikin 7. taidelaji - tanssi

Tanssin, psyyken ja uskonnon välillä vallitsevat vahvat siteet. Ihminen on kautta aikojen palvellut jumalaa tanssin välityksellä. Muullakin kuin sotatanssilla lujitetaan yhteenkuuluvaisuutta. Tanssissa jokainen on pääosan esittäjä ja voi päästää tunteensa - jopa viettelytaitonsa valloilleen.

Kerran viikossa kokontuu joukko ihmisiä suureen , valoisaan saliin. Heti astuttuaan sisään, istuutuvat poissaolevin katsein puhumatta toisilleen mitään. Kyseessä ei suinkaan ole suomalaiset lauantaitanssit, vaan Alzheimer-tautia sairastavien tangoterapian tunti. Kun tango alkaa soimaan, katseet kirkastuvat, selät ojentuvat ja lähes kaikki hakevat itselleen parin. Vartalot kietoutuvat toisiinsa, pientä supatusta kuuluu sieltä täältä ja tanssiminen lähtee käyntiin. Tapahtumapaikkana on erään argentiinalaisen kaupungin muistihäiriöisten klinikka ja ohjaajina toimivat neurologi ja tangonopettaja.

Tunnilla opetellaan kävelyä, hieman askelkuvioita ja ne, jotka osaavat tanssia vain tanssivat. Tango antaa potilaille itseluottamusta ja yhteenkuuluvaisuutta tuntiessaan olevansa tapahtuman pääesiintyjiä. Hyvänä esimerkkinä on 78-vuotias Alberto. Aluksi hän vain istui tuolilla seinän vieressä ja torkkui. Sitten hän vähitellen lähti liikkeelle ja kerta kerran jälkeen osallistui enemmän ja enemmän. Nyt hän juttelee toisten kanssa, on motivoitunut ja käveleskelee parinsa kanssa tangon tahtiin.

Useat potilaat sairaudestaan huolimatta muistavat riemulla, kuinka he nuoruudessaan kävivät tansseissa. Tanssiterapia nostaa ihania muistoja ja saa aikaan hyvän mielen, kun jännitys- ja stressitasoa pystytään alentamaan. Samalla muistitoiminnot paranevat, on päästy positiivisuuden kehään, jolloin rauhattomuuden, ärsyyntyneisyyden ja aggressiivisuuden oireet painuvat taka-alalle.

Tanssiterapia täydentää lääke- ja kotihoitoja. Kaikkien näiden avulla pyritään estämään sairauden eteneminen. Kanadassa tanssiterapiaa on käytetty Parkinsonin tautiin yhtenä hoitomuotona aktiivisesti jo kymmenen vuoden ajan. Buenos Airesissa kardiologit vertasivat kävelyn ja tanssin vaikutusta potilaisiinsa ja päätyivät vahvasti siihen, että tanssi oli parempi hoitomuodon osa kuin pelkkä kävely.

290   Kulttuuriviholliset

Kemppinen 7.11.10 "Kun meillä kuitenkin on hyvin kehittynyt konserttimusiikki ja korkealuokkaista oopperaa, ei ole haitaksi tietää, miten hirvittävän väännön takana tämä kaikki on ollut. Vihollisia ovat valtio, kaupungit ja opetusministeriö." (Tähän minun piti vastata)
Kaminiitto kirjoitti... JK: "Vihollisia ovat valtio, kaupungit ja opetusministeriö."

On ehkä hyvä muistaa, että jo muutama vuosi sitten jokaista Helsingin Oopperan pääsylippua veronmaksajat tukevat kiinteistöinvestointien lisäksi yli 220 €:lla. Lavatanssilippuun tai vieläkin sisältyä oma huviveronsa. Tätä taustaa vasten minusta nuo viholliset kohtelevat oopperaa varsin jalomielisesti.
sunnuntai, 07 marraskuu, 2010 Jukka Kemppinen kirjoitti... Ad Kaminiitto: - puhe oli menneestä ajasta. Muutos tapahtui 1980-luvulla.
sunnuntai, 07 marraskuu, 2010 Kaminitto kirjoitti...
Pahoittelen, että edellä vieläpä selvin päin kirjoittamani sekava jupinani perinteisen tanssikulttuurin puolesta meni väärään osioon. Samalla käytän tilaisuutta ja jatkan vaikerrustani.

Valtiovallan taholta lavatanssia ei pidetä aktiiviliikuntana tai kulttuuritoimintana senpä vuoksi vero.fi tietää kertoa mm seuraavaa:

"Veroton liikuntaetu koskee sellaisia liikuntamuotoja, joita suomalaiset yleisesti harrastavat… Etu on tarkoitettu työntekijän oman aktiiviliikunnan tukemiseen .. .. Konsertit kuuluvat pääsääntöisesti verovapaan kulttuuritoiminnan piiriin. Kuitenkaan sisäänpääsyt .. tanssilavoille .. eivät kuulu verovapaan omaehtoisen kulttuuritoiminnan soveltamisalaan .. "

Eilen lauantaina Ruusulinnan tanssilavalla parin polkan jälkeen syke oli sitä luokkaa, että vankkumaton käsitykseni lienee kyseessä olleen selvä liikuntasuoritus. Kun sama kappale soitetaan tanssilavalla tai konserttitalolla, niin toinen on kulttuuria, toinen ei. Se, että kulttuuri ja liikunta yhdistetään, tekee valtiovallan mielestä kummatkin tehottomiksi. Oopperassa näkee tuhottomasti enemmän alkoholin vaikutuksen alaisia kuin esimerkiksi Helsinki Pavilla. Tämän johtopäätöksen olen tehnyt viinajonojen perusteella. Oopperassa on viinanmyyntiä, Pavilla ei. Myönnän, että valtaosalla tanssipaikoista on viinanmyyntiä, mutta myös valtaosa tanssijoista on täysin selvin päin.

On muuten paljon muutakin, mitä en ymmärrä, joten ei tässä suurta ihmettelyn aihetta ole.

289   Tanssiterapia ja lumehoitoa

Argentiinan läntisellä vuoristoalueella Mendozan kaupungista on kehittynyt tangoterapian keskus. Tätä asiaa ajava yhdistys (Asociacion Internacional de Tango Terapia) on toiminut aktiivisesti jo vuosia kansainvälisestikin. Kun Argentiinassa puhutaan tangoterapiasta, meidän suomalaisten kannattanee tulkita sana tanssiterapiaksi.

Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset osoittavat, että tangon harrastamisella voi olla hyvin suuri positiivinen merkitys ihmisen hyvinvointiin. Kyse ei ole pelkästään tanssimisesta, vaan myös laululla, sanoituksilla ja musiikilla on merkittäviä terapeuttisia vaikutuksia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia hoidettaessa ja ennalta ehkäistäessä.

Varsinkin suurkaupunkien ulkopuolella, provinsseissa, tangon opettelu on saavuttanut valtavat mittasuhteet. Lähes kaikissa nuorisokahviloissa ja -pubeissa on opetusta tarjolla. Tämä on eräs osa maan vallanneesta tangoterapiasta. Työkyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikoilla on perustettu tangoryhmiä työterveyshuollon osaksi.

Tangon puolesta puhuvat monet seikat. Muun muassa siitä on apua hoidettaessa stressiä, ahdistusta, sosiaalisia pelkoja ja aviopuolisoiden välisiä ristiriitasuhteita. Tango on lähtenyt vaeltamaan tanssisaleista terveyskeskuksiin. Tangoterapia
    - täydentää muita hoitomenetelmiä (Alzheimer, Parkinson, skitsofrenia,..)
    - auttaa parisuhteen ylläpitämisessä
    - lieventää tuskaa ja ahdistusta
    - parantaa fyysistä kuntoa ja koordinaatiota

Tässä kohtaa suosittelen lukemaan Image -lehden marraskuun 2010 no.10 Pekka Hiltusen kirjoitus sivut 64 - 73 (mainokset voi tarvittaessa hypätä yli). Johdanto kappale kuuluu: "Masennuslääkkeiden teho on pelkkä illuusio, ja sen ovat meille myyneet isot lääketehtaat, sanoo amerikkalainen professori. Muualla maailmassa tästä on syntynyt kohu. Suomessa ei"
Muita korostuksia: "Kun uutiset blaseboista julkaistiin Britanniassa, moni lääkäri siellä lakkasi suosimasta lääkehoitoa." "Lääkärit uskovat lääkkeiden toimivan masennukseen, mutta toimiiko niissä vain lumevaikutus?" "Suurta osaa lääkkeille kielteisistä tutkimuksista ei koskaan julkisteta. Lääkeyhtiöt salaavat ne."

Mieltäni askarruttaa nyt kysymys, voisiko lääkehoitoa korvata tanssiterapialla ja kuinka paljon?

288   Mihin katosi lavatanssin arvostus?

Vanha kansa tiesi kokemuksesta, että tanssi pitää ruumiin ja sielun vireänä ja parantaa niin pienemmät kuin suuremmatkin vaivat. Kaikenlainen tanhuaminen oli kyläyhteisössä arvossa arvaamattomassa ja pääasiallisena sosiaalisena kontaktifoorumina nuorison keskuudessa. Haasteena silloinkin oli, että osasi ottaa muutaman lajille tyypillisen tanssiaskeleen. Into ja hinku olivat ja ovat parhaat opettajat.

Viime sotien ajalta on hyvä esimerkki tanssin arvostuksesta. Tuskin sota-aikana olisi ollut yleisten tanssien järjestämiskieltoa, ellei siihen ollut painavia syitä. Katsottiin, että rintamalla olevat jermut olisivat jääneet sosiaalisesta kanssakäymisestä liikaa muilta paitsi, jos kotirintamalla olisi pyöritty iltamissa.

Toinen kuvaava piirre tulee elokuvapuolelta. Harvassa ovat 30- ja 40-luvuilta ne kotimaiset elokuvat, joissa ei ole esitetty lavatanssia järvisessä maisemassa. Fiksut ja komiat hurmasivat tyttöjä polkalla sillä välin, kun rupusakki pelasi pusikossa korttia ja joi viinaa. Lopuksi tietenkin piti tapella.

Toivottavasti olen väärässä väittäessäni, että tanssitaidottomat Amerikan vaihto-oppilaat dollarihymy huulilla valtasivat radion ja tv:n tuoden kanaville rockin tai vastaavan nytkytyksen ja omistautuen tuhoamaan inhoamansa tanssimusiikin. Sinne katosivat vuosikymmeniksi suomalainen tanssitaito ja tuhannet pienlavat.

Tanssitaidottomuus on kapakoitsijoille mannaa. Heidän ei tarvitse ylläpitää suuria tanssiparketteja, vaan ne on voitu korvata pienillä pöydistä ja tuoleista vapaalla tiloilla, joissa humalaiset tiiviinä rykelmänä pääsevät örisemään lasi kädessä tinnittävän levymusan tahdissa.

Tanssiterapian vastustuksen tärkein syy lienee sittenkin se, että hoitohenkilökunnan puolelta löytyy liian paljon tanssitaidottomia, joilla asiasta on nuoruusvuosilta jäänyt sisikuntaan komplekseja. Tästä syystä tanssiterapia tiedostamatta tulee korkealta taholta marginalisoiduksi.

Tupakointi alkaa kohtapuoleen olla historiaa. Näenköhän sen ajan, jolloin ylettömälle viinan juonnille käy samoin? Kun aikoinani sain viinakortin, oli viinan keskikulutus luokkaa 2 litraa/ asukas/ vuosi absoluuttista, nyt se taitaa huidella 10:ssä litrassa. Täytyy sen jossakin näkyä!

Tanssin muusa, Terpsícore = "se joka valaisee sydäntä ja tekee sen olon mukavaksi"

287   Kapakoitsijat vaviskaa!

Tangomanian uusi aalto on leviämässä maailmalle mistäpä muualta kuin Argentiinasta. Tosin sitä buffataan tangoterapian nimellä osittain, koska sitä on menestyksellisesti käytetty mm. fyysisten, ja psyykkisten sairauksien hoitoon. Erityisesti työssäkäyvien piirissä tangoterapia on hyvin suosittua. Töiden jälkeen ei enää mennä nollaamaan työpaineita huurteiselle, vaan suunnataan salille ottamaan muutamat tangon pyörähdykset ennen kotiin paluuta.

Kapakoitsijoille koittaa kovat ajat, jos nuoriso hylkää alkoholin käytön sosiaalisena apurina ja siirtyy enenevässä määrin suoraan sosiaalitanssin pariin. Nyt on jo havaittavissa fiksumpien nuorien piirissä, että nautintoaineiden (alkoholi, tupakki jne.) käyttäjiä vieroksutaan, heitä pidetään ressukoina, joiden kanssa ei haluta pitää seuraa. Viime aikoina Argentiinan maaseudulla tangopaikkoja on noussut kuin sieniä sateella ja pelkät juottolat ovat kuihtuneet jos ei aivan pois, niin ei paljon muutakaan.

Naisväki on täällä kotoisessa Suomessa löytänyt kuntosalien zumbat ja muut yksinhyppelöt kiitettävässä laajuudessa. Miljoonan ecun paikka on tehdä näistä liikuntatilaisuuksista paritanssipaikkoja, jolloin väkimäärä ainakin kaksinkertaistuu. Tästä on nähtävissä oireita tanssikursseilla, joissa käy paljon ns. osaavaa väkeä liikunnan vuoksi.

Poliittisista puolueista, jotka lähes kaikki ovat julistautuneet työväen etujoukoiksi, ei mikään ole ottanut tangoa (lavatanssia) ohjelmaansa. Erityisesti tulee mieleeni tämä rakkauden puolue, SDP, jolla vanhastaan on pitkät perinteet sosiaalitanssin vaalijana. Ei kai vaan ole niin, että hekin ovat heittäytyneet korkeakulttuurin kannattajiksi?

286   Jokapäiväinen leipämme

Espanjalaiset ovat tutkineet keskikansalaisensa ympäristörasitusta ja päätyneet siihen tulokseen, että tämä tuottaa vuodessa hengenpitimikseen noin kaksi tonnia hiilidioksidia vuodessa. Se vastaa noin 800 litran polttoöljyn palamisessa syntyvää hiilidioksidimäärää. Maan hiilidioksidin kokonaispäästöistä 20 % johtuu ihmisten ruokkimisesta näiden jätekuormasta. Laskelma pitää sisällään koko ihmisen ruokaketjun tuotannosta jätteenkäsittelyyn. Ylivoimaisesti suurimpana hiilidioksidin synnyttäjinä ovat lihan ja maidon tuotanto. Sama koskee vesien likaamista erityisesti ravinteiden lisäämisessä niihin.

Oma kädenvääntönsä voidaan käydä siitä lisääkö ihmisen syöminen hiilidioksidin määrää, koska auringon fotosynteesin yhteydessä sama hiili kiertää sukupolvesta toiseen.

285   Auran Nuortentalo la 30.10.10 FBI ja MMto

Emmental-muistini mukaan aikoinaan Auran Nuortentalossa tanssit alkoivat kello 21. Nyt FBI Beat aloitti lauantaitanssit siellä tuntia aiemmin. Niin se sivistys pikku hiljaa valtaa Muinais-Suomenkin!

Ilmeisesti joku paikallinen oli esittänyt FBI Beat:lle, että aloittaisivat hitaalla valssilla. Näin he myös tekivät. Mikäpä sen hienompaa, kuin ottaa illan ensiaskeleet englantilaisittain, vaikka murtaen. Muutenkin FBI:n ensimmäinen setti tuntui oikein mukavalta ja monipuoliselta. Nöyrin kiitos siitä. Toinen setti sitten olikin voittopuolisesti nuorempaa väkeä kosiskelevaa iskelmää ja pukkia, mikä omalta kohdaltani tarkoittaa juoruamista ja pahan puhumista poissa olevista kahvion puolella.

Toisena orkesterina oli Martti Metsäkedon tanssiorkesteri, mitä arvostan kovasti tai ehkä vieläkin enemmän. Niin kuuluivat ja näyttivät tekevän monet muutkin. Huolimatta 15 € maksavasta lipusta minusta väkeä oli aivan ahtauteen saakka ja erityisesti miellytti se, että nuorta aloittelevaa tanssijaa oli paikalla melko paljon. Viikkoa aiemmin parketilla oli ollut väljyyttä yllin kyllin vaikka tilasyöpöille pukkaajille, joita ainakin humpalla näytti riittävän joka alueelle.

Ruotsalainen bugg on siitä hyvä tanssi, että mies voi tehdä tai olla tekemättä mitä askelia tahansa ja vain naiselle on koodattu joka iskulle tietyn tyyppinen askel. Tämä lähinnä hosuville sarvikuonoille tarkoitettu tanssi syö muilta tanssijoilta tilan ja liikkumisen mahdollisuudet, kun he valtaavat sekä keskustan että reunakaistan. Keskellä he liikkuvat ja reunoilla junnaavat paikoillaan.

Tuttuja oli kerääntynyt paikalle naapuriläänejä myöten yllättävän paljon. Viehättäviä daameja likistellessä sitä unohtuivat kerta heitolla tanssietiketit. Nyt sitä näkee taas 'painajaisia' viikko tolkulla. Hyvä jos kehtaa edes ensi kuussa työntää nokkaansa ihmisten ilmoille.

284   Homoilukeskustelun kommentti/US
Olenkohan lukenut kirjaa vähän huterosti, kun muistikuvani on jotenkin seuraavanlainen:

Noin 2000 vuotta sitten elettiin aikaa, jolloin vähän joka jätkä yritti perustaa oman uskonnon. Juuttaan maalla temppelissä ilmeisesti enempi pappien viihdyttämiseen keskittynyt nainen tuli raskaaksi ja naitettiin puusepälle. Vähätöinen pyhä hedelmä lorvaili kolpotöörien matkassa ties’ missä. Aikanaan keräsi likaisen tusinan ympärilleen yhteiskunnan alapäästä. Keskinäisen rakastelun lomassa varastelivat aaseja, ruokaa ja viiniä sekä tekivät silmänkääntötemppuja joutilaan kansan keskuudessa. Taikatemput kun olivat ajan ylivoimaisesti parata viihdettä. Strateginen ajattelu otettiin Liviuksen kirjoista.

Se miksi homma sai niin laajat mittasuhteet, saattoi hyvinkin johtua siitä, että porukkaan hyväksyttiin niin orjat kuin samarialaiset. Valtaosa uuden uskonnon perustajista kun yritti haalia vain äveriäämmät ihmiset mukaansa.

283   Pavi pe 15.10.10 Sinitaivas, Myrskytuuli
Sattumalta osuimme Humppiksen kanssa lippujonossa peräkkäin. Siinä sitten värisimme tärkeyttä tai sitten pohjatuulta (Nätti-Jussin tapaus ei valitettavasti enää tullut kyseeseen) ja päädyimme siihen, että sosiaalisuus parketilla saattaapi olla tiivistä illan mittaan. Sellainen puolisivistynyt ennakkoarvaus oli, ettei tanssilattialle ole mitään asiaa väenpaljouden vuoksi. Arvaus perustui puhtaasti soittavien orkestereiden nimiin. Onnellinen puolihuti. Lattialla oli jonkin verran tilaa kävelyyn ja jopa pari fuskutapaista askelfraseeraustakin kuvittelin otteeni.

Kahvilan puolella tunkin röyhkeästi erään viehättävän ja minulle tuntemattoman daamin pöytään sillä verukkeella, ettei sattunut silmään muita vapaita paikkoja. Daamin katse kiersi muutaman lähellä olevan tyhjän tuolin kohdalla, mutta pokka piti. Siinä sitten hetken päästä selvisi, että minulla oli suuri ilo ja kunnia keskustella Lutukollin kanssa. Hän oli piipahtamassa akvaarion puolelta. Mukavaa, että saatiin maan tanssiasiat järjestykseen.

PS. Nätti-Jussi oli talvella tulossa kaukaa savotalta Rovaniemeen raskaan työrupeaman jälkeen. Linjapiilin odottelu pisti pikkutakkisilla olevan Nätti-Jussin hiukan tärisemään vilusta. Bussi tuli aikoinaan, pysähtyi ja otti asiakkaan kyyttiin. Kuski kysyi, että paleltaako sitä Nätti-Jussia, joka totesi vaatimattomaan lakoniseen tapaansa: "Ei, vaan kyrpä seisoo, että runko tärisee."

282   Pavi su 10.10.10 Teuvo Oinas
Pavin viimeiset syksyn sunnuntaitanssit keikuteltiin Teuvo Oinaan hienojen laulujen säestämänä. Sen verran mukavat tanssit olivat, etten ehtinyt edes kahveita hörppäämään, vaikka ajatukset kävivät monesti sillä suunnalla.

Siitä poikkeuksellinen ilta, ettei kukaan antanut pakkeja. Tällaista ei ole kohdalleni muistini mukaan kertaakaan sattunut. Aina joku toivottaa vain ”hejsan” ja katsoo sitten eteerisesti ohi. Ilmeisesti se näkyy päältä, että minulla on edelleen yo-todistuksessa ruåtsin kohdalla improbatur. Joten ikimuistettava ilta kaiken kaikkiaan.

281   Teeriharju la 9.10.10 Soidinmäki
Petoman ja Tommi Soidinmäki viihdyttivät huvittelevaa tanssiyleisöä Someron Teeriharjulla lauantai-illan tansseissa. Silmällä pimeässä katsottuna paikka sijaitsee erämaan rauhassa poissa sivistyksen hälinästä. Jos mielipidettäni kysyttäisi tanssiparketista, niin sanoisin sen olevan huippuluokkaa ellei peräti Suomen paras. Sopiva pito, sopiva luisto ja sopiva jousto.

Petoman soittaa varsin hyvää tanssimusiikkia, joten arvaukseni oli, että paikalle kertyisi maakunnasta väkeä kuin kesäseuroihin Pohjanmaalla. Kuten tavallisesti, arvasin väärin. Vain varttuneempaa pariskuntaa oli kiitettävästi, mutta vapaa tallaajaa niukahkosti. Se hyvä puoli tanssijan kannalta oli, että tanssitilaa oli ruhtinaallisesti.

Jos Teeriharjun tasoinen paikka olisi kehä 3:n sisäpuolella ja Petomanin tapainen orkesteri, niin vankkumaton käsitykseni lienee, että talon seinät olisivat pullistelleet väenpaljoudesta. Mutta aina ei kysyntä ja tarjonta kohtaa. Minäkin köröttelin yksikseni kotia kohti vain tuhmat ajatukset mielessäni. Kävi taas niin kuin Pihtiputaalla.. ..

280   Viagraa neurooneille
Morten Kringelbach Oxfordin yliopistosta on kehittänyt ensimmäisen seksisirun, joka lähettää sopivia sähköärsykkeitä aivojen etulohkon kuorikerrokseen, jossa sijaitsee mm. nautinnon hermokeskus.

Intelin tilaaman tutkimuksen mukaan noin 50% naisista (30 % miehistä) on enemmin kaksi viikkoa ilman seksiä kuin internetiä. Sen lisäksi varsinkin naisväki saa internetistä sellaisia oivalluksia, mitä ne eivät muutoin voisi kuvitellakaan. .

Ihmisen eroottinen käyttäytyminen tulee lähivuosikymmeninä radikaalisti muuttumaan, jos on uskomista alan tieteisjulkaisuihin. Aivoihin istutetuilla siruilla saadaan aikaan seksihaluja ja mahdollisen etäkommunikoinnin ohessa seksirobotit sekä yksilöllisesti kehitetyt vibraattorit hoitavat nykyiset luonnolliseen liikuntaan perustuvat tehtävät. Teknologia muuttaa käsitystämme seksistä ja hävittää niin ajalliset kuin paikalliset esteet.

Seksi ja internet sulautuvat toisiinsa enenevässä määrin. Virtuaaliset treffit, eroottiset chatit ja web-kamerat ovat jo nykypäivää. Maailmassa niistä riippuvia käyttäjiä lasketaan olevan jo yli 12 miljoonaa. Amerikkalainen kirjailija Regina Lynn kirjoittaa: ”Teknologia on muuttanut seksuaaliset tapamme ja kohta meillä ei enää ole pelkoja ottaa teknologia ja internet seksiin mukaan.”

279   Punainen sytyttää
New Yorkin Rochesterin huippuyliopistossa on noin sadalla miesopiskelijoilla tehty tutkimus, jonka tuloksena oli, että valokuvia katsellessaan miesten seksuaaliset halut ovat suuremmat, jos kuvan tytöllä oli jotain punaista vaatekappaletta tai esinettä rekvisiittana.

Luonto edesauttaa, että paviaaninaaraitten takamus tulee punaiseksi muutamaa päivää ennen ovulaatiota, jotta koiraitten seksihalut olisivat oikeaan aikaan huipussaan. Joten punaväriä on kai sitten pidettävä seksuaalisuutta kiihottavana. Ei kai turhaan puhuta punaisten lyhtyjen kaduista.

278   Keronen ja Debreczeni pe 8.10. Wanhalla
Kävin Wanhan tanssikellarissa levytansseissa. Vakaa aikomukseni oli pyörähdellä myös Kerosen ja Debreczenin fraasien tahdissa. Haaveeksi jäi, jälkimäisestä en ehtinyt nähdä edes vilausta.

Tuossa kello 22:n pintaan, kun silmä kovana seurasin huvittelevaa tanssiyleisöä, niin ensimmäiseksi ei tullut mieleeni, että väki oli paikalla "vain tanssimassa". Tupa oli siinä vaiheessa niin täynnä sosiaalista kuhinaa, että tällainen ujon ja hitaanpuoleisen, läheltä Hämettä kotoisin olevan, oli syytä lähteä kyselemään narikkamieheltä puseroaan.

Huolestuttavinta minusta oli kuitenkin se, että ensimmäiset urhoolliset tulivat levyille vasta pari tuntia niiden alkamisesta. Taloudesta vastaavat saattavat hyvin pian tehdä sen johtopäätöksen, ettei kannata henkilökuntaa makuuttaa turhan panttina kahta tuntia, vaan parempi on myöhentää aloitusaikaa, niin kuin esimerkiksi Sedu on paikoissaan tehnyt. Eli talo on auki silloin, kun juova väki eli maksajat ovat liikkeellä.

277   Tango-sivuja
Kaminiitto 2010-10-06 14:18
Kohtuullisen monipuolinen sivusto: http://www.todotango.com/english/Home.aspx
Muita:
http://www.planet-tango.com/index.html
ja sen alla
http://www.planet-tango.com/firulete.htm

Tangojen sanoja espanja + kännös englanniksi
http://letrasdetango.wordpress.com/

Jos menisin BA:iin asettuisin Parque Lezeman lähistölle rautatieasemasta Estacion Constitucion noin 500 m itään. Siitä on hyvät ja lyhyet yhteydet (metro ym) vähän joka puolelle.

Ellei sikainfluensa-aaltoa olisi ollut BA:ssa jokin aika sitten, todennäköisesti olisin varannut huoneen "kulttuurihostel" Sandanzas hostel/hotel 2h huone kylpyhuoneella 200 ARS = 36,50 €/vrk, sisältää aamiaisen ja liinavaatteet. Syyt: keskeinen ja halpa paikka, isännät kultturipersoonia, jotka ymmärtävät tangosta ehkä paljonkin ja viikko-ohjelmassa tangoiltoja.
http://www.sandanzas.com.ar/buenos_aires_hostel.php
Isäntien emaileja on kohdassa Who we are

Tanssipaikkoja BA:ssa www.milmilongas.com/

276   Ramppikuume

Suuret tähdet tuppaavat olemaan kovia ryypiskelemään. Suuressa maailmassa näiden keskuudessa huumeiden käyttö on keskimääräistä yleisempää. Iskelmämaailman "kostukkeista" tulevat mieleeni naisia mainitsematta mm.Olavi Virta, Henry Theel, JunnuVainio, Irvin Goodman jne. Moninaisia vuosia sitten olin eräässä vähäpätöisessä tilaisuudessa vahtimassa puheenvuoroja. J. Vainio sattui istumaan vieressäni ja kun hänen vuoronsa lähestyi panin merkille, että selvästi hänen kätensä alkoivat vapisemaan. Silloin minulle tuli oivallus, että ehkäpä hän aikoinaan käytti runsaasti alkoholia ramppikuumeeseensa.

En mene!       Kädet hikoilevat, pala tuntuu kurkussa joka kerta kun kohtaan jonkun arvohenkilön. Jos kärsit näistä esiintymiskauhun oireita, epäilemättä sinäkin podet ramppikuumetta. Sosiaalikauhu (pelko mennä yleisön eteen arvoteltavaksi) on jotain enemmän kuin mikä voi tehdä elämästä täyttä helvettiä. Eräs ahdistuksen tutkimiseen erikoistunut tutkimuskeskus väittää, että 40 % ramppikuumetta potevista on vaarassa tulla alkoholi- tai huumeriippuvaisiksi.

Pelätään sellaista, jota vielä ei ole tapahtunut. Miksi jopa kokeneet näyttelijät ennen näytöksen alkua tuntevat, että heillä on muurahaisia vatsassa? Wisconsin (Michigan) yliopiston eräässä tutkimuksessa on osoitettu, että jos jokin kokemus on saanut meidät pelkäämään, niin tämä tunne piirtyy meidän mieliimme pysyvästi. Myöhemmin jos tällainen samanlainen tilanne lähestyy nielurisojen lisäksi aktivoituu aivojen hippocampuksen alue, johon liittyy muistojen käsittely. Siten saatamme tuntea paniikkia ja ahdistusta paljon ennen kuin tilanne on käsillä.

Oletko toivoton sosiofoobi? Testaa sosiofoobisuutesi ja esiintymispelkosi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin joko kyllä tai ei.
1. Pelkään lähestyä viranomaisia.
2. Olen hyvin ujo
3. En pidä juhlista
4. En puhu tuntemattomille
5. Välttelen kritiikkiä
6. Vaikenen mieluummin kuin teen itseni naurunalaiseksi
7. Puheeni katkeaa, kun minua katsellaan.
Jos kyllä-vastauksia oli
0 onnittelut, olet tähti
1 – 2 pystyt hallitsemaan pelkosi
3 – 5 tarvitset itsehillintää
6- 7 saatat potea sosiaalista kauhua!


275   Lääke velttoiluun
Lasillinen ei ole liikaa. Alkoholi ei välttämättä ole sänkyhommien este.

Erään Länsi-Autralian yliopiston tutkijat ovat päätyneet siihen tulokseen, että sopiva määrä alkoholia parantaa erektiota. Heidän mukaansa kohtuullisesti alkoholia käyttävien keskuudessa impotenssia esiintyy 25 – 30 % vähemmän kuin absolutisteilla.

Pari lasillista viiniä päivässä pitää velttouden loitolla sängystä.

274   Pakko tietää-sarja

Venus
Neoliittisen ajan Venus-hahmona tai laitteena saattoivat olla hieromasauvat tai vastaavat, joita käytettiin tyttöjen riittimenoissa, joissa näiltä vietiin neitsyys. Tällaisia riittejä on harjoitettu vielä viime aikoina joidenkin luonnonvaraisten heimojen keskuudessa.

Miehuuskoe
Antikin Kreikassa nuorukainen katsottiin tulleen mieheksi, jos tämä pystyi kolmesti peräkkäin täydelliseen sukupuoliseen aktiin. Tällöin hänelle annettiin arvonimi katatriakontoutisai, joka tarkoittaa suurin piirtein: kolmesti keihästävä.

273   Kuninkaallisia murheita
Espanjan kuningas Ferdinand VII (Fernando VII, Borbón) syntyi 14.10.1784 Escorialin linnassa ja kuoli Madridissa 29.9.1833. Kuninkaana hän oli vuosina 1808 ja 1813-33. Napoleon hyökkäsi Espanjaan 1808 ja asetti kuninkaaksi Joseph Bonaparten. Ferdinandin nimissä espanjalaiset nousivat kapinaan ranskalaisia vastaan. Tällöin hän sai liikanimen ”Haluttu” / ”Toivottu” ("El Deseado"). Vuonna 1812 ranskalaiset heitettiin maasta ja hyväksyttiin tasavaltalainen perustuslaki, mutta 1813 Ferdinand kumosi lain ja siirtyi absolutismiin. Myöhemmin hän kumosi myös kruunuperimystä koskevan lain ja siten hänen tyttärestään myöhemmin tuli hänelle seuraaja (Isabella II). Tällöin myös syntyi karlismi, kun Ferdinandin veli Carlos (1788-1855) syrjäytettiin kruununperimyksestä laajan opposition vastustuksesta huolimatta.

Ferdinandilla oli omat henkilökohtaiset murheensa ja yksi niistä liittyi sukupuoliasioihin. Hän poti sukupuolielimen liikakasvua. Hänen elimensä oli niin suuri, että lääkärit suosittelivat pidättäytymistä suvunjatkamista ensimmäisten vaimojensa kanssa. Neuvoksi tuli käyttää reiällistä tyynyä välissä aktin aikana. Näin kuningattaren paikat pysyivät kohtuullisen ehjinä. Nyt on epävarmaa juontuiko hänen liikanimensä poliittisista vaiko naisväen suunnalta tulevista syistä. Ajatellen nykyistä hallitsijaa on lievää suurempaa mielenkiintoa sillä, onko tämä suurikasvuisuus Borbóneilla perinnöllistä!

272   Fiksu pikkuserkku
Makit eli lemurit (Lemuridae) on kädellisiin kuuluva puoliapinaheimo, joka jaetaan viiteen sukuun. Koko heimoon kuuluu yhteensä 19 lajia, joita tavataan luonnossa ainoastaan Madagaskarilla ja sitä ympäröivillä saarilla. Useimmat elävät metsäisillä alueilla ja ovat innokkaita puissa kiipeilijöitä.

Lemurikoiras ei taistele naaraasta, vaan varmistaa muulla keinolla, että tuleva lapsi on hänen. Mahdollisen uskottomuuden torjumiseksi aktin jälkeen koiras panee naaraan sukuelimiin eräänlaisen proteiinitapin, jonka seurauksena muut koiraat eivät pääse tämän naaraan kanssa sukupuoliyhteyteen. Näin koiraan ei tarvitse raakaa voimaa käyttäen hätistellä kilpakosijoita naaraan ympäriltä tiehensä.

271   Wanhan tanssikellari pe 011010 Lunnas
Tarja Lunnas ja Rosso olivat Wanhan tanssikellarissa perjantai-illan huvittelevaa yleisöä houkuttelemassa synnin tielle - ilmeisesti. Siispä kärppänä olin minäkin paikalla kaiken varalta. Ties vaikka joku säälistä suostuisi tanssimaan yhdet humpat, niin pääsisi edes virtuaalisesti onnentunteesta osalliseksi.

Kävi niin kuin pelkäsin, ei tärpännyt. Viehättävä kosketinsoittaja tiesi roudauksen lomassa kertoa, että orkesteri aloittaa klo 22:15. Varmaankin liiasta veden latkimisesta johtui, että vieteri oikeni tuntia ennen heidän soittonsa alkamista ja piti syöksyä Helsingin yöhön suuntana yöpuu. Lomaradiokin oli lopettanut toimintansa, joten köröttelin kotia kohti radio suljettuna itsekseni jupisten.

Illan miellyttävä yllätys oli uusi levynpyörittäjä. Kirsi oli vissiinkin lomalla tai vapaalla; en tullut kysyneeksi. Muutaman lattarin olisin mielelläni kuunnellut piitin ja pukkan sijaan, mutta en minäkään voi kaikkea vaatia. Vaikka aikaa kuinka seurattaisiin, niin siitä huolimatta pienelle parketille kun ei oikein istu paljon tilaa vievät uudet tanssilajit, joten niiden liiallista suosimista tulisi mielestäni tällaisissa paikoissa välttää. Eipä silti kyllä cha-chaallakin jotkut osasivat hamuta puolisalia käyttöönsä pelkällä newyorkkerikuviolla, joten ei pelkästään pukkihyppelijöitä voi tökkiä.

270   Pitkän iän salaisuus!
Ukrainalainen Grigori Nestor tiesi, mikä on pitkän iän salaisuus. Se on pidättäytyminen seksistä jopa täysin pyyhkimällä sellaiset ajatuksetkin pois mielestä. Hän kuoli 116-vuotiaana vakuuttuneena siitä, että seksi on kuolemaksi. Vastaavia tapauksia maailmasta löytyy molemmista sukupuolista, mutta pitävää korrelaatiota pitkäikäisyyden ja seksittömyyden välillä ei vielä tieteellisesti ole saatu.

Seksin puuttuminen ei sinällään sulje pois sitä, että mies tuottaa siemennestettä, joka yöerektion aikana purkautuu, joten se ei imeydy elimistöön.

269   Saavatko naiset orgasmin pelkästään rintojen puristelusta?
Tiedemaailmassa Kinsey säätiötä pidetään arvovaltaisimpana seksologian tutkimuslaitoksena ja se on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan 12% naisista pääsee orgasmiin pelkästään rintoja hyväilemällä työnnellen ja puristellen, riippumatta siitä hyväileekö itse vaiko kumppani.

Kohdun kostuminen ja nännien suurentuminen jopa 25 %:lla ovat merkkejä seksuaalisesta kiihottuneisuudesta. Sen lisäksi nännit kovettuvat ja niistä voi erittyä kiihottavan tuoksuista ainetta.

Tehokkain tapa kiihottaa naista on nännien imeminen, koska em. tutkimus väittää, että 57% naisista kiihottuu tällä tavalla. Muista lähteistä on hyvin tiedossa, että naisten rinnat ovat miesten huomion pääkohteena ja vasta sitten tulee naisen peppu

Tämä linkki piti pistää edellisen tilalle

268   Intohimoa eläinmaailmassa
Bonobo eli kongonsimpanssi tai kääpiösimpanssi, joka on simpanssin ohella ihmisen lähin sukulainen, mm. tämä apinalajin intohimoa on edustettuna New Yorkin seksimuseossa. Installaatiossa apinaherralla on kädessään sokeriruo'on kappaleita, joilla hän aikoo ostaa seksiä naaraalta.

Museossa on enemmänkin teoksia, joista ilmenee, että eläinmaailmassakin seksillä on muutakin merkitystä kuin lajin jatkaminen. Niissä eläimet suutelevat, halaavat, kiihottavat toisiaan sekä harjoittavat jopa suuseksiä. Nautinto on siis tärkeä osa myös eläinmaailmassa.

267   "Komppia ikä kaikki"
Kirjoitan pelkästään korvakuulolta, joten seuraavat lauseet sisältävät ilmeisen todennäköisesti väärin kuultua ja väärin ymmärrettyä.

Helsingin Messukeskuksessa lokakuun lopussa kirja- ja musiikkiosueessa tapahtunee kauan odottamani kirjan julkaisu: ”Komppia ikä kaikki”. Martti Metsäketo on koonnut kirjaansa kymmenien vuosien kokemuksensa tanssimusiikin alalta. Seppo Rehnström on laatinut esimerkkejä tanssimusiikista eli 36 kahden minuutin pätkää koneellista musiikkia. Kuten MM totesi asiasta kappaleet ovat kiusallisen hyviä ja pituus valittiin sillä perusteella, että kaikki mahtuivat yhdelle cd:lle eikä tarvinnut mennä mp3-formaattiin.

Kirja ei ole pelkkää suitsutusta suomalaisen tanssimusiikkikulttuurin saralta. Osansa saavat varmaan tanssimusiikin tappotalkoisiin osallistuneet radiokanavat varsinkin ne, joita pidetään yllä verovaroin ja joiden tehtävänä on suomalaisen kulttuurin vaaliminen.

Joitain kymmeniä vuosia sitten, varmaan silloin kun jytä musa valtasi maailman, tanssimusiikki alkoi hävitä radiosta. Vanhat musiikkikappaleet sovitettiin ja uudet sävellettiin räätälöidysti tietylle radiokanavalle. Syy tähän on se, että kukin radiokanava pyrkii profiloitumaan tiettyyn formaattiin, joka melkein aina on hyvin kaukana perinteisestä tanssimusiikista.

Näillä formaateilla tarkoitan lähinnä erilaisia biittipoljentoja, jotka ovat kullekin kanavalle tyypillisiä ja joista ne pitävät tarkkaan kiinni. Esimerkiksi cha-chaat eivät radiossa ole enää puhtaita cha-chaita, vaan niistä on tehty biittiä. Kaupallisista syistä hyvät ja menestyneet tanssiorkesterit ovat hylänneet tanssimusiikin ja hypänneet radion kelkkaan eivätkä ole sen koommin levyttäneet tanssimusiikkia. Ei näitä orkestereita voi syyttää, sormella pitää osoittaa tuottajia, jotka eivät ota tanssimusiikkia ohjelmistoonsa. Vaikka olisi kuinka hyvä tanssimusiikkilevy, niin sitä ei radiossa soiteta, ellei se ole ko. kanavan formaattiin sovitettu. Kuulijat on aivopesty tietyssä mielessä.

Ikivanha valituksen aihe on tietenkin suurten tuottajien sponsoroimat soittolistat. Joku Radio Suomen tapainen, puhtaasti verovaroin ylläpidetty kanavakin on sortunut niiden käyttämiseen. Laiskuuttaan se on antanut sille kuuluvan tanssimusiikkikulttuurin vaalimisen ohjat virallisesti korvauksetta kaupallisille tahoille. Kanavaa ei sinänsä voi syyttää, koska siellä on muutama henkilö, joka tarvittavat päätökset tekee.

Ennen radiossa pidettiin tarkkaa lukua siitä, että musiikki soitettiin hyvin ja oli osaava soittokunta. Nykyisin ei tilanne enää ole näin. Soitto- ja laulutaito ovat marginaalisia asioita. Riittää kun rämpyttää ja rääkyy lujaa ja on kohtuullisen näyttävän näköinen mahdollisten kameroiden edessä. Tällä puolella laatumiehillä on täysin kyntämätön sarka. Ennen tavoitteena oli ikivihreän tuottaminen, nyt kappaleen elin kaari on 1 - 2 kuukautta eli tehdään kertakäyttökappaleita.

Tällaisia mietteitä kuuntelin tanssin lomassa lauantai-illalla pääkaupungin Wanhan Tanssikellarissa Martti Metsäkedon soittaessa loistavaa tanssimusiikkia. Uusi nettituttavuuskin illan mittaan ilmestyi kuvaan, joten melkein pääsin ylittämään tanssietiketin rajat itseäni hänelle lähemmin esitellessäni.

Torstai-iltana olin ollut Vantaan Tulisuudelmassa kovasti arvostamani Tulipunaruusujen tahdittamissa naistentansseissa, missä Itellan postineidit olivat pitäneet kokousta pitkän kaavan mukaan. Osaamatta sanoa miten ja mistä johtuen sisikunnassani tunnen, että tanssin henki Tulisuudelmassa ja Wanhalla on erilainen.

Muuten otsakkeen mukainen kirja ilmestyy ensi kuun lopussa.

Myös kuulin, että Ikaalisssa lavakauden päättäjäisissä olivat soittajat päätyneet tavoittelemaan varhaisempaa aloitus- ja lopetusaikaa. Näin ei tarvitsisi soittaa tyhjille seinille aamulla klo 3.

266   Älykkyys ja rytmitajua käyvät käsi kädessä
Oletko hyvä rumpali? Seuraatko tanssiessasi hyvin rytmiä? Jos näin on, niin onnittelut, olet hyvin älykäs!

Karoliinisen Instituutin ja Umeån yliopiston tutkimusten mukaan älykkäät ihmiset osaavat seurata hyvin rytmiä. Älykkyys ja tarkka rytmiä seuraava liikkeiden koordinaatio kulkevat käsi kädessä. Läheisessä suhteessa toisiinsa ovat myös hyvä rytmitaju ja päättelykyky sekä sitä lähellä oleva ongelmien ratkaisukyky. Tutkijat korostavat, ettei tässä ole kyseessä varsinainen musikaalinen rytmi vaan rytmisten liikkeiden koordinaatiosta.

Tutkimuksen johtaja Frederik Ullen antoi BBC:lle haastattelun>, missä hän mm. totesi, että tutkimuksen tarkoituksena oli rytmissä pysymistä, koska se heijastaa aivojen neuronien tasaista ja vakaata aktiivisuutta, millä on suuri merkitys mm. ongelmien ratkaisukyvyssä ja päättelyssä.

Kokeeseen osallistui 34 vapaaehtoista, oikeakätistä miestä (19 – 34 v). Heidät pantiin rummuttamaan eri nopeuksilla laatikkoa. Myöhemmin heille tehtiin 60 kysymystä käsittävä älykkyystesti. Osoittautui, että ne, jotka saivat parhaat pisteet älykkyystestistä, olivat myös tarkempia rummuttamaan annetun mallin mukaan.

Tiedossa on, että informaatio- ja ymmärtämisprosessit edellyttävät millisekunnin tarkkuudella tapahtuvaa neuronitoimintaa. Näyttää todennäköiseltä, että rytmitaju juontuu biologisista perusominaisuuksista. Toinen asia on, vaikuttaako hyvän rytmitajun ja älykkyyden korrelointiin geneettiset ominaisuudet vaiko ympäristöolosuhteet. Suuri kysymys siis on, pitääkö meidän alkaa harjoittelemaan rummuttamista tullaksemme älykkäimmiksi?

265   Tanssijan vetovoima
Millaiset miehiset liikkeet vetoavat naisiin? Northumbrian yliopiston psykologiryhmä on analysoinut miesten tanssilattialla tekemiä liikkeitä päästäkseen selville millainen liikehdintä parketilla hurmaa ja viettelee naisten parhaiten.

Ryhmä naisia (37) teki arvioitaan miesryhmän (19) tanssista ja tulokset vietiin 3-d tietokonemalliin.. Koe toi esiin kahdeksan eri piirrettä eli muuttujaa, jotka tekivät miehestä ”hyvän” tai ”huonon” tanssijan. Näitä olivat niskan, vartalon, vasemman olkapään ja vasemman ranteen liikkeiden laajuus sekä niskan, vartalon ja vasemman ranteen liikkeiden monipuolisuus sekä lopuksi vielä oikean polven liikkeiden nopeus. Määräävinä tekijöinä naisten käsitykseen hyvästä tanssijasta ovat niskan ja vartalon liikkeiden laajuus ja vaihtelu.

Miehet kautta maailman olisivat kovin kiinnostuneita tietämään millaisia liikkeitä heidän tulisi parketilla suorittaa naisväen hurmaamiseksi. Tutkimus siis paljasti, mitkä kohdat tanssivasta miehestä vetävät naisten katseet puoleensa. Jos mies vielä tietäisi, mitkä liikkeet ovat avainasemassa, niin niiden harjoitteluun olisi syytä panostaa.

Kokeen avulla on mahdollista arvioida myös, miksi tanssi on kehittynyt nykyiseen tilaansa. Näyttää vallitsevan laaja yksimielisyys siitä, mitä on ”huono” ja ”hyvä” tanssija ja että lähes kaikkia naisia viehättävät samantyyppiset liikkeet.

264   Lavatanssien ylivertaisuus
Onnellisuuden löytäminen edellyttää, että ympärillä on toisia ihmisiä. Addikti ei toisia juuri kaipaa hölkätessään kieli pitkällä roikkuen. Monet tutkimukset osoittavat, että tanssilla on monia etuja, jotka vaikuttavat suotuisasti ihmisen mielenterveyteen ja fyysiseen kuntoon. Psykiatri William Glassier kirjassaan Positive Addiction tuo esiin näitä ylivertaisuuksia.

Tanssi
- kiihottaa aivoalueita, jotka säätelevät mielialaa ja ruumiin eri osien koordinaatioita
- edistää liikemallien syntymistä ja sisäistämistä
- estää masennusta vapauttamalla endorfiinejä ja onnellisuuteen liittyviä hormoneja
- parantaa hermojen välitystoimintaa varsinkin jos tanssin liittyy laulu ja soitto
- pienentää Alzheimerin taudin puhkeamisen todennäköisyyttä
- parantaa aivojen otsalohkon aktiivisuutta, kommunikointia, muistamista sekä huomiokykyä
- auttaa kaikenikäisiä lapsia työskentelemään ja ajattelemaan nopeammin ja luomaan uusia mielleyhtymiä

263   Pavi pe 17.9. MMto
Vihdoin tuttua suomalaista kesälavojen tunnelmaa Pavilla - ulkona satoi kuin saavista kaataen eikä lämpötilakaan ollut paljon yli +10 astetta. Mutta sisällä oli meno, meininki ja ilottelu ylimmillään, kun Martti Metsäkedon tanssiorkesteri piti arvoisan huvittelevan tanssiyleisön mielet korkealla ja kädet lähes kurissa.

Harvoin olen nähnyt tuttuja tanssijoita yhdessä paikassa niin paljon kuin eilen Pavilla. Monien kanssa sitä jäi hetkeksi suustaan kiinni kahviossa ja vielä useamman kanssa ei ehtinyt kuin huikata terve moro hei. Jääköön mainitsematta, ettei tanssitaitoisista ollut pulaa ja varsinkin erään veijarin jive-suoritukset olivat sitä luokkaa, että omat askeleet sotkeutuivat tämän tästä, kun en malttanut olla tätä virtuoosia seuraamatta tanssin lomassa.

Jorma Tulosen hitaan valssin teemakurssin kannustamana kuultiin useampikin englantilainen valssi, mikä tällaista lähellä Hämeen läänin rajaa syntynyttä kovasti miellyttää. MMto soitti totuttuun tapaansa kaikkia tuttuja tanssilajeja, joten pääsin taas kokeilemaan, mitä kaikkea olin unohtanut. Jos huhut pitävät paikkansa, pientä muutosta orkesterin kokoonpanoon on odotettavissa lähitulevaisuudessa. Kosketinsoittaja Simo Koho on lähdössä Myrskylyhtyyn ensi kuusta. Huhun todenperän näyttää sitten tulevaisuus.

262   Esakallio la 11.9. La Strada ja 7 Seinähullua
Esakalliolla on pidetty suurta tanssikurssijuhlaa. Sen kunniaksi tai sitten jostakin muusta syystä sinne oli hankittu kaksi kovaa orkesteria, nimittäin 7 Seinähullua ja La Strada. Soitto alkoi poikkeuksellisesti klo 20 ja sen vuoksi tanssilattialla oli 7 Seinähullun ensimmäisten valssien aikana vain 10 paria lattialla. Tunnin päästä asia alkoi korjaantumaan ja illan myöhetessä lattialta sai hakemalla hakea isompaa tilaa.

7 Seinähullua soitti ensimmäisen puolituntisensa oikein mukavasti ja kappalevalinnat sopivat minun tanssin kuvaani erittäin mainiosti. Tilanne sen kuin parani La Stradan tullessa lavalle. Erityismaininnan ansaitsee pirtsakka apurumpali, jonka suoritukset pistivät lähes haukkomaan henkeä.

Kummallekin orkesterille kaikki kiitos ja kunnia, mutta jostakin syystä korvienväliini iski sellainen virus, joka sai myöhäisempien settien kappaleet kuulostamaan itseään toistavilta ja vähän pliisuilta. Ehkä jäykkälavettisuuteni pulpahti esiin, kun Uno-tangosta oli sovitettu cha-chaa. Lajityypillisen ikivihreän kappaleen sovittaminen muuksi tanssilajiksi minun aatoksissani on verrattavissa koraanin polttamiseen. Se vie terää kummasti ja palautuminen ei oikein pienessä hetkessä onnistu.

261   Tänäinen saarnani - aivan uusi rakennelma. 12.9.2010 09:28 Torsti Äärelä
Julkaisenpa nyt sitten tässä tänäisen saarnani jonka pidän klo 10 alkavassa päiväjumalanpalveluksessa. Rakennelma on kokonaan uusi ja siinä on toteutettu kaikki mitä...

JKA: Mukavasti käsitelty saarnateksti. Tässä tv:stä tulevan piispanvihkimisen lomassa mieleeni pulppusi kuvia, jotka eivät mielipiteen asteelle ehtineet jalostua.

Kuten on laajasti hyväksytty, UT:n tarinat ja ideat on pitkälti kopioitu lukuisista eri uskonnoista ja lahkoista sekä silloisista olemassa olevista kirjoituksista, joista eräs tärkeimmistä on Liviuksen Rooman historiaa käsittelevä kirjakokoelma (Ab urbe condita). Kyseinen herra oli lähinnä keisari Augustuksen propagandapäällikkö. UT:n tarinat on sitten taitavasti istutettu roomalaiseen yhteiskuntaan ja sen aikaiseen ajatteluun.

Kun ei kristitty lukee UT:ssa mainitun vähätöisen seurueen vaeltelua, niin mieleen tulee lähinnä nykyiset työtä vieroksuvat moottoripyöröjengit. Helposti esimerkiksi ruoka- ja viini-ihmeistä tulee mieleen varastetun tavaran käyttöönotto tai aasin ryöstöstä kulkuvälineen luvaton haltuunotto.

UT:n kertomukset asettavat rehellisen työn toisarvoiseen asemaan, kun ruoka ja muu eläminen hoidetaan ihmeiden avulla. Turha kai meidän on tässä valossa tuomita optiokeinottelut ja muut keplottelut. UT kannustanee siten elämään kuin ellun kanat, ei pestä hampaita eikä paljon muutakaan.

260   Korsu ja Tulipunaruusut la 4.9. Tanhuhovi
Toisessa ketjussa on ollut tarinaa sitä, että Tanhuhoviin kannatta mennä evästettynä tai sitten ei evästettynä. Lauantain soittopuolesta vastasivat Korsuorkesteri ja Tulipunaruusut ja ennakkoarvaukseni oli, ettei nuorten joukkoryntäystä olisi nähtävissä. Arvaus osui melko kohdalleen. Väkeä oli paljon ja ajatuksen asteella, ilman että se olisi mielipiteeni, on että nuorta sinkkutanssijaa siinä porukassa oli melko vähän.

Korsu soittaa tällaisen sotaorvon makuun hiukan kaihoisasti, etten sanoisi turhankin. Sotapuolelta kun en meinaa millään tuota huumorin kukkaa löytää ja tansseihin tulen enempi noin niin kuin piristymään.

Tulipunaruusut on tyylilleen uskollinen. Toiveita toteutetaan ainakin se määrä, mitä on toivottu. Hiukan pihistelevät lattareita eikä argentiinalaista tangoa varmaankaan tule ilman mankumista. Toki on sanottava, että arvostan tulipunaruusujen soittoa kovasti. Se kantaa mukavasti ja jalka tuntuu keveältä.

259   Pedagogi
Pedagogiikan kreikan kieliset kantasanat ovat paidia (παιδιά) ja ágō (άγω, "johtaa"); tässä "paidia" viittaa lapsiin, minkä vuoksi aikuisopetusta ei aina lasketa pedagogiikan osaksi

Pedagogi - työkyvytön - eli työhön kykenemätön orja. Esimerkiksi kun orja tippui puusta ja katkaisi jalkansa, niin isäntä saattoi huudahtaa: ”Nyt siitä tuli pedagogi”.

Antiikin pedagogi (kouluavustaja)
   - antoi alkeisopetusta
   - oli varsinaisen opettajan apulainen
   - saattoi lapset kouluun.

258   Esakallio pe 27.8. Sinitaivas, J Pakonen


Someron Esakalliolla Sinitaivas ja Johanna Pakonen Omenapuu orkestereineen viihdyttivät runsasväkistä tanssiyleisöä hyvin ja monipuolisesti.

Parin tunnin sambaopetus jäi minulta alusta pois, mutta Omenapuun ensimmäisen setin toisella alkuvalssilla olin jo sekoittamassa toisten tanssia lattialla. Tähän voisi ykskantaan todeta, että Omenapuu soittaa pelkästään yksikseenkin tavattoman tanssittavaa musiikkia, mutta kun Johanna tuli toisella heidän omalla setillään kuvaan mukaan, niin meno sen kun parani. On tuo Johanna hyvä esiintymään ja kuinka hieno ääni hänellä onkaan!

Sinitaivasta on tullut kuunneltua harvakseltaan viime vuosina. Joskus jopa mielessäni olen hiukan ounastellut sitä ylistystä, jota tälläkin palstalla on heidän ylitseen vuodatettu. Nyt en enää ihmettele. Pojat ovat kehittyneet niin soitossa kuin laulussa aimo harppauksen siihen suuntaan, mitä pidän hyvänä tanssiorkesterina. Näytti orkesterista löytyvän tanssitaitoakin siinä missä paremmiltakin partaveitsiltä. Se on hyvä merkki se. Hienointa on se, että Sinitaivasta vetää paljon nuorta porukkaa lavalle. Näin tanssin tulevaisuutta turvataan parhaiten. Kappalevalinnat olivat lajityypillisiä ja niiden tahtiin oli mukava hosua lattialla.

Tällaista vanhaa könkkäriä jossain määrin oudoksuttaa monien supermenijöiden reviirien laajuus. Pitkät taka-askeleet ja kova vauhti kun eivät kovassa tungoksessa aina ole hyvä yhdistelmä. Eipä silti kyllä siellä näki taitavia tanssipareja, joka osasivat tanssia hienosti pienessä tilassa toiset huomioiden. On se silmäniloa se.

257   Rauhalahti 20-21.8. MMto
Siitä on nyt pari päivää yli 40 vuotta kun Leppävirran kirkossa rovasti säälivin katsein kysyi nykyiseltä kotiristiltäni jotain siihen suuntaan, että ".. ethän tahdo ottaa tuota rökälettä petikaveriksesi ja sietää häntä elämäsi loppuun asti". Tämän kohtalokkaan tapahtuman muistoksi piti lähteä Savoon; tosin Unnukan kohdalla painoin kaasua niin, että taisi siinä peltipoliisikin iskeä silmää. Rauhalahden kohdalla polin jarrua, kun siellä oli koko viikonlopuksi järjestetty ison puoleiset tanssit, jossa Martti Metsäkedon tanssiorkesteri oli takuuna hyvästä tanssimusiikista.

Kumma kyllä perjantaina tanssilattia oli täydempi kuin lauantaina. En tarkistanut paikallisesta sontasiionista, oliko alueella lauantaina jotain muita suuria karkeloita, vai mistä mokoma johtui. Ehkä osasyynä oli argentiinalaisen tangon parin päivän invaasio Kuopion keskustassa. Mene ja tiedä.

Mielessämme ihmettelimme, miksi orkesterin soitto alkaa vasta klo 21:30, kun hyvin paljon näytti olevan varttuneempaa kylpijää, jotka olivat paikalla nimenomaan MMto:n vuoksi. Hyvin moni poistui viltin alle jo yhden setin jälkeen. Myöhemmin kuulin, että esimerkiksi perjantaina alkaneissa tansseissa viimeisellä setillä oli ollut enää yksi pari eli tyhjille seinille meni hyvä musiikki. Varsinkin kun ottaa huomioon, että jo klo 20 väkeä kävi kuikuilemassa tanssisalin ovella siinä mielessä, että sisälle voisi mennä, jos olisi elävää soittoa. Tuskin siellä encoreita plaksutettiin viimeisen valssin jälkeen.

256   Iran, Iran, Iran
Viikko pari sitten tipahti totuudentorvi C4ISR Journal postilaatikkoon. Eräs otsikko pisti silmään: Saving Europe. Tarinassa USAn puolustusministeri R. Gates todistelee senaatille, että jos Iran tekee Eurooppaan ohjusiskun, niin kyseessä todennäköisesti olisi satojen samanaikaisesti lähetettyjen ohjusten massaisku. Jos tällä kertaa USAn tiedusteluun on luottamista, niin Iranilla on kohtapuoliin satoja ballistisia ohjuksia, jotka yltävät 2500 kilometriin eli ainakin Italian hallituksella on mietinnän paikka. Jos uusien ohjusten (Shahab-5 ja Shahab-6) kehittelyt onnistuvat, niin toiminta-alue kattaa koko Euroopan.

Kuluvan vuoden marraskuussa valtioiden päämiehet ja ministerit kokoontuvat Lissaboniin kuulemaan NATOn mustamaalauksia ja Lockheed Martinin vetämän ohjustentorjuntajärjestelmien (Partiot, PAC-3) toimittajien markkinointipuheita.

Äkikseltään tulee mieleen, että kyseessä taitaa olla pitkälti olla USAn huoli puolustustarviketeollisuuden tilauksista eikä pelkästään Euroopan turvallisuudesta.

255   101 tuntia tanssia
Turun suunnalla on iskenyt tanssiväkeen loistava lavahulluus: 101 tuntia tanssia yhteen putkeen. Tanssit alkoivat keskiviikkona 11.8. klo 15 ja päättyvät sunnuntaina 15.8. klo 20. Olen ymmärtänyt, että näillä yhtäjaksoisilla Littoisten lavalitistelyillä saavutettaneen epävirallinen maailmanennätys. Virallisuus olisi vaatinut huomattavia lisäponnistuksia, joihin näin ensimmäisellä kerralla ei katsottu olevan tarpeellisia edellytyksiä, varsinkin kun hauskanpito oli tavoite numero yksi.

Porukalla oli 76 tuntia tanssia takanaan, kun pääsin karkeloihin mukaan. Henkeä näytti tanssiväellä olevan tallella kuin teekkarien ilmapallossa Vappuaattona. Viereinen ulkolava auttoi mukavasti tanssitilan löytymisessä, varsinkin kun perinteisesti Turun talousalueella tanssipaikoilla töniminen jätetään enempi vierailijoiden privilegioksi.

Illan orkesteriksi oli kutsuttu Martti Metsäkedon tanssiorkesteri, mikä sekin osoittaa korkeaa sivistyneisyyttä tilaisuuden järjestäjiltä. Koska päivän teemoina olivat olleet myös latinotanssit, pääsi MMto hiukan irrottelemaan myös tällä puolella.

Mielessä virisi ajatus, että mahtavatko muut tanssikerhot ja -koulut ottaa haastetta vastaan ja järjestää tulevaisuudessa vastaavia tilaisuuksia - toivoa sopii.

254   Tulipunaruusut Wanha to 12.8.
Harvakseltaan on tullut käytyä näin ulkoruokintakautena Wanhan tanssikellarissa ja Tulipunaruusuihin viimeksi törmäsin Bakkaksen latotansseissa joskus kesäkuumalla. Nyt asia korjaantui noin 100 %:lla.

Liturginen ja ehdottomasti oikeassa oleva mielipiteeni tällä kertaa on se, että Tulipunaruusut saavat yleisön mukaan vuodesta toiseen ja ralli näyttää jatkuvan samanlaisena. Heidän salaisuuksiaan hyvän soittotaidon lisäksi ovat tuttu ja turvallinen kappalevalinta sekä monipuolisuus tanssilajeissa. Iskelmää ei korviini sattunut tälläkään kertaa. Maksava tanssiväki ei ehkä kaipaa lattareita siinä määrin kuin meikäläinen, joten siinä mielessä yksi per setti näyttää olevan Tpr:n vakio.

Eräs argentiinalaisen tangon MM-kisoissa pokaalisijoille päässyt pariskuntakin oli tullut varsin etäältä maalikylään pyörähtelemään. Myös muuta tuttua väkeä oli runsaasti ja tuntematonta oikein paljon. Tanssimaan mahtui silti oikein mukavasti. Liekö syynä ollut, että toisten huomioon ottaminen on vihdoin alkanut puremaan.

253   USA on vararikossa
USA on pahemmassa jamassa kuin Kreikka. USA:n talouden tasapainottamiseksi tarvittaisiin IMF:n mukaan sopeutustoimenpiteet, jotka ovat kokoluokkaa 14 prosenttia kansantuotteesta. Sopeuttamistarve on siis valtava. Tarkoittaa, että USA:n pitäisi siis nopeasti ja pysyvästi saada kaksinkertaistettua yksityiset tulot ja yritys- sekä liittovaltioverotus.

252   Tanssikurssit

Tanssinet: Stefanus 2010-08-10 10:01 Jospa se ei olekaan niin, että tanssitaito on se kriteeri, millä tansseihin lähtee.
Tuota tanssitaitoa haikaillessani sattumalta tökkäsi silmään erään kotimaisen tanssikoulun esittelyvideot. Jospa noin niin kuin aluksi pääsisi edes tuolle tasolle, jotta kerran vielä uskaltautuisin naistentansseihinkin.

251   Viikon lavakäynnit
Sen verran tanssivajetta oli kertynyt korvienväliin, että piti alkaa tosissaan täydentämään tyhjiötä. Vaikka vaatimaton tanssitaitoni on sellainen, että se suosii Martti Metsäkedon tyylistä tanssimusiikkia, niin piti samalla tarkistaa, että se tosiaan on näin.

Keskiviikkona (4.8.10) Helsingin Merimelojien majalla soittivat Inkoon pelimannit. Tyyli oli nimen mukainen. Ei mitään kovin kiivasta liikehdintää tarvinnut ylläpitää, joten tahdissa pysyin kohtalaisesti. Hitaita valsseja oli tullut matkaan vain yksi (ulkomuistissa), koska erikoistanssien kansiot olivat jääneet matkasta. Hambon ja snoan kohdalla lähdinkin sitten kotia kohti.

Perjantaina (6.8.10) Pavilla soitti Myrskytuuli, jota mainostettiin vuoden viihdyttäjäksi. Äkikseltään tuli mieleen, että kisoissa taisi olla osallistujista puutetta. Tietenkin tanssimusiikkia minun korvissani parantaa se, jos mukaan saadaan puhaltimia. Heillä niitä en huomannut olevan, joten rautalankamaisuus taisi johtua pääosin siitä. Sen vuoksi en meinannut millään erottaa, milloin tuli rumbaa, cha-chaata tai muuta lattaria, koska kaikki kuulostivat vähän samanlaisilta humpahtavilta fokseilta, jotka erosivat toistaan lähinnä nopeudessa.

Lauantaina (7.8.10) Riutanharjulla Taifuuni säesti Juha Mäkistä ja Reijo Taipaletta. Kilpailevana viihdyttäjänä oli Jaska Mäkynen orkestereineen. Viime mainittua olen kuullut viimeksi Kajaanin korkeudella. Siellä suurten metsien läheisyydessä näiden musiikki on paikallaan, mutta Taifuunin rinnalla se ei oikein purrut ainakaan minuun. Taifuunin musiikin tanssittavuus oli kuin eri planeetalta ja kyllä Reijo Taipaleen kappaleet kantavat väsyneempääkin tanssijaa. Kumma kyllä paikalla sopi hyvin tanssimaan. Nuorempaa väkeä oli harvakseeltaan ja kävelytyyli oli valtaosin kova sana.

250   Tanssimusiikin välit ja lavaspiikkaus
Eräs Speedyn kommentti herätti miettimään vähemmän fiksujen kuulutusten ja välispiikkausten vaikutusta tanssilattialla seisovaan ja kiihkeästi seuraavaa tanssikappaletta odottavaan.

Monet hyvät solistit ja orkesterijäsenet kuvittelevat, että he ovat myös hyviä spiikkaamaan ja heittämään lavalta huulta kappaleiden välillä. Valitettavasti kaikki eivät ole ruonansuita mikrofonin takana siinä mielessä, että pystyisivät ottamaan yleisön myös puhumalla. Se on taitolaji, jossa ei vanhan ja kuluneen kliseen iänikuinen toistaminen riitä.

Lähes kaikkien solistien ja orkestereiden kannattaisi tämä kuulutuspuoli pelkistää äärimmäiseen minimiiin ja keskittyä vain varsinaiseen esitykseen. Huono tai jatkuvasti sama kuulutus tekee yleisöön vastenmielisen vaikutuksen, jolloin tämä negatiivisuus jää päälle ja varsinainen esityskin tuntuu sitten huonolta, vaikka se olisi kuinka hyvä tahansa.

Kannattaa antaa yleisön itse keksiä se, että solisti ja orkesteri ovat hyviä eikä varastaa tätä mielikuvaa yleisöltä toistamalla loppuun kuluneita kuulutuksia. Hyvä nyrkkisääntö voisi olla, että sama kuulutus tai huuli kuullaan vain kerran vuodessa Suomen rajojen sisällä. Nyt en tarkoita tanssilajin tai kappaleen nimen kuuluttamista.

249   Backas la 31.7. MMto
Sellainen hiljainen ajatus kävi mielessä, että taitaapi olla ruuhkaa Backaksen latotansseissa, kun Martti Metsäkedon tanssiorkesteri hoitaa soittopuolen ja ilmeisesti vielä omine välilevyineen. Hätähousuna olin paikalla juoruamisavalmiudessa jo ennen levypuolituntisen alkua, minkä jälkeen sitten aloitti MMto varsinaisen soiton.

Ihmisten vähyyttä vähän mielessäni ihmettelin, kun ensimmäisen setin alussa oli tilaa tanssia oikein mukavasti. Mutta sitten se räjähti. Hyvä että ladonoven pihtipielet säilyivät ehjänä eivätkä seinät pullistelleet ulos. En ole Backaksessa nähnyt niin paljon väkeä aikaisemmin. Tosin en siellä nyt joka kerta ole ollutkaan. Tuttuja oli varta vasten tullut Jokioisista ja Mikkelistä asti. Floridasta tulleita ei lasketa, kun he olivat perinteisellä lomamatkalla Suomessa.
vSilmääni pisti erityisesti se, että väki ei ollut mitenkään erityisesti profiloitunut sen paremmin iän kuin taidonkaan suhteen. Joka sorttia oli tasaisesti ja paljon. Miehiä tietysti olisi suhteessa saanut olla enemmän, koska seisontapaikoilla piti olla sopivasti limittäin, jotta mahtui sisäpuolelle.
vOnhan hienoa, että maasta löytyy ainakin yksi hyvä orkesteri, joka soittaa koko illan monipuolista tanssimusiikkia eikä biittistä iskelmäjumputusta.

248   Saukonkallio ma 26.7. MMto
Iitin Saukonkallio on sinnikkäästi päättänyt herätä eloon ja tänä kesänä siellä on ollut jo monen monituiset tanssit. ja vielä ainakin yhdet on tulossa. Järjestäjät ovat havainneet yhden orkesterin käytön parhaaksi sekä omasta että yleisön puolesta.

Martti Metsäkedon tanssiorkesteri sattui olemaan kohdalla eilen, jolloin tieni osui sinne, ehkei nyt kuitenkaan aivan sattumalta, sillä hyvän tanssimusiikin perässä sitä tulee joskus ajeleskeltua pitempiäkin matkoja. Pettymystä ei MMto tuonut nytkään, vaan tarjosivat niin maar perusteellisen passelia soittoa että. En yhtään ihmettele, että lavan kesän yleisöennätys tehtiin ja ennakkoarviot ylitettiin runsaalla 20%:lla.

Niin erinomaisia kuin välilevyt olivatkin, pakko oli niiden aikana tankata. Siinä hörppimisen välissä joku uhkarohkea väitti, että kahden orkesterin järjestelmällä huijataan asiakkaita. Pakotetaan kuuntelemaan (ei tanssimaan) myös sellaista orkesteria, jonka perässä pelkästään ei varmasti tultaisi paikalle. Asiakkaalta viedään tietyllä tavalla osa valinnan mahdollisuutta pois ja toisaalta hän joutuu maksamaan sellaisesta orkesterista, joka ei häntä miellytä. Eli järjestäjä yrittää maksimoida buffettiaikaa (lipun) tanssijan kustannuksella. Yhden itseä miellyttävän orkesterin aikana tulee tanssittua 4 - 5 settiä, kun se kahden orkesterin järjestelmällä jää helposti kahteen. Huono orkesteri kun vie puhdin pois, joten parempaakaan harvoin kolmatta settiä jää norkoomaan.

Kahden orkesterin järjestelmä on varmaan keksitty suuremmissa kabineteissa, missä ei pöytäkirjaa ole tapana pitää. Ohjelmatoimistot pystyvät näin kuppaamaan illasta kahdet provikat. Paitsi asiakkaille myös orkesterille järjestelmästä on pelkkää haittaa.

Orkesterit tietyssä mielessä syövät toinen toistaan, kun joutuvat ottamaan toisen orkesterin soitot lennossa huomioon eivätkä pääse kunnolla keskittymään omaan perinteiseen soittoonsa. Joskus jopa näkee, että sopivasti ennen setin loppumista orkesteri soittaa toisen orkesterin pravuurit oli taito mikä tahansa. Siitä seuraa, että monet hyvät kappaleet jää tulematta sen takia, kun toinen orkesteri on tunaroinut ne lähes tahallaan. Paljon näkee, että heikkotasoisemmat orkesterit matkivat parempien kappalevalintoja.

247   Esakallio pe 23.7. FBI, MMto
Liittovaltion tutkintatoimisto iskuillaan aloitti illan soitannot Esakalliolla. Harvakseltaan on tullut heidän perässään juostua, vaikka soittavat kiireetöntä ja jäyhää suomalaista lavatanssimusiikkia; jopa jossakin vaiheessa korvaani kuulosti turhankin yhdestä puusta veistetyltä. Tämä saattaa johtua myös siitä, että nyt vertailukohtana oli toisena Martti Metsäkedon tanssiorkesteri, joka soittaa perinteistä lajityypillistä tanssimusiikkia. Jo FBI:n ensimmäisen setin aikana minulta lirahti pari haukotusta, mitä MMto:n settien aikana en huomannut tapahtuneen myöhemminkään.

Ärtymykseni aiheita ennen muuta olivat FBI:n tuttujen kappaleiden muuttaminen hidastempoisemmiksi ja melodian poistaminen. Esimerkiksi masurkat olivat puhtaita iskusoitantoja, joissa sai olla tarkkana, missä kohtaa kuviossa mennään.

Jokioisista saapuneiden tuttavien kanssa buffetin puolella tuli puheeksi taas kertaalleen se, tarvitaanko välttämättä kahta kallista orkesteria joka paikassa. Sitä on kuitenkin myytävä pari sataa lippua lisää, jotta päästään samaan tulokseen. Tietysti buffettituotot kasvavat, kun vähemmän arvostamansa orkesterin settien ajan väki lorvailee virkistyspisteiden lähettyvillä. Puolilta öin kotia kohti polkemaan lähtevälle osuu kohdalle vain kaksi sellaista settiä, joiden vuoksi paikalle on vääntäytynyt. Silloin 14 euron lippu ylimääräisine pullakahveineen tuntuu hiukan tyyriiltä.

246   Matti ja Teppo, Pavi ke 21.7.
Siitä on koko lailla aikaa, kun viimeksi osuin turkulaisveljesten tansseihin. Tarkemmin en sano, jottei kukaan pääse moittimaan, etten muka pidä heidän musiikistaan tanssipaikoilla. Joku asiasta tietämätön taisi paikalla käyttää siitä sanaa sänkymusiikki, minkä termin korjaili sitten pukiksi.

Ennen yritin käyttää heidän tanssipaikoilla soittamaan musiikkiin hustlea, jota kai nykyisin sving tai jazz sambaksikin sanotaan. Sen tiedän kokemuksesta, että kolmannen kappaleen jälkeen meikäläinen alkaa hyytymään ja on pakko siirtyä katselemaan, kun teräsmieskunnon omaavat painavat paita märkänä. Tosin salsaa voi, jos kehtaa, tanssia tuollaiseenkin musiikkiin, niin ei tarvitse hosua hullun lailla raivatessaan tilaa hienoille bugg-kuvioille.

Kun en musiikista mitään ymmärrä, niin kaikki heidän kappaleensa kuulostavat korviini samanlaisilta, sanat ovat vain vähän eri. Kovasti toinen veljeksistä höpötti mikrofoniin kappaleiden välillä, mutta en selvää puheesta saanut, paitsi kerran erottui sana italialainen. Väkeä oli tuvan täydeltä, mikä todistaa marmatukseni tuulesta temmatuksi ja kateuden tuomaksi kiukutteluksi.

Helteen aiheuttaman aivojen pehmennyksen tiliin voisi laittaa tyylittömyyden todeta tässä yhteydessä, että miljoona perskärpästä ei voi olla väärässä, paska on hyvää.

245   Tangomarkkinat

Andreas pks 2010-07-16 20:43: .. "Heikki Hietamies esitti radiohaastattelussa, että Tangomarkkinoille kannattaisi perustaa uudistajien musiikkitapahtuman sivulle vanhemman Tangon musiikitapahtuma/-kilpailu niitä rakastaville (kuunteleville ja tanssiville)"..


Marta E. Savigliano (tanssihistorian apulaisprofessori California -Riversiden yliopistossa, paennut Argentiinasta sotilasdiktatuuria 1976 -83) on kirjoittanut kohtuullisen uskottavan selvityksen tangon historiasta sekä tangon eri lajeista ja tyyleistä. Olen kerännyt kirjasta pieniä otteita, mutta huonolla lontoollani, siinä on todennäköisesti niin paljon virheitä, ettei siitä saa selvää. Mutta sivulla olevan linkin kautta asiaa voi itse kukin mielessään korjailla alkuperäistekstistä.

Tangon alkuajan kehitystä selvittää hieman linkin takana esitetty kuva.

Uusia festareita syntyy aina kun henkilökemiat järjestäjien taholta menevät sekaisin. Niin kävi esimerkiksi Vihreillä Niityillä ja Iskelmä Niityillä. Erilaista SM-voittajaa tulee pilvin pimein, vaikka osallistujien lukumäärä kussakin sarjassa on tavallisesti yhden käden sormin luettavissa ja niistäkin puolet on houkuttelemalla, kiristämällä ja uhkaamalla saatu osallistumaan kisoihin. (Näin sanoi eräs tuttu tuomari, jota hotellin aulassa jututin.)

244   Vihreät Niityt 2010, Kajaani
En aio kertoilla miksi Vihreät Niityt lähti Kiuruvedeltä ovet paukkuen ja sinne syntyi Iskelmä Niityt. Molemmat tilaisuudet pidetään samaan aikaan. Mutta näyttää siltä, että nyt Kajaanissa pidetyt Vihreät Niityt tulee jatkossakin jaksamaan, ellei kukaan käännä kassaa. Paikka on hyvä ja ohjelmakin mukiinmenevä.

Viereisellä tontilla on iso hotelli Kajanus, joten se on hyvä asia jos mikään. Yllättävää oli, että taisi olla vapaita huoneitakin vielä tarjolla. Kajanuksessa oli lauantai-illan tanssit, jossa Martti Metsäkedon tanssiorkesteri huolehti hyvästä tanssimusiikista. Samaan aikaan oli juhlapaikalla Kari Tapion konsertti, mikä oli hyvä asia, sillä parketilla mahtui tanssimaan. Huonoa oli, että eri laulusarjojen SM-voittajat tulivat viihdyttämään tanssiyleisöä. Orkesteri ei tietenkään etukäteen saanut minkäänlaisia nuotteja solisteilta, joten kaikki vetivät perustangoja kuka mitenkin. Esitykset olivat sitä tasoa, että kuulijaakin hävetti, mutta voittajat olivat saavutuksistaan onnesta lääpällään.

Muilta osin tanssit olivat kerta kaikkiaan loistavat. Tosin mitä muuta voi odottaa, jos Martti Metsäkedon tanssiorkesteri saa soittaa ilman, että järjestäjä rajoittaa tahtilajeja.

Vähän kaipailin "Tippavaaran isännän" esitystä, mutta jotenkin se pääsi lipsahtamaan ohi. "Tippavaara" oli tiettävästi valmistautunut esitykseensä perusteellisesti jo edellisiltana tekemällä hotellin laboratoriossa syventäviä kenttäkokeita. Ymmärrettävistä syitä vanha mies uupuu illanmittaan tunnollisesti suoritetuista monilukuisista kokeista, joten pientä apua tarvittiin valomerkin lähestyessä. En tiedä paistoiko aamuaurinko kovin kirkkaana silmään, muttei varmaan sentään rautaisten verhojen takaa.

243   Suutelu on tärkeää
Esimerkiksi parin valinnassa suuteleminen näyttelee tärkeää roolia. Suutelun aikana aivoissa lisääntymiseen vaikuttavat järjestelmät aktivoituvat. Elollisista olioista noin 90 % harjoittaa suutelemista: linnut hierovat nokkiaan, elefantit kärsiään ja ihmiset huuliaan ja kieliään toisiaan vasten.

Erään kyselyn mukaan 25% espanjalaisista ovat huonoja suutelemaan. Vastapuoli saattaa tulkita tämän torjumiseksi, jolloin se voi johtaa jopa suhteen katkeamiseen.

Eri tutkimusten mukaan suuteleminen vapauttaa moninaiset hormonivirrat ja niiden koostumuksesta riippuen saattaa silloin avautua myös mahdollisuuksia pariutumiseen. Miehille suuteleminen on hyvä lääke stressiin, koska sen aikana aivot käyttäytyvät kuin ne olisivat kokaiinin vaikutuksen alaisina

242   Myös tanssimassa
Wanhan tanssikellarissa 19.6.10 istuskellessani ja kuunnellessani Martti Metsäkedon tanssiorkesterin soittoa sekä pällistellessäni yleisöä tuli taas kerran mieleeni tanssinetin kiivaat kannanotot vain/myös tanssimassa sananvääntöön. Tarinoissani numero 166 viimeisessä kappaleessa eräs tohtori sanoo, että ihminen on seksuaalinen olento, joka ei voi elää ilman seksiä, mutta voi kyllä elää ilman seksuaalista toimintaa.

Jos verrataan korvien välissä oleva seksimaailmaa mehukannuun, niin voisi todeta kannun toimivuuden edellyttävän, että tyhjennyttyään se pitää täyttää. Olisin taipuvainen hyväksymään sen käsityksen, että tanssiravintolaan ja yleensä tansseihin tullaan tiedostamatta tai tietoisesti myös täydentämään korvienväliä seksuaalisten innovaatioiden osalta. Kun jälkikäteen illan tapahtumat palaavat mieleen, niin kyllä niissä monesti on seksistinen leima. Eli mielikuvitusta on tullut ruokittua siltä osin, vaikka muitakin funktioita tietenkin illan mittaan on saattanut ilmaantua.

Se onko illan isku täydellisen onnistunut vai palveleeko nukkumaan mennessä vasen käsi Venusta, liittyy jo toiminnan puolelle eikä siis tässä vinkkelissä seksuaalisuuteen.

241   Wanhan tanssikellari 19.6.10 MMto
Wanha avaa lauantaisin tanssisalinsa ovet vasta klo 20 ja orkesteri aloittaa siitä kaksi tuntia myöhemmin. Tällaiselle vanhalle unihäirikölle se on tiukka pala kuulla edes kaksi orkesterin settiä, ennen kuin vieteri oikenee lopullisesti siltä illalta. Liiketoimintaahan se ravintolan pitäminen on, joten ei siitä sen enempää.

Kirsi soitteli illan levyt, joten tanssijan kannalta ei mitään hätää. Kaikkia tuli lähes kaikille, joten happamat ilmeet musiikista johtuen olivat poissa laskuista. Martti Metsäkedon tanssiorkesteri aloitti siis myöhäisuutisilta ja kansa alkoi olla valmiusasemissa melko tavalla. Luojalle kiitos, että jalkapallokisat tv:ssa jatkuivat ja ympäristössä oli mielenkiintoisia orkestereita tanssittamassa, joten edes jonkin verran oli tanssitilaa. Siten Kirsin heitto, että tulee hiljainen ilta, oli kai tulkittava lähinnä sarkastiseksi huumoriksi.

Kuten arvata voi, niin paljon oli samanhenkisiä tuttuja, mutta ilolla sitä seurasi vieraampien karkelointia. Uusien juorujen suhteen ilta oli hukkareissu. Sen verran voisi todeta, että vakirumpali poti infernaalista hammasärkyä ja häntä tuurasi sutjakan oloinen nuori mies, joka ei otteista päätellen ollut palikoissa ensimmäistä kertaa.

Ilta oli odotetun täydellinen eikä edes sade sinnikkäästä yrityksestään huolimatta saanut huuhdeltua hyvää mieltä pois.

240   Mihin menet bändi /tanssimusiikki?
Hämeenlinnassa oli tässä viikolla muutamana nuorten bändien kisa. Osallistujia oli peräti 64 eri bändiä. Eräs trumpetisti kysyi minulta: Arvaa montako puhallinsoittajaa oli yhteensä näissä orkestereissa? Arvasin väärin. Oikea vastaus oli: EI YHTÄÄN. (Korjaus: yksi tai ehkä kaksi)

Kun tilanne on tämä, niin on aivan turha odottaa, että perinteinen tanssimusiikki pystyy säilyttämään minkäänlaista asemaa lavoilla ja ravintoloissa. Ilmeisesti mitään ei ole tehtävissä. Seuraamme katseella sivusta ja kauhistelemme.

239   Miehinen aivotoiminta
Pohjoisamerikkalainen neuropsykiatri Louann Brizendine ei ole löytänyt taikasauvaa, miten haudata sukupuolten välinen sotakirves, vaan joutuu tyytymään antamaan joitain avainselityksiä, miksi näin tapahtuu. Hän on tutkinut miesten aivoja ja hormoneita saadakseen selville, miksi miehet ovat naisia aggressiivisempia, miksi miesten on vaikea ilmaista tunteitaan tai miksi miehet nukahtavat sukupuoliyhdynnän jälkeen.

+ Mikä on suurin ennakkoluulo vastakkaisesta sukupuolesta?
Miehet ajattelevat, että poikkeuksetta naiset ovat tunteellisia ja etsivät itselleen vain aviopuolisoa. Naisten mielestä miehet ajattelevat vain seksiä

+ Ajattelevatko kaikki miehet samalla tavalla?
Miehet ajattelevat seksiä keskimäärin kolme kertaa useammin kuin naiset. Mutta miehet ajattelevat myös rakkautta, yhteistä elämistä ja hyväksi isäksi tulemista.

+ Että kuinka?
Kun miehen testosteronitaso laskee, laskee myös seksihalut ja prolaktiinitason kasvu puolestaan tekee miehestä suojelijan. Esimerkiksi vastasyntyneen vauvan itkuun isä herää herkemmin kuin äiti, mistä voidaan päätellä, että miehen aivojen kuuloalueella on tapahtunut herkistymistä.

+ Eivätkö miehet siis olekaan testosteronin orjia?
Testosteroni vaikutta miehen ja naisen aivoissa eri tavalla: miehillä sillä on suurempi vaikutus aivoalueisiin, jotka ovat yhteydessä seksin haluamiseen.

+ Entäpä muut hormonit?
Tyypillistä miehistä käyttäytymistä selitetään myös muilla hormoneilla. esimerkiksi oksitosiinin vaikutuksesta miehet nukahtavat orgasmin jälkeen herkästi, koska tämä hypotalamuksessa vapautuva rakkaushormoni aktivoi miehillä unikeskuksen voimakkaammin kuin naisilla.

+ Onko olemassa uskottomuutta aiheuttava geeni?
On olemassa verisuoniston paineisiin liittyvä geeni, joka on avainasemassa uskottomuusasiassa. Tätä geeniä on todettu olevan 17 eri pituutta. Ne miehet, joilla nämä geenit ovat pisimpiä, ovat alttiimpia menemään naimisiin ja todennäköisesti olemaan puolisoilleen uskollisempia kuin lyhytgeeniset.

Uskottomuuteen taipuvaiset miehet eivät voi tehdä tekosyytä lyhyistä geeneistään huonoon käyttäytymiseensä, mutta tiedostamalla näiden vaikutukset, auttaa se miehiä itseään ja heidän vaimojaan ymmärtämään paremmin näitä asioita. Mutta inhimillisen biologian ymmärtäminen ei anna valtakirjaa sivistymättömään käytökseen.

+ Onko mies herkempi väkivaltaiseen käyttäytymiseen kuin nainen?
Mies on noin 20 kertaa aggressiivisempi kuin nainen. Puuttumatta tarkemmin miehiseen väkivaltaan todettakoon eri aivoalueiden näkökulmasta, että miehet tuntevat omistavansa naisensa ja haluavat torjua muiden miesten lähentely-yritykset. Jos mies havaitsee tällaista, herättää se hänessä aggressiivisuutta.

238   Mäntsälässä Blogman ja Metsäketo, 12.6.10
Mäntsälässä oli hyvät kahden orkesterin lauantaitanssit. Botnian komiat nuoret kollit aloittivat puolen tunnin setillään ja oikein mukavasti soittivatkin. Lattialla oli runsaasti tanssitilaa, joten ei kun tossua toisen eteen. Eräänä kannustimena oli tietty se, että illan hämärtyessä tila saattaisi joutua kortille.

Toista settiä lähti vetämään Martti Metsäkedon tanssiorkesteri, joka soittaa hiukan erilaisemmin kuin monet muut pintaorkesterit. Vahinko vain, että thyrsos sauvan tahdittamana orkesterin erään entisen jäsenen tekemät "markkinointiponnistelut" kummittelevat vieläkin monen järjestäjän ja ohjelmatoimiston mielessä, mistä syystä MMto:a kuulee harvakseltaan näillä lakeuksilla. Monen tanssijan toive varmaan olisi, että menneet näiltä osin voisi jo unohtaa. Voisin kuvitella, että ilmeisesti MM harkitsee ohjelmatoimiston vaihtoa tai radikaalimmassa tapauksessa koko bändin purkamista, ellei syksyyn mennessä tilanne parane. Vaakakupissa kun kuitenkin on myös orkesterin nuorempien soittajien leipätyö. (Haluaisin nähdä sen ohjelmatoimiston henkilön tai järjestäjän, jolle MM on sanonut jonkin poikkipuolisen sanan. Väittäisin, että nyt potkitaan väärää miestä ja miestä, joka on ollut liian kiltti joka suuntaan. Tietenkin aina voidaan sanoa, että vastuu on jakamaton, mutta rajansa silläkin.)

Selkeästi yleisö oli kaksijakoista: tanssin suurkuluttajat ja bilettäjäfanit. Järjestäjälle onnittelut, että ammattilaisen silmällä osasi huomioida molemmat osapuolet. Samalla se takasi, että buffetin puolella oli koko ajan hiukan tiukkaa vapaista pöydistä. Minäkin nuukana miehenä olin jo ostaa kolmannet kahveet, mutta onneksi järki voitti.

Kun Pohjanmaan lumiaura ilmestyi lavalle, jostakin syystä meno kiihtyi ja volyymit nousivat monen mielestä jopa turhan korkealle. Ainakin päätellen siitä, että buffetissa eräs samassa kahvipöydässä ollut herra tunki koko servetin korviinsa ja sanoi sen auttavan senhetkiseen olotilaansa. Iskelmä-Finlandian eli kevyen musiikin Finlandia-palkinnon 2009 sai Charles Plogman, jonka Henrik Otto Donner valitsi jättäen muut ehdokkaat (Annika Eklund, Kaija Koo, Pertti Neumann ja Finlanders) lehdellä soittelemaan. Ilkeät kielet väittävät, että tässä tehtiin kielipolitiikkaa, mutta tiedä häntä.

Mukava oli kuulla ruotsalaisvoittoisia sovituksia tutuista tanssikappaleista, tosin muutamat kappaleet olisivat minulta menneet ohi, ellei olisi kuulutettu, mitä tanssilajia ne ovat. MMto:n tanssimusiikki sen sijaan on minulle tutumpaa, joten sillä puolella en suurempia ongelmia kokenut.

237   Rakkautta ensi silmäyksellä
Seksuaalinen jännite

Ensinäkemisellä saattaa psykobiologinen mekanismi synnyttää sukupuolista kiihottumista. Tämä johtuu kummallakin sukupuolella testosteronitason noususta, aivojen tiedostavista (kognitiivisista) ja ympäristötekijöistä synnyttävä halu, jota ei pidetä vaistona. Verrattaessa tätä halua nälän, janon tai unen tarpeeseen, niin nämä eivät katoa ääriolosuhteissa kuten on laita sukupuolisen jännitteen.

Jännitteen fyysiset ilmenemismuodot tuskin jäävät huomaamatta. Vatsaseudun verisuonet supistuvat lisäten verenkiertoa ja tuoden vatsaan kutittavan tunteen. Tavallista on myös sydämen tykytys, hengityksen tiheneminen ja punastuminen. Naisilla kohtu kostuu ja miehillä kiveksissä ja vatsanpohjassa tuntuu kiristystä penis saa erektion tullen kooltaan jopa kolminkertaiseksi. Myös pupillien laajeneminen on selvä merkki vastakkaisen sukupuolen vetovoimasta. Seksuaalisen jännityksen myötä yleisesti kaikki viisi aistia herkistyvät, jolloin haju-, kuulo-, kosketus-, maku- ja näköärsykkeet ovat kuvassa mukana. Tämä jännite välittyy aivoihin aktivoiden alueen, jossa kivun ja mielihyvän säätelyjärjestelmät sijaitsevat.

Jos seksuaalinen jännite ei laukea miehillä, se jatkuu päätyen öiseen tai toiseen kohdistuvaan siemensyöksyyn. Naisilla syntynyt jännite aaltoilee 'kylmästä kuumaan' riippuen paljon kuukautiskierrosta.

New Yorkissa Stony Brookin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan väite, että jo yhden avioliittovuoden (vast.) jälkeen keskinäinen seksuaalinen jännite alkaisi alenemaan, ei pidä paikkansa, vaan vielä 20 vuoden jälkeenkin se roihuaa samalla tavalla, jos parisuhdetta ylläpidetään ja sopivasti seksuaalista jännitettä 'ruokitaan'. Asiaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi riski parin menettämisestä, eroottisuus, jokapäiväinen viettely ja aistillisuus. Toisilla seksuaalinen jännite eli tavanomaisemmin sanottuna halu tai kiihottuminen ilmenee selvemmin kuin toisilla.

Monen monissa elokuvissa tätä seksuaalista jännitettä hyödynnetään ja monesti se on elokuvan yksi pääteemoista. Esimerkkeinä olkoot vaikkapa sellaiset elokuvat kuin James Bond, 'Silmiesi salaisuus' (Campanella), 'Casablanca', 'Tanssi' (Edgar Neville),'Kuun valo' (Bones), 'Sekaisin Marista' jne.

236   Ihanko totta?
USA:n virallisia tunnuslauseita
- vaakuna: Anniut Coeptis.  Hän / Herra on ollut hankkeellemme suosiollinen eli yhdysvaltalaiset ovat Herran valittu kansa 

- $1:n seteli: Ordo Novus Saeclorum.  Aikakausien uusi järjestys. Maailmanpoliisi? 

Latinaa
urheiluväelle: Citius, Altius, Fortius, nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin 

talousväelle: Citius, Avarius, Forecius, kalliimmalla, ahneemmin, röyhkeämmin 

Kolumbus lähti purjetimaan kohti Intiaa, mutta saapui Amerikkaan. Perille tultuaan hän ei tiennyt, missä oli ja palattuaan Eurooppaan hän ei osannut kertoa, missä oli käynyt. Silti hän teki maailmanhistoriaa.

235   Valehtelevatko naiset puhuessaan seksistään?
Seksivalehtelu ei ole vain miehien etuoikeus.

Barcelonan yliopistollisessa gynekologian sairaalassa on osallistunut 2332 naista (45 – 65 v) tutkimukseen, jonka tuloksena oli mm. että puhuessaan seksistään anonyyminä naiset yleensä puhuvat totta, mutta henkilökohtaisissa haastatteluissa monet heistä valehtelevat. Esimerkiksi henkilökohtaisissa haastatteluissa vain 15 % piti seksiä elämässään tärkeänä, kun anonyyminä vastaava %-luku oli 40.

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään vaihdevuosien vaikutusta seksuaalisuuteen ja yleensä elämän laatuun. Tuloksissa mm. todetaan, että vähäinen sukupuolitoiminta ei välttämättä liity painoindeksiin tai runsaan rasvamäärän jakautumiseen. Mutta esimerkiksi kohdunpoistoleikkaus ja alhainen elintaso ovat yhteydessä seksuaaliseen haluttomuuteen ja sukupuoliyhteyden harventumiseen.

234   Energeettistä
Kun lueskelee yritysten historiikkeja, niin aina niistä jotakin oppii. Nokia teki pitkään kumisaappaita, sitten painopiste siirtyi puunjalostukseen ja nyt on menossa kännykän valmistus.

Metsäteollisuus on täällä Suomessa kohta sellunsa keittänyt ja siirtyminen kohti pelkän energian tuottajaksi on kovaa vauhtia menossa. Tällaiselta johtopäätökseltä ei voi välttyä, kun lukee UMP:n sivustoja ja hallituksen esityksiä.

Maamme hallitus on oivaltanut, että Suomi ei pärjää tulevaisuudessa mitenkään muutoin kuin vihreän kullan sijalle on saatava vahvoja säteileviä ideoita. Ydinenergia on siten ainoa mahdollisuus, jos aiomme jotenkin pitää elintasostamme kiinni.

Metsäteollisuus ostaa kiihtyvällä vauhdilla energiayhtiöitä. Tästä hyvänä esimerkkinä on UMP, jonka sivustoilta seuraava lainaus:
"UPM:lle, uuden metsäteollisuuden edelläkävijälle energia on kasvava liiketoiminta-alue, joka tarjoaa yhtiölle uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Suomessa UPM:llä on omaa energiantuotantoa, ja se on osakkaana energiayhtiö Pohjolan Voima Oy:ssä ja Kemijoki Oy:ssä. Ne tuottavat enemmän sähköä kuin UPM tarvitsee omilla tuotantolaitoksillaan. Markkinasähkön osuus kasvaa edelleen, kun TVO:n Olkiluoto 3 ydinvoimala käynnistyy.

Energialiiketoiminnan sähköntuotannon kapasiteetti on noin 1 800 MW.

Koko UPM:n sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti on lähes 3 000 MW. Luku sisältää Energialiiketoiminnan lisäksi myös paperitehtaiden yhteydessä toimivat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä sellutehtaiden talteenottolaitokset." j
a toisella sivulla:
"Olkiluodon uuden reaktorin valmistuttua”, liiketoimintaryhmän johtaja Tapio Korpeinen sanoo. UPM:lle kuuluu Pohjolan Voima -omistuksensa kautta 29 % uuden ydinvoimalaitoksen tehosta."

233   Pavi ja Tanhuhovi
Viikonvaihteessa tuli käväistyä sekä Pavilla (Eija Kantola ja Omega) sekä Tanhuhovissa (Sinitaivas ja Tulipunaruusut). Kummassakin paikassa oli väkeä aika sopivasti. Ei mitenkään ruuhkaa, mutta uskon, että järjestäjätkin olivat tyytyväisiä.

Sinitaivas oli minulle varsin positiivinen kokemus: soittivat salsat ja argentiinalaiset tangotkin, joten menestystä vain pojille. En ihmettele, että tanssilavojen kuninkuus on siirtynyt nyt heidän harteilleen.

232   Uskottavuutta kehään
Huonoja uutisia on varmaan huomiseksi tulossa: Helsingin Sanomat näyttää puhuvan 60 mrd €:n vakautusjärjestelmästä, kun taas EU:n puheenjohtajamaan arvovaltainen lehti puhuu 650 mrd €:n lainajärjestelyistä.

Koska näyttää vahvasti siltä, että euron pelastamiseksi kansan taskut käännetään taas kertaalleen, niin olisiko paikallaan pieni uskottavuuden parantamistoimenpide. Jotta kansa saadaan vakuuttuneeksi, että on tosi kysymyksessä, pudotetaan yläpäästä lähtien valtion palkkamenoja 30%:lla väliaikaisesti kunnes nyt käynnissä oleva lama on ohi. Ensimmäiseen ryhmään valitaan ministerit ja kansaedustajat. Kun tämä on toteutunut, sitten seuraavassa kuussa mennään hierarkiassa alaspäin.

Tiedän, ettei hallituksen ja eduskunnan palkkamenoilla euroa pelasteta, mutta sillä pelastetaan kansan tuki suurille ja vaikeille päätöksille, joita kohta on pakko tehdä.

231   Taidemusiikki
( Liittyy J. Kemppisen blogikirjoitukseen 9.5.10)

Lavatanssin harrastajana ja siten tanssimusiikin suurkuluttajana minua ’avarsi’ kovasti Helsingin Sanomien 25.7.07 Ralf Cothonia koskeva juttuosa: "Hän on toistuvasti tuonut haastatteluissa esiin näkemyksiään taidemusiikin ylivertaisuudesta ja populaarimusiikin turmiollisuudesta, esimerkiksi hän arvioi, että 'tunne-elämän kehittymättömintä ja raainta kerrostumaa' edustaa heavyrock."

En epäile, etteikö kyseinen yksityismystikko ole tässäkin oikeassa ja että taidemusiikin harrastajat laajemminkin ajattelevat tämänsuuntaisesti. Mutta mm. tällaisten yksniittisten, halventavien näkemysten julkituomisen vuoksi monen musiikkivammaisen on vaikea hurrata 160 miljoonan veroeuron upottamista musiikkitaloon, vaikka Kreikalle nyt Suomi lahjoittaakin 10 musiikkitalon verran verorahojaan.

*
ad: .."taiteen tehtävä ei ole viihdyttää yleisöä eikä käydä kaupaksi. Taide vertautuu työhön."
Harva työläinen tai työnantaja edellyttää, että yhteiskunnan on rakennettava hänelle työpaja ja maksettava myös arvottomasta työstä se palkka, jonka hän pyytää (nyt en puhu kansanedustajista). Itse kyllä panisin painoa sanalle viihdyttää, josta hyvän mielen kautta pulppuaa sitten erilaista terveyttä ja jaksamista koko yhteiskunnalle.

230   Kylpylät 1400-luvulla
Pohjaltaan jokainen aikakausi on "epäsiveellinen" ja yleensä tällä tarkoitetaan korkeampaa, vapaampaa ja monimutkaisempaa siveellisyyden muotoa. eli ylitetään senhetkisen "laillisen säädyllisyyden" mitat. Sukupuoliseurustelun vapaudelle 1400-luvulta lähtien kylpylät olivat tyypillisempiä tunnusmerkkejä. Miehet ja naiset kylpivät yhdessä yleensä alastomina ja ympäröivissä aitioissa toiset seurasivat toimitusta elleivät olleet yksityishuoneissa, joissa eivät suinkaan olleet toisena osapuolena ilotytöt tai kevytmieliset naiset, vaan kaikki ihmiset. Kylpylän mainostaulussa saattoi lukea: "Hedelmättömille naisille parasta on kylpy. Mitä kylpy ei saa aikaan, sen aikaansaavat vieraat."

Jokaisessa kaupungissa oli "naistaloja" eli ilotaloja. Yleensä maistraatti oli kieltänyt ottamasta taloon tyttöjä, joilla ei ollut rintoja. Kaikesta päätellen ei siis ollut tavatonta tuoda lapsia bordelliin. Myöskään 12-14 nuorempia poikia ei saanut päästää naistaloon vieraiksi, mutta tavallista oli, että naidut naiset kävivät niissä melko usein - ilmeisesti pienet sivutulot mielssään.

Ammattikuntalaitos, korporaatiot, oli tunkeutunut täydellisesti läpi koko yhteiskunnan. Virallisen luvan saaneet väärinpelaajat edusti erästä ääripäätä ja toista sulottaret, jotka nauttivat laajaa yhteiskunnallista arvonantoa. Ruhtinaiden vastaanotoille he ilmestyivät järjestäytyneenä korporaationa ja he kontrolloivat ankarasti nurkkakaupustelijattaria kuten palvelijattaria, tarjoilijattaria ja porvaristyttärien luvatonta toimintaa. Erityisen raskaita syytöksiä he kohdistivat nunnaluostarien epäpuhdasta kilpailua kohtaan. Ylimalkaan silloisessa kielenkäytössä sanat nunna ja portto olivat synonyymejä. Kuten "huorailee kuin karmeliitta" sanonnasta on asia luettavissa.

Paavin käskystä eräässä nunnaluostarissa pantiin toimeen siveystarkastus. Tarkastajan oli pakko merkitä raporttiin, että oli tavannut melkein kaikki nunnat siunatussa tilassa. Myöskin miesluostarit olivat orgioitten tyyssijoja, ja homoseksuaalisuus oli laajalle levinnyt.

Merkillinen tapa olivat "koeyöt". Neito salli rakastajalleen kaikenlaiset hellyydenosoitukset antautumatta tälle. Näin kumpikin osapuoli saattoi varmistua vastapuolen ominaisuuksista ennen avioliittoa. Eikä mahdollisena luopuvana osapuolena suinkaan aina ollut mies. Harvinaista ei myöskään ollut se, että aviomies erityisesti kunnioittaakseen vierastaan antoi tämän maata "hyvässä luottamuksessa" vaimonsa vieressä. Jos mies tahtoi osoittaa mieltymystään naiselle, tarttui hän yksikertaisesti naista rinnoista.

Aikakaudelle on ominaista suuri ujostelemattomuus. Julkinen mielipide hyväksyi tällaisen hillittömyyden. Se ilmeni mm. vaatetuksessa siten, että rinnat paljastettiin ompelemalla pukuun sopivat reiät tai miehillä housuissa oli mahtavat kalukukkarot. Myöskään kureliivit miehillä eivät olleet harvinaisia.

Lähde: Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria 1. ss.164- 167

229   Papiston tila vuosina 1300-1500
Papiston hurja halveksuminen oli aikakaudelle ominaista. Kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa vitsotaan kirkonmiesten raakuutta ja tietämättömyyttä, mässäilyä ja haureellisuutta, ahneutta ja laiskuutta. He pelaavat, juovat, metsästävät, ajattelevat vain vatsaansa, juoksevat jokaisen hameen perässä: varsinkin Italiassa ovat pappi ja Cicisbo (ylhäisnaisen miespalvelija, yksityinen rippi-isä) melkein samanmerkityksisiä.

Yleisen käsityksen mukaan piispa ei voinut päästä taivaaseen. Erikoisen runsasta ja ylellistä atriaa nimitettiin prelaatin ateriaksi (prelaatti, korkea katolisen kirkon virkamies). Selibaatista sanottiin, että se erosi avioliitosta siinä, että maallisilla oli yksi vaimo, papilla taas kymmenen: "niin kauan kuin talonpojalla on vaimoja, ei papin tarvitse mennä naimisiin". "Minä panen ristille lihani", sanoi munkki, joka pani kinkkua ja riistapaistia ristikkäin voileivälle. Suurin osa papeista katsoi jalkavaimojensa olevan luonnollisia asioita, ne kuuluivat sielunpaimenen pysyviin tarpeisiin ja niitä nimitettiin "sielunlehmiksi". Teologinen auktoriteetti Gerson selitti, että siveyden lupaus merkitsi ainoastaan avioliitosta luopumista. Jos jotakin naista haluttiin moittia erityisestä irstaudesta, sanottiin: ”Hän huoraa kuin karmeliitta.”

Oli tavallista, että papit kävivät kapakoissa, soittivat tanssimusiikkia, laskettelivat rivouksia. Vatikaanissakin mielellään huviteltiin lukemalla pornografisia kertomuksia. Konstanzin kirkolliskokoukseen (1414-1418) virtasi kaikkialta maan ääristä ilotyttöjä, parittajia ja ilveilijöitä. Kirkolliskokouksen jälkeen paavi hallitsi rajattomalla vallalla, mutta kukaan ei ottanut häntä toden kannalta.

Paavien ollessa vankeudessa Avignonissa (1309 – 1377) alettiin sitä pitämään bordellikaupunkina. Voidaan perustellusti sanoa, että osan papistoa oli vallannut ateistinen virtaus, joka löysi vastakaikua kansan piiristä.

"Uskonpuhdistajiksi ennen uskonpuhdistusta" nousivat 1300-luvulla John Wyclif Englannissa, Jan Huss Böömissä, Savonarola Firenzessä ja Wessel, Goch ja Wesel Pohjois-Saksassa. Varsinkin Wyclifiä on pidettävä ensimmäisenä, joka nousi paavin kirkkoa vastaan ja meni lausunnoissaan pitemmälle kuin Luther noin 100 vuotta myöhemmin. Tyypillisenä slaavilaisena ajattelijana Hus oli Wiclifiä monissa kohdin rajoittuneempi, mutta sitäkin vakavampi, härkäpäisempi ja ahdasotsaisempi. Wiclif ei vastustanut kirkon dogmeja ja laitosta, vaan niiden väärinkäyttöä.

Jos paavit eivät olisi pyrkineet Kristuksen vaan pelkästään Pietarin kaltaisiksi, niin vielä tänä päivänä koko Eurooppa olisi uskovainen katolinen alue. Pietari kun oli yksinkertainen, väärinymmärtävä, horjuva, yksinkertaisuudessaan Jumalan täyttämä, horjuvuudessaan liikuttavan inhimillinen, ymmärtämättömyydessään palavasti ymmärrykseen ponnisteleva, hyvän ja vanhan kalastajan kaltainen. Taikausko ja noituus alkoi levitä mustasurman (1348) tavoin Eurooppaan.

Lähde: Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria 1. ss.157- 161

228   Tanssimusiikki ja kuuntelumusiikki

Speedy 2010-05-05 14:42 "Vaikka musiikin suhteen olen melko kaikkiruokainen, niin näitä vanhoja Nat King Colea, Santanaa ym en kyllä viitsi kuunnella. Enempi sitten vaikka kalssillista kuin noita. Samoin näistä nykyaikaisista nämä iskelmä tähdet kyllä menettelee mutta esim Sinitaivaan musiikkia en viitsi lavojen ulkopuolella kuunnella, ei vaan tunnu laulu olevan mun korvalle mieluista, vaikka tanssiorkesterina on yksi parhaista. Kuubalainen salsa on myös sellaista että tulee skipattua aika usein.

Paljon kyllä riippuu fiiliksestä että mitä kuuntelee ja tilanne elää koko ajan. Nykyään arg tango on pinnalla, kun se on tällä hetkellä number one opettelu listalla."

Yhdyn normaalia vahvemmin näihin Speedyn ajatuksiin. Itselläni oli jossakin vaiheessa argentiinalainen tango päällimmäisenä eli lähes uskonnon asemassa. Olen monesti sanonutkin, ettei a-tango ole tanssia se on uskontoa. Jos näin niin silloin asiat ovat hyvin, mutta siirtyminen fundamentalismiin on vain pieni askel siitä. Sitten kaikki meni soosiksi eli salsa tuli kuvaan mukaan ja sen avulla pääsin taas kiinni perinteikkäimmistä tansseista.

Näin vanhemmiten ilmeisesti solujen ominaisvärähtelyn taajuus alenee ja siitä seuraa, että rauhallisempi musiikki ja rauhallisemmat tanssilajit tuntuvat mukavammilta. Aiemmin nuo laahustavat tanssilajit tuntuivat kamalilta, mutta nyt niitä ei vieroksu lainkaan. Ilmeisesti tässä on samaa mitä virsien veisuussa. Vanhuksille se on onnenautuus, kun pääsee vetäisemään virttä pitkän kaavan mukaan. Tässä tanssimusiikin arvostamisessa voi olla samoja aineksia. En vain tiedä mitä ne ovat.

227   Rumpali
Koska Martti Metsäkedon tanssiorkesterin rumpalin vaihdoksesta on aina silloin tällöin käyty pientä keskustelun poikasta, niin on mukava osallistua räävimiseen täysin ulkopuolisena ja asiasta juuri mitään tietävänä. Olen muodostanut itselleni seuraavanlaisen todennäköisesti totuudenvastaisen kuvan asiasta:

Kuten monesti niin tässäkin välit pikku hiljaa viilenivät vuosien saatossa, kun ei jaksettu toisen joskus jopa kovemmanpuoleista huulenheittoa kuunnella huumorina, vaan käsitettiin rankaksi keljuiluksi. Tällä nyt jo eläkkeellä olevalla rumpalilla oli samaa vikaa kuin itselläni eli kun tuli otettua hapanta, niin helposti kielenkäyttö sai liian hyökkäävän soinnin. Lisäksi hän oli siinä tilassa liiankin aktiivinen ja oma-aloitteinen ohjelmatoimiston suuntaan lisäkeikkojen vaatimisessa ilman, että olisi ensin sopinut tanssiorkesterin johtajan kanssa menettelytavoista. Välittäjätoimistoissa ei henkilöllisyyksiin menevästä kenkkuilusta pidetty ja sama koski lavajärjestäjiä, joille hän joskus hetken huumassa saattoi soitella ja antoi ymmärtää, mitä mieltä oli heidän orkesterivalinnoistaan. Kysymys oli siis pitkälti väärästä tavasta ajaa oikeita asioita, minkä johdosta siltoja paloi poroksi.

Jossakin vaiheessa asiat sitten menivät liiaksi henkilökohtaisuuksiin, jolloin liiton juristin avustuksella todettiin yhteistyön olevan mennyttä aikaa ja sovittiin teiden erkanemisesta kesäkauden jälkeen jos ei nyt hyvässä sovussa niin kuitenkin ilman korvausvaatimuksia.

Tanssinetistä:
*
Casimir 2010-05-04 13:18 "MMO kenkäsi viimeisen timbaleo rumpalin, joka toi sen latinosielun musiikiin ja ottivat taviksen tilalle.."
*
Kaminiitto 2010-05-04 16:02: "Jännä juttu, miten mielipiteet kiertyvät. Minun korviini kun aiemmin on tullut väittämä, että vihdoin MMO sai rumpalin, joka osaa soittaa myös lattareita. Väitteen esittäjän ammattitaitoa en pysty kyseenalaistamaan."
*
Petteri 2010-05-04 16:35 "Ei pelkkä rumpali paljon auta. Lattarit vaativat enemmän soittimia kuin suomalaisissa livebändeissä on..."

226   19 huteroa myyttiä seksistä     Lähde:Quo
Seksi on pesiytynyt kaupunkeihin, joissa se tuhoaa ihmisten mieliä kuin rutto ja samalla saastuttaa tavallisten ihmisten sukupuolielämää.

1. väite: Aviopuolisot harjoittavat vähemmän seksiä kuin sinkut. - London School of Hygiene and Tropical Medicine (LSHTM) julkaisi vuonna 2006 lääketieteellisessä Lancet -lehdessä 59 maassa tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan tämä väite ei pidä paikkansa, vaan keskimäärin aviopuolisot harrastavat seksiä enemmän kuin samassa ikävaiheessa olevat sinkut.
2. väite: Tietyn iän jälkeen ei mies saa enää erektiota. - Ei pidä paikkaansa, että 40 ikävuoden jälkeen mies on karkotettu seksin paratiisista. Hän voi nauttia seksin hunajaa samalla tavalla kuin nuorukaisena. Sänkykokemus tulee tässä apuun. Tosin mahdollisesti eräät biologiset tekijät kuten diabetes, verenpaine, liikalihavuus jne. voivat aikuisiässä aiheuttaa myös erektiohäiriöitä.
3. väite: Haaveilu seksistä vieraan kanssa on merkki uskottomuudesta. - On inhimillistä, että itse kukin harrastaa mielikuvituksissaan seksiä kolmannen osapuolen kanssa eikä se merkitse samaa kuin salarakkaan olemassaolo eikä myöskään mahdollista tulevaa uskottomuutta. Sen sijaan tällaiset seksihaaveilut auttavat seksuaalista kiihottumista, mutta ne on parempi jättää kertomatta toiselle osapuolelle, koska niistä ei helpolla päästä yhteisymmärrykseen.
4. väite: Täydellinen sukupuoliyhteys päättyy samanaikaiseen orgasmiin. - Jos molemmat saavat samanaikaisesti orgasmin, on kyseessä enemmänkin sattuma kuin taito rakastella. Myöskään samanaikainen orgasmi ei takaa parempaa tyydytystä kuin eriaikainen.
5. väite: Naisilla on aina päänsärkyä. - Tällä sanonnalla on naisilla tapana ilmaista seksuaalihaluttomuutensa. Seksihaluilla ja kiihottumisella ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa. Molemmille sukupuolille kokemus on tuonut toimintamallin, jota tavoitellaan nautinnon ja tyydytyksen saavuttamiseksi.
6. väite: Jos pidät anaaliseksistä, olet homo. - Heteromiehet välttelevät peräaukon kiihottamista joko sormella, kielellä tai seksilelulla, koska ajattelevat, että se voi johtaa homoseksuaalisuuteen tai että kumppani pitää häntä homona. Peräaukko on kummallakin sukupuolella erogeeninen alue riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta. Oman ja kumppanin paikkoja tutkiskelemalla voi monipuolistaa ja rikastuttaa suhdetta.
7. väite: Kaikki miehet saavat orgasmin. - Jotkut miehet menevät alan asiantuntijoiden vastaanotolle, koska kuvittelevat orgasmin heikentyneen alentuneen siemensyksyn johdosta. Siemensyöksy on eri asia kuin orgasmi eikä siemensyöksyyn liity psykologista nautintoa.
8. väite: Hyvä suhde johtaa sukupuoliyhdyntään. - Täydellinen seksuaalisuhde ei välttämättä edellytä sukupuoliyhdyntää. Sukupuoliyhdyntä on nähtävä vähän kuin kakun koriste. Nauttia voi pelkästä hyväilystä, halailusta, suutelemisesta jne. Tutkimalla toistensa ruumiinkohtia moni tulee yllättymään.
9. väite: Nuoriso aloittaa sukupuolileikit alati nuorempiana. - LSHTM:n tekmän tutkimuksen mukaan nykynuoriso ei aloita sukupuolisuhteita sen varhemmin kuin aikoinaan heidän vanhempansa. Keskimäärin se tapahtuu 15 – 19 vuoden iässä, tosin tytöt ovat ikäisiään poikia kypsempiä niissä asioissa.
10. väite: Feministi on machon vastakohta. - Sanaa feminismi käytetään usein halventavassa merkityksessä. Todellisuudessa kyseinen liike vaatii samoja oikeuksia naisille kuin mitä miehillä on. Machoilu puolestaan on miesten ylivaltaa ja alistamista naisten suhteen. Hembrismi (naarastelu) olisi oikeampi termi vastaamaan machoilua.
11. väite: Lesboilu on seurausta turhautumisesta. - Monet uskovat, että lesbous on epätoivon aiheuttama valinta. Päinvastoin, erään australialaisen tutkimuksen mukaan nainen tuntee olevansa parempi rakastelukumppani toiselle naiselle kuin mies. Heteronaisista 69% sai miehen kanssa sukupuoliyhteydessä ollessaan orgasmin, kun lesbosuhteessa tämä kliimaksiluku oli 76%. Tutkijat väittävät, että tämä johtuu miehen itsekkyydestä sukupuoliasioissa.
12. väite: Siveettömyys ja sukupuolitaudit käyvät käsi kädessä. - Mitään korrelaatiota näiden asioiden välillä ei ole havaittu. Itse asiassa LSHTM:n tutkijat odottivat kohtaavansa Afrikassa huomattavasti enemmän siveettömyyttä, koska siellä sukupuolitauteja esiintyi huomattavasti enemmän kuin muualla. Kuitenkin teollisuusmaissa sukupuolihurjastelu monen eri kumppanin kanssa on selvästi paljon yleisempää kuin Afrikassa.
13. väite: Jokainen ratkaisee seksiongelmansa itseellisesti ja yksin. - Kuten nukkuminen ja syöminen niin myös seksi on ihmisen perustarve. Sen hyvä toimiminen on yksi terveyden edellytyksistä. Jos ihmisellä on elämässään seksuaalisia ongelmia, on hyvin todennäköistä, että hänellä siinä elämäntilanteessaan on myös psykologisia ja muita ongelmia. On tärkeää, että näissä ongelmissa käännytään ammattiauttajan puoleen eikä haudota niitä yksin.
14. väite: Seksinautinnot sijoittuvat sukupuolielimiin. – Seksuaalisen kokemuksen vahvistamiseksi asiantuntijat suosittelevat keskittymistä myös muuhun kuin genitaalipuoleen. Esimerkiksi oikea hengitys aktin aikana on tärkeää eikä pitäisi yksipuolisesti rajoittua itse aktiin, koska siinä yhteydessä on paljon muutakin.
15. väite: Jos kumppani ei tyydytä, nainen käyttää seksileluja. – Tämä väite juontaa juurensa siihen, että miehen sukupuolielimelle on annettu yksinomainen sosiaalinen vastuu naisen sukupuolisen nautinnon aikaansaamisesta. Epäilemättä epämukava elämisen rytmi lisää tätä kapeakatseisuutta, sillä seksuaaliset kontaktit tapahtuvat siihen aikaan päivästä, jolloin olemme eniten väsyneitä eli nukkumaan mennessä. Seksilelujen käyttö voi parantaa tilannetta improvisaation ja mielikuvituksen suhteen.
16.väite: Lesboudesta voi olla paluu takaisin heteroksi. - Jotkut luulevat, että nainen valitsee lesbouden jostakin huonosta mieskokemuksesta johtuen ja jos hän vaikkapa sattumalta tapaa hyvän miespuolisen rakastajan, niin hän palaa takaisin heteroseksuaalisuuteen. Homoseksuaalisuus ei ole samaa kuin liitytään johonkin yhdistykseen; se on seksuaalista suuntautumista, kemiaa, tunnetta, elämystä, jne.
17. väite: Jos ei nainen saa orgasmia, on hän frigidi. - Ikivanha termi frigidiys ei sisällä mitään konkreettista ja se liitetään kaikkeen naiselliseen seksuaaliseen toimimattomuuteen eikä pelkästään siihen, että yhdynnän aikana nainen ei saa orgasmia, koska nainen ei ole tuntenut mitään eikä ole nauttinut aktista. Toisaalta nainen voi päästä kliimaksiin jotain muuta menetelmää käyttäen kuin peniksen työntämisellä sisään. Vain silloin kun mikään menetelmä ei tuo tulosta, voidaan puhua anorgasmista.
18. väite: Sadomismi on perversiota ja niin myös sen katseleminen. - Seksuaalisuudessa kaikki ei ole valkoista tai mustaa. Käsikirjoista löytyy sellaisia termejä kuin fetisismi, tirkistely, itsensä paljastamien ja sadomasokismi. Näissä useimmiten on kyse yhdessä sovituista toimintatavoista, ellei näin ole asianlaita, niin silloin tätä on pidettävä patologisena sairautena. Samoin kuin, jos ei noudatettaisi mitään rajoja seksuaalisessa käyttäytymisessä.
19. väite: Biseksuaalit ovat todellisuudessa homoja. – Australialaiset tutkijat ovat päätyneet siihen, että tämä on eräs seksuaalisen suuntautumsen muoto vaikkakin harvinainen. Biseksuaalisesti suuntautuneet voivat elää 1-avioisessa vakaassa parisuhteessa yli vuodenkin "horjahtamatta kapealta polulta".

225   Miesten tasa-arvo
LAINAUS: * *
Pikadeittailun matematiikkaa 30.4.2010 8.17 Henry Laasanen US-blogi

Pikadeittailussa ryhmä miehiä ja naisia (esim. 20 miestä ja naista) tapaa toisiaan lyhyen ajan (esim. 4 minuuttia), jonka jälkeen he vaihtavat tapaamaan uuden henkilön kanssa. Lopuksi he antavat plussan niille henkilöille, joita he ovat kiinnostuneet tapaamaan myöhemmin. Jos sekä mies että nainen antavat toisilleen plussan, on syntynyt potentiaalinen treffipari. Pikadeittien kiva puoli on se, että siinä ei joudu torjutuksi julkisesti.

Pikadeitissa vuodelta 2008 havaitaan yleinen lainalaisuus: miehet antavat enemmän plussia naisille kuin päinvastoin. Mukana oli 18 naista 19 miestä. Naiset antoivat 62 plussaa, kun taas miehet antoivat 171 plussaa. Naisten ja miesten saamat plussat jakautuivat seuraavasti:
Naiset: 15 15 15 14 12 11 10 9 9 9 8 8 7 7 4 4 4 2
Miehet: 10 6 6 5 5 5 5 4 3 3 2 2 2 2 2 0 0 0 0

Pikadeittailun tilastot vahvistavat markkina-arvoteorian oletuksia. Naisiin kohdistuva kysyntä on suurempi kuin miehiin kohdistuva kysyntä. Ihmisten markkina-arvoissa on siten huomattavia eroja. Merkittävän suuri osa miehistä saa nolla plussaa, mikä vahvistaa alempitasoisten miesten kategorian olemassaolon: he eivät kelpaa kenellekään. Mukana on yleensä yksi tai muutama alfauros, jolle naisten plussat keskittyvät. * *

KOMMENTTI / Kaminiitto
Jos eo. pikadeittailua soveltaa suoraan tanssilavoille, missä kolmen minuutin romassit kukoistavat, niin väittää voisi, että naiset hakevat yksipuolisemmin kuin miehet. Naistentansseihin ei siis kannata muiden kuin alfaurosten hakeutua. Eipä tässä minulle mitään uutta ole, olen sen kokemuksesta tiennyt kautta aikojen.

En pitäisi mahdottomana, vaikka "vain tanssimaan" tulleet naiset ainakin piilotajuisesti etsivät sitä alfaurosta lähelleen, vaikka vakuuttavat itselleen ja muille olevansa vain tanssimisen vuoksi liikkeellä. Miespuolinen näkemykseni on, että ainakin 99% miehistä käy tankkaamassa seksuaalista ajatusmaailmaansa lavoilla oltiin sitten siellä evästettynä tai ilman. Muutoinhan sinne ei pareittain tultaisi, vaan rullattaisi kotona matot olohuoneen nurkkaan ja pantaisi tanssiksi levyjen tahdissa.

224   Energian säästö, risupaketti, ydinvoima
Hallituksen energiapaketti on julkinen tunnustus sille, että maan talous on ajautumassa kohti kreikkalaista vakautta. Meillä ei ole sellaisia vientituotteita riittävässä määrin, jotka pärjäävät hinta/laatu suhteessa kansainvälisillä markkinoilla. Hallituksen pitäisi nostaa eläkeikää 70:en vuoteen, pudottaa palkkoja 30%:a, keventää viranomaishallintoa 50%:lla, alentaa vientiteollisuuden tuotantokustannuksia 40%:lla ja puristaa t&k -toiminnasta vuoden sisällä vähintään yksi kännykkätyyppinen uusi supertuote.

Ainoa asia minkä se nyt on pystynyt tekemään on panostaminen tulevaan kohtuullisen halpaan energiaan – ainakin näin kuvitellaan. PAMilaisella bkt:lla ei makseta ulkomaisia lainojen korkoja ja lyhennyksiä pitkään, siitä ovat kaikki herttasen yksimielisiä.

223   Herkkähipiäisyys kasvussa
Uudelle Suomelle -ONNEA JA SKOOL ! 26.4.2010 17.04 | Hemmo Koskiniemi
ja Kaminiitton kommentti siihen lähetetty 26.4.2010 18.03:

"Tässä asiassa yhdyn poikkeuksellisen voimakkaasti HK:n näkemykseen eli US:lle onnea ja menestystä taistelussa metsän petoja ja villieläimiä vastaan, vai miten se ikivihreä kansanparinteinen lausuma taas menikään."

Kappas vain - ei mennyt läpi

222   Finnair yllyttää menemään surmansuuhun
Nyt sitten Finnair ystävällisesti kehotti menemään Bangkokissa Finnairin toimistoon lentokentän sijasta ja yrittää sieltä järkätä yli kolme viikkoa pitkäksi mennyttä välilaskua.

Meidän 3-sukupolvinen naisväki otti taksin ja antoi kuskille vaivalla hankitun osoitteen. Taksikuski pudisti päätään ja sanoi, ettei tuohon osoitteeseen aja – punapaitoja nähkääs. Sinnikkäitä kun ovat, niin saivat yhden hurjan lähtemään kyytimieheksi.

Tyhjä reissuhan se oli, ei sieltä herunut mitään muuta neuvoa kuin menkää lentokentälle kyttäämään, viimeistään pääsette sitten kun 12.5. uudestaan varaamanne finskin kone teidät tulee noutamaan. Niin että 3-vuotiaan lapsen kanssa kentälle kortteeraamaan kolmeksi viikoksi, en tiedä voidaanko pitää täysjärkisenä, jos tuollaista ehdottaa.

Ei tiedä pääkonttori, mitä sivukonttorien ympärillä tapahtuu, tokko haluaa edes tietää.

Nyt tässä sitten jännittelen, oliko myös meidän porukka kranaattihyökkäyksen kohteena. Mitään tekstareita ei ole tullut kuten tavallisesti, joten pistää mietityttämään. No eipä tarvitse nukkua ensi yönäkään, kun odottelen viestiä. Ei kulu lakanat.

Ihmettelen, ettei edes harkita lisäkoneen lähettämistä, vaikka maan kansalaiset ovat ilmiselvässä vaarassa. Suomen virkamiehetkin luikkivat pakosalle ja jättävät kansalaiset oman onnensa nojaan. Lähetetään sitten arkkukone, niin eivät vie tilaa kalliilta istumapaikoilta ja surunvalittelusähkeellä niistä on ennenkin selvitty.
*
PS 1. Finnairin toimiston lähellä (23.4.10 klo 05:50) tekstiviestin mukaan kuoli yksi ja loukkaantui 50 ihmistä.

Kotiinpaluu Tokion kautta 5000 km lisää, mutta kotiin!

Ei mennyt läpi tämä teksti US-blogiin.    * Voipi olla, että syynä onkin omat heikkoudet tietokoneen käytössä - vanhuus tulee kello kaulassa!


221   Finnair jättää kaukomatkaajat heitteille   US-blogi 21.4.
Paluumatkalla kotiin kolme sukupolvellista naisväkeä junttaantuivat välilaskun jälkeen Bangkokiin. Lauantaina 17.4.10 klo 06:40 heidän piti olla Vantaan lentokentällä, mutta tuhkat sotkivat aikeet. Bangkokin päässä Finnair ei osannut antaa toimintaohjeita sanoivat, että Helsingin pää hoitaa. No täällä sai sen käsityksen, ettei kannata tehdä mitään eli varata paikkoja 2. toukokuulle eli ensimmäisille vapaille paikoille, kun ilmeisesti jumiin jääneille lähetetään kone hakemaan ja kotiutetaan lipunpäiväysjärjestyksessä.

Tänään kävin tarkastuskierroksella neljättä kertaa lentoasemalla (á 100 km), nyt sain käsitykseen, ettei mitään lisäkonetta lähetä, vaan sitä mukaa kuin vapaita paikkoja tulee ja varaukset on tehty pääsee kotiin eli ensimmäiset vapaa paikat olivat tänään 12.5. Kymmenen päivää tuli lisäpäiviä että tärähti, kiitos Finnairin erinomaisen palvelun ja ohjeistuksen.

Tällä asialla on sikäli laajempaa merkitystä, että Kanarialta rahdataan turisteja mantereelle minkä keritään, mutta kauempana olevat jätetään täysin oman onnensa nojaan viikko kausiksi ilman mitään ohjeita. Voidaanko puhua taloudellisesta rasismista, kun ei ole sovittu etukäteen, että esimerkiksi Kanarian turistit ovat etuoikeutetussa asemassa kaukomatkaajiin nähden.

Lisäystä (kommentti): En ole narissut omasta mielestäni tässä ylimääräisistä majoitus- tai muista kuluista, vaan että annetaan tiskillä selkeä signaali ylimääräisen koneen lähettämisestä tuhkauhrien kotiin saamiseksi, eikä siten pidä rynnätä varaamaan uutta lentoa, vaan kannattaa odottaa tilanteen selkiytymistä. Nyt tämä porukka, joka uskoi eikä varannut heti uutta lentoa, tipahti jonossa hännille eli heille tuli parissa päivässä kaksi viikkoa lisäodotusaikaa. Tämä ilmeisesti vain siksi, ettei lentoyhtiö halunnut uusia mahdollisesti myöhemmin varauksia lentokiellon pitkittyessä.

Tässä herättiin Finnairin kasakannauruun. Opetus: varaa aina heti uusi matka vaikka kymmenen kertaa päivässä, jos lento peruuntuu äläkä missään nimessä usko mitä virkailijat sanovat.


220   Sääkartoista
Varusmiehenä palvelin erikoisupseerina säämiehenä, vaikkei minulla alan varsinaista siviilikoulusta ollutkaan. Siellä viisaat opettivat, että ilma (eli tuuli) kulkee korkeapaineesta matalapaineen suuntaan ja maan pyörimisestä johtuva coriolisvoima kääntää pohjoisella pallonpuoliskolla liikkeen suunnan oikealle. Siten täällä ilmavirta kiertää korkean keskusta myötäpäivään, karkeasti ottaen isobaarien suuntaisesti.

Yleensä keskukset siirtyvät näennäisesti lännestä itään eli tv:ssa sääennustaja seisoo kuin tatti aina tulevan säätilanteen edessä. Varsinkin kun ennustajaeukkona on se runsasmuotoisempi, yritän kurkistella, mitä siellä takana voisi olla tulossa. Kotiristillä on tapana huomauttaa minun pitkistä katseistani, että kotimme ei sijaitse siellä päinkään, mihin katsettani epätoivoisesti fokusoin.

Nyt korkean keskus on Islannin luoteispuolella ja Englannissa on pohjoinen ilmavirtaus. Jos korkean keskus siirtyisi pikaisesti 500 – 1000 km itään, niin Islannin kohdalla tuuli saattaisi puhaltaa idästä, jolloin Skandinaviassa tuhkapilvet ehtisivät laimentua. Se olisi mannaa Finnairille ja minulle. Kotiristin, tyttäreni ja tyttärentyttäreni pitäisi olla nyt kotona, mutta ovat jumissa Bangkokissa. Joten kyllä minä kyttään nykyisin sääkarttoja kuin mykkä *ua.

219   Pavin avajaiset pe 16.4.10 - pikaraportti
Pavilla on tätä kirjoittaessani huvikauden 2010 avajaiset. Minäkin kävin siellä ja sain jopa tungettua pirssini lähes laillisesti parkkiin järjestysmiesten hyvällä opastuksella. Käveleskelin satakunta metriä kohti lippuluukkua, sitten meni pupu pöksyyn. Jo autojen määrä antoi viitteitä siitä, ettei tanssilattialla varmaan ollut tilaa kovin laajoja kuvioita harjoittaa. En aiemmin ollut nähnyt näin suurta kaaosta jo ennen ensivalssia Pavin ympäristössä.

Kahvion puolelta laskin saavani istuinpaikan, mutta 13 euron lisähinta kahvikupista on meikäläiselle, nuukalle miehelle ylittämätön paikka, joten hetken mielijohteesta käänsin monot 180 astetta ja lyhyin syöksyin ryntäsin takaisin autolleni. Näin jäivät Pekkaniskan Pojat ja Myrskytuuli jälleen kerran kuulematta ja kokematta, ja kaiken lisäksi he ilmoituksen mukaan soittavat aina klo 2:en asti.

Vanhainkodissa on varmaan pakko hiukan valehdella, kun annan 10 vuoden kuluttua myötäeläjille tästä illasta keinutuolissa tanssiraporttia, sillä himotanssijan mainehan siitä menisi, jos paljaan totuuden kertoisi.

Kuitenkin onnittelut järjestäjälle ja toivottavasti tulee menestyksekäs tanssikausi!

      *

PS. Lisäys 17.4.10.    Päätin korjata eilisen saamattomuuteni ja lähdin Wanhan tanssikellariin. Olin tikkana paikalla klo 18:30. Portsari katsoin säälivästi ja sanoi, että lauantaisin tanssit kyllä alkavat vasta klo 20. Suositteli pistäytymistä Stockmannin Hulluilla päivillä. Portaita ylös kiivetessäni jupisin puoliääneen, että kyllä minä hullu olen, mutten sentään niin hullu, että sinne menisin. Jotta kävi taas kuin Pihtiputaalla: en saanut - tanssia .

218   NATO-hapatusta
NATO-keskustelu on varsin mielenkiintoista. Siihen on mukava ottaa osaa, kun ei ymmärrä asiasta höykäsen pöläystä.

Lähdetäänpä siitä, että nykyisin NATO on sitä mitä USA sanoo. USA on edelleenkin konkurssikypsässä tilassa ja tarvitsee kipeästi maailmanlaajuista kysyntää, jota se pystyy saamaan aikaan ja ylläpitämään vain käynnissä olevien sotien avulla. Asekaupan lisäksi USA tarvitsee kipeästi halpaa öljyä, jota se kuvitteli saavansa Irakista. USAlla ei ole enää taloudellisia resursseja käydä sen kipeästi tarvitsemia sotia, se on lopun alkua.

Pahoin pelkään, että USAn hegenoinian on jo käynyt samoin kuin muinaisen Rooman. Maailman hegemonia on siirtymässä lujaa vauhtia Kiinan ja Intian suuntaan. Siellä on kysyntää, siellä on kilpailukykyistä massatuotantoa ja mikä pahinta meidän kannalta, siellä alkaa olla suunnittelu- ja innovaatiokykyä enemmän kuin länsimaissa.

Luulen, että Venäjän johdolla on kilin tunteet, jos Kiina luo pitkiä katseita niiden luonnonvarojen suuntaan. Kun Kiinan oma kysyntä on muutaman vuoden kuluttua tyydytetty, tarvitsee se lisää elintilaa. Se saadaan aikaan yleensä vain sopivan kokoisten sotien avulla, kuten USA on viime vuosikymmenet opettanut.

Voisin kuvitella, että siinä kohtaa, kun Venäjän anomusta NATOon käsitellään, olisi Suomenkin vakavasti harkittava kyseisen anomuksen tekemistä.

217   Vaikeat ajat ovat vasta edessäpäin
Kiina ja Intia ovat vieneet jo ajat sitten massatuotannon euro- ja dollarimailta. Tuppi-Vanhanen kävi vihkimässä Intiassa Nokian suunnittelulaitoksen, joten sinne meni suunnittelupuolikin. Metsäteollisuus keittää sellunsa Etelä-Amerikassa ja Suomen puutavara kelpaa kohta vain hakkeeksi, kun sitä tuetaan verovaroin ainakin kolmelta taholta. Herlinien Cargotec on hyvä esimerkki toimintojen siirtämisestä pienempipalkkaisiin maihin, tässä tapauksessa Puolan Gdanskiin. Viimeaikaiset satamalakot auttavat teollisuutta tekemään päätöksiä siirtää strategiset tuotanto-osat lähemmäksi ostajia ja pois lakkojen alta.

Eli Suomesta karkaa niin vientiteollisuus kuin myös suunnittelukin. Meillä ei ole kohta muuta kuin PAMilaista elinkeinoa, joiden ylläpitämiseksi valtion on rosvottava jostakin palkkarahat. Jos ei-aktiivin väestön ääniosuus kasvaa koko ajan, niin parissa vuosikymmenessä se on demokraattisten päätösten saattelemana ulosmitannut koko valtion kassan ja lainalimitit.

Hiukan helpotusta toisi, jos kaikilla kansalaisilla olisi ikään katsomatta samanlainen äänioikeus tai sitten eduskunta- ja kunnallisvaleissa äänioikeus vain aikuisella aktiiviväestöllä eli niillä, jotka eivät nosta eläkettä. Tämä voisi samalla loiventaa suhtautumista eläkeikäkysymykseen.

Suomi on kohta kuin Sven Duva: "Ootti aikaa parempaa, kas sota syttyikin".

216   Huijausta!
Ei kai meitä miehiä taas ole viilattu linssiin. Olin jo henkisesti vakuuttunut, että naisen euro on 80 senttiä, mutta nyt viralliset tilastot osoittavat sen olevankin 104 senttiä, enkä puhu pituusmitoista vaan palkkatasosta.

Näin sitä ihmistä, siis miestä, masennetaan. Olen kuvitellut olleeni luomakunnan kruunu, mutta mitä sitä tyhjää. Naisväki on taas kerran huijannut meitä uskottelemalla, että miehillä on paljon korkeampi palkkataso kuin naisilla, vaikka totuus on täysin päinvastainen, kuten  emeritustutkija Pauli Sumanen   asiasta kirjoittaa.

215   Videopelien ohjaimet kehittyvät
Kuten niin monessa muussakin asiassa myös näissä videopeleissä olen jäänyt enempi saamapuolelle. En ole oikeastaan koskaan tosissani yrittänytkään, koska olen tunnustanut itselleni, etteivät kykyni pelien vaatimiin suorituksiin riitä.

Törmäsin kuitenkin sivustoon, jossa yksikertaiselta näyttävän paripelin ohjaimet oli asennettu lähes luonnollisiin kosketuspaikkoihin: naisilla rintaliiveihin ja miehillä kalsareihin. Saattaisi olla, että sinnikkäällä harjoittelulla yltäisin lähelle alkeistasoa.

Jos joku jaksaa  linkin  taakse katsoa, niin varmaan oivaltaa, että kosketuskohdissa on vielä paljon toivomisen varaa, mutta suunta tuntuu olevan oikea. Omat ongelmansa tällä iällä tuottaa tuo joystick, mutta kai viisaat insinöörit siihenkin ratkaisun keksivät.

Tällaisia videopelejä voitaisi ottaa käyttöön varmaan karaoken oheistoimintona, niin saataisi sykettä mukaan enemmän tanssipaikkojen sivuhuoneisiin..

214   Tanhuhovi la 10.4. MMto ja Sinitaivas
Ilmeisesti orkesterit olivat ne vetonaulat, jotka olivat saaneet väen liikkeelle siinä määrin, että katsoin parhaaksi parannella maailmaa kahvion puolella parin prime-setin ajan. Yhtenä kannustimena oli myös henkevät keskustelukumppanit, joiden tarinoihin tahtoo jäädä koukkuun. Vitsit tuli vaihdettua ja juorut läpikäytyä ilman, että totuutta olisi tarvinnut paljoakaan parannella. Joskus jos ajatus kulkee jouhevasti voisi näitä juoruja analysoida, mutta vielä ne ovat mielessä hiomattomina kokkareina.

Mielessäni ihmettelin, ettei Finlandersien ja Myrskytuulen esiintyminen eräässä lähialueen tanssipaikassa näyttänyt vaikuttaneen Tanhuhovin yleisömäärään millään tavalla. Järjestäjä oli iskenyt kultasuoneen sikäli, että oli manannut paikalle kaksi suosittua ja toisiaan täydentävää orkesteria eli Martti Metsäkedon tanssiorkesterin ja Sinitaivas orkesterin. Se mitä tanssittamiani arvon daameja varovaisesti haastattelin, niin jako oli kokolailla 50-50 eli kummankin orkesterin suosio jakautui tasan. Ehkäpä myös MMto:n nykykäytäntö eli perinteisten tanssilajien korostaminen ja niissä pitäytyminen on osaltaan myös lisännyt heidän suosiotaan ns. tavallisten tallaajien keskuudessa.

213   Viimeinen valssi
Taikakuu oli lehden mukaan soittamassa perjantaina 9.4.Wanhan tanssikellarissa. Varmaan näin, mutta itse tyydyin tanssimaan levyjen tahdissa, sillä orkesteri ei ollut vielä aloittanut siinä vaiheessa, kun lähdin pois tuvan täytyttyä tanssimattomaan kuntoon.

Puoli kymmenen kieppeissä levyltä tuli valssia. Hain lähes lähipöydästä jo tovin siinä istunutta nuorehkoa iloisenoloista daamia. Ei pakittanut, joten pääsimme pyörähtelemään. Hän toi ilmi suuren intohimonsa valssiin ja oli siten kovin iloinen haustani. Siinä toisen kappaleen loppupuolella hän sitten totesi ilman sen sukkelampaa dramatiikka, että taitaa olla hänen viimeinen valssinsa: syöpä oli uusinut ja maanantaina odottaa leikkauspöytä, jonka jäljiltä tuskin on asiaa parketille. En osannut siihen mitään suurta lausua, eikä hän sitä varmaan odottanutkaan, olipahan vain sanonut asian ääneen lähinnä itselleen.

Siinä villatakkia napittaessani mielessäni ailahteli, että turhaan jurputan, jos tanssipaikalla soitetaan paljon pelkkää tavallista valssia, se voi jollekin olla kaikki.

212   Seurala, Loppi ma 5.4.
Pääsiäisen kunniaksi ja kevättä odotellessa piti kierrellä vähän ympäristöä ja harvinaisempia kohteita. Tällä kertaa arpa lankesi Läyliäisten Seuralaan, missä Lopen harmonikat soittivat kahdeksan hanurin voimalla. Uskomaton kokemus, että sellainen hanurimäärä pystyy soittamaan yhteen ja vielä tanssittavaa musiikkia. On myönnettävä, että samba oli hieman normaalia tyylitellympää, mutta hyvällä tahdolla ja daamin avustuksella siitäkin sai riittävästi selkoa, jotta pääsi huiskua huiskuttamaan.

Seuralan maanantaitanssit ovat kuulemma hyvin suosittuja ja yllättävintä kunta tukee kyseisistä toimintaa. Eli löytyy Suomesta esimerkillisen fiksujakin kunnallispäättäjiä, mutta harvemmassa niitä on. Myönnettävä on, että keskimääräisesti rippikoulusta oli porukalta vierähtänyt aika monta ajastaikaa, mutta oli siellä sen verran nuorta väkeä, että malliksi saatiin niitäkin.

Mukavat tanssit, hyviä tanssijoita ja monta uutta vitsiä ja sanontaa kuulin. Eräs daami totesi puolivinosti minua katsoessaan, että herralla tuo silmä kiiltää jo kuin rotalla ryynikaukalossa. En tiedä mitä mahtoi tarkoittaa, mutta ei onneksi pakkejakaan antanut eikä keskelle lattiaa jättänyt.


Luokittelematon:
Vanhempi pariskunta päätti muistella nuoruuttaan filtin alla. Mummo kuitenkin vaati, että pitää käyttää varmuusvälinettä. Vaari yritti selittää, ettei se enää tällä iällä ollut tarpeen, kun ne ajat ovat kyllä jo ohi. Mummo vaan intti, että juu juu, mutta minä just luin, että vanhasta munasta saa salmonellan.

211   Teeriharju su 4.4. Focus
Eilisestä Orimattilan keikasta munaskuitani myöten masentuneena päätin kokeilla liikkuisiko lännempänä tanssipaikoilla myös haettavia daameja. Siispä Teeriharjulle iltapäivää viettämään Focuksen tahdissa.

Minusta haettavaa väkeä oli ihan mukiinmenevästi, vaikka joku väitti porukkaa ollen vähänlaisesti paikalla. Melkein kaikki kappaleet tuli tanssittua eikä pakkejakaan tullut kuin yhdet ja sekin polkan kohdalla, kun eräs kaunis salolaisdaami väitti osaamattomuuttaan. Saattoi pitää jopa paikkansa, kun asia tuli paikattua jälkeenpäin jopa vastahaulla naistentunnin aikana.

Focus soitti tilanteeseen sopivaa tanssimusiikkia ja varsinkin solistin komea ääni jäi mieleeni. Mutta mikä parhainta itsetunto on taas pakkasrajan yläpuolella kiitos kaikkien viehättävien tanssitettavien. Kaiken kukkuraksi kohdalleni sattuneiden loppuväristysten avulla sitä elää höyhenenkevyesti ainakin seuraavan puoli vuotta.

210   Viihde-Kehräämö, Orimattila la 3.4.
Koska Korsu-orkesteri hegemoi pääkauopunkiseutua eli perjantaina Wanhan tanssikellaria, lauantaina Tanhuhovia ja sunnuntaina Puistokulmaa, niin ajattelin pistäytyä Orimattilan Viihde-Kehräämössä Nalle Lehtosen ja Antti Toivolan perässä.

Kello 20:15 orkesteri tuli lauteille ja ilmoitti Nallen olevan sairaana. Kun ensimmäinen valssi kajahti ilmoille, niin kaikki parit ryntäsivät liukkaalle laminaattiparketille, jonka luistoa pääsi vielä terästämään nurkassa olevilla kahvinporoilla. Siinä ne kaikki neljä paria suloisesti pyörähtelivät ja minä yksikseni ihailin heidän menoaan.

Orkesteri soitti varsin tanssittavaa perinteistä tanssimusiikkia. Mieleeni jäivät varsinkin hienot rumbat ja hitaat valssit sekä aavistuksen humpahtavat cha-chaat. Kolmen setin aikana en muuten kuullut jenkkaa, polkkaa enkä masurkkaa.

Ovensuutuoliltani pidin joutessani kirjaa tulijoista. Jos laskuni eivät menneet sekaisin, niin 39 eri paria siitä valui sisään. Tosin yhden mukana oli kolmantena pyöränä illan ainoa vapaa daami, ilmeisesti erään orkesterijäsenen pikkusisko tai jotain sinne päin. Lähes 50 vuoden ikäero ei minua olisi haitannut haun suhteen, mutta kun "naistentunti" -valo paloi koko illan (pl. kolmannen setin 15 viimeistä minuuttia), niin rynnäkkö jäi tekemättä, joten ikä-, sukupuoli- tai muusta rasismista ei hakemattomuudessani ollut kyse.

Vähän olo oli sellainen, ettei ole ennen näin käynyt ja nyt kävi taas, mutta seuraavalla kerralla otan villapaidan mukaani. Toisin sanoen kävi kuten entiselle kaverille Pihtiputaalla tarinan mukaan – ei varvin varvia. Tarina meni jotenkin niin, että hän oli päättänyt iskeä kirjaimellisesti tytön ja kyttäsi kuntopolun varressa ja kun sopiva tapaus ilmestyi, niin kävi kiinni ja nykäisi tytön sivummalle puskien taakse uhaten: "Heti housut alas tai käy kuin Pihtiputaalla". Säikähtänyt tyttö ei uskaltanut muuta kuin totella ja kun toimi oli ohi, niin hieman rauhoittuneena tyttö rohkaistui kysyen, että miten siellä Pihtiputaalla. Tähän poika: "En saanut".

209   Hyvä kansa johtaja
.."mainitsepa muutama hyvä johtaja (kansan johtaja) historian lehdiltä"..

Kysymys on aika kova ellei suorastaan mahdoton minun älykkyysosamäärällä vastata. Varsinkin sana hyvä, vaatisi hiukan lisäpohdintaa.

Historiasta sen verran, että se on joukko voittajien tarinoita. Kertomuksia massamurhaajista, joiden maineen palkatut kirjoittajat ovat kirkastaneet. Hyvä kansanjohtaja ilmeisesti on siis sellainen, jonka toimesta on eniten tapettu naapureita ja omia toisinajattelijoita. Hävinneiden ja yksinkertaisten ihmisten tarinoita ei ole pahemmin sattunut käsiini.

Aleksanteri Suuri aloitti isänsä murhaamisella, pisti sitten lihoiksi kreikkalaiset, vähäaasialaiset aina intialaisia ja egyptiläisiä myöten. Ryyppäsi itsensä hengiltä muutamassa vuodessa, mutta ehti sitä ennen tappaa kännipäissään muutamia parhaita kavereitaan. Roomalaiset puolestaan olivat sadistisia rosvoja, joita johtivat sellaiset murhamiehet, kuten Caesar. Kristuksen nimissä ilman mitään tunnontuskia espanjalaiset teurastivat amerikkalaisia kansoja sukupuuttoon 1500-luvulta lähtien. Huippukohta lienee ollut Filip II:n aikana. Napoleon aloitti maineen nostonsa ammuttamalla pariisilaisia tykistön suorasuuntaustulella. Amerikan presidentti on ainoa, jonka käskystä on tapettu siviileitä joukoittain atomipommilla. Stalin asetettiin pari vuotta sitten kansanäänestyksessä kolmannelle sijalle suosituimmaksi johtajaksi kautta koko naapurimaan historian. Ei huono saavutus. Odottelen tässä keinutuolissa samalla kun potkin vasemmalla saapasjalalla vauhtia, milloin Hitlerin maine kiillotetaan ja hänet asetetaan kansanjohtajien kunniapaikalle. Pelkään, että näen vielä sen ajan.

208   Älykkyysosasmäärästä
En ole ollut älykkyystutkimuksessa. En uskaltaisi mennä. Itseäni en ole halunnut myöskään masentaa ko. testeillä. Sota-aikana syntyneenä ei järkeä enää ollut jaossa. Luoja antoi säälistä matkaan ripauksen tuuria ja sillä on tarvinnut yrittää tulla toimeen. Sattumalta luin juuri natsijohtajien sotasyyllisyyden tutkintavankeudesta keväästä alkusyksyyn 1945 pienen artikkelin. Siinä pääpukareille tehdyistä älykkyysosamäärätesteistä todettiin, että kaikki ylittivät 100, ja erikseen oli lueteltu huiput ja pohjat: Schacht 143, Seyss-Inquart 141, Göring 138, Kaltenbrunner 113 ja Streicher 106.

Entisen esimieheni nekrologista lainaus: ”Hän oli monipuolisesti lahjakas. Hän mm. soitti viulua ja hänellä oli Mensan mukaan aikoinaan korkein älykkyysosamäärä Suomessa. Hänen kiinnostuksensa elektroniikkaan alkoi jo kouluiässä. Tätä osoittaa se, että hän oli silloisista radioamatööreistä nuorimpana työskentelyluvan saanut henkilö.” Itseni lasken siihen kastiin, joka tuli hänen kanssaan hyvin toimeen, kaikki eivät tulleet.

207   Tanhuhovi la 20.3. Tulipunaruusut ja Teemu Harjukari
Vakavasti näyttää siltä, että tuo tanssiminen enenevässä määrin tapahtuu edustajien välityksellä eli tanssimatkat tulee koettua täällä tanssinetissä kirjoittajien kertomuksista. Kiistän jyrkästi, että se on vanhettumisen merkki, homehtumisesta en sano mitään.

Lähilavallani eli Lohjan Tanhuhovissa soittivat Tulipunaruusut ja Teemu Harjukari, tässä järjestyksessä. Lippuaulassa entistä omistajaakin ehdin tervehtimään, mutta illan mittaan en hänestä muuta havaintoa saanut.

Tulipunaruusut soittaa tuttua ja turvalista lavatanssimusiikkia perinteiseen tyyliinsä. Niin minä kuin moni muukin tuntuu sitä arvostavan. Ensimmäisen setin aikana näytti vahvasti siltä, että tanssitilaa on ruhtinaallisesti koko illan ajan. Tästä arvauksesta piti kuitenkin selkeästi tinkiä, sillä illan mittaan ikärakenne nuoreni ja piti vähän jo sovitella kuvioiden laajuutta ja hakea väljempää tilaa, jottei olisi ollut toisten jaloissa liikaa. Sen huomasi, että Tulipunaruusut saa varttuneemman väen liikkeelle. Lähellä kansainvaellusta varmaankin oltiin; tosin en tiedä, mikä määrä kansainvaellukseen tarvitaan.

Teemu Harjukari soitti hieman erilaisesti tai sitten erilaista musiikkia, jos sitä vertaa edelliseen orkesteriin. Eipä silti kyllä TH:n musiikkiinkin jalka osui kohtuullisesti, vaikka paljon tuli puhuttua pahaa poissaolevista heidän settiensä aikana kahviossa. Kukkakauppiaan vitsit jääkööt tässä kertomatta, jottei tarina veny liian pitkäksi.

206   Viini, uusi dieetti naisille?
USAssa Bostonin naissairaalassa on tehty tutkimus, että 30% naisista, jotka juovat 2 lasia viiniä päivässä eivät ole niin alttiita lihoomaan kuin täysraittiit. Tutkimuksessa haastateltiin 19200 normaalipainoista 39-vuotiaisiin naista. Tuloksena oli, että ne jotka olivat käyttäneet kohtuullisesti alkoholia (1-2 lasillista viiniä/ päivä) viimeisen 13 vuoden ajan olivat laihempia kuin raittiit.

Eräänä selityksenä pidetään miehistä poikkeavaa alkoholin vaikutusta naisten aineenvaihduntaan. Ne naiset, jotka käyttävät kohtuullisesti alkoholia, aineenvaihdunta kiihtyy ja kaloreita palaa enemmän. Kuitenkaan ei pidä vetää suoraa yhteyttä alkoholinkäytölle ja painonpudotukselle.

205   Sotaorvon vaikerrus Uusi Suomi blogi
Sotaveteraanien ja sotaorpojen pääkaupungin järjestöt olivat organisoineet talvisodan muistotilaisuuden Helsingin vanhaan kirkkoon klo 10. Tilaisuus oli liikuttava ja sitä kunnioitti läsnäolollaan mm. Tellervo Koivisto. Juhlapuhujaksi oli saatu sotaorpo arkkiatri Risto Pelkonen; hyvän puheen piti kauniine lainauksineen.

Se mikä otti korvaani oli niin juhlapuhujan kuin muidenkin puhujien aloitussanat, jotka alkoivat kutakuinkin seuraavasti: ”Kunnioitettu rouva presidentti, arvoisat sotaveteraanit, hyvä juhlaväki”. Joku muisti mainita paikalla olleen kenraalinkin. ’Vaan yksi oli joukosta poissa’, sotaorpoja yksikään ei maininnut aloitussanoissaan. Tässä kuvastuu se tapa, millä yhteiskunta on 70 vuoden ajan marginalisoinut sotaorvot. Mannerheim oli hyvänä esimerkkinä: sotaleskille hän myönsi vapaudenristin, mutta MLL:ä lukuun ottamatta muuta mainittavaa ei sotaorpojen eteen ole julkisesti tehty saatika, että olisi sotaveteraaneja ja sotaorpoja laskettu samaan kastiin.

Tv:n klo 20:30 uutisissa todettiin, ettei sotaveteraanien kuntoutukseen ole riittävästi varoja. Jotenkin ailahti mielessä, että onkohan tuo väite nyt aivan loppuun asti tutkittua faktaa. Uutisissa itkettiin parinkymmenen sotasyyllisen väärää tuomiota, mutta sanallakaan ei viitattu unohdettuihin sotaorpoihin. Näin tämä marginalisointi jatkuu tyylikkäästi vaikenemalla.

    Tuima kommentoi: 13.3.2010 22.54
Kyllä minun mielestä sotaorpoja ollaan muistettu melkein joka toisessa puheessa mitä itse olen kuullut, kuulin tässä puheen missä muistettiin lapsia mitkä menivät Ruotsiin sodan ajaksi ja niitä surutarinoita oli liikaa. Toivotaan, että kaikki tulevat muistetuksi koska sota on vaikuttanut kaikkiin.

    Erland Salo kommentoi: 14.3.2010 3.33
Olet oikeassa.
Niinsanotun hävityn sodan jälkeen sotalesket ja sotaorvot joutuivat selviytymään kuka mitenkin. Sotaorpojen asiaa sekä fyysistä että psyykkistä tulee ottaa enemmän huomioon ja auttaa heitä. Ainakin psyykkisiä vaurioita he ovat syyttöminä kantaneet kymmeniä vuosia. Maamme on velkaa paitsi heidän isilleen ja äideilleen myös heille sotaorvoille itselleen

    Kaminiitto kommentoi: 14.3.2010 7.51 #1: ’Kyllä minun mielestä sotaorpoja ollaan muistettu melkein joka toisessa puheessa ..’
Muistamista en yrittänytkään kiistää, vaan halusin tuoda esiin sen, että sotaorpojen ongelmia, kuten surua ja kärsimystä, ei ole edes yritetty suhteuttaa sotaveteraanien tapaukseen, vaan ne ovat tosiaan tulleet mainituiksi vain juhlapuheiden sivulauseissa ja kuitattu sillä.

    Marjut kommentoi: 14.3.2010 16.31
Liittyisikö tämä siihen, että nykyään halutaan muistella pääasiassa sotien sankarillista puolta? Se kuvahan häiriintyisi, jos mainittaisiin sodan aiheuttavan aina kärsimystä ja erityisesti vielä viattomille.
Aikuiset osaavat kokemuksiaan paremmin tai huonommin käsitellä, mutta pienillä lapsilla ei edellytyksiä ole.

204   Arsenikkia ja vanhoja pitsejä
Helsingin kaupunginteatterissa oli keskiviikkona 9.3.2010 ennakkoesitys: ”Arsenikkia ja vanhoja pitsejä”. Ohjaaja Neil Hardwick, pääosissa Esko Roine ja Asko Sarkola. Tarina sijoittui syksyyn 1940 New Yorkin Brooklyniin. Vanhat siskokset olivat ottaneet harrastuksekseen moiran tehtävät: myrkyttelivät vanhoja yksinäisiä miehiä. Sukulaispoika ei ole pekkaa pahempi toimittamalla päiviltä myös tusinan verran ihmisiä. Siinä sitten ruumiita siunailtiin.

Alkuosa tuntui vähän tahmealta; en oikein osannut nauraa, vaikka ohjaaja näin oli ilmeisesti tarkoittanut. Pääosien esittäjät pelastivat tilanteen. Puoliajan jälkeen eli kun leivos ja teekuppi olivat tehneet tehtävänsä, näytelmäkin tuntui jo paljon paremmalta. Varmaan muutaman esityskerran jälkeen juttuun saadaan enemmän älykästä salakavalaa huumoria, jolloin siitä kehittyy mahtava elämys.

203   Teeriharju la 6.3. MMto
Someron Teeriharju sattuu kotoa katsottuna keskimatkan päähän, kun puhun tanssimatkoista. Jarruttavana tekijänä paikan hyödyntämiseen on usein se, ettei kyseisen paikan ilmoituksia ole sattunut silmiini pääkaupunkiseudun lehdissä. Onneksi on tanssinetti, josta tälläkin kertaa asia selvisi.

Huhut tiesivät kertoa, että talvikausi on ollut enempi hiljainen kuin ryysisvoittoinen. Piti lähteä tarkistamaan, varsinkin kun Martti Metsäkedon tanssiorkesteri oli manattu puhaltamaan illan tahdit. On sanottava, että ensimmäisillä valsseilla oli lattialla mukavasti tilaa, mutta siitä ne pidot sitten paranivat ja urheiluruudun jälkeen ei enää voinut puhua verenvähyydestä. Näyttää siltä, että nuorempi väki ei ennen klo 21 ehdi vääntäytyä. Tanssijan kannalta sanoisin, että enempi väki olisi ollut haitaksi. Järjestäjän mielestä muutama olisi vielä mahtunut, sillä muulloin kuin välilevyjen aikana oli useampi tuoli kahvion puolella vapaana eikä kassajonokaan silloin ulottunut vielä ovelle asti. Siten em. huhulta tuli leikattua siivet: Teeriharjulla meni ainakin eilen lujaa enkä tarkoita äänen voimakkuutta.

MMto soitti perinteiseen tapaansa hyvin ja vain tanssimusiikkia. Lattareita soittavat tosin melko niukasti. Laskeskelin, että yksi pari settiä kohti oli heidän latinoannoksensa. Jiveä kun en osaa laskea lattaritansiksi, vaikka kilpailupuoli sen sinne pitkin hampain ja protestoinneista huolimatta viekin.


Lisäys 8.3.10:
Mikko 2010-03-07 17:25 ’Kaminiitto: Lattareita soittavat tosin melko niukasti.’
Tuo oli kyllä aika yllätys. Olen aina pitänyt Martti Metsäkedon orkesteria nimenomaan lattareihin erikoistuneena. Lattarit ovat olleet heidän vahva tavaramerkkinsä.
Ad Mikko: Tietämättä asian todellista laitaa, voisin kuvitella, että MMto tieten tahtoen pyrkii välttämään leimautumista lattariorkesteriksi (vast.), vaan nimensä mukaisesti pyrkii olemaan tanssiorkesteri. Ilmeisesti rutinaa on kehän kolmosen ulkopuolelta kuulunut siinä määrin niin palstoilla kuin muualla, että Metsäketo herrasmiehenä on ottanut äänet huomioon.

TJV 2010-03-07 19:43 MMto soitti mielestäni mainiosti, mutta tuo väenvähyys mielestäni kyllä jatkui pitempään.
Ad TJV: Osittain myönnän asian olevan näin. Erityisesti sinkkupuoli olisi kaivannut vahvennusta. Se toisi tunnelmaan enemmän värinää.

202   Tieteellistä tutkimusta masturbaatiosta ja sen myyteistä
(Tiedelehti Quo    kuvat löytyvät linkin takaa)
Orgasmeista 80% on masturboimalla. Levisi helposti epäilevä hymy naamalle korvasta korvaan, jos yli 20-vuotiaalla kuului olevan seksikokemuksia ilman orgasmia. Naiselle katsottiin olevan merkitystä itsetyydytyksen oppimisesta siinä 40 ikävuoden jälkeen. Psykiatri Jesús Ramón (Hospital Ramón y Cajal de Madrid) sanoo: ”Naisen elämänkatsomus muuttuu perin juurin, kun hän ensi kerran havaitsee ruumiissaan kivun lisäksi myös mahdollisuuksia nautinnon aiheuttamiseksi.” Jo lapsena naissukupuolta olevat tunnustelevat klitoristaan eli toisin sanoen masturboivat. Tässä sortuu eräs yleisimmistä myyteistä: se että pojat muka alkaisivat harjoittaa itsetyydytystä ennen kuin tytöt, koska pojilla on paremmat valmiudet kopeloida sukupuolielintään.

Luulo on väärä. Kirjassaan ’Mielihyvän löytyminen’ Jesús Ramón kumoaa tämän väitteen kirjallisuudesta löytyviin satojen lääketieteellisten tutkimusten perusteella. Kirja heijastelee sitä käsitystä, että valtaosa naista etsii itsetyydytyksestä nautintoa, vaikka siitä ei toisille puhutakaan. Eräs tutkimuksiin osallistunut nainen kertoi, että vuosia hän kuvitteli olevan ainoa naispuolinen, joka oli löytänyt itsestään tällaisia ominaisuuksia, koska kukaan hänen tyttöystävistään ei niistä kertonut, kun taas pojat kertoivat estoitta itsetyydytyskokemuksistaan. Ajat ovat muuttuneet, mutta edelleen on säilynyt vaiteliaisuuden viitta tämän asian yllä. Edelleen monen naisen mielestä masturbointi ei ole soveliasta naisen seksuaalisuudelle. (Ks. linkin kuva)

Kuitenkin tiede on kumonnut myytin toisensa perään. Erään myytin mukaan tyttöjen hitaampi seksuaalinen kiihtyminen olisi syy vähempään itsetyydytykseen. Mutta nykyiset tilastot vahvistavat, ettei tämä pidä paikkansa. Naispuoleiset kiihottuvat yhtä nopeasti kuin miehetkin eli noin 10 sekunnissa ja orgasmin tulo kestää kahdesta neljään minuuttiin tai sitä vähemmän, jos nainen on tavattoman kiihottunut.

Laajaa kannatusta on aikoinaan saanut myös ajatus, että tytöillä on poikia vähemmän seksuaalisia haluja ja sen vuoksi orgasmin tuleminen tytöillä kestää kauemmin. Vielä mitä. Noin puolet naisista saa käytännössä päivittäin orgasmin. Sen lisäksi on todettu, että naisista 42% kiihottuvat nopeammin ja voimakkaammin kuin puolet miehistä, sekä valtaosalla naisista on mahdollisuus saada useampia orgasmeja peräkkäin. Näistä viimemainituista lähes kaikki masturboivat, kuten Jesús Ramón sanoo: ” koska mikään muu menettely ei mahdollista päästä kliimaksiin”. Psykologi Morton Hunt väittää, että noin 30% naisista turvautuu masturbointiin lieventääkseen erilaisia jännitystiloja kuten työhaastatteluja tai tenttejä.

Ilman reseptiä. Orgasmi on lihaksen relaksoitumista. Rauhoittaa ja antaa nautintoa sekä kaiken lisäksi on luonnollista, ekologista, ilmaista ja on aina käsillä. (Ks. linkin kuva)

Hoitona masturbointi ei tarvitse reseptiä. Jesús Ramón on suositellut joillekin potilailleen masturbointia, varsinkin sellaisille, joilla on vaikeuksia päästä eroon häveliäisyydestään. Moni on tullut uudelleen vastaanotolle hymy huulilla ja sellainen ilme kasvoilla kuin olisi urologilta saanut apteekkireseptin pidätysvaikeuksiinsa eikä suinkaan kehotuksen käydä seksikaupassa hankkimassa geishapallot orgasmin vahvistamiseksi masturboinnin aikana. Myös epäsuoraa etua saavutetaan, kun vatsanpohjan lihaksia vahvistetaan. Siten ehkäistään virtsan karkailua ja pienennetään tulehduksen todennäköisyyttä pidätyskykyä lisäämällä, sanoo Madridin urologisen instituutin johtaja Juan Carlos Ruiz .

Masturboinnilla tai muilla harjoituksilla aikaansaadut vahvat lantiolihakset parantavat orgasmin laatua ja siitä on myös muita etuja. Gynekologi Ramón Carlos Serrano Vicens sanoo: "Sellaisilla ensisynnyttäjillä, jotka naimisiin mennessään ovat olleet neitsyitä, yli 85%:lla supistukset ovat olleet huomattavasti kovempia kuin niillä, jotka ovat masturboineet ilman omantunnontuskia." On myös syytä huomioida oksitosiini eli hormoni, jota vapautuu orgasmissa sekä synnytyssupistuksissa. Supistuksia muistuttavia ovat kivuliaat kuukautiset. Monet naiset, jotka eivät tunne masturboinnista syyllisyyttä tai peräti masennu siitä, ovat onnistuneet alentamaan näitä kuukautiskipuja masturboinnin avulla.

"Kaikenparantava" (Curalotodo)   Vuodesta 1880 hieromasauvat ovat helpottaneet masturbointia, mutta vasta viime aikoina niitä on myyty itse tarkoitukseensa. Vuosisadan alussa niiden mainoksissa puhuttiin vain migreenin terapeuttisista vaikutuksista. Nykykäytäntö on normalisoinut apuvälineiden käytön, kuten itsestäänselvyytenä asian laita oli antiikin Kreikassa, jossa nahasta valmistetut hieromasauvat olivat yleisiä. Tosin silloin ei paristojen puutteessa niissä ollut mekaanista väristystä. Menemättä historiassa Francon kautta pitemmälle, jolloin mainoksissa käytettiin kasvohierontalaitteiden nimitystä hieromasauvoista.

Kuten aikoinaan armeijassa nuorten miesten haluja hillittiin antamalla ruuan muka hieman "jarrua", niin myös ompelijoiden himoja hillittiin bromiyhdisteiden avulla. USA:ssa vuosien 1882 ja 1932 välisenä aikana patentoitiin 33 erilaista laitetta, joiden avulla vaikeutettiin masturbointia. Puritaanit katsoivat karsaasti kaikkia edistyksellisiä laitteita, jotka saattoivat kiihottaa seksuaalisesti. Silmätikkuina olivat mm. polkupyörät ja ompelukoneet. Sen vuoksi esimerkiksi ompelimoissa alettiin nuoremmille antamaan ”jarrua”, jotta nämä eivät kiihottuneet seksuaalisesti polkiessaan yksitoikkoisesti ompelukoneen pedaalia tunnista toiseen, jolloin reisilihaksista saattoi välittyä kiihotusta genitaalipuolelle.

201   Sotaorvoista ja muista sodasta kärsimään joutuneista
Lainaus: J. Kemppinen 4.3.10 blogi
Keskustelua ja kysymyksiä herättävät posttraumaattiset häiriöt. Joku aina sanoo, ettei sellaisista ennen mitään tiedetty. Oltiin sodassa ja hukuttiin merellä mtta siitä vain jatkettiin rinta kaarella.

Entä jos asia on juuri päin vastoin? Entä jos jokin osa vääristymisestä ja kärsimyksestä johtuu hoitamattomista vammoista?

Kukaties niin sanotut henkiset vammat ovat tarttuvia. Tämä ajatus ei ole mitenkään omaperäinen. Peruspsykologiakin taitaa lähteä siitä, että vanhemmat istuttavat vikojaan ja puutteitaan lapsiinsa ja lapset sisaruksiinsa.

Entä jos nämä hiukan naurua ja harmia herättäneet sotamuistojen vaalijat – vainajia jo jokseenkin kaikki – jotka kokoontuivat jaloviinapullojen ääreenn kertaamaan, mitä Vuoksen tai Syvärin varrella tapahtui, olivatkin viisaampia kuin vaikenijat?

Anonyymin kommentti: Toisaalta kansan tietämys on, että yhtä hyvin kapinasta kuin noista jälkimmäisistä sodista kärsii voimakkaimmin se seuraava sukupolvi. V. 1918 tapahtuman osalta allekirjoitan edella sanotun kaikella silla kokemuksella, mita minulla on. Nama 1912-1926 syntyneet "kärsivat" kapinasta paljon enemman kuin mukana olleet tai leireilla olleet. Jos sama koskee naita jalkimmaisia sotia, niin se tarkoittaisi 1937-1948 syntyneitten mielikuvia ja karsimyksia. ..

200   Mikko Alatalon pakina 1/2010 TanssiViihde–lehdessä s. 4
Otteita:

"Ajat kovenevat viihteessä ja luovalla alalla. Nykylama puree varsinkin yrityskeikkojen osalta. ..
Levy-yhtiöt ostavat ohjelmatoimistoja, josko artisteista saataisi suolarahaa edes keiloilta, kun levyt eivät myy. Rahat, jotka levy-yhtiöt satsaavat artistiin, ei tule enää takaisin levykaupasta. Syitä on monia. Piratismi ja musiikin imurointi netistä vaikuttavat. ..

Onneksi Radio Suomi on sentään laajentanut soittolistaansa. Olen asiasta itsekin tehnyt pari eduskuntakyselyä. Kaupallisten radioiden osalta on peli menetetty. Siksi seuraavan lupakierroksen yhteydessä tulisikin vaatia, että radiot soittavat laajemmin muutakin kuin kymmenen biisin soittoolistaa. ..

Joka tapauksessa äänitemarkkinat ovat alamäessä. Kun vuonna 2001 liikevaihto oli vielä lähes 130 miljoonaa euroa, vuosikymmenen lopulla se oli alle 100 miljoonaa. .. Suomi on täynnä hyviä artisteja, joiden keikkakysyntä on ihan ok, mutta joiden levyt eivät kelpaa radioiden soittolistoille eikä levyjä myydä, kun niitä ei ole esillä kaupoissa ..

Näin varsinkin tanssimusiikkipuolella. Radiot puputtavat kansalle musiikkia, jota se ei välttämättä halua. Musiikkieliitin suosikkeja toki biisit saattavat olla.

.. Nyt ei televisoissa ole yhtään ohjelmaa, jossa voi esittää suomalaista iskelmä- tai popmusiikkia! Ei ihme, ettei kansa osaa kysyä musiikkia, jos sitä ei ole missään esillä. Ei ihme, etteivät myöskään levykauppiaat usko kuin top ten-listaan. "

Koko tarina löytyy parhaiten hyvine linnkeineen Danielin luolan kautta/Ripe

199   Malmin työväentalo la 27.2. Mäkelä
Meidät oli jostakin syystä kutsuttu kylään lauantai-iltapäivällä. sattumalta lkaismme kuitenkin Hesarin tanssi-ilmoituksia. Siellä todettiin, että Karja-talolla ja Malmin työväentalolla on karkelot. Eino Grönin keikoilta tuttu Hemppa kyllä houkutteli kovasti Koskelaan, mutta pirssi vei kuitenkin kuuntelemaan Tarja Mäkelää.

Melkein sanoisin, että oli aika hiljaista. Ilmeisesti tanssivan varttuneemman väen määrä on vakio ja kun oli tarjolla kaksi paikkaa, niin varmaan molemmissa mahtui hyvin tanssimaan.

Eräs oman paikkakunnan kaveri oli sattumalta myös paikalla ja hän oli puskan kautta kuullut, että Lohjan Tanssipalatsin alue on ilmeisesti kaavoitettu asuinalueeksi ja että ne tosiaan aikovat sen alueen rakennustyöt toteuttaa. Onko kyse vuosista vaiko vuosikymmenistä, siitä ei olut puhetta.



198   Sotaorvot
Olin vuosikokouksessa. Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry. valitsi toimihenkilöt ja teki sääntöjen mukaiset fiskaaliset ja muut päätökset. Ilman kokenutta jämäkkää kokouksen puheenjohtajaa olisi tilaisuus saattanut mennä keskustelukerhoksi. Päätöksistä ei minulle jäänyt mieleen mitään huomautettavaa, kaikki meni mallikkaasti.

Erillisen lisäkiitoksen toisin yhdistyksen puheenjohtajalle, joka oli varautunut lähes kaikkiin mahdollisiin yllättäviin käänteisiin ja kysymyksiin. Sen verran olen joutunut matkani varrella vuosikokouksia järjestämään, että luulen kykenevinäni arvaamaan oikean suuntaisesti sen työmäärän, minkä hän oli tehnyt pelkästään kokousta varten ja kuitenkin se vain on pieni murto-osa siitä työmäärästä, mitä yhdistyksen vetäminen teettää.

Etukäteen kiittäen tulevasta toimintavuodesta
Rivijäsen

197   Stalin
Iosif Vissarionovitš Džugašvili s. 21.12.1879 (nyk.) k.5.3.1953 klo 23.30.

Vanhemmat: Vissarion Džugašvili ja Jekaterina (Georgi Gheladzen tytär), molemmat maaorjien jälkeläisiä, lähteneet maalta Gorin kaupunkiin, tapasivat, avioituivat Jekaterinan ollessa vasta 15 vanha, saivat 1875-78 kolme lasta, jotka kuolivat, neljäs lapsi syntyi 9.12.1879 (vanh.) ja sai nimen Iosif.

Vissarion oli suutari, jonka yksityisliike menestyi kehnosti, ilmeisesti hän oli juoppo, koska Jekaterinan piti ryhtyä pyykkäriksi ja näillä tuloilla maksaa vuokra ja elättää perhe. Isältään saamat ansaitsemattomat ja pelottavat selkäsaunat tekivät pojasta yhtä julman ja sydämettömän kuin isänsä. Josef oppi puolustautumaan isältään oppimalla suutari-filosofialla: epäluulolla, valppaudella, kiertelyllä, teeskentelyllä ja sitkeydellä. Vissarion jätti perheensä ja lähti Tbilisiin Adelhavonin kenkätehtaaseen tienaamaan rahaa uuden suutariliikkeen pystyttämiseksi. Tässä onnistumatta hän kuoli Tbilisissä 1890. Perussyynä oli varmaan votka. Päätellen paikallisesta sanonnasta: "päissään kuin suutari" oli juoppous ilmeisesti kengäntekijöiden ammattitauti.

Vain gruusiaa puhuva sankariäiti Jekaterina pisti rakkaan Soso-poikansa Gorin hengelliseen kouluun 1888-93. Isorokon jäljiltä rokonarpinen ja hyvämuistinen Josef oli luokkansa paras, vaikkakin varakkaampien perheiden lasten halveksima. Koulun rehtorin ja seurakunnan papin avustamana Josef kirjautui Tbilisin pappisseminaariin, jossa hän opiskeli lokakuusta 1894 toukokuuhun 1899.

196   Tanssimusiikki jytää ja helmat paukkuu
Alustavaa vastinetta:

Mp: "Olisikohan prosentinkaan osuus radion ääntä päivittäin kuulevista suomalaisista paritanssin harrastajia." Varmaan väite on oikean suuntainen ja todistaa, sitä, että kuuntelijat on vieroitettu pois tanssin maailmasta sellaisella musiikilla, jolla ei ole mitään tekemistä tanssin kanssa. Asia oli 50 vuotta sitten %-luvun osalta aivan jotain muuta - kuvittelisin.

Mp: "On kuuntelumusiikki ja tanssimusiikki." Tekisi mieleni sanoa, että olen nimimerkin kanssa täysin samaa mieltä. Mutta minkä hiton takia muusikkojen pitää tunkea kuuntelumusiikkia tanssipakoille. Minusta tanssimusiikkia pystyy kuuntelemaan, toisinpäin asia on haasteellisempi. Itse olen taipuvainen uskomaan, että orkestereiden taidoissa olisi toivomisen varaa. Niillä tulisi olisi riittävän suuri repertuaari tanssimusiikkia, jottei niiden tarvitsisi soittaa helpompaa kuuntelu-/ marginaalimusiikkia. Ei muutaman tanssikappaleen auttava osaaminen tee vielä orkesterista tanssiorkesteria, kyllä se on vielä siinä vaiheessa bilebändi.

Meikäläisen tajunnan virtaan ei mahdu se, että päiväsaikaan kun käännän mille kanavalle tahansa radion, niin sieltä tulee lontoonkielellä murrettua juuri tätä yleistä rockia. Onko toisiaan niin, että radiokanavien toimittajat ovat myyneet Oy Suomi Ab:n polkuhintaan jenkkilään. Jos kerran joka kanava soittaa prime-aikaan yli 50 % lontoolaista, niin ei ainakaan voi puhua isänmaallisuudesta sellaisen sukupolven kohdalla, mikä tällaista pitää luonnollisena ja hyvänä asiana. Kaiken lisäksi kotimaiset paremmatkin tähdet yrittävät epätoivoisesti mongertaa lontoota, koska se on heidän mielestään niin erinomaisen kjuuttia ja niin pääsee aalloille.

Tanssidiletanttina vaikkakin amusiaa potevana olen kyllä hieman sitäkin mieltä, että eksoottisen tajunnanvirran esilletuomisen määrää kannattaa mitata tilalla ja tilanteella, vaikka bändin soitto olisi kuinka ylivertaista suhteessa yleisöön, niin kuin näemmä koturneilta katseltaessa tavallisesti tuntuu olevan. Nyt sekin selvisi, miltä moukat soittolavalta näyttävät.

Muualla ketjussa viitattiin tanssiviin eläkeläisparsikuntiin, tosin ehkä etiketistä kiinni pitämättä vai mikä se kantasana olikaan. Siinä on kuitenkin paljon todistusta, siitä jos kansa olisi opetettu kuuntelamaan tanssimusiikkia se osaisi tanssia ja tanssisi eikä hytkyisi kaljalasi kädessä parketilla tajunnanvirta pääkopassa pyörien.

En kovin helposti pysty saavuttamaan sellaista sisäisesti ehdollistumatonta tilaa, joka syyllistää tanssivan kansanosan siitä, että tanssinharrastus on laantunut. Kyllä asia on pitkälti niin, että radiokanavien ponnaripojat tappoivat tahallaan ja tahattomasti lavatanssin harrastuksen.

Luulen, että olisi orkestereidenkin etu, jos kansa tanssisi enemmän. Ne lopetetut tuhannet tanssipaikat eivät kaikki tule enää takaisin, mutta voisi ehkä muutama syntyä. Minusta soittajilla tanssimusiikissa on kyse leivästä, meillä tanssidiletanteilla kyse on hyvästä elämänlaadusta.

Melkein olisin taipuvainen rummuttamaan sen puolesta, että muusikkoväen jos kenenkään pitäisi ottaa ohjat käteen ihmiset soitollaan tulemaan paikkoihin, jossa voi harrastaa sosiaalista kanssakäymistä ilman kaljalasia. Kun alkoholin keskikulutus on viimeisen 50 vuoden aikana karkeasti ottaen 5-kertaistunut ja tanssipaikkojen lukumäärä pudonnut alle kymmesosaan sekä lisäksi englanninkielisen musiikin suhteellinen osuus radiokanavilla yli 20-kertaistunut, niin kyllä minusta jo näistä seikoista voidaan vetää jotain johtopäätöksiä.

Väittäisin, että tanssinharrastajien ja muusikkojen yhteinen etu on tanssittavan monipuolisen musiikin työntäminen etualalle, jolloin suuren yleisön on helppo ottaa se omakseen ja saada itselleen tanssikipinää.

Olen ollut huomaavinani, että varsinkin nuorempi muusikkoväki kätkeytyy ylimielisyyden taakse tuudittuneena suuren tähteytensä ikiaikaiseen ajatukseen. Osaaminen ja kokemus tuo sitten nöyryyttä mukanaan.

195   Elämäkerta 14:lla kuvalla
Taidevalokuvaaja Fernando Bayona laittoi pystyyn Granadan yliopistossa valokuvanäyttelyn, jossa hän toi 14:lla kuvalla Uuden Testamentin Jeesuksen tarinaa nykyaikaiseen homoyhteiskuntaan. Siinä prostituoitu Neitsyt Maria tapaa eräässä tienposkessa huumekuriiri Joosefin. Tapaamisesta syntyy poika, joka kasvaa ja hänellä on aikanaan seksikumppaninaan Maria Magdalena, joka huomaa Jeesuksen olevan homo. Tarina jatkuu samaa tyyliä noudattaen. Vain 38 katsojaa ehti nähdä näyttelyn ennen kuin se suljettiin taiteilijaan kohdistuvien tuntemattomien tappouhkausten saattelemana.

Turhaan me taivastellaan islamilaisten reaktioita tanskalaisen pilapiirtäjän kuvista. Samaan kategoriaan tämä kuuluu ja meidän kun piti olla niin avarakatseisia ja vapaamielisiä.

194   Radio tappoi tanssimusiikin
Aikoinaan iskelmällä tarkoitettiin musiikkia, jota voi tanssia, nykyään asia ei ole näin. Radio Suomi & kumppanit ovat aivopesseet suomalaisia yli 30 vuoden ajan rock-pohjaisella rytmimusiikillaan. On syntynyt kahden sukupolven aikana rock-kansa. Noin 30 vuotta sitten lehdissä käytiin kovaa polemiikkia siitä, miksi radiossa ei soiteta kunnon tanssimusiikkia. Se vaimeni verenvähyyteen, radion tehokkaaseen henkilöstöpolitiikkaan (vain kommarit ja Amerikan vaihto-oppilaat pääsivät töihin) ja diskoiluun, jota jopa Blomqvist opetti. Myös ravintolanpitäjät suosivat vain sellaista järjestelmää, joka vie vähän tilaa ja pitää janoa yllä. Perinteinen tanssi ei istu tähän kategoriaan kovin tukevasti.

Levy-yhtiöt tuottavat tietenkin vain sellaista musiikkia, mitä radio soittaa. Muulloin kuin pikkutunneilla radio soittaa vain nykyiskelmää eli rytmimusiikkia, ei siis tanssimusiikkia. Orkesterit levyttävät siis rytmimusiikkia, heidän edellytetään soittavan näitä kappaleita myös tanssipaikoilla ja siten tanssipaikkojen musiikki on muuttunut suurelta osin pikkuhiljaa ei-tanssimusiikiksi. Kehässä ollaan tiukasti.

Onneksi tanssinharrastajat vielä tietävät orkesterin nimen perusteella, milloin paikassa soitetaan hyvää tanssimusiikkia. Heille ei pitempikään tanssimatka ole välttämättä kynnyskysymys.

193   Esitystalous
Espoon kaupunginteatterissa on meneillään kappale nimeltään Esitystalous. Kaikin puolin kehuttava kappale siltä osin kun puhutaan tai lauletaan suomeksi.

Juonena on, että Tapiolan keskustasta pitäisi tehdä New Yorkin tapainen suurkaupunkikeskus. Lobbareina ovat konsultti Jari Sarasvuo ja turkulainen superlobbari Ilkka Kanerva tai ehkä paremminkin Diilin Jetro. Molemmat tyypit tietenkin eri nimillä. Kolmantena tyyppinä on Espoolainen sdp:n kansaedustaja, joka tuskailee aatteenpalon puutteensa kanssa. Tai ehkä sitä, että sdp:n kannattajakuntaa eli tehdastyöläisiä ei enää ole ja kuitenkaan puolue ei halua eikä osaa muuttua muiden vähäosaisten puolueeksi.

Se mikä tässä riepotti sisikuntaani oli se, miksi joka halvatun paikkaan pitää tunkea englanninkielisiä lauluja, jotka eivät kerro tavalliselle mononkuluttajalle (siis minulle) muuta kuin , että laulaja tuntuu ääntävän kohtuullisen huonosti englantia ja että sanat ei nyt oikein istu siihen kontekstiin, missä esityksessä oli tarkoitus mennä. Jos sanoissa oli jokin sanoma, niin sen ymmärtämiseen kyllä sitten tarvittiin äidinkielenään englantia puhuva kuulija.

Minusta teatterin jos minkä pitäisi kynsin hampain vastustaa englannin kielen tunkeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Esitys antaa sivujuonteena kuvan siitä, miten englannin kielellä on suomalaista yhteiskuntaa regeneroiva vaikutus niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Tällä menolla alkaa jopa tuntumaan toisen maailmansodan lopputulos jotenkin väärältä.

192   Ystävänpäivän aattotanssit Koskenrannassa
Erilaisten tekosyiden varjolla olin laistanut tähänastiset Koskenrannan tanssit. Ystävänpäivän aattotanssien 13.2. musiikkivastaavana oli tanssiorkesteri Nelinpeli. Tansseilla oli loistava aika: klo 19-23. Mikäpä sen hienompaa, ei tarvitse kukkua aamuntunneille asti.

Sisään astuessani positiivinen yllätykseni oli melkoinen. Ensivaikutelmani oli, että tämähän on yhtä iso kuin Järvenpää ja olemuskin on samanlainen, tosin korkeutta riittää. Erona on myös lattia, joka Järvenpäässä on koivua ja täällä maalipohjainen. Minun kuluneille kengilleni lattia toimi erinomaisen hyvin. Järjestäjää pitää kiittää myös siitä, ettei liukasteita oltu levitetty, vaan asiakas sai omalla kenkävalinnallaan hoitaa mieleisensä liukkauden.

Väkeä oli tanssilattialla varsin mukavasti, mutta tähän eivät varmaan yhdy varmaan ne monet viehättävät daamit, jotka joutuivat odottelemaan salskean kavaljeerin pokkausta. Jossakin kohtaa arvioin, että epäsuhde oli 20 luokkaan eli haettavia daameja oli näin paljon enemmän kuin hakevia miehiä. Joten jos joskus pääsen luiskahtamaan tansseihin ilman kotiristiä, niin tiedän kyllä suunnan.

Sitten tullaankin jo vähän herkemmälle alueelle, nimittäin musiikkiin. Jos väliaikamusiikki oli orkesterin järjestämää, niin se kuvasi hyvin orkesterin mieltymyksiä ja käsitystä siitä, mitä se piti hyvänä tanssimusiikkina. Jos väliaikamusiikki oli talon puolesta, niin suosittelen, että kyseiset levyt menevät kierrätykseen. Minusta ei pidä soittaa väliajalla täysin samaa tyyliä mitä orkesteri soittaa. Viimeinen setti jäi kuulematta, mutta jotain kuvaa se, että seuraavia tavanomaisia tanssilajeja kuulutettiin vain yhdet: englantilainen valssi, rumba ja cha-chaa. Samba, salsa ja masurkka eivät varmaankaan kuulu orkesterin repertuaariin, mutta jive-tyyppisiä ralleja tuli sitäkin useammin ja jopa peräkkäin. Kovasti tuntuivat arvostavan J. Karjalaisen tyyppisiä bändejä, koska lähes ääni väristen kuuluttivat soittavansa seuraavaksi tämän ja vastaavien kappaleita. Jos arvata saa, niin iskelmäradion kanava on ollut paljon auki orkesterin keikkamatkoilla. Olisi ehkä kannattanut hahmottaa myös se, että kehä kolmosen sisäpuolella osataan muutakin kuin vaihtoaskelta.

Kaikesta jurputuksestani huolimatta ihan hyvät tanssit, mene varmasti uudestaan, jos sopivia tanssiorkestereita on tarjolla.

191   Venäjä modernisoi tiedustelu- ja viestijärjestelmiänsä    (Defense News 25.1.2010 s.6)
Elokuussa 2008 Georgian sota osoitti Venäjälle, että pientä hienosäätöä pitäisi tehdä tiedustelu– ja viestijärjestelmien kohdalla. Upseeriportaan oli turvauduttava yleiseen tietoliikenneverkkoon, jopa toimittajien kännyköitä oli lainattava, kun piti saada käsky perille etulinjaan. Omat sotilasradiot ja vastaavat eivät toimineet.

Myös venäläinen lehdistö oli pannut merkille, että Georgian joukoilta siepatut Harris-merkkiset kenttäradiot toimivat moitteetta. Georgia pystyi siten lähettämään salattuna tarvittavat tulikomennot ja muut viestit. Putin on todennut, että nykyaikaiset tiedustelu– ja viestijärjestelmät on saatava kaikille 40:lle NL-aikaisille motorisoiduille prikaateille. Tämä modernisointi maksanee prikaatia kohti runsaat 200 miljoonaa euroa käsittäen mm. 3000 uutta radiota ja 4000 tietokonetta. Taktisten, strategisten sekä ilma- ja ohjustorjuntajärjestelmien viestijärjestelmien modernisointi tosin aloitettiin jo joskus 1990-luvulla, mutta keskeytettiin rahanpuutteen vuoksi. Nyt olisi jatkossa tarkoitus modernisoida 3 – 4 prikaatin vuosivauhdilla ulkomaisia lisenssihankintoja hyödyntäen. (Olisiko Suomella iskun paikka, tarkoitan lisenssinmyyntiä!)

190   Tähti-illat boikottiin 8.2.10.
Tähän ajatukseen on tämän tästä yritetty puhaltaa tulta, mutta se on aina sammunut hetken hehkuttuaan. Villakoiran ydin on siinä, että ns. tavallisina iltoina tanssipaikassa on normaalit hinnat, mutta halvat orkesterit. Silloin paikka kerää pottia, jotta voi tähti-iltoina kustantaa kalliin artistin paikalle. Niin kalliin, ettei artistin imago pysty vetämään paikkaan niin paljon ihmisiä, että artistikulut saataisiin petetyiksi.

Mielestäni tässä huijataan tanssin suurkuluttajia ja aktiiviharrastajia. Tähti-iltoina ei yleensä mahdu edes tanssimaan. Hyvin monet tanssin aktiiviharrastajat kiertävät kaukaa kaikki tähtipaikat, koska heitä ei paljon houkuttele heilua ahtaassa kaljalta haisevassa tungoksessa.

On selvää, että yhden tai kahden aktivistin boikotti ei paljon hetkauta tähteyden hegemoniaa, mutta jos asialle saadaan laajempaa pohjaa, niin silloin ns. tavallinen tanssimusiikki taas saataisi arvoon arvaamattomaan. Mielestäni on niin, että tanssinharrastajien puute kohtuullisen nopeassa tahdissa näivettää paikan maineen ja vie samalla janoisemmankin yleisön toisiin mestoihin. Tanssinharrastajissa on siis myös joukkovoimaa, jos niin halutaan

Jatkoa 8.2.10.

Tähän boikottiasiaan on perustelluista syistä suhtauduttu tnetin palstalla koko lailla nuivasti. Ja olen kommentoijien kanssa monella tapaa samaa mieltä. Se miksi haluan tuoda tätä asiaa esiin, on mm. se, että tähtien kustannuksella vähemmän tunnetuille orkesterille maksetaan lähes rikollisen vähän keikasta suhteessa tähtiin. Kuitenkin nämä maan hiljaiset ovat muusikkoja siinä missä tähtöstenkin soittajat. Näitä halpasoittajia on paljon enemmän ja niiden kannustaminen jos mikään on muusikkojen työllistämistä.

Jäi tai sitten taisin jättää vähän kuin tahallani korostamatta, että kyseessä on nimenomaan tanssiravintoloiksi itseään kutsuvat tanssipaikat. Näin kommentoijatkin sen valtaosin ymmärsivät.

Toinen tärkeä syy miksi toin asiaa esiin oli se, että olisi tärkeää pitää myös tähtiartistien hinnat jonkinlaisessa kurissa. Voisiko sanoa, että pieni eliittijoukko putsaa pitopöydän eikä valtajoukolle jää mitään jaettavaa. Hyviä esimerkkejä löytyy siitä, että uransa huippukohdan jo ohittanut artisti tulee varsin kohtuullisin hinnoin soittamaan, vaikka alkupyyntö on ollut päätähuimaava.

Erittäin mukavaa, että tnetin ketjuun saatiin niinkin paljon asiallisia ja perusteltuja kommentteja ja laajaa näkökulmaa. Asia sinänsä muistuttaa keittoa, jossa toisen mielestä on liikaa suolaa, toisen liian vähän tai sattumia niukanlaisesti tai ylikeitetty tai jäänyt osa aineksista raaoiksi.

189   Tanhuhovi la 6.2. Martti Metsäketo
Ensimmäisten tanssien ajankohtaa tällä vuosikymmenellä piti varhentaa parilla viikolla, kun Tanhuhovi oli manannut paikalle Seija Tuupasen & Tornados-orkesterin sekä Martti Metsäkedon tanssiorkesterin. Sattuneesta syystä olen vielä yli 2 kg:n nostokiellossa, mutta kun kerran puukottaja suositteli kävelyä, niin päätin tulkita mm. rauhallisen polkan ja salsan kävelyksi.

Sen verran jäin sisään tullessa suustani kiinni, että MMto:n eka valssi meni ohi ja sitten kuuluikin jo ”Paljon onnea” kaikuvan salista. Valssin jälkipuoliskolla asia valkeni: valtakunnan kukkakauppias se siinä liihotteli smokki päällä leveä hymy kasvoilla. Jälkikäteen selvisi, että hän oli kutsunut synttäreilleen sukulaiset ja ystävät alkaen klo 17 ravintolan puolelle. Mikäpä sen upeampaa kuin päättää juhlallisuudet Metsäkedon tanssimusiikin tahteihin. Onnittelut Jorille!

Illan toisen setin eli ensimmäisen omansa Tornados soitti ilman solistia ja erittäin hyvin soittikin minun korvilleni. Olivat valinneet sellaiset tanssilajit, joista kovasti pidän, kuten esimerkiksi rumba ja hidas valssi. Kun illan edetessä solisti tuli kehiin, ei ainakaan minusta tanssittavuus mitenkään huikeasti parantunut mutta silmäniloa löytyi sitäkin enemmän.

MMto:n kosketinsoittajaa piti oikein katsoa kaksi kertaa ennen kuin tunnistin. Tukka oli viety herralta. On kuulemma ollut vuoden alusta lähtien höökimässä Santahaminassa, mutta viikonloppuisin pääsee jo kohtalaisen hyvin täyttämään toista kansalaisvelvollisuuttaan eli pitämään yllä meidän tanssijoiden mentaalista hyvinvointia.

Sen verran täytyy juoruilla, koska sillä voi olla laajempaakin mielenkiintoa. Viikolla kehä kolmosen tuntumassa oleva tunnettu tanssiravintola ottaa illan soittajiksi vain sellaisia orkestereita, jotka tulevat alle 800 eurolla. Jos ajattelee, että pystytys, soitto, purku ja matkat sekä muut oheistoiminnot ottavat helposti 10 tuntia, niin 80 euroa/tunti 5-miehiselle orkesterille ei ole paljon. Koska ravintola saa tulonsa lähinnä viinan myynnistä, niin hyvä tanssimusiikki ei tietenkään ole talon kannalta etusijalla. Mutta jos ei paikalle tule tanssijoita, ei tule naisiakaan, sitten ei tule kohta lasin takaa tirkisteleviä tilin tuovia miehiäkään. Kauhun tasapaino toimii tai sitten ulosottomies.

188   Historia opettaa - ehkä (2)
Goethe: "Ei mikään ole ihmiskunnalle tarpeellisempaa kuin kyvykkyys, eikä mitään se pysty vähemmin kestämään".

Antiikin kreikkalaiset ja varsinkin kaikki demokraatit ajattelivat seuraavaan tapaan: "Tarvitsemme sinua, nero, mutta olet meille rasitukseksi. Emme mistään hinnasta tahtoisi olla vailla kuvapatsaitasi , Feidias, mutta oikeastaan osoitat suurta julkeutta ollessasi niin suuri taiteilija, ja samoin sinä, Themistokles, olemalla niin suuri sotapäällikkö, ja sinä Aristeides, olemalla niin oikeamielinen, ja sinä, Sokrates, olemalla niin viisas, sillä sellaisia me emme ole, ja me kansa, massa, keskimitta, me tavalliset, olemme oikeastaan pääasia. Jokainen teidän tekonne on oikeastaan meitä kohtaan loukkaus, sillä jokainen niistä osoittaa meille uudestaan, että teissä on enemmän kauneutta, jaloutta ja ymmärrystä kuin kaikissa meissä yhteensä. Me tiedämme varsin hyvin, ettemme tulisi toimeen ilman teitä, mutta tämä ei estä meitä näkemästä teissä vain välttämättömän pahan, jota olemme valmiit kärsimään ainoastaan niin kauan, kun meidän täytyy kärsiä".

187   Eläkeikä 65:stä 67:än

Meillä käydään kuumana siitä, nostetaanko eläkeikää 63 vuodesta 65 vuoteen. Espanjassa ollaan lähes samassa tilanteessa. Espanjan hallituksessa kiertää ehdotus, että heillä eläkeikää nostetaan 65:stä 67:än vuoteen. Asia tehtäisi portaittain siten, että alkaen vuonna 2013 joka vuosi eläkeikä nousisi 2 kuukautta. Nyt kuitenkin tuo nousuvauhti on saanut kovaa kritiikkiä, joten todennäköisempää on, että sitä hidastetaan.

Lähde: El Pais 29.01.2010  

JATKOA
Kipinät lentelevät, kun Espanjassa kiivasta keskustelua käydään siitä, pitääkö eläkeikää nostaa 65 vuodesta 67 vuoteen. Quo-lehti on kysellyt asiaa neurologian professorilta mitkä mielenterveyttä koskevat asiat ovat paremmin 65-vuotialla kuin 35-vuotiailla.

Kyseinen asiantuntija ei oikein löytänyt mitään, mikä olisi mielenterveyden kannalta paremmin vanhemmilla henkilöillä. Ainoa, minkä hän osasi mainita on se, että vanhemmiten pystytään hallitsemaan tunteet paremmin.

Jos aikoo jäädä mieleltään ja ruumiiltaan terveenä eläkkeelle, niin on syytä syödä terveesti ja harrastaa aktiviteetteja.
Tasapainoinen ruokavalio:
Vältä tyydyttyneiä rasvahappoja eli kovia rasvoja, syö hedelmiä ja vihanneksia suhteessa muihin paljon. Vältä myrkyllisiä aineita kuten alkoholia ja tupakkia. Naisilla hormonihoito voi auttaa parantamaan mielialaa.
Monipuolinen liikunta ja mielenvirkistys:
Älä jää sohvalle löhöämään. Harrasta fyysistä liikuntaa, sosiaalista kanssakäymistä ja aivoja rasittavaa toimintaa. Ole optimistinen. Näillä toimenpiteillä parhaiten estät esimerkiksi Alzheimer-taudin puhkeamisen. Seuraa verenpainettasi, kolesterolitasoasi, verensokeriasi sekä painon kehitystäsi.

186   Sotaorvot saaliinjaolla  28.1.2010 14.04 US blogi, Richard Järnefelt
Mitä Google sanoo herra Richard Järnefeltistä – maailmanennätyspianistista

"Pyhä Henki puhuu soitossasi."
Tätä en kiistä, mutta kirjoituksessasi Uuden Suomen blogissa "Sotaorvot saaliinjaolla" 28.1.2010 14.04 puhuu itse Sarvipää. Niin loukkaavaa ja tietämättömyydessään tökeröä ja vääristeltyä kirjoitusta en luullut koskaan siellä näkeväni. Jos se oli tarkoitettu provokaatioksi, niin se onnistui täydellisesti. Herralle kiitos, että sain tämänkin nähdä.

Google jatkaa; tämä teologian alalta väitöskirjaa valmisteleva teologian maisteri, pianonpimputtaja kertoo itsestään: ”Mutta jos vääryys kohdistuu muihin kuin itseeni, siitä en voi olla hiljaa. .. Tämä koskee mielestäni kaikkia vääryyksiä, joten kaikesta anteeksiannosta ja Jumalan Rakkaudesta huolimatta tarvittaneen yhä myös minun kaltaisiani ihmisiä, jotka osoittavat pahan ja ehkä myös herättävät pahassa synnintunnon. Eräänlaisia huutavan ääniä erämaassa.”

Rousseaukaan ei pystynyt lähellekään tällaista farisealaisuutta, vaikka häntä pidetään alan mestarina. Maisteriin sopisivat hyvin myös Voltairen sanat: ” Minä olen totuuden lämmin ystävä, mutta en mikään marttyyriuden ystävä.”

Itse maisterin kirjoituksesta: "En millään jaksa uskoa sotaorpojen puheenjohtajan höpöpuheita siitä, että heitä aikanaan ”ei jotenkin kunnioitettu” (tätä hän ei tämän tarkemmin perustellut), ja nyt he haluaisivat yhteiskunnalta "arvostusta." Kyllä oikea syy on, että veteraanijärjestöillä on rahaa, veteraanit ovat kohta kaikki kuolleet, joten käydäänpä hakemassa rusinat pullasta, kun isämme sentään menehtyivät rintamalla noin 70 vuotta sitten.” - Tähän tyyliin möykkäsivät 60-luvun stalinistit sotaveteraaneille: Mitäs menitte, nuolkaa itse haavanne! Nyt näyttävät teologit olevan samalla asialla. Halutaan kohdentaa kunniavelka pieneen osaan sodasta kärsiviä ja unohtaa tahallaan suuri osa porukasta. Se on vääryyden puolustamista eikä päinvastoin kuten maisteri itsestään julistaa.

Seuraava kappale: "Nämä eivät siis valtaosin edes ole täysorpoja, vaan vain isänsä menettäneitä." Nähdäkseni sotaorpo ensisijaisesti ymmärretään isän menettäneeksi sodassa tai sodan seurauksena. Ei luulisi maisterismiehen sotkevan tällaisia asioita ainakaan selvin päin..

Maisterin kirjoituksesta saan sen käsityksen, että vain "rintamalta palanneet miesrauniot" olivat kaikenpuoleisen avun tarpeessa, muut ovat loisia ja rusinannyppijöitä. Minun ajatusmaailmassani sana kunniavelka sopii parhaiten jollekin Mannerheimin tyyppiselle henkilölle tai teologille. Olen sanaa aina kavahtanut, mutta realiteetti on, että sodan seuraukset näkyvät vielä pitkään yhteiskunnassa, oli teologian maisteri sitten maksanut osansa tai ei. Laitettiinhan tällä kunniavelan hoidolla Kaunialat sun muut.

Pitänee mennä ottamaan närästystabletti ja jatkaa aiheesta joskus toiste – sotilaskoulutusta on aina annettava, kun siihen tulee tilaisuus!

185   Se on demokratiaa, sano
Hypoteettinen esimerkki:

200-paikkaisessa eduskunnassa puolueet a, b, c, d, e ja f ovat saaneet seuraavat edustajapaikkamäärät: 48, 44, 42, 30, 20 ja 16 . Jos ryhmäkokouksissa puoleen a edustajista 25 on sitä mieltä, että verosta X ammattikunta Y on vapautettu seuraavana vuonna sekä puolueen c edustajista 22 puolueen e edustajista 11 ovat samaa mieltä ja jos vielä ryhmäkuri toimi 100-%:sti, kuten yleensä vastoin perustuslain henkeä on asianlaita, niin 58 edustajaa eli 29% päätösvallasta pystyy junttaamaan läpi tämän esityksen. Herää kysymys demokratian oikeellisuudesta.

Voisiko sanoa, että hallituspuolueiden kellokkaat eli vastaavien eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja heidän tukijansa käytännössä tekevät mitä haluavat Suomen kansalle.

Motto: " Ei, en minä ole niin sanonut, ja vaikka olisinkin niin sanonut, niin en minä sitä niin tarkoittanut ymmärrettävän!" (Lausuntataiteilija Väyrynen)

184   Historia opettaa - ehkä
Rokokoon  tunnuslauseeksi sopii Faustin mielilause: "Värikästä hohdetta on meille elämä."

Ludvig XIV:n eli Aurinkokuninkaan aikana ihminen eli ainoastaan julkisuudessa, nimittäin hovia varten ja hovin varassa: seuraelämässä merkitsi jotain ainoastaan se, joka esiintyi kuninkaan lähettyvillä. Siksi jokainen elämän ilmaus, syvimmästä ajatuksesta keveimpään kumarrukseen asti oli muovailtu paraatia varten tekemään vaikutusta Versailles’issa.

Versailles’ssa ei ollut ainuttakaan kylpyhuonetta ja vielä Goethen (s. 1749) nuoruudessa pidettiin uimista mielettömyytenä. Ne lukuisat kylpevien naisten ja tyttöjen kuvat, jotka ovat peräisin tuolta ajalta, eivät ole mikään vastatodistus, koska niiden yksinomaisena tarkoituksena eroottisen mielikuvituksen kiihottaminen. Kun ottaa huomioon, kuinka naurettavan pienet mittasuhteet olivat sen aikaisilla pesuvadeilla, jotka olivat suunnilleen yhtä suuria kuin soppalautaset, tekisi mieli melkein otaksua, ettei noissa kuvatuissa ammeissa ollut edes vettä, vaan ne antoivat aavistaa kaikkea muuta. Naiset ottivat mielellään vieraampiakin henkilöitä vastaan noustessaan vuoteesta, myöhemmin jopa kylvyssä ollessaan. Tämä tapa näyttää sitäkin merkillisemmältä, kun rokokooajalla muuten tuskin koskaan käytettiin kylpyammetta.

Lähde: Uuden ajan kulttuurihistoria (2), Egon Friedell

183   Kaminiitto
Koska eräässä blogissa saattaa tulla näkyville, erään kommentoijan selvitys siitä, kuka ja minkälainen henkilö nimimerkin Kaminiitto taakse kätkeytyy, oikaisen erään siinä olevan virheen.
".. käy usein Etelä-Amerikassa.."

Valittaen minun on todettava, etten ole kertaan kyseillä mantereella käynyt, mutta taas tekee sinne mieli mennä.

Varoitus: Kaminiitton henkilöllisyyden paljastaminen on melkoinen vakoilutehtävä: vaatii 3 – 5 klikkausta, jotta asia aukeaa.

182   Sotalesket ja -orvot
(Koska Uuden Suomen blogi näyttää toimivan siten, että samalta kirjoittajalta voi näkyä vain yksi juttu, niin tuonpahan niitä tänne, ettei tarvitse kaivaa haun avulla niitä.)

Juhlat lähestyvät taas 21.1.2010 7.43 | Kaminiitto | Yleinen
Itsenäisyyspäivän kutsulistan ensimmäiset hahmotelmat valmistelevassa portaassa taitavat kohtapuoleen olla ajankohtainen asia. Olen antanut itseni ymmärtää, että isänmaan parhaat ja kunnioitetummat ovat sinne oikeutettuja tai mahdollisuus tulla kutsutuiksi.

Kun katselen tv:sta vastaanoton kättelyä, niin väkisin lirahtaa mieleen puniikkien ilkeä ja hävytön laulu Mannerheimista: ”.. rinta on kuin romukaupan ikkuna..” tai Vexi Salmen ”..Sven Tuuvaa siellä ei näy ..” Myöskään en ole sattunut näkemään sotaleskien ja sotaorpojen edustajia ainakaan kovin lähellä keulaa siinä jonossa, jossa itseoikeutetut veteraanit köpöttelevät kohti presidentin kättelyä.

Myönnän, että pihlajanmarjat ovat happamia enkä ole niistä koskaan pitänyt. Vankkumaton käsitykseni kuitenkin lienee, että kyseiset juhlat ja varsinkin kutsuttujen kokoonpano antaa yleisestikin signaalin sitä, miten yhteiskunta kutakin ryhmää ja yksilöä arvostaa. Tietenkin yhtenä syynä vaikenemiseen ja marginalisointiin voi olla sekin, että tämä sotaleski- ja sotaorpokysymys oli ja on edelleen niin arka asia, ettei maan omatunto ole pystynyt sitä aidosti julki tuomaan. Vai onko kyse siitä, että he ovat elävinä edustajina niistä karmeista tappioista, joita ei haluta myöntää tai puhua saatika korostaa. Tappioista puhuttaessa kun helposti alamaisten sormi alkaa osoittamaan kohti johtoa.

- - - - - - -
Vaiennetut häviäjät US: 20.1.2010 18.03 | Kaminiitto | Yleinen
Marskin merkki –kampanjan kirjoitus pääsivulla kirvoitti mielen siinä määrin, etten malta olla tuomasta myös toisenlaista perspektiiviä veteraaniasiaan.

Veteraanien asioita yritetään hoitaa jotenkuten. Osasyynä tapetilla pysymiseen on se, että heidän järjestöllään ilmeisesti on kohtuullisen paljon käyttämättömiä varoja ja omaisuutta, joita mm. valtio suuressa rahapulassaan kärkkyy.

Mielenkiintoinen osajoukko sodan seurauksista on sotaorvot. Sotaleskiä ei koskenut kovinkaan vakuuttavasti se iskulause, ettei kaveria jätetä. Nähdäkseni ainoastaan valtiovallan runsaudensarvi oli heidän ainoa tukensa jälkikasvunsa luotsaamisessa.

Olen vuosikymmenet paremmin näkevällä vasemmalla silmälläni seurannut kuinka taitavasti sotalesket ja sotaorvot on marginalisoitu varsinaisten veteraanien ulkopuolelle ja kuitenkin heitä jos ketään sodan seuraukset koskivat erityisesti.

Pientä yrityksen poikasta sotaorpojen keskuudessa on havaittavissa. Nyt kun 60 vuotta asiasta on kulunut, niin heti on ruvettu keräämään rekisteriä sotaorvoista. Miksi näin? Ehkä suurin syy on se, ettei sen paremmin sotaleskillä kuin sotaorvoilla ole ollut aikaa moisiin kotkotuksiin. Sitä oli elettävä päivä kerralla ja kaikki tarmo meni jokaisesta erillisestä päivästä selviämiseen.

Isänmaan pelastanut miehinen sankariyhteiskunta ei ole edes huomannut, että naiset ja lapset olisivat ansainneet enemmän konkreettista huomiota kuin pelkästään virtuaalisia sivumainintoja itsenäisyyspäivän juhlapuheissa silloin tällöin.
- - - - - Omat kommentit:
#1: Sotatrauma tai vastaava. Heti ei tule mieleeni päivää, etteikö tajuntaani palaisi kuva illalla itkevästä äitivainaastani, jolta kysyin syytä vetistelyyn; vastaus oli: ”Meillä ei ole enää huomiseksi ruokaa.” Jotenkin vaistosin, että tilanne oli akuutti.

Jos joku yksinhuoltajaperhe nykyään eläisi lähellekään samankaltaisissa oloissa kuin me silloin, niin lasten huostaanotto olisi tapahtunut jo ajat sitten.

#1-4: Nämä sotapoikien veteraanikeräykset kuvaavat hyvin yleisestä asennetta. Tuskien heitä näkee kaatuneitten omaisten keräyslipas kädessä kaduilla.

Sotaveteraani on markkinoinnin kannalta ”seksikäämpi” käsite kuin sotaorpo. Jos arvata saa, niin sanoisin, että sotaveteraanijärjestöt eivät mistään hinnasta olisi suostuneet siihen, että heidän ja kaatuneitten omaisten järjestöt olisivat olleet yhtä ja samaa puulaakia.

Pecunia non olet

181   Barokin kuolinkamppailu - rokokoo
Myöskin rokokoo oli kuoleva aikakausi, eikä sen elämänilo ollut muuta kuin tuberkuloosiaistillisuutta ja viimeistä kaipuuta valehdella pois kuolema: iloinen puna sen poskilla on niihin siveltyä punaa tai kuumeläiskä. Rokokoon aika on barokin kuolemista ja kuolevan hyväntunnetta ja sen auringonlasku, kuten Watteau sen kuvasi. Rakastaa ja kuolla: siinä Watteaun koko rokokoon kaava.

Rokokoossa kalvakas syystunnelma hunajankeltaisena, teenvihreänä ja tummanharmaana leviää yli koko ihmiskunnan. Tyyli on väsähtänyttä, hillittyä ja veretöntä sekä ennen kaikkea korostetusti feminiinistä: hienostuneen lapsellista ja naivin rivoa; verhottua ja buduaarimaista; parfymoitua ja ihomaalilla siveltyä; kiillotettua ja kondiittorimaista; vailla miehistä syvyyttä, arvokkuutta ja raskautta; häilyvää ja tanssittavaa; alati paljon sanovasti hymyilevää, mutta harvoin rehellisesti nauravaa, huvittavaa, pikanttia, oikullista, herkuttelevaa, vitsikästä, kokettia; anekdoottista, novellistista, älykästä; pakinoivaa, ujostelematonta, skeptistä, populääristä, näyttelijämäistä ja kiiltokuvamaista.

Ludvig XIV:n eli Aurinkokuninkaan aikana ihminen eli ainoastaan julkisuudessa, nimittäin hovia varten ja hovin varassa: seuraelämässä merkitsi jotain ainoastaan se, joka esiintyi kuninkaan lähettyvillä. Siksi jokainen elämän ilmaus, syvimmästä ajatuksesta keveimpään kumarrukseen asti oli muovaiötu paraatia varten tekemään vaikutusta Versailles’issa.

Huonekalut alkoivat saada omistajiensa leiman. Uutena tulivat kirjoituslipastot nerokkaine salalokeroineen ja yllättävine mekanismeineen. Naiset saivat oman krjoituspöytänsä, joka sai nimekseen ”päivän onni”, bonheur de jour. Rokokoon tunnusmerkki on posliini. Eurooppalaista posliinia valmisti ensimmäisen kerran vuonna 1709 saksalainen Johann Friedrich Böttscher. Halvat posliiniastiat alkoivat vähitellen syrjäyttämään kalliit hopea- ja kulta-astiat. Rokokoon tunnuseläin oli riikinkukko.

Rokokoosta joku on sanonut kuvaavasti, että siinä oli liian paljon pientä ilmehtimistä. Enää ei ajatella vaivalloisesti rakennetuissa ja jäsennetyissä systeemeissä ja raskaasti laahustavissa päätelmäketjuissa. Se loiste, joka virtaa loppuvasta barokista, on mädännäisyyden fosforiloistetta. Kun cartesiolaisessa barokissa hallitsi hirmuvaltiaan tavoin sääntö: säännönvastaisuutta pidettiin rikoksena pyhää henkeä vastaan, rokokoossa yhtyivät toisiinsa oikullisuuteen asti käsitteet eriskummallisuus ja henkevyys . Ihmiset olivat filosofiassaan kenties vasta puolittaina ateisteja, mutta taiteessa täysin. Kun muuan ylhäinen italialainen söi ovallista hedelmäjäätelöä, totesi hän: ”Mikä vahinko, ettei tämä ole syntiä.” Kaikki korkeat ja myöhäiset kulttuurit ovat taipuvaisia perversiyteen. Kultuuri on ja pysyy luonnon vastakohtana. Yhtä vähän Uuden Valtakunnan egyptiläiset kuin aleksandrialaisajan kreikkalaiset ja keisariajan roomalaiset elivät ”terveissä” olosuhteissa.

Rokokoo epäsiveellisyydessään muistuttaa paljon muinaisen Rooman aikaa, josta espanjalaissyntyinen Martialis kirjoittaa: ”Olen jo kysellyt kautta koko kaupungin, eikö kukaan nainen vastaa: ei; ei ainoakaan. Eikö siis kukaan heistä ole siveä? He eivät sano kyllä, mutta eivät myöskän ei. Juvenalis puolestaan arvelee, että monet naiset erosivat jo ennen kuin ne vihreät oksat olivat kuihtuneet, jotka koristivat vihkihuoneen ovea.

Sampanjahenkinen rokokoon ihminen ei mistään hinnasta halunnut ikävystyä. Ihmiset haalivat ympärilleen välttämättömiä tarpettomuuksia. Tieteen puutarhat, jotka keski-aikana olivat pyhän alueen tavoin suojatut maallikkojen katseilta ja jotka resanssin aikana olivat aidatut latinankielisen oppineisuuden piikkilankaverkolla, luovutetaan rokokoonssa yleiseen käyttön. Rahvas ei sinne vielä päässyt; ei sen tähden, että sitä olisi halveksittu, vaan vielä merkillisemmästä syystä: ei vielä lainkaan huomattu sen olemassaoloa.

Rokokooihminen halusi tehdä elämänsä keskeytymättömäksi nautinnoksi; ”varmuuden vuoksi”, sanoi madame de la Verrue, ”valmistaudutaan jo maan päällä paratiisia varten”. Ollaan alati lemmensairaita, mutta ei koskaan vakavasti rakastuneita; otetaan toinen toisensa rakastamatta toisiaan, jätetään toisensa vihaamatta toisiaan. Eroiikasta tulee seurapeli. Rakkaus ja viha ovat intohimoja ja intohimot ovat epämukavia ja sitä paitsi todisteena henkevyyden puuttesta. Rakkaudesta tuli harrastelijanäytelmä: kosinta, epäröinti, suostuminen, onni, kyllästyminen ja ero. Mustasukkaisuus oli arkinen ja vanhanaikainen intohimo.

Rakkautta avioliitossa pidettiin vanhanaikaisena ja mahdottomana ellei suorastaan mauttomana. Sekä miehen että vaimon aviollista uskollisuutta pidettiin sopimattomana; kuitenkin suvaittiin nelikulmaisa aviolittoja, joissa parit vaihtelevat. Vaimoa, jolla ei ollut rakastajaa, ei katsottu säädylliseksi vaan sulottomaksi. Miestä, jolla ei ollut rakastajattaria, pidettiin impotenttina tai haaksirikkoutuneena. Maailmannaisen hyvään tapaan kuului, että hän oli nauttinut luvatonta onnea ja että lemmenyön jäljet myös sopivasti näkyivät maalaauttamalla mustat renkaat silmien ympärille tai jäämällä koko päiväksi vuoteeseen lepäämään. Aviomiehen tehtävänä oli tällöin antaa ymmärrytä ja arvokkuutta osoittaen pysyä tilanteen yläpuolella.

Lähde: Uuden ajan kulttuurihistoria (2), Egon Friedell

180   Intohimo on kuollut
Vuonna 2004 FESS’n (Federación Española de Sociedades de Sexología ) tekemän tutkimuksen mukaan 51% espanjalaisista pariskunnista harrastaa seksiä kaksi kertaa viikossa, 20% kerran viikossa ja 12% väittävät tekevän sitä päivittäin. Kiinteässä parisuhteessa olevat nauttivat seksistä enemmän kuin löysässä avosuhteessa olevat.

Miksi 53% naisista 20% miehistä on sitä mieltä, etteivät he nauti intiimihetkistä. Syitä on monia, mutta eräs niistä toistuu varsin monen kohdalla: haluttomuus omaa paria kohtaan, koska tämä ei saa aikaan kiihotusta samalla tavalla kuin ennen.

Universidad Nacional de México’ssa tehdyn tieteellinen tutkimus paljastaa, että parisuhteessa intohimo laantuu neljässä vuodessa. Kaikki alan asiantuntijat eivät tätä väitettä allekirjoita. Antropologi Helen Fisher puolestaan väittää, että rakkauden aikaan saama intohimokemikaalien tuotanto kestää vain 18 kuukautta, mutta halut voivat määrävälein palata pitkäaikaisen suhteen aikana.

Lähde Quo  

Jälkihuomautuksena voisi todeta, että tanssin avulla saa polttoainetta myös lakanoiden väliin.

Historiasta on varoittavia esimerkkejä "polttoaineen" käytöstä: Pieni, ruma ja olemukseltaan heikonlainen Itävallan Habsburg-keisari Leopold II tuli valtaistuimelle veljensä Joosef II:n kuoltua 1790. Leopold oli tasainen, varovainen, viisas ja etevä poliitikko, varsinkin edeltäjään verrattuna. Nykytermein hän oli seksiaddikti, joka piti yllä kansainvälistä rakastajatarjoukkoa ja pornografista kabinettia. Hallittuaan kaksi vuotta hän kuoli eroottisten houkutusaineiden liialliseen käyttöön.

179   Barokkiajan arki-ilmiöitä
Allonge-peruukki eli suuri juhlaperuukki teki miehen leijonan kaltaiseksi; se esiintyi jo 1625 ja yleistyi 1655. Ludvig XIV aluksi vastusti sitä pistäen julkisesti sen ensi kerran päähänsä 1673. Peruukin syynä ei ollut Ludvig XIII:n kaljupäisyys, vaan muodin kuninkuus oli tuolloin Alankomaissa.

Naisilla vastaavana kappaleena oli fontangi jopa 1,5 m korkea pitseistä, nauhoista, röyhelöistä ja valetukasta kasattu pääkoriste. Asuun kuului vielä 2 – 13 m pitkä laahus, joka korosti sopivasti topattua kehittynyttä istumaosaa, cul de Paris, Pariisin takalisto. Kureliivien tekemisessä käytettiin erityisesti valaan luita. Valaanpyydystys oli hollantilaisten kalastajien käsissä. Tekstiiliteollisuus kukoisti Alankomaissa, joten juutalaiset ja hugenottipakolaiset osasivat panostaa kansainväliseen muotiin.

Täysbarokin ”luonnejuoma” oli kahvi. Euroopan ensimmäinen kahvila avattiin Lontooseen 1652, Virginia Coffee-House. Sittemmin kaikilla yhteiskuntaluokilla, puolueilla ja ammatti-ihmisillä oli omat kahvilansa.

Peseytyminen: kädet huuhdeltiin kevyesti ja kasvoja kosketeltiin pisaralla Kölnin vettä; alusvaatteita vaihdettiin pelottavan harvoin ja yksinpä Aurinkokuninkaankin vuoteessa oli luteita. Tuhlailu hajusteisiin oli näissä oloissa liiankin ymmärrettävää.

Lähde: Uuden ajan kulttuurihistoria (2), Egon Friedell

178   Uuden ajan kulttuurihistoria, Egon Friedell,
ISBN 951-0-1577-5 - - - - - - - - osa 2 s139

Nyt kun on ollut hieman aikaa lueskella, niin lainailen tässä La Rochefoucault´n ajatuksia. Hän oli ensimmäinen uudenajan aforistikko.

Niin monia löytöjä kuin lieneekin tehty itserakkauden valtakunnassa, on siellä vielä jäljellä monta tuntematonta maata.

Hyveet häviävät itsekkyyteen niinkuin virrat mereen.

Hyvekään ei pääsisi niin pitkälle, ellei turhamaisuus tekisi sille seuraa.

Kun paheet jättävät meidät, imartelemme itseämme uskomalla, että me jätämme ne.

Vanhat ihmiset antavat hyviä opetuksia lohduttautuakseen siitä, etteivät enää kykene antamaan huonoja esimerkkejä.

Paheet ovat aineksina hyveissä samoin kuin myrkyt ovat aineksina lääkkeissä, viisaus sekoittaa ja lievittää ne ja käyttää niitä hyödykseen elämän onnettomuuksia vastaan.

Varmin keino tulla petetyksi on pitää itseään ovelampana kuin muut.

Jokaisessa säädyssä jokainen omaksuu määrätyn ilmeen ja asenteen näyttääkseen siltä, minä tahtoo itseään pidettävän. Siis voidaan sanoa, että maailma on pelkkää ilmettä.

177   Vehkeet hyllylle
Joka vuosi Suomesta löytyy 4000 mieheltä eturauhassyöpä. Kuulun tähän ryhmään. Viime perjantaina (8.1.10) pistivät Peijaksen sairaalassa pöydälle ja poistivat mokoman turhana värkin, kun olen kuulemma tehnyt pahojani sen avulla jo aivan tarpeeksi.

Maanantai lääkäri totesi, että joutaisin pois sieltä hoitsuja kyöräämästä, mutta ei voi päästää kun säännöt sanovat niin. Tiistaina sitten heidän mittansa tuli täyteen ja ilmoittivat, että herralle ruuanjakelu eli kaviaaripaahtoleivät shampanjan kera ja hanhenmaksapallerot ovat tällä kertaa finiitto.

Kaikki kiitos ja kunnia henkilökunnalle. Harvoin näkee työyhteisöissä niin mahtavaa yhteishenkeä, ripeyttä, laaja-alaista asiantuntemusta ja huumorilla höystettyä toimintaa.

Potilasnäkökulmasta sanoisin, että toimenpide, jota kuitenkin hieman jännitin, osoittautui odotettua helpommaksi. Miten sitä nyt vertaisi, flunssaa edeltävä kurkkukipu on usein paljon hankalampi.

176   Entä, jos otetaan toinen näkökulma..
Juuttaan maalla vaikutti noin 2000 vuotta sitten paljon laillista hallitusvaltaa (Rooma) vastustavia pienryhmiä. Eli lähinnä nykyisillä termeillä sanottuna moottoripyöräjengejä. Tusinaporukka söi.joi ja nai surutta ja toisten siivellä tekemättä mitään ja siinä sivussa varasteli tai pakko-otti rauhallisten ihmisten kulkuvälineitä (aaseja).

Erilaiset taikatemput olivat muotia, koska ihmisillä ei ollut kovin paljon kovaa arkea lievittäviä huveja. Tässä oli suuri tilaisuus ihmeidentekijöille. Kuten Atlantin takaiset uutiset tietävät kertoa, niin uuden ja ihmisiin uppoavan uskonnon perustajat eivät kovin köyhää porukka ole, niin sama koski ajanlaskumme alun aikoja. Silloin syntyi erilaisia uskontoja kuin sieniä sateella.

Jos kyynisesti isoa kirjaa lukee, niin tulee sellainen olo, että koko juttu pyörii taikatemppujen ympärillä. Esimerkiksi profeetat kilpailivat siitä, kuka sai rukouksella nuotion syttymään. Voittaja sai kirveellä listiä häviäjät hengiltä. Että sellaista rakkauden sanomaa..

Kuppikunta, joka oivalsi antaa myös orjille ihmisarvon, osoittautui kaikista vahvimmaksi pitkässä juoksussa.

175   Tuleeko vei ei?
Maskuliininen seksuaalisuus paineen alla

Kaikki ihmisyhteisöt ovat poikkeuksetta sukupuoliyhdyntäkeskeisiä. Nyt vielä 2000-luvulla seksuaalisuus ymmärretään ja selitetään sukupuoliyhdynnän kautta. Varsinkin miesten kannalta se on tavattoman epäedullista, sillä heidän osansa on toimia eräänlaisena välittäjänä eli tuottaa kumppanilleen orgasmi.

Seksuaaliterapian pioneerit William Masters ja Virginia Johnston tutkivat jo 1970-luvulla sitä pelon tuomaa ahdistusta, ettei mies pysty saamaan aikaan kumppanilleen orgasmia sukupuoliyhdynnän aikana. Tässä omassa ajatusmaailmassa syntyneessä suhteettomassa vaatimuksessa mies on omana tuomarinaan. Seurauksena voi esimerkiksi olla se, että nautiskelun sijasta hän hoitaa homman ilman sen suurempaa omaa haluaan ainoastaan velvollisuudentunnosta kumppaniaan kohtaan.

174   Köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus
Mielikuvitus on yksi voimakkaimmista seksihalun aikaansaajista. Millä tahansa mielikuvalla voi olla suuri eroottinen merkitys. Siten esimerkiksi fetisisti voi kiihottua ajatellessaan piikkikorkoisia kenkiä tai mustaa nahka uniformua.

Reaalielämässä voimme järjen avulla tiettyyn rajaan asti kontrolloida mielihalujemme tyydyttämistä ja monet fantasiahalut jäävät siten tekemättä.

Jefrey Symons ja Burton Ellis ovat tehneet tutkimuksia, joiden mukaan miesten fantasiat liittyvät merkittävässä määrin halutun henkilön anatomiaan ja suorasukaiseen sukupuolitoimintaan. Sen sijaan naisilla päinvastoin tärkeämpänä on tunne ja itse aktia edeltävä tilanne.

Kumpaakin sukupuolta koskee se, että seksiunien ja -haaveiden puuttuminen voi olla oire haluttomuudesta.

173   Monet ruukut käyvät lähteellä!
Psykologi ja seksologi Antoinio Bolinches on todennut, että rajoittavat siteet eivät välttämättä vahvista rakastelua, itse asiassa saattavat johtaa jopa eroon. Sukupuolisen kanssakäymisen määrän tavoitteluna voi hintana olla kyllästyminen.

Sosiologi Javier Gonzalés yhdessä Boninchesin kanssa ovat tutkineet parin seksuaalista käyttäytymistä 100 peräkkäisen päivän ajalta. Kokeessa vapaaehtoinen pari laittoi arkielämässään seksin etualalle harjoitti sitä mahdollisimman paljon, joten siitä muodostui lähes päivittäinen työ. Kyllästyminen oli suurimpana vihollisena, kun taas pidättyminen sukupuoliyhteydestä lisäsi haluja. Muodostuminen rutiiniksi pyrittiin välttämään siten, että vaihdeltiin asentoja, fantasioita ja asusteta.

Kokeesta muodostui eräänlainen maratonjuoksu. Mitä enemmän ihmisellä oli seksuaalisia kanssakäymisiä, sitä enemmän sitä haluaa lisää. Tässä mielessä seksi on samanlaista kuin raha. Kummastakaan ei ole tarkkoja tieteellisiä tutkimuksia, mutta kaikki sen tuntuvat tietävän tai ainakin uskovat asian olevan niin. Halun suhteen on niin, että välillä on aktiivisia ja välillä vähemmän aktiivisia vaiheita tai kausia. Naisilla sukupuolihalukkuus esiintyy aaltoina ja miehillä seksihalut lopahtavat tietyssä iässä.

Jos onnistutaan välttämään rutiinit ja iän tuomat haasteet, ruumis on vastaanottavainen kaikenlaisiin lähentelyihin, vaikka näyttäisi siltä, ettei se kaikki ole niin helppoa. Meitä ei ole luotu rakastelemaan jokaisena 100 peräkkäisenä päivänä saman partnerin kanssa eikä meitä ole luotu 1-avioisuuteen, vaan meidät on siihen sysätty kulttuuri-, sosiaali-, talous- ja vakaisuussyillä. Avioliitossa osapuolen olo on kuin laaksossa olevalla vuorikauriilla – tiirailee koko ajan vuorelle, mikä avioliitossa tarkoittaa Venusta.

Yves-Alexander Thalmann on kirjoittanut kirjan " Moniavioisuuden edut". Siinä hän sanoo muun muassa: "On mahdotonta, että vain yksi henkilö pystyy täysin tyydyttämään toisen rakkauden tarpeet. Luulen, että 1-avioisuus on kulttuuriolosuhteiden tuote, vastaavasti kuin haltijasadut ovat syntyneet sosiaalisen paineen alla."

100-päiväisen kokeen   tuloksista ehkä referoin joskus toiste. (Lähde: Quo)

172   Ritarien loppu
Lähestyttäessä 1400-lukua tottumukset, tavat, puheet ja eleet tulivat aistillisemmiksi, epähienommiksi, raaemmiksi, rahvaanomaisemmiksi ja suorasanaisemmiksi. Osasyynä tähän oli alempien kansankerrosten kohoaminen pintaan. Aatelismiehestä tuli, sikäli kuin hän ei suorastaan ollut ryöväri, huononpuoleinen talonpoika tai vaivalloinen tappelupukari.

Aiemmin olivat mieltä askarruttaneet lemmenhovit, lemmensäännöt, valitun kunniaksi suoritetut teot ja kärsimykset eli pelkkiä ihanteellisia ongelmia. Nyt aatelisten keskinäiset keskustelut siirtyivät hevosiin, ilotyttöihin, kaksintaisteluihin ja viljan hintoihin. Jalosukuisuudesta oli jäänyt jäljelle pelkkä nimi ilman mitään sisältöä. Keiler von Kaiserberg: "Aateluus oli pähkinänkuori ilman sydäntä, mutta täynnä matoja, ei mitään hyveellisyyttä, ei mitään viisautta, ei mitään hurskautta, ei mitään rakkautta valtioon eikä mitään ystävällisyyttä. He olivat täynnä irstaisuutta, röyhkeyttä, vihaisuutta ja muihin paheisiin suuremmassa määrin antautuneita kuin kaikki muut."

Siihen tuhoutui ritarilaitos eikä, kuten niin usein väitetään, ruutiin. Mongolit käyttivät kenttätykkejä jo 1200-luvulla. Marcus Graicus antoi ruudin tarkan reseptin 1250-luvulla ja skolastikko Roger Bacon samoihin aikoihin kirjoituksissaan tunnusti sen tehokkaimmaksi räjähdysaineeksi. Berthold Schwarzin annettiin keksiä ruuti uudestaan ja Crécyn taistelussa 1346 englantilaiset ampuivat lyijytykeillä ”pelotellakseen ihmisiä ja eläimiä”. Ritareilla oli siis runsaasti aikaa ”uudelleen järjestäytyäkseen”. Itserakkaassa pölkkypäisyydessään he pyrkivät edelleen kehittämään vanhaa järjestelmää yhä yksipuolisemmaksi ja kankeammaksi ja niin heistä tuli ratsastavia tankkeja ja vaeltavia linnoituksia. Svetsissä Sempachin taistelussa (1386) he kärsivät suunnattoman tappion. Tämän taistelun ratkaisi Arnold von Winkelred. Silloin koston jumalatar Nemesis kohtasi ensi kerran röyhkeän seikkailijakastin sen tunteettomuuden ja itsekkyyden vuoksi. Mutta feodalismin todellinen verivihollinen ja voittaja oli toisaalla, voittaja oli kaupunki. Syntyi merkantilismi, rahan voima, monopolit ja ammattikunnat.

171   Kultainen vuosisata
Espanjalaisille merkitsi 1600-luku heidän suurvalta-asemansa menettämistä ja täydellistä taloudellista perikatoa ja kuitenkin he täydellä syyllä antavat sille nimen el siglo oro, kultainen vuosisata. Filip II kuoli 1598 ja hänen poikansa Filip III (kuoli 1621) oli flegmaattinen ja tarmoton hallitsija. Hänen aikanaan suosikkivalta tunkeutui valtionhallintoon ja turmellus jatkui seuraajan Filip IV (kuoli 1665) aikana tämän keskittyessä lähinnä lemmiskelyyn, metsästykseen sekä teatteriin ja maalaukseen. Takapajuisuus, lahjustenotto ja suosikkijärjestelmä johtivat kansatalouden luhistumiseen. Hallitus epätoivoissaan jopa myönsi jokaiselle maatyöläiselle perinnöllisen aatelisarvon. Sekin osoittautui tehottomaksi, sillä jokainen vapaa espanjalainen piti työtä häpeänä.

Espanjassa moriskot (maurit), juutalaiset ja käytännössä lukutaitoinen sivistynyt porvaristo karkoitettiin, murhattiin tai orjuutettiin. Inkvisitio toimi kuten ennenkin. Tuomioistuimissa syytetty ei saanut nähdä todistajia ja koston sävyttämät ilmiannot olivat tavallisia. Rikollisjärjestöt (ns. germania) toimi yhteistyössä poliisin kanssa. Pelihimo oli valtava ja valtiolla oli yksinoikeus pelikorttien valmistamiseen. Ainoastaan juoppous ei kuulunut tuolloin espanjalaisiin kansallispaheisiin. Haukkumasana borracho, juoppo, oli solvaus, joka voitiin sovittaa vain verellä tai kunnian voi muutoin palauttaa vain kuninkaan mahtisanalla. Ulkonainen kunniankäsitys oli kehittynyt sairaalloisen herkäksi. Kunnia on sellaista, joka riippuu toisesta, ei kukaan ole kunnioitettu sinänsä, sillä toisen avulla hän saa osakseen kunniaa. Schopenhauerin määritelmä: ”Kunnia on, objektiivisesti, toisten mielipide meidän arvostamme ja, subjektiivisesti, meidän tähän mielipiteeseen kohdistuva pelkomme”.

Lukuisat juhlapäivät toivat mukanaan komeita kulkueita, joissa kirkko ja hovi asettivat näytteille loistonsa, kirjavia vallattomia kansanjuhlia, mahtavia härkätaisteluita ja ennen kaikkea teatteriesityksiä, joiden kaltaisia ei ollut nähtävissä koko maailmassa. Köyhää arkipäivää höystivät ainaiset rakkausjutut, hirtehishuumoriset pilat sekä kuutamoöiden huumaava tuoksu.

Jesuiittaisä Balthasar Gracia julkaisi vuonna 1653 elämänohjeiden käsikirjan, ”Oraculo manual y arte de prudensia”, josta seuraavassa otteita:
Jätä toiset epätietoiseksi aikomuksistasi.
Pelaaminen avoimin kortein ei ole hyödyllistä eikä miellyttävää, kaikessa on annettava toisen aavistaa jotain salaperäistä.
On pidettävä toivoa yllä, mutta ei milloinkaan sitä kokonaan tyydytettävä.
Milloinkaan ei tule esiintyä herättämällä ylenmääräisiä odotuksia.
On aina toimittava niin kuin olisi muiden nähtävissä.
On ajateltava niin kuin harvemmat ajattelevat ja puhuttava niin kuin useimmat puhuvat.
On sallittava itselleen anteeksiannettavia vikoja, sillä huolimattomuus on toisinaan suurin suositus.
On varottava voittamasta esimiehiään.
Se mikä tuottaa suosiota, on itse suoritettava, mitä tuottaa epäsuosiota, on suoritettava toisten välityksellä.
Ei ole odotettava, kunnes on muuttunut laskevaksi auringoksi, on jätettävä asiat, ennen kuin ne jättävät meidät.
Älä kuulu kokonaan itselle äläkä kokonaan toisille, sillä kumpikin on halpamaista tyranniaa.
Sanalla sanoen on oltava pyhä, ja sillä on kaikki sanottu yhdellä kertaa. Kolme asiaa, jotka alkavat S-kirjamella, tekevät ihmisen onnelliseksi: santitad, sanidad, sobidura (pyhyys, terveys, viisaus)

Uuden ajan kulttuurihistoria, 2-osa, Egon Friedell, WSOY, 1995, s.85 - 89

170   Viking Isabella
Kun halvalla sai, niin pitihän sitä mennä risteilylle välille Turku - Tukholma Viking Isabellalla. Halpuus on tietty suhteellinen käsite, kun edellisellä reissulla oli pitänyt ostaa 70:llä ensin tarpeetonta, jotta sai ilmaisen lipun.

Tanssimusiikista huolehtivat Johanna Pakonen ja Omenpuu, Myrskytuuli sekä Seppo Helenius (duo). Hiukan otti päähän, kun ohjelmassa seisoi, että Johanna aloittaa klo 24 yhdellä setillään ja Myrskytuuli oli ns. illan valtaorkesteri. Väkeä oli parketit täynnä niin laivan peräpäässä Myrskytuulen tuiverruksessa kuin etupäässä Seppo Heleniuksen perinteisissä tansseissa, ei aina voinut edes tanssimisesta puhua, joten Johannan setin jälkeen suuntana oli hytti.

Mutta asia palkittiin tulomatkalla, sillä Omenapuulle ja Johannalle oli merkitty selkeästi enemmän settejä ja mikä parasta parketeilla oli tilaa tanssia. Niin hyvin kuin Myrskytuuli soittikin, en vaan tahtonut saada otetta heidän kyydissään. Luulen suurimpana syynä olleen sen, että heidän settinsä sattuivat ns. sesonkiaikaan ja parketti oli liian täynnä ja liian yksilöllisesti tanssivaa porukkaa, joten meikäläisittäin se meni seisomiseksi tai tönimiseksi. Mutta seksi mikä seksi!

Johanna osaa ottaa yleisönsä ja yllättää. Yhtäkkiä huomasin, että hän istuikin koskettimien takana ja kapellimestari Juoni Nieminen hoitikin laulua Johannaa loistavasti imitoiden. Ei hassumpi veto noin niinkuin yleisön kannalta. Tanssilajeja tuli laidasta laitaan ja kaikki kappaleet olivat loistavasti esitetty.

Toisen yllätyksen toi Seppo Helenius. Melkoiseksi huulenheittäjäksi osoittautuva Pekko-elokuvista tuttu kyläkauppias pisti varttuneemman väen vatsalihakset kovalle koitokselle tanssikappaleiden välillä. Tavattoman hyvästä perinteisestä tanssimusiikista pääsi etukannen porukan nauttimaan.

Kokonaisuutenaan yksi parhaimmista T/T-risteilystä kohdallani.

169   Geisha
Suomen itsenäisyysjulistuksesta on sitten kulunut 92 vuotta, sitä piti mennä juhlistamaan Lohjan Tanhuhoviin, missä Teuvo Oinas ja Martti Metsäketo orkestereineen loivat juhlatunnelmaa tanssivalle yleisölle. Kun kaksi tanssikansan suursuosikkia sattuu samaan paikkaan, niin voi arvata, että tuvan seinät pullistelevat.

Kuten eräs entinen rumpali muinoin käytti termiä noitavainojen eli naistentunnin aikana oli mukava vaihtaa kuulumisia eli minä kuuntelin, kun toiset puhuivat puolilevottomia ja samalla yritin nauraa oikeassa kohdassa.

Eräs "tositarina" tapahtui kymmeniä vuosia sitten pääkaupungissa. Päätuotteenaan Jallua myyvä liikeyritys oli jostain syystä eli kun halvalla sai lähinnä kai ostanut ison erän miesten työrukkasia. Liikkeenjohto oli jo kippaamassa tilaa vievät laatikot kaatopaikalle, kun toinen kavereista kiljaisi, että Heureka suomalainen geisha on syntynyt. Kohtuullisen kaukana pääkaupungista leviäviin lehtiin ilmestyi pika pikaa mainokset suomalaisesta geishasta. Kauppa kävi ja suomalaista geishaa ostettiin muutamassa kuukaudessa yli miljoonalla markalla postitse jälkivaatimuksella. Lähetyksen sisältönä oli miesten vasemman käden hanska ja pieni purkki tummelia (vaseliinia). Yhtään valitusta ei tullut, joten siitä päätellen asiakaskunta oli saamaansa tyytyväisiä. Oikean käden hanskan kohtaloksi muodostui kaatopaikka, kun liikemiehet jostakin syystä loivat katseensa muihin liikeideoihin.

168   Peuramaa 4.12.09 pikkujoulut
Pääsin kotiristin siivellä oikein hienompiin bileisiin, seisova pöydä kaikkine tykötarpeineen ja pitkän kaavan mukaan. Paikallislehden valokuvaajakin oli paikalla. Tosin valokuvan suhteen minulta meni onni ohi suun, kun oma kauhtunut ruudullinen villatakki jäi smokkien rinnalla hopealle.

Tv:stä tuttu Lenni-Kalle oli orkesterin koskettimissa, joten taitoa oli vaikka muille jakaa. Itse orkesteri oli minulle vieras ja vieraaksi jäi, vaikka L-K sen taustoja yritti meille selvittää. Vähän vaivautuneesti ensimmäisellä tauolla hän selitti orkesterin olevan bilebändin eikä suurta toivoa tanssimusiikista ole odotettavissa, mutta yrittävät korvata asian desibeleillä. Tässä suhteessa täyttivät lupaukset. Vanhempi väki pääsääntöisesti toisen setin aikana tallusteli vaatenaulakon suuntaan.

Kumppanini kanssa siunasimme, että me jotenkin hallinnoimme salsan perusaskelta, jolla voi hetkutella musiikkiin kuin musiikkiin, jos perinteinen vaihtoaskel alkaa tympimään. Siinä sitä sitten mentiin viimeisen setin alkuun asti samalla arvuutellen josko vuoden päästä tullaan taas näihin bileisiin.

167   Wanhan tansikellari to 3.12.09 MMto
Pitkästä aikaa päätin ryhdistäytyä ja lähteä hakemaan oikeita kokemuksia, ettei tarvitsisi sitten vanhankodissa retostelutuokioissa niin tavattoman paljon valehdella tai tukeutua toisten kokemuksiin. Suuntana siis Wanhan tanssikellari. Toisena houkuttimena oli tietenkin Martti Metsäkedon tanssiorkesteri, joka paitsi, että soittaa mielestäni varsin mukavasti, vetää tanssin suurkuluttajia paikalle kuin hunaja kärpäsiä (vai oliko nyt hunaja, no joku kuitenkin).

Päällystakkien vahdit valittelivat laman tuomaa hiljaisuutta, mutta samaan hengenvetoon vakuuttivat, että tänä iltana on väkeä ettei narikassa liikkumaan mahdu. Salin puolella Kirsi soitteli levyä, joten en ihmettele, että jo puoli seitsemän aikaan sai suurennuslasilla hakea vapaa paikkaa, josta edes vähän näki orkesterikorokkeen suuntaan.

MMto aloitti soittamaan vartin yli kahdeksan ja pikku hiljaa seisomapaikoistakin rupesi olemaan tinkaa. Muistui mieleeni vanhat Maestron ajat, jolloin maakunnasta tulleet työmatkalaiset pitivät sitä toisena kotinaan. Nyt näytti siltä, että pikkutakkiporukka on löytänyt Wanhan tanssikellarin. Sen verran paljon oli outoja naamoja kauniita daameja pyörittämässä. Kyllä harmitti, kun Hämeen hitaimpana nenäni alta veivät parhaat palat. Loivaa lohtua toi orkesterin hyvä tanssimusiikki, joten mukava ilta siitä silti tuli, vaikka kävi niin kuin Pihtiputaalla, toivottavasti kaveria onnisti paremmin.

166  On hyvä olla keskivälillä?
Sanonta on, että se, joka on kahden ääripään puolivälissä, voi mennä kumpaankin suuntaan. Aseksualistit ja seksiaddiktit lisääntyvät määrällisesti, tekevät omia yhdistyksiä ja mullistavat nykykäytössä olevia seksikäsikirjoja. Loppuun kuluneita sanontoja seksistä puhuttaessa ovat liiallisuus ja haluttomuus. Kohtuus vain pitkästyttää ja väsyttää.

Eräässä Anna Hallin elokuvan kohtauksessa pariskunta (Woody Allen ja Diane Keaton) käyvät seksiterapiassa, kumpikin erikseen. Psykologi kysyy aviomieheltä: ”Kuinka usein rakastelette?” Tähän mies: ”Höh, vähän, vain kolme kertaa viikossa!” Kun terapeutti kysyy vaimolta samaa, on hänen vastauksensa: ”Barbaarisesti, kolme kertaa viikossa!”

Jos seksuaalisia halua mitataan asteikolla 0 – 10, niin minkä numeron antaisitte itsellenne ja kumppanillenne? Tulos riippuu varmaan hetkestä, mielentilasta, hormonitasapainosta, stressistä, jne. Ei ole kovin tavallista, että molempien seksihalut osuvat yksiin samalla hetkellä, paremminkin päinvastoin. Siten asteikon alkupäässä (0) ovat aseksuaalit eli henkilöt, joilla ei ole minkäänlaisia seksihaluja. Outoja lintuja? Nämä ihmiset ovat enenevässä määrin alkaneet yhdessä puolustamaan omaa normaalisuuttaan. Tätä varten on avattu mm. sivusto asexusuality.org ja yhdistys nimeltä Comunidad de Visibilidad y Educación Sexual (AVEN) ajaa näitä asioita. Keskeisenä ajatuksena on, ettei haluttomuus välttämättä johdu esimerkiksi uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä, ei myöskään pelosta, traumaattisista kokemuksista eikä kumppanin keskinkertaisuudesta. Yksinkertaisesti ei vain haluta ja sillä siisti. Internetissä ja yhdistyksissä nämä ihmiset hakevat kontaktiin samanlaisten henkilöiden kanssa. Monet menevät myös naimisiin, ilman että pitävät yllä seksuaalista kanssakäymistä. Kuten AVEN´in tiedottajat sanoo avioliitostaan: ”Olemme naimisissa, mutta emme harrasta seksiä”.

Aseksuaalit puolustavat kantaansa mm. sillä, että kyse on enemmänkin seksuaalisesta orientoitumisesta eikä valinnasta kuten selibaatissa elävillä. Väestöstä noin 3 % on aseksuaaleja. Asiatuntijoiden mielestä kysymys ei ole kovin yksinkertainen. Tohtori Fransisco Cabella: ”Asianomaisen tulisi perustella psykologisesti, jos nimittää itseään aseksuaaliksi. Aseksuaali ei ole sellainen, jolla ei ole seksikumppania, mutta muuten pystyisi keskinäiseen sukupuolitoimintaan.” Tohtori Carlos San Martín: ”Ihminen ei voi olla aseksuaali. Kuulen usein potilaani sanovan, että hän voi elää ilman seksiä, mutta sanon , että ei voi, sillä olemme seksuaalisia olentoa. Toinen asia on, että voimme kyllä elää ilman seksuaalista toimintaa. Se on vain näin.” (Molemmat lääkärit toimivat la Asociación para la Promoción Integral de la Salud Sexual nimisessää yhdistyksessä.)

165   Kapsäkki (la 28.11.09)
Otsikko ei minulle vielä lauantaiaamuna paljon kertonut muuta kuin, että uusi paikka ja että myös solistit Päivi Kantola ja Jyri Lahtinen ovat jääneet minulta havaitsematta.

Koska ilmoituksessa ei ollut kuin alkamisaika (klo 19) ja järjestäjänä Musiikkiteatteri Kapsäkki Hämeentie 68 Helsinki, niin piti vielä varmuuden vuoksi kurkata kapsakki.fi osoitteeseen varmistaakseni, ettei kyseessä sittenkään vain ollut teatteriesitys. No ei sieltäkään oikein asia selvinnyt, mutta ajattelin mennä katsomaan ja hätätapauksessa ovella tehdä täyskäännös ja ottaa suunta Wanhalle, koska Antti Raiski veti siellä iltaa perinteiseen letkeään tyyliinsä. Ei tarvinnut kääntyä ovelta.

Puolitutun näköisiä soittajia alkoi kiivetä lavalle ja silloin alkoi raksuttamaan, että nämä taitavatkin olla studio-orkestereiden miehiä. Ei ainakaan soittotaidon pitäisi loppua kesken. Jyri Lahtinen aloitti setin, joka koostui perinteisestä lavatanssimusiikista. Totesinkin siinä kotiristille, että tulee ihan mieleen eräs tanssillinen tilaisuus, jossa Martti Metsäkedon tanssiorkesteri säesti Tommi Metsäketoa. Erona ehkä vain se, että Kapsäkissä varmaan Jyrin laulua kuullaan kohtuullisen säännöllisesti vastaisuudessakin.

Heleä-ääninen Päivi Kantolan lauloi aina setin loppuosan. Minusta tämä työnjako sopi erinomaisesti ja toi jokaiseen settiin mukavaa vaihtelua. Myös ne iskelmät, joita illan aikana soitettiin olivat ajalta ennen 1960, jolloin iskelmä oli tanssimusiikkia eikä pelkkää rytmiä. Välilevyihin esitettiin alkuillasta pienenä toivomuksena, että niissä voisi painopistettä siirtää hieman lattareiden puolelle. Tämäkin asia korjaantui, kun loppuseteillä perinteistä lavalattaria oli enemmän.

Tietäen orkesterin taidot parin suomalaisen tangon sijasta El Choclo ja La Cumparsita olisivat kyllä säväyttäneet, koska paikalla näytti olevan enemmänkin argentiinalaisen tangon fanittajia. Ymmärrän hyvin, että orkesteri halusi soittaa ns. varman päälle, eikä harrastaa mitään eksotiikkaa, kun vasta toista kertaa tanssit järjestettiin. Toiveissa on, että kuukausittain lähitulevaisuudessa näitä tansseja pidetään, jos tanssiväki paikan omakseen ottaa.

Paikasta sanoisin, että tanssitilaa on mukavasti, lattia sopi minun kuluneelle tanssikengälle hyvin, koska liukasteita ei käytetty. Orkesterin jo kehuinkin maasta taivaaseen.

164  Tango - myyttejä rikkoen
Heijastuksia tangon alkuperästä
Ensisijaisesti tango on tanssimusiikkia eli sen tahtiin pitää voida tanssia. Tangolla on oma isku- ja rytmirakenne kuten muillakin musiikkilajeilla on omansa. Alkuvaiheessa (1890 – 1920) tango sai paljon vaikutteita Argentiinan ja erityisesti Buenos Airesin sosiaali- ja kulttuuriympäristöstä. Myöhemmin musiikilliset seikat ovat korostuneet kilpailussa ihmisten mielenkiinnosta.

Se sosiaalinen ympäristö, missä alkuperäinen tango syntyi, oli hyvin vaikea ja kova. Vuonna 1880 Buenos Airesissa oli 210 000 asukasta ja siirtolaisvyöry Euroopasta oli alkamassa. Jo 1910 Buenos Airesin väkiluku oli kasvanut 1,2 miljoonaa eli kasvu oli voimakkaampaa kuin New Yorkissa tuohon aikaan. Tähän sosiaaliseen ympäristöön asettuu tango, jonka historiaa on syytä tarkastella erityisesti myös tästä näkökulmasta.

Valtaosa siirtolaisista tuli Espanjasta, mutta italialaiset olivat hyvänä kakkosena. Esimerkiksi Buenos Airesissa on italialaisia kaupunginosia ja Buenos Airesin katukieli, lunfarno, pohjaa pitkälti Genovan italian murteeseen.

Buenos Aires oli 1880-luvulla suuri kylä, jossa oli tanssipaikkoja (academias) ja teattereita. Nämä olivat ainoita paikkoja, joissa tangoa tai muita tansseja voi tanssia tai katsella. Eräät tanssipaikat (”pirigundines”) olivat palkanneet naisia, joilta voi ostaa tanssivuoroja. Tällaiset tanssipaikat edellyttivät viranomaislupaa ja ne sijaitsivat Buenos Airesin työläis- ja köyhälistökaupunginosissa.

Tangon lisäksi tanssipaikoissa soitettiin myös muita tanssilajeja kuten habaneeraa, polkkaa, corridoa, valssia, shottiisia jne. Näissä voimakkaasti kasvan kaupungin ympyröissä tango siis kehittyi ja valtasi kaikkien ihmisten sielut. Oli hyvin tavallista, että komedioissa ja zarzueleissa (espanjalainen operetti) tai muissa ”alemman luokan” esityksissä näyttelijät lauloivat ja tanssivat. Jo 1800-luvun lopussa tangoa esitettiin tällaisissa tilaisuuksissa.

Tähän aikaan myös posetiivit yleistyivät katusoittimina. Lähes joka korttelissa saattoi kohdata posetiivareita, joiden esittämän musiikin tahtiin monet tanssivat kaduilla. Varsin yleistä oli, että miehet tanssivat myös keskenään. Vuosisadan vaihteessa Buenos Airesissa naisia oli vähän, koska monet miehet olivat lähteneet siirtolaisiksi kokeilemaan onneaan yksin. Mahdolliset kontaktit vastakkaiseen sukupuoleen oli käytännössä mahdollista vain tanssipaikoissa ja ilotaloissa.

Usein törmää väitteeseen, että tango syntyi ilotaloissa. Tämä jos mikään on virheellinen ja harhaanjohtava väite. Ensinnäkin ilotaloissa ei ollut muusikoita ja niissä keskityttiin pelkästään muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ainoastaan joissakin suurissa maakuntakaupungeissa saattoi olla paikkoja, joissa oli tarjolla molemmat palvelumuodot eli sekä tanssia että seksiä. Näissäkin paikoissa tangon lisäksi soitettiin tasapuolisesti muita tanssilajeja kuten milongaa, polkkaa, cifraa, valssia jne. asiakaskunnan viehätysten mukaan.

Kuten Helsingissä nykyään niin Buenos Airesissa 100 vuotta sitten vuokrat olivat pilvissä johtuen kaupungin valtavasta kasvamisesta. Tämän vuoksi suuria tiloja vaativien tanssien järjestäminen oli hyvin kallista. Usein tarkoitukseen vuokrattiin esimerkiksi teatteri. Tilaisuudet olivat hyvin suosittuja, koska yleisiä huvituksia ei liiemmin ollut tarjolla.

Varsinaisten tanssipaikkojen epämääräinen maine johtuu ennen muuta sekaannuksesta. Osaa vakiokävijöistä ei suinkaan voinut pyhimyksiksi sanoa. Siellä kävi tavallisten työläisten lisäksi niin sutenöörit kuin helppoon elämään tottuneet naisetkin. Mutta tämä ei suinkaan tehnyt tanssipaikoista ilotaloja ja kuten edellä jo todettiin näissä paikoissa tanssittiin kaikkia tanssilajeja, tango oli vain yksi niistä.

On selkeä virhe kokonaan tai edes osittain lukea tuonaikainen Buenos Airesin tango lihallisten himojen otsakkeen alle. On hyvä tiedostaa, että mm. myös polkka ja corrida ovat olleet jäykkälavettisten korkeakirkollisen katsannon vieroksumaa.

Toinen pysyväisluontoinen epätäsmällisyys liittyy siihen, että Buenos Airesin yläluokka, muka tuomitsi ja kielsi tangon. Oopperateatteri järjesti 1902 tanssiaiset, jossa tango oli yksi soitetuimmista tanssilajeista. Tällaisiin tilaisuuksiin ei työläisillä ja marginaaliväestöllä tuohon aikaan ei ollut mitään asiaa.

Tangon läpimurto liittyy radion ja äänilevyteollisuuden kehittymiseen. Buenos Airesissa 1900-luvun alussa äänilevyt maksoivat 2½ - 5 pesoa, gramofonit 150 – 300 pesoa ja nuottilehti 1 –2 pesoa. Todettakoon, että keskivertopoliisin kuukausipalkka oli noin 60 pesoa. Tavallinen työläinen sai vain haaveilla tällaisista ansioista.

Vuosina 1903-1910 Buenos Airesissa myytiin 1000 äänilevyä, joista 300 tangoa. Nuottien myyntiluvuista ei ole tarkkaa tietoa, mutta se oli myös tangon kohdalla suuri. Seuraavalla vuosikymmenellä levymyynti oli 5500, joista 2500 oli tangoja. Äkkiseltään voisi päätellä, ettei työläisillä tai yleensä köyhälistöllä ollut varaa ko. tuotteisiin, vaan asiakaskunta koostui pääosin hyvin toimeentulevista ihmisistä. Gramofonit tuskin yleisesti särisivät Bocan köyhälistökortteleissa ja pianon pimputusta kodeista kuuli lähinnä Buenos Airesin keskustan pohjoisosista ratsastusradan lähimaisemista. Siten on helppo päätellä minne levyt ja nuotit valtaosin päätyivät.

Edellä olevat luvut vievät pohja pois siltä väittämältä, että yläluokka hyväksyi tangon vasta sitten, kun se oli tehnyt kierroksen vanhalla mantereella. Varsinkin kun ottaa huomioon, että Euroopassa tango alkoi levitä vasta 1912 päästen huippuvauhtiin vasta ensimmäisen maailmasodan jälkeen.

Mitä tulee siihen myyttiin, että paavi olisi julistanut tangon pannaan sen jälkeen kun hän oli nähnyt tanssiesityksen, niin tämäkin väite joutuu outoon valoon. Muutoin niin pikkutarkasta paavin arkistosta tai muista aikakirjoista ei löydy minkään näköistä merkintää tämän tapaisesta päätöksestä.

Perussyy tangosta esitetystä kaiken näköisestä hölynpölystä on se, että tangon historiaa ei ole vakavassa mielessä aikoinaan tutkittu, vaan useimmiten on tukeuduttu hyvään tarinaan, jota on tarpeen mukaan paranneltu ja laajenneltu. Monet kirjoittajat pitävät lähteenään Luis ja Hector Batesin selvityksiä, joissa on osoittautunut olevan melko runsaasti epätäsmällisyyksiä.

’El tango en la sociedad porteña, 1880-1920’ (Tango Buenos Airesin yhteiskunnassa), Hugo Lamas ja Enrique Binda, on melko tarkka peruskirja, jota on pidettävä varsin uskottavana ja se täyttänee historiankirjoituksen tieteelliset kriteerit. Lamas ja Binda antavat ymmärtää, että Bateseilla ja heidän myötäilijöillään oli ideologiasia ennakkoluuloja ja –asenteita, mistä juontuvat harhaanjohtavat johtopäätökset heidän kirjoituksissaan.

Yhteenvetona voisi todeta, että tango on pitkälti espanjalaisen ja argentiinalaisen kulttuurin yhteistulos. Sen lisäksi siinä on paljon italialaista vaikutusta. Tangossa on vahvoja jälkiä milongasta, habaneerasta, shottiisista, oopperasta ja operetista. Tango syntyi Buenos Airesin työläiskortteleissa, kaukana kaupungin hienostoalueista ja maaseudusta. Posetiivi oli alussa tärkeä tangomusiikin levitystapa. Työläisteatterien kautta tango pikku hiljaa valtasi keskikaupungin hienostopaikat ja omaksuttiin yleisesti.

163   Lämpimiä ajatuksia 2   ISBN 951-23-4283-9, KARISTO
Saamme avioliitossa vain sen, minkä olemme antaneet. (Honoré de Balzac)

Aviomies ei ole koksaan muuta kuin rakastetun miehen korvike. (Sigmund Freud)

Ja miten työtä tehdään rakkaudella? Se on talon rakentamista hartaudella niin kuin rakastettusi asuisi siinä talossa. (Kablil Gibran)

162  Säihkysääristä (2)
Jalat ovat olleet monen kirjailijan inspiroinnin lähteenä. Cervantes puhuu Doroteasta: " .. Hän oli nostanut hameenhelmansa puolisääreen ja alabasterinvalkoiset kauniit jalat tulivat näkyville. Ne olivat kuin valkoiset kristallipalat.. " Tuhkomon tarina tuo oman lisänsä jalkojen palvontaan, vaikka jalkojen kauneuden sijasta korostettiin niiden pienuutta.

Jalkojen lumon riuduttamina jotkut rakastuneet halusivat nähdä ne sullottuna pieniin korkeilla koroilla varustettuihin kenkiin. Eroottisiin elokuviin erikoituneet ohjaajat kuten Garcia Berlanga ja Jose miguel Ganga ovat tyypillisiä sääriin kiintyneitä ohjaajia.

Kiinalaiset naiset saattoivat sallia, että "vahingossa" heidän rintojaan kosketeltiin, mutta koskaan ei käynyt päinsä, että heidän jalkojaan hiplattiin edes vahingossa. Sama yleinen päähänpinttymä roihui myös 1500- ja 1600-luvun Espanjassa. Kuten Kiinassa myös Espanjassa vahva käsitys oli, että jalka oli sitä kauniimpi mitä pienempi se oli. Naiset piilottivat jalkansa paitsi jalkineisiin myös pitkiin ja paksuihin hameisiinsa, joiden sisään oli ommeltu taskumaiset laskokset. Istuessaan naiset sujauttivat jalkansa piiloon näihin taskuihin. Molemmissa maissa naiset pukivat ja riisuivat jalkineensa katseilta suojassa.

Ranskalainen kirjailijatar Madame d’Aulnoy matkuteli 1600-lopussa Espanjassa. Hän tyrmistyi saadessaan tietää, että naisen ilmaisema myötämielisyys herrasmiestä kohtaan saavutti antautumisen suhteen täydellisyytensä, jos nainen paljasti tälle jalkansa. Tosin hyvin harvoin miehet pääsivät nauttimaan tämäntasoisista myötämielisyyden osoituksista. Kerrotaan, että kuningatar Isabella (Católica), saadessaaan viimeistä voitelua, ei sallinut kyseisessä toimituksessa häntä kosketeltavan. Francisco Pacheco, taidemaalari ja Velázques’n appiukko edellytti ja vaati, ettei Neitsyt Mariaa saanut koskaan esittää puolipukeissaan saatika alastomana.

Paljas povi ja haaroväli ei ollut kovin intiimi asia, mutta paljaat jalat todistivat ainakin esittäjältään tavattoman suurta rakkautta. Tämä tulee mainiosti esiin mm. Lope de Vegan teoksessa, missä rakastetun jalkojen näkeminen saa heti intohimon roihahtamaan. Toisessa teoksessaan hän antaa erään henkilön kertoa: "jos surmaat jalkasi, mitä silmiesi tulesta jää jäljelle?"

Siinä mielessä jalat olivat potenssilääkkeeseen verrattavissa, että miehet eivät uskaltaneet ihastukseleen lahjaksi kenkiä, koska olsi tulkittu kihlalupaukseksi, sillä ken’ lähetti kengät, hän oli oletettavasti nähnyt lahjan vastaanottajan paljaan jalan. Tätä taustaa vasten Quijotessa on hyvin eroottinen kohtaus, missä pappi ja parturi katselevat salaa hekumoiden, kun Dorotea pesee jalkojaan.

Jalan eroottisuus levisi vuosikausiksi myös Ranskaan. 1700-luvulla kirjailija Nicolas Restif de la Bretonne’a kiihottivat sekä jalat että kengät siinä määrin, että hän seurasi Pariisista Lyoniin erästä tyttöä, joka käytti kauniita vihreitä kenkiä. Myös viktoriaanisessa Englannissa paljasjalkaiset intiaanit saivat skandaaleja aikaiseksi erään villinlännen esityksen kunniaksi pidetyillä päivällisillä. Äärimmäisyyksiin mentiin, kun pöytien ja tuolien paljaat jalat peitettiin kankaasta tehdyillä tupilla, jotta säädyttömien herrasmiesten vihjaukset naisten jalkoihin voitiin välttää.

Kun ensimmäisen maailmansodan jälkeen hameen helma alkoi nousta, eroottisuus siirtyi sääriin. Sääristä tuli 1900-luvulla seksiobjekteja. Eri kultturimuodot, kuten kirjallisuus ja elokuva, alkoivat suitsuttaa säärien eroottisuutta. Kaunissäärtisten naisten kävelyn ylistäjistä ei ollut pulaa ja silkki- ja verkkosukkien valmistajista tuli hetkessä miljonäärejä.

Seksuaalinen vallankumous tapahtui sitten 1960-luvulla, jolloin minihameet ja bikinit yleistyivät ja erottisuus sai yhä kouriintuntuvampia muotoja. Elokuva, televisio ja internet toivat hetkessä käden ulottuville erotiikan joka muodossaan. Tällä hetkellä maailma on seksuaalisempi ja eroottisempi kuin koskaan. Nykyinen yhteiskunta tarvitsisi sensuellisuutta ja voi olla, että jalka on pian tässä kohtaa oven välissä ja lasikenkä sopii taas Tuhkimon jalkaan.

161   Lämpimiä ajatuksia   ISBN 951-23-4283-9, KARISTO
Juotua viiniä ja tanssittuja tansseja kukaan ei voi ottaa pois (Esp. sananlasku)

Viini ja ystävyys maistuvat hyvälle, kun ne ovat tulleet vanhoiksi. (Frans Mikael Franzén)

Eikä kukaan, joka juo vanhaa viiniä halua nuorta, sillä hän sanoo: ’Vanha on hyvää’. (Evank. Luukkaan mukaan)

Älä naura vanhuudelle, rukoile että sen saavuttaisit. (Kiin. sananlasku)

Mikään ei ole arvokkaampaa kuin tämä päivä. (J. W. von Goethe)

Et ole vielä vanha, pystyt pettymään. (Eila Pennanen)

Aika on varas, jota ei voi rangaista. (Phyllis McGinley)

Elämän ilta tuo lyhdyn mukanaan. (Joseph Joubert)

160  Säären ja jalan kertomaa!
Kultaisella vuosisadalla paljasttu jalka johti aina rakastumiseen. Nykyisin jalat eivät ole suuressa määrin enää seksuaalista kiihotusta herättäviä kohteita. Kuitenkin internetistä ei löydy yhtään eroottista sivustoa, jossa ei olisi omaa sivua säärille. Muutamat nettisivut, kuten footlifestyle.com, käsittelevät vain sääriä. Kymmenet ja taas kymmenet tytöt esittelevät sääriään eri asennoissa. Sama koskee muitakin medioita. Saksalaisen eUrotic tv-kanavan eräässä lähetyksessä paljassääriset kaunottaret liikehtivät mieltä kiihottavasti Wagnerin valkyyrien ratsastuksen tahdissa.

Eräältä sivustolta löytyy seuraavan sisältöinen työpaikkailmoitus: ”Valencialaiset kaunissääriset tytöt! Työtilaisuus kauniille naissäärille eroottisiin kuvauksiin. Ehdottoman välttämätöntä yli 18 vuoden ikä.”

Houkuttelevien säärien palvojia löytyy leegioittain. Eräs keski-ikää lähestyvä Francisco niminen johtaja on eräs tyyppiesimerkki. Nähdessään kauniit sääret hän alkaa käyttäytymään kuin villi pieni poika. Hän kertoo blogissaan: ”En pysty olemaan valokuvaamatta niitä. Tanssipaikoilla, metrossa, kadulla jne. nappaan kuvia kännykälläni ja pyydän lupaa esittää niitä mm. internetissä. Jopa kokouksissa olen näin tehnyt vaikka tiedän, että minua voidaan pitää tämän vuoksi vähän hulluna. En pysty vastustamaan säärten houkutusta. Minulla on kasapäin kuva-albumeja sääristä.” Nuori meksikolainen Daniel tunnustaa kiihtyvänsä seksuaalisesti nähdessään sääriä, nuuhkiessaan tai hyväillessään niitä. Kuitenkaan sen paremmin Francisco kuin Danielikaan eivät ole perverssejä.

Jalkojen tuleminen kulttikohteeksi juontaa juurensa Kiinan keisari Lin Yu’n hallituskaudelle. Hän oli parempi runoilija kuin hallitsija ja kaiken lisäksi jo prinssinä oli kuuluisa kiintymyksistään jalkoihin. Hänen vaimonsa (?) Yao Niang lienee Kiinassa ensimmäinen, joka sitoi jalkateränsä pienentääkseen niitä. Tämä muotivillitys kesti lähes 1000 vuotta ja vasta 1912 se virallisesti kiellettiin. Yläluokan ja prostituutiouralle menevien pienten tyttölasten jalkaterät sidottiin kasvun estämiseksi, jolloin ne surkastuivat. Paikalliset aikalaiset pitävät tällaisia jalkoja seksuaalisesti kiihottavina.

Kiinassa miehille oli sallittua koskettaa ”vahingossa” naisen rintaa ja jopa jalkoväliä, mutta ei koskaan naisen jalkoja. Jopa aviopuolisolle vaimon ei ollut sallittua näyttää paljaita jalkojaan. Pannakseen kengät jalkaansa naisen tuli sulkeutua yksin kammioonsa tätä toimenpidettä varten. Samassa yhteydessä piti myös sääreet peittää kiertämällä esimerkiksi leveä nauha niiden ympärille. Kuuluisa kiinalainen ”Makuuhuonekäsikirja” sisältää lukemattoman määrän piirroksia eri seksiasennoista, mutta ei yhtään sellaista kuvaa, missä näkyisi paljasta säärtä.

Kun kiinalainen mies halusi viedä naisen tuhannen tuoksun puutarhaan, hän hipaisi tämän jalkaa. Jos nainen ei protestoinut, oli kaikki tämän jälkeen sallittua, jolloin suukottelu, syleily jne. saattoivat alkaa.

159    TDSO (Te DeSeO, tahdon sinut)
Haluan sinut, haluatko sinä minua? Oletamme tietysti aina, että mieltymys olisi molemminpuolista sekä että keskinäiset odotukset olisivat samanlaisia ilman sääntelyä ja ohjausta. Halun tukahduttaminen on lähes mahdotonta.

Kuitenkin kun sukupuolisuhde loppuu, tulee melko varmasti turhautumisen tunne, koska ei ole saatu sitä, mitä on etsitty. Miksi? Mitä odotamme, kun haluamme jotakuta? Tuhansia vuosia sitten, kun ihmiset alkoivat näyttää siltä mitä nyt ovat, tapahtui suuri vallankumous - tärkein kautta aikojen. Vallankumous muutti perinpohjaisesti ihmisen seksuaalisuuden. Syntyi tasapuolisuus ja naisellisuus. Seksuaalinen aktiivisuus kehittyi suvunjatkamisen varjon alla ja alkuihmisnaaraat eivät enää olleet riippuvaisia kiima-ajoista ja niihin liittyvistä hormoneista. Naaraat alkoivat käyttäytyä eroottisesti ja sen surauksena niillä oli jatkuva seksuaalinen ja neurologinen valmius kuten miehillä oli ollut jo ennenkin. Naaraat alkoivat siis haluta ja olla haluttuja. Kontaktien ja fyysisen kommunikoinnin tarve tuli siten äärettömän tärkeäksi.

Kaikella tällä oli ratkaiseva vaikutus seksuaalisten halujemme olemukseen. Toisaalta miehet ja naiset muistuttivat näissä asioissa hyvin paljon muita nisäkkäitä, mutta taas toisaalta mukaan tuli tavaton määrä monimutkaisia vivahteita. Tämän vuoksi asiantuntijoidenkaan ei ole helppo ymmärtää ja kuvata kaikkea ihmisen seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvä asioita.

158  Pikku uutisia pintaa syvemmältä 15 tutkittua tarinaa (Lähde Quo)
1. Hajusta kiihottuu
Hyvin varustetuista kemikaalikaupoista on ilmeisesti saatavana Vulva-merkkistä hajuvettä, jonka vaikuttava aine on erotettu ihmisen kohdusta. Chicagolaisen terveyskeskuksen Seksi-Bergmanin lääkäri Laura Bergman on todennut nenäontelossa hajuaistin hermopäätteitä, joilla on yhteys seksuaalisia vasteita aiheuttavalle aivoalueelle. Hänen mukaansa po. tuoksu synnyttää kemiallisen signaalin, joka seurauksena kiihotusprosessi käynnistyy.

Toistaiseksi ei ole saatu pitäviä todisteita tällaisten hermoreittien olemassaolosta ihmisellä.

2. Masturboinnin maratonit hyväntekeväisyystarkoitukseen.
San Franciscossa on joka toukokuussa kiihkeät kisat. Siellä ei kärsitä haluttomuudesta, kun yli 2000 osallistujaa kokoontuvat masturboimaan. Ne ovat todelliset jokavuotiset yleiset maratonkisat. Tarkoituksena on samalla kerätä varoja seksuaalivalistukseen. Turhaan ei pornoalan taustayritys ’San Franciscon Jumalan Väristäjät’ ole julistanut toukokuuta maailmanlaajuiseksi masturbointikuukaudeksi. Viime kisassa osallistujia oli runsaasti ympäri maailmaa.

Ps. Pitäisikö tästä lähteä treeneihin?

3. Orgasmeja jopa 250 päivässä?
Jotkut naiset potevat ns. kiihotussyndroomaa. Kyseessä on patologinen tila, jossa kehittyy lukuisa määrä orgasmeja ilman seksuaalista aktiviteettia. Joillakin on tavattu jopa 250 vuorokauden aikana. Taudin alkuperää ei tunneta. Joillakin naisilla tämä ilmenee antidepressiivisten lääkkeiden käytön yhteydessä. Orgasmit saattavat syntyä rappusia kävellessä, autoa ajettaessa, jne. Pahinta on, ettei tälle vaivalle ole olemassa lääkitystä. Helppoa ei ole. Toiset naiset teeskentelevät että saivat orgasmin ja toiset etteivät saa.

Ps. Kreikan sana hystra merkitsee kohtua. Antiikissa ajateltiin, että hysteeriset kohtaukset saivat alkunsa kohdusta. Virtus puolestaan tarkoittaa hyvettä ja miehistä kuntoa. Että silleen!

4. Tuleeko liian pian?
Miehillä on usein pakkomielle pitkäkestoisesta koitoksesta eli ettei tulisi liian pian. Kansainvälisen seksuaalilääketieteen yhdistyksen mukaan aika ensimmäisestä työnnöstä siemensyöksyyn kestää minimissään minuutin. Toisaalta Seksuaalilääketieteen lehti vakuuttaa, että ennysaikana voidaan pitää 7 .. 13 minuuttia. Jos hommaan menee yli neljännestunnin, niin naisen ei pidä päästää tällaista miestä karkuun.

5. Asian huomaa jo kävelytyylistä!
Naisen kävelytyyli saattaa viestittää, millainen orgasmi hänellä on. West Scotlandin yliopistossa Stuart Broden tekemän tutkimuksen mukaan näin olisi asian laita. Askelpituudella ja selkärankan kierrolla on yhteys klitorisiin lihaksiin.

6. Hengitys paljastaa kaiken!
Theodor van de Velde (1873-1937) vakuttaa kirjassaan Ihanteellinen avioliitto, että nuoren miehen siemenneste tuoksuu raikkaalta kun taas vanhojen miesten tuotos tuoksahtaa kastanjalta. Saksalainen gynekologi Mary Roach väittää, että tunti aktin jälkeen naisen hengityksestä voidaan päätellä, että perinteisessä sukupuoliyhteydessä on oltu.

7. Jo sikiö masturboi
On havaittu, että kumpaakin sukupuolta olevat sikiöt masturboivat äidin kohdussa. Ainakin ne liikuttavat käsiään sukupuolielimissään rytmillisesti. Näin väittää radiologi Israel Meisner lääketieteellisessä utraäänilehdessä. Selityksenä voi olla se, että kysymys on tiedostamattomasta refleksistä kuten ruuansulatuksesta sekä sydänrytmistä. Sikiöllä ei ole omaa säätöjärjestelmää.

8. Porsiminen paranee hyväilyllä
On todettu, että ennen keinosiemennystä tapahtuvalla hyväilyllä (esileikillä) kasvaa syntyvien pikkupossujen määrä keskimäärin 6 %. näin ainakin väittää tanskalainen kansallinen siankasvatusyhdistys. Se ehdottaakin, että ennen siemennystä sumutetaan karsinaan sian seksihormonia sekä annetaan sopivaa esileikkiä tulevalle emakolle. Eli pistetään sian mielikuvitus hyrräämään.

9. Nainen on naiselle parempi seksikumppani kuin mies.
Australialaiset tutkijat väittävät, että nainen on naiselle parempi seksikumppani kuin mies. Heidän mukaansa 69% heteronaisista sai orgasmin miehen kanssa, kun taas haastattelujen mukaan lesbosuhteessa kliimaksin saavutti 76% naisista. Viimemainituilla eroja esiintyi sukupuolirooleissa.

10. Kollageeni G-pisteelle
Los Angelsissa David Matlockin kohdunnuorennusinstituutissa käytetään G-laukaus nimistä hoitomuotoa lisäämään G-pisteen mielihyvää. Hoidossa ruiskutetaan kehitettyä valkuaisainetta potilaaseen paikkaan, joka on etukäteen selvitetty G-pisteen kohdaksi. Neljän kuukauden hoidon jälkeen orgasmi tulee räjähtämällä. Näin ainakin instituutti väittää.

11. Iänikuinen pääsärky
”Rakas ei nyt, minulla on nyt päänsärkyä!” Lause on totuudenmukaisempi kuin moni luuleekaan. Tohtori Ezpeleta (neurologian osastolta Navarrassa sijaitsevan Tudelan kuningatar Sofian sairaala) väittää, että intensiivinen fyysinen ponnistus kuten orgasmi voi määrätyissä tapauksissa aiheuttaa päässä verisuonien katkeamisia ja siten kallonsisäistä verenvuotoa. Pahimmassa tapauksessa suonenrepeämät voivat olla katastrofaalisia. Kyseinen tieteenharjoittaja väittää, että noin 1%:lla espanjalaisista on päänsärkyä, joka jäljet johtavat seksuaalisiin lähteisiin.

12. Orgasmiin ei tarvita sukupuolielimiä
Seksologi Francisco Cabello väittää, että seksi on korvien välissä ei peukalovarpaiden. Tätä mentaaliorgasmia ovat kuvailleet mm. Odgen, Whipple ja Komisaruk, jotka 1992 yrittivät saada aikaan perinteistä orgasmia vastaavan tapahtuman aivoissa. He selittivät, että orgasmi on tunneheijastuma, jonka hermojärjestelmä saa aikaan. Ilman sukupuolielimiä tapahtuvia mielihyvän syntytapauksia ja vastaavia heijastumia on monia. Esimerkiksi amputoitu raaja saattaa lähettää kutiamisen valesignaaleja vielä kauan toimenpiteen jälkeen tai joku saattaa erityistä nautintoa hampaiden pesemisestä eli suuhygieniasta.

13. Raha ei tee onnelliseksi.
Kumpi antaa enemmän tyydytystä raha vaiko orgasmi? Englantilaiset David Blanchflower Warwckin yliopistossa ja Andrew Oswald Dartmouth’n College’sta ovat osoittaneet, että jos on valittava rahan ja mielihyvän välillä, valitsemme mielihyvän. Heidän tutkimusaineistonsa pohjaa 16000 henkilön haastatteluihin. Haastateltavat pistettiin antamaan eri mielihyville hinta. jollakin konstilla tutkijat tulivat siihen tulokseen, että orgasmin tuoma mielihyvä on neljä kertaa arvokkaampaa kuin rahalla ostettu vastaavan suuruinen mielihyvä.

PS. Laskentamenetelmä noin äkkiseltään tuntuu melko sumealta. Mutta antaahan se viitteitä.

14. Voiko kuoleman jälkeen tuntea nautintoa?
Moni on kuullut puhuttavan viimeisestä toivomuksesta. Sellaisen toteutuminen voitaneen tuntea esimerkiksi aivokuoleman tapauksessa, jolloin sydän toimittaa edelleen happea keskushermostolle. Näin vakuuttaa tohtori Mary Roach Ihmisruumiin omituinen elämä -kirjan kirjoittaja. Siinä hän kirjoittaa mm. ”Jos ruumiissa kehittyy Lasaruksen refleksi, joka lähtee vyötäröltä ja saapuu käsivarsiin, niin miksi se ei voisi olla orgasmi?” Aivokuolemien spesialisti Stephanie Mann on myös sitä mieltä, että teknisesti tämä on mahdollista.

15. Sukupuoliyhdyntää laboratoriomittakaavassa.
Montrealissa Kanadan McGill yliopiston terveyskeskuksessa on erikoistahnan avulla onnistuttu tutkimaan orgasmia laboratoriossa jo vuodesta 1950 alkaen. Vapaehtoisten ja termografian ansiosta on saatu selille, että orgasmi nostaa noin 10 minuutin ajaksi sukupuolielinten lämpötilaa kahdella asteella. Nyt on kehitetty keinopenis, johon on asennettu pienen pieni lämpökamera. Uutinen ei kerro tarkemmin, millaisesta vibrasta on kyse.

157   Lisää paheita
Katselin tuossa tanssinetin pulinapoksia, johon olin kirjoittanut Apks:n ao tekstiin kommentin otsakkeella 'Lisää paheita'. Tuo atk-taitoni ei taida olla enää hyvässä terässä, kun en löydä ko. tekstiäni.

Lisää rajoituksia... Andreas pks 2009-10-16 0:37

.. "Pitäähän minullakin olla jokin "pahe" tuo kahvi kun noita kaapissa olevia viinojakaan kukaan ei saa juotua ja muutenkin käytän alkoa vähän ja vain muutaman kerran vuodessa. t. Andreas pks"

Lisää paheita Kaminiitto
Kyllä käy kateeksi, kun jollakin on vain yksi pahe, joka sekin on vain kahvi. Itselläni on niitä on paljon. Alkoholistina kuvittelisin tietäväni viinapuolesta koko paljon, mutta siitä huolimatta vieroksun tanssipaikoille ja diskoille kumotun kieltolain soveltamista. Itse olen yrittänyt päästä mm. siitä paheesta, etten palstalla hyökkäisi yksittäisten ihmisten kimppuun, mutta siinä käy kuten Pilke kirjoittaa: Koittaa tanssi-ilta, ja ah, komea, uljas, salskea, tanssinjumala kysyy parin kappaleen jälkeen; Lähetsä kahville?.... No hitsi!!!!! En mie pysty vastustamaan kiusausta. Eli pieni pieni provo ja taas miestä viedään kuin pässiä narusta.

156Metro Club, Kontula su 18.10.
Kontulan metroaseman kupeesta löytyi ennakkoluuloani suurempi kuppila, missä Eija Kantola ja Omega pitivät huolen tanssimusiikista. Minulle tämä paikka oli uusi tuttavuus. Mukavan avarat tilat ja miellyttävä henkilökunta. Noin mulkosilmälläni eli sillä silmällä, jolla jotain näen, katsottuna tanssilattian koko ja tilojen olemus muutoinkin muistutti Vantaan Tulisuudelmaa.

On hieno juttu, että Helsingin alueelle saadaan lisää tanssipaikkoja. Olen antanut itseni ymmärtää, että sunnuntaitansseja (klo 16-21) on jo ollut ja tulevaisuudessa tätä perinnettä pyritään ylläpitämään sekä että soitosta huolehtivat edelleen maan mainiot tanssiorkesterit.

Väkeä oli paikalla varsin runsaasti, mutta kyllä siellä mukavasti tanssimaankin mahtui. Orkesterin rumpali Esa Hiltunen onnistui kaiken lisäksi myymään minulle tuoreen levynsä. Kauppaneuvos ainesta - sanoisin.

155   Vain sinnikkäällä harjoittelulla oppii
Sota oli ohi ja isä kuopattu. Olympialaisia odoteltiin Helsinkiin parin vuoden päästä. Vaikka eipä silti minulla ei ollut aavistustakaan, mitä ne sellaiset olympialaiset olivat, mutta odottelin niitä kun toisetkin odottelivat. Äidin polkupyörällä opin ajamaan. Ei tarvinnut enää kävellä Venäjän lammille 10 km päähän uimaan, vaan saattoi hurauttaa pyörällä.

Joskus kun oikein mankui äiti päästi Murrolle Palonperän kioskille katselemaan suuren maailman menoa. Oli siellä kioskin kupeessa vedetty kahden männyn välille narukin, jotta päästiin pelaamaan lentopalloa, jos väkeä oli riittävästi. Siinä sitä sitten tuli katseltua miehen mallia ja seurattua kun uljaat sotaurhot suureen janoonsa joivat pilsneriä. Puolen litran pullossa ei nokka kauaa tuhissut, hyvä jos yhden työmiestupakin verran kesti.

Kun pieni nappula katseli vesi kielellä toisten pilsnerin juontia, niin kerran joku pisti pojallekin oman pullon kouraan. Karvaalta ja pahalta se maistui, mutta eihän mies sellaisesta valita. Piti siitä sitten lähteä kotipuoleen, kun iltaloma oli loppu. Ajo tuntui kumman kevyeltä ja eikä aikaankaan, kun jo löysin itseni ojasta. Loppumatkalla kävi pari kertaa samoin vielä uudestaan, mutta olo oli kuin lehmän ostajalla eli suurenmoinen. Ajattelin heti, että tämä on minun juttuni. Aina kun rahaa saan tienattua, niin iloliemeen sen sijoitan, siinä se ei mene hukkaan.

Nyt siitäkin on jo yli 25 vuotta, kun tällaisista vakaista päätöksistä piti luopua. Hävettää kertoa, että tein sen melkein omasta tahdostani. Kyllä siinä kädet vähän vapisi pari viikkoa vielä jälkikäteen, mutta sekin meni ohi. Tässä olen viime vuodet kerännyt patteria, että voin alkaa jatkamaan hyvin alkanutta harrastusta, mutta kun lapset tahtovat putsata kaapin, jos satun laivalta raahaamaan hiukankin arvokkaampaa tavaraa. Halpaa taas ei jaksa raahata, vanha mies kun on.

*

Alkoholistiksi tullaan vain juomalla ja se on siten pääosin itse aiheutettu sairaus. Mallit voivat tulla muualta.

Alkoholismi kieltää sairautensa: Jos sanot kaverille vaikka vain hyvää tarkoittaen: Sinulla taitaa olla alkoholin kanssa ongelmia, niin vastaus on, että en minä ole alkoholisti, mutta tuo Kaminiitto on aika juoppo.

Kun masennukseen ainoa lääke oli viina ja masennuksen aiheita ihmiskunnalla on riittänyt, niin onko mikään ihme, että surkeassa Suomessa juoppoja on piisannut.

Mielenterveysongelmia on perinteisesti hävetty ja niiden lääkitys (viina) on aiheuttanut sivuvaikutuksena alkoholismia. Molemmat ovat sairauksia, jotka yritetään lakaista maton alle.

Viime vuosina on alettu puhumaan asioiden oikeilla nimillä. Se on hyvä se. Kuitenkin väittäisin, että parempi alkoholisoitua kuin päättää päivänsä omankäden kautta masennuksen murtamana. Juovanakin akoholistina voi elää vaikkakin rajoitetummin. Raittiina alkoholistina elämä on loistavaa. Ulkopuolisesta painostuksesta sen verran, että toiset juopot tarvitsevat rikostovereita. He eivät kestä sitä, että joku pystyy olemaan selvinpäin. He jopa tieten tahtoen vaarantavat toisen hengen tyrkyttämällä tälle viinaa, joskin usein epäsuorasti tai hienovaraisesti.
*
Jukka Kemppinen kirjoittaa kuvaavasti blogissaan 9.5.09 mm. "Kun tupakointi (viinanjuonti!) on mielisairaus, tarkemmin sanoen reaktio lamauttavaan pelkoon ja siten sodan ja hävityksen oloissa niin suosittua, ja siten hyvin tyypillisesti lääkäreiden tavattoman huomion ja hoitotoimien kohde oireena, ei serotoniinin välittymisen häiriönä, on erinomaisen tyylikästä nostaa se huomion kohteeksi pohjaltaan pelkoa luotaavissa romaaneissa. .."

154  Viking Isabella ti/ke 6-7-.10.09
Viking Isabella lähtee Turusta Tukholmaan iltaisin kello 21. Ahneuttani olin ostanut viinaa edellisellä kerralla sen verran paljon, että räpsähti ilmainen risteilykortti. Kun ei ole 25 vuoteen maistanut viinaa, niin ajattelin, että oikean viinankäytön oppii vain sinnikkäällä harjoittelulla ja nyt olisi korkea aika ruveta hommiin ja olan takaa kiskoa viinaa hetulaan. Hätätapauksessa voi tuliaiset tuhota pojan rakennusprojektissa, sillä joskus pullo viskiä saa asiat rakennustyömaalla luistamaan yllättävän jouheesti.

Tiistaina / keskiviikkona (6-7.10.09) Varjokuva sekä Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit soittelivat takakannen yökerhossa ja Essi Leppäkoski hanurikaverinsa säestyksellä tanssitti porukkaa yläkannen kahviossa. Varttuneesta asiakaskunnasta valtaosa puhetavasta päätellen oli lähtenyt liikkeelle Muinais-Suomesta ja ilmeet olivat kuin hautajaistilaisuuksissa yleensä kuuluu ollakin.

Essi Leppäkoski-duon soitto oli yllättävän tanssittavaa. Muista en sano mitään. Myöskään tanssiväestä en sano mitään, kun hekään eivät sanoneet mitään nähdäkseni koko matkan aikana.

153   Savossa 8-10.10.09
Kaleva (Mikkeli) to 8.10.09

Iki-ihana Johanna Pakonen ja maanmainio Omenapuu orkesteri saivat maakunnan melkein sekaisin torstain naistentansseissa. Meno Kalevassa muistutti koko paljon Maestron menoa 1970-luvun Helsingissä. Tosin meikäläistä luonnonsuojelemaa ainoastaan yksi tuttavaksi luettava haki, mutta apu sekin.

Vasta pois lähtiessäni ja portsarirahaa laskiessani törmäsin toiseen tuttuun. Jos oikein muistan, niin hän varoitti, ettei pidä yrittää lähteä naistentansseista yksin pois, sillä sellaisia uhkaa ulko-ovella vuoden porttikielto. Käyn Mikkelissä sen verran harvakseltaan, että jätin varoituksen omaan arvoonsa. Mutta kun kerran tilaisuus siinä tuli, niin käytin sitä härskisti hyväkseni ja halasin kultatukkaa oikein viimisen päälle. Luulen, että ainakin pari seuraavaa viikkoa näen asiasta painajaisia. Joten ei tarvitse sitten aikanaan valehdella paljoakaan vanhainkodissa, kun muistelen tapahtumaa toisille.

Hotelli Uusikuu on muuten hyvä ja halpa (59 €/huone, max 4 hlö). Toimii nettivarauksena. Nettimaksun jälkeen saa huonenumeron ja ovikoodin sähköpostina. Henkilökuntaa tuskin näkee. Tien toisella puolella on kompleksin ravintola, jossa aamupuuro maksoi 0,60 €.

Rauhalahti pe & la 9-10.10.09 MMto

Finlandersin konsertti Kuopion musiikkitalossa houkutteli kovasti, mutta varmistaakseni paalupaikan Martti Metsäkedon tanssiorkesterin tahdeista Rauhalahden kylpylässä piti olla siellä kärppänä paikalla riittävän ajoissa. Sivistynyt lehti-ilmoituksen tulkintani osui perinteisesti vikaan ja levyt soivatkin klo 21:30 asti ennen kuin MMto astui estradille. Mutta vastuuhan Savossa on kuulijalla ja lukijalle joten se siitä.

Kun MMto esiintyy Kuopion seudulla, niin arvata voi, että tanssipaikalla väkeä on ja tanssitaitoa riittää. Meikäläinen sai ponnistella itsetuntonsa kanssa, että kehtaisi mennä sekaan. Savossa lavatanssikulttuuri on koko kansan suosiossa ja tanssia osataan arvostaa. Kyllä meikäläistä muinaissuomalaista pistää kateeksi savolaisten tanssi-into. Ei auta kuin yrittää kestää.

MMto:n toisella setillä alkoi lavan ympärillä olla jo joku fanittajakin. Tarkempi tutkimus paljasti, että finkkujen konsertti ilmeisesti oli loppunut ja soittajat tähän ilotaloon majoittuneena olivat tulleet kuuntelemaan MMto:n soitantaa. Jännä tilanne sivustakatsojalle.

Illan kiihkeys alkoi pikku hiljaa hiipumaan, kun oli tunnustettava, ettei savolaisille pärjää sen paremmin verbaaliakrobatiassa kuin tanssitaidossakaan - kunnosta nyt puhumattakaan, niin piti hiipiä vaivihkaa viltin alle vakaasti päättäneenä, että huomenna kyllä noille sananviäntäjille näytän.

Lauantai toi armoa sen verran, että suurin osa edellisen illan huipuista oli mennyt Iso Valkeiseen Anneli Mattilan perään tai sitten viheltelivät muualla. Revanssihenkeä puhkuen vääntelehdin parketilla Martti Metsäkedon tanssiorkesterin tahtiin laulun sanojen mukaisesti: ".. parhaimmat taivutukseni tein.."

Yleisnäkemykseni näistä kahdesta illasta Rauhalahdessa on, että nuoret käyvät Savossa tanssimassa ja he todella osaavat tanssia. Naisia on tanssipakoilla hieman enemmän kuin miehiä. Tämä olkoon vinkiksi etelän saalistajille. Savossa ei näe yrmeitä ilmeitä ollenkaan siinä määrin kuin etelässä ja juttelemaan tullaan ventovieraiden kanssa. Joten hauskaa oli sammuin vasta viimeisten joukossa.

152   Korkeat korot parantavat orgasmia
Kaikki tietävät, että piikkikorkoiset kengät ovat haitallisia, mutta harva tietää, että niiden käyttö lisää seksuaalisuuskykyä.

Italialainen urologi Maria Cerruto on tutkinut 66 50-vuotiasta naista ja tullut siihen tulokseen, että ne, jotka käyttivät yli 5 cm korkoisia jalkineita kehittyivät vahvemmat lantiolihakset, minkä seurauksena heillä oli paremmat orgasmit. (Quo no.151/08)

*
Pitäisikö tässä lähteä hankkimaan piilokorot tanssikenkiin?

151    Tango on nyt kulttuuriperintöä
Tango on julistettu maailman kulttuuriperintölistalle UNESCOn Abu Dhabissa 30.9.09 pitämässä kokouksessa. Valtakunnan päälehtikin uutisoi tästä kulttuuriasiasta oikein yhdellä palstalla ja varsinaista tekstiä oli peräti 70 mm.

Eri lähteet antavat hieman eri tietoa siitä, mitä oikein julistettiin. Näyttäisi siltä, että tangojulistus kattaa sekä tanssin, musiikin, laulun ja runot. Joissakin lehtiartikkeleissa kirjoitettiin vain tanssista.

Buenos Aires järjesti asiasta päivän kestävät tangobileet. Kulttuuritarjonta oli ilmaista. Täällä Härmässä ei mitään suurempaa kansanliikettä asian suhteen ollut, mutta suomalaisille tällaiset kulttuurisaavutukset ovat niin jokapäiväisiä, ettei niihin enää sytytä.
Vai onko tämä hiljaisuus tulkittava niin, ettei suomalainen tango olekaan tangoa. Varmaan jollakin on parempaa tietoa.

150   Tanhuhovi la 3.10.9 MMto, Syke
Lohjan Tanhuhovissa oli perinteiset tanssifestivaalit. Itse en tanssikilpailujen katsomoon ehtinyt, mutta lippua jonottaessani hikisen näköistä väkeä diskon puolelta virtasi ulos. Väkeä oli sen verran runsaasti, että isäntä oli pelkkää hymyä, vaikka yrittikin kovasti naama peruslukemilla vakuutella, että vielä tänne muutama pari mahtuisi.

Martti Metsäkedon tanssiorkesteri aloitti soitannan salin puolella tasan kello 20, kuten ohjelmaan oli merkitty. MMto soittaa mielestäni kaikkia mahdollisia tanssilajeja ja kaiken lisäksi vielä lajityypillisesti puhtaana, mitä en ainakaan suoralta kädeltä voi sanoa muiden orkestereiden tekevän samassa mitassa.

Syke näyttää olevan kohtuullisen suosittu orkesteri, koskapa pieni joukko nuorta naisväkeä oli saapunut heitä fanittamaan. Itse en ole päässyt sen yli, että takavuosina eli siihen aikaan kun he aloittelivat lavakeikkojaan rumban soittopyyntöön tuli ylimielinen vastaus: onhan tämä jo ollut yhtä rumbaa. Valitettavasti ei tälläkään kertaa heidän soittonsa pyyhkinyt tuota varjoa kokonaan pois mielestä.

149   Wanhan tanssikellari 1.10.09 TS & Kk
Piti vääntäytyä jo heti viiden jälkeen paikalle, jotta ehti saamaan paalupaikan, kun Topi sorsakoski ja Kulkukoirat lehden mukaan aloittivat kello 20:15. Kuuteen asti pääsi levyiltä nauttimaan perinteisestä tangosta, valssista ja humpasta, muut tanssilajit eivät olleet vaivaksi.

Kirsi astui musiikkipurkin kahvoihin tosiaan kello 18 ja tanssilajit muuttuivat selkeästi monimuotoisiksi. Koska valtaosalta asiakkaista rippikoulu oli kaukana takana, niin tiettyä painotusta perinteiseen lavatanssin suuntaan oli tietenkin havaittavissa.

Kello tuli sen verran, että tv1:stä olisi parhaillaan tulleet illan pääuutiset ja kuinka ollakaan, niin esityslavan viereinen saluunaovi heilahti ja farkkuhousuinen nuori mies kantoi reippain askelin ensimmäisen orkesterin laatikon sisään. Siinä sitten kävi sillä tavalla, että niin jäi Kulkukoirat ja Topi Sorsakoski näkemättä ja kuulematta sillä kertaa, kun piti kiirehtää petihommiin.

Joku tietäväinen tiesi kertoa, että TS & Kk:n tavaramerkki on tämän tyylinen aikatauluilu. Eipä silti, että jotain olisin menettänyt, kyllä Kirsin levyt todennäköiset hakkaavat mennen tullen TS & Kk:n tanssimusiikin.


PS. Kuulin jälkikäteen, että Kk aloitti 21:15. Aloituskuulutuksella, että vain tunnin myöhästyminen tuo yleensä suuret aplodit ja 1½ tunnin myöhästyminen vielä keskikertaiset plaksutukset. Eka setti oli tiettävästi varsin vetämätöntä musiikkia (huom. ei tanssi-).

148   Suku on pahin (luonnos)
Korkeasaaressa saa varautua näkemään serkkutyttöjen suorasukaisia suorituksia mitä sukupuolikäyttäytymiseen tulee. Simpanssinaaras saattaa esimerkiksi olla 15 minuutin aikana sukupuoliaktissa kahdeksan eri koiraan kanssa. Eräs seurannassa ollut simpanssinaaras harjoitti seksiä kahdeksan päivän aikana seitsemän eri koiraan kanssa 84 kertaa. Villilammasnaaras (mufloni) paritteli viiden tunnin aikana seitsemän eri koiraan kanssa. Leijonakoiras kahden eri naaraan kanssa paritteli 157 kertaa 55 tunnin aikana. Simpanssikoiras saattaa paritella 50 kertaa vuorokauden aikana eri naaraiden kanssa.

Englantilainen biologi Olivia Judson murentaa vanhoja käsityksiä eläinten seksimaailmasta, missä tapaa erilaisia variaatioita enemmän mitä ihmisen mielikuvitus edes synnyttää. Merikilpikonnat ovat yrittäneet nousta sukeltajien selkään tositarkoituksella. Koirat ja lehmät harjoittavat seksiä samaa sukupuolta olevien kanssa. Muutamat lintulajit sietävät koirasta vain yhdynnän ja pesimisen ajan, muutoin ne elävät lesbosuhteessa. Myös poikasiin sekaantuminen on varsin tavallista. Oma lukunsa on sukukypsyys, jossa pölypunkki lienee kärkisijoilla ajalla kaksi minuuttia syntymästä.

Tiedemaailma kiinnittää erityistä huomiota koiraitten spermantuottokykyyn ja vähitellen luopuu Darvinilaisesta naiviudesta mitä naaraitten uskollisuuteen tulee. Monet jyrsijät elävät saman kanssa koko elämän kestävässä parisuhteessa, mutta kuitenkin harrastavat parinvaihtoa.

Omin käsin onneen pääsevät monet eläinlajit. Nuorilla meri-igunaanikoirailla on tapana masturboida ennen kuin astuvat kokeneen naaraan päälle, jotta siemensyksy olisi järeämpi. Kädellisillä eläimillä kummallakin sukupuolella masturbointi on hyvin tavallista. Orangutangi harrastaa seksileikkejä käyttäen oksia ja lehtiä. Koeoloissa eräs simpanssinaaras masturboi samanaikaisesti kuin selaili Playgirl-lehteä.

Yksiavioisuus merkitsee pysyvän puolison valitsemista, mutta se ei tarkoita, etteikö seksiä harrastettaisi myös muiden parien kanssa. Yksiavioiset jyrsijät jakavat pesän saman kanssa koko elinajan, mutta vain 3 – 5 % parittelee pelkästään vain saman kanssa.

Evoluution näkökulmasta jokainen laji maksimoi jälkikasvunsa määrän ja suojelee poikasiaan siltä, ettei toinen puoliso pääse käyttämään jälkikasvua seksuaalisesti hyväkseen. On hyvä panna merkille, että nuori simpanssikoiras etsii mielellään kohteekseen kypsempää ja kokeneempaa naarasta, jotta saavuttaa näin korkeamman sosiaalisen statuksen ja sitä kautta varmistaa jälkikasvunsa. Tämä esimerkki ei tarkoita sitä, että naaraat olisivat passiivinen osapuoli. Reaalimaailma on kaukana tästä. Naaraat katsovat tarkkaan, että vastapuoli on riittävän astutus- ja spermatuottokykyinen. Naaraat eivät kainostele seksiaktien ja –kumppanien määrän suhteen varmistaakseen lukumääräisesti suuren ja terveen jälkeläiskannan saatavuuden. Tavallisilla heinäsirkoilla koiras tarjoaa naaraalle ruokaa saadakseen seksiä. Naaras puolestaan saattaa paritella yli kahdenkymmenen eri koiraan kanssa.

Näyttäisi siltä, että monesti naaraat käyttäytyvät himoittavasti enempi mukavuus- kuin ilottelusyistä. Pieni koiraslapintiainen vonkaa seksiä jatkuvasti, samoin tekevät merileijonat ja nuoret afrikannorsut. Evoluutio tuntee myös naaraille siveysvyön, jotta näiden tekemisiä kontrolloidaan ja jotta nämä paremmin taipuisivat koiraiden tahtoon. Tavallisella kärpäsellä siemennesteessä on muutamia proteiineja, jotka reagoivat naaraan aivoreseptorien kanssa siten, että tämän seksuaaliset halut vähenevät.

Aiemmin uskottiin, että yli 90% linnuista on yksiavioisia ainakin pesintäaikana, mutta tästä käsityksestä on viime aikoina ollut pakko luopua. Näyttäisi siltä, että uskollisuudesta saa melko puhtaat paperit ihminen, heinäsirkka, pinkviini (poikasten kasvuajan), kalifornialainen maalaisrotta ja muutamat pöllöt.

Teoria hyvästä vaimosta pitää sisällään sen, ettei naaras menetä koirasta jälkeläisten kasvatusaikana.

(Lähde: Quo, Abril 2008 pp. 102 –106)

147    Perinteitä kunnioittaen
Minulta oli mennyt ohi tieto, että johto on Pavilla vaihtunut. Hyvää makua osoittaa se, että Martti Metsäkedon tanssiorkesteri oli keskiviikkona 23.9. kutsuttu paikalle viihdyttämään mm. tanssin suurkuluttajia.

Keskiviikkoisin on tullut käytyä Pavilla äärimmäisen harvakseen. Mielikuvani on ollut se, että tanssitilaa on viikolla enemmän kuin, mitä järjestäjä toivoo. Nyt tilanne näytti olleen päinvastainen, mutta siitä huolimatta tanssimaan pystyi sutjakkaasti, koska kesän jäljiltä tanssitaito porukalla tuntui olevan huippuvireessä. Väistöt ja tilan annot menivät mallikkaasti eikä päälle ajoja näkynyt. Itseäni en kovin kiihkeästi lue tähän kaartiin.

Sen verran oli tuttuja, että kahviossa pääsi mukavasti juoruilemaan. Kuuleman mukaan on syntynyt uusi perinne lavatanssin alalla. Tanssit alkavat ja päättyvät englantilaisella valssilla viinerivalssin sijaan. En päässyt tarkistamaan, mutta perinteen syntymisen alkufanfaarit piti töräyttää ilmoille illan viimeisten valssien kohdalla.

Eräs tunnettu aatelinen tanssinjärjestelijä oli kuulemma jossakin alan tilaisuudessa todennut, että tanssipaikalle tulleen ainoa todellinen ja syvällinen tavoite on seksin vonkaaminen. Liikunta ja viinanjuonti on sivuseikka, vaikka se käytännössä lähes aina näille alueille jääkin. Silloin pitää vakuuttaa itselleen, että tanssimaan minä tänne vain tulinkin ja vähän istumaan iltaa. Nämä illanistujat ovat järjestäjän erikoissuojeluksessa, sillä heidän käsissään on järjestäjän tilipussi.

Aateveljet muistelivat vanhoja Maestron aikoja, jolloin järjestäjä onnistui houkuttelemaan oppilaitoksista nuorta naisväkeä paikalle illasta toiseen ja paikallisten herrasmiesten lisäksi valtakunnan työmatkalaiset poikkeuksetta viettivät iltaa Maestrossa, jotta voivat kotikrouvissa kertoa opintomatkan tuloksista.

Vahvana oli myös käsitys, että tanssimusiikin muuttuessa Helsingin tanssiravintoloissa iskelmämusiikin suuntaan ensin naispuoleinen tanssiväki alkoi jäämään pois illanvietoista. Siitä ei ollutkaan enää pitkä matka siihen, että rohkaisuhömpsyn voimalla tanssivat ja muuten vain kupin takaa pällistelevät eivät enää päässeet täydentämään mielikuvistaan ja hekin jäivät pikku hiljaa pois. Monta tanssiravintolaa katosi näin maailman kartalta Helsingissä ja ilmeisesti myös muissa suuremmissa kaupungeissa. Sitä se ahneus ja ryöstöviljely teettää, vai pitäisikö sanoa kvartaalitalous.

146   Tanhuhovi 19.9.9
Kun alueella ei omasta mielestä ollut mitään taivaita raapivia tanssiorkestereita, niin valitsin ns. perusrytkettä soittavat orkesterit eli menin Lohjan Tanhuhoviin Teuvo Oinaan ja Arto Nuotion pillin mukaan tanssimaan. Väki oli jonkin verran varttuneempaa kuin mitä esimerkiksi Martti Metsäkedon tanssiorkesterin kohdalla olen tottunut näkemään.

Varmaan olin saanut jonkin aivokrampin, kun minulle tuli sellainen kirkollinen olo, että toinen solisti oli leipäpappi ja toinen aito uskonveli. On todettava, että TO:n esiintymisessä on muutakin kuin hyvä pukeutuminen. Hän osaa ottaa yleisönsä ja jopa saa rippikoulunsa jo aikoja sitten taaksensa jättäneet faninsa lauleskelemaan mukana. Niin se on - toiset esittävät ja toiset esiintyvät.

145    Tango Roto - Särkynyt tango
Savoy-teatterissa on ollut muutama Tango Roto –esitys (12.-13.9. ja 18.-20.9.2009).

Lainaus linkin takaa: "TANGO ROTO on suomalaisin voimin rakennettu moderni tangoshow, joka kertoo tarinan elämästä; siitä, kuinka mikään saavutus ei riitä, vaan tavoittelemme täydellisyyttä. Ja siitä, kuinka rakentamamme kaaoksen keskellä, ymmärrämme lopulta yksinkertaisten asioiden kauneuden - niiden täydellisyyden.

Tango Roto yhdistää musiikin, tanssin, kuvan ja valon yhdeksi osiensa summaa suuremmaksi kokonaisuudeksi.

Tango Roton koreografiasta vastaavat argentiinalaisen tangon Suomen huiput Nina ja John Krook. Heidän lisäkseen lavalla nähdään tanssijoina mm. Euro Dance Contest- ja British Open Rising Star -kilpailut voittaneet Jussi Väänänen ja Katja Koukkula sekä mm. New Yorkissa vaikuttanut modernin tanssin taitaja Daniel Suominen.

Nelihenkinen Johanna Juhola Reaktori -orkesteri soittaa Juholan sekä tällä kertaa myös Milla Viljamaan säveltämää akustista ja elektrotangoa. Juhola on kaksinkertainen kansainvälisen Astor Piazzolla -kilpailun voittaja ja sävelsi modernia tangoa myös mm. Eurovision laulukilpailun 2007 avausnumeroksi."

* *

Hieno esitys kaiken kaikkiaan. Erityisesen sävyksen minuun tekivät Nina ja John Krookin linjakkaat ja selkeän rauhalliset tanssikuviot. Tätä lienee syytä odottaakin argentiinalaisen tangon kokeneilta tanssinopettajilta.

144   Kilpailuttamisesta
Nykytrendi on, että verovaroin maksettavat palvelut pyritään kilpailuttamaan ja ulkoistamaan. Tilaaja määrittää palvelun kriteerit ja tarjoaja hintansa. Aidossa demokratiassa toiminta on avointa eli järjestelmä on sellainen, että kuka tahansa pääsee pääsääntöisesti näkemään toimintaprosessiin vaikuttavat tosiasiat. Aito avoimuus pitää huolta itseohjautuvasta seurannasta. Tärkeimpänä pontimena tässä lienee kateus.

Pari esimerkkejä kilpailuttamismahdollisuuksista:
Virkamiesten työnkuvat ja vaatimukset ovat melko tarkkaan määritetty. Kilpailutetaan virat, halvimman tarjouksen tehnyt voittaa. Kansanedustajien palkka voisi olla sama kuin koko valtakunnan keskipalkka ja ministereillä 30% tämän yli. Jos paikat eivät täyty esimerkiksi yli 50 %:sti, niin lisätään porkkana-annosta.

Jos tarvitaan huippuyksilöitä jossakin tehtävässä, niin tarjouspyynnön kriteerit ovat sitten sen mukaiset. Myös todellinen yrittäminen pääsisi kunniaan aidossa kilpailutilanteessa.

Jos joku väittää, että aivovuoto maasta tulisi olemaan valtava. Väitän kuitenkin että tokkopa. Ahneemmat ja itseriittoisemmat yrittäisivät katsella rajojen yli, mutta valtaosalle todellinen kyvykkyys jäisi varmaan oman kuvittelun ja puheen tasolle. Lähtijöille voisi todeta perinteisen eläkkeelle siirtyvän kiitospuheen pitäjän tapaan: Ikävää kun lähdet, mutta aina tulee parempia tilalle.

143    WTC 9/15
Tiistai ei oikein sovi meikäläisen kalenteriin, kun puhutaan synnin pesissä juoksemisesta. Wanhan TanssiCellari 15-9-9 oli rykäissyt ja varannut Martti Metsäkedon tanssiorkesterin soittamaan tanssin suurkuluttajille. Arvata saa, että väkeä oli paikalla fanittajista tavallisiin tallaajiin.

MMto soittaa sellaisella rytmillä ja melodialla, joita olen tottunut tanssimaan. Esimerkiksi cha-chaat ovat cha-chata eivätkä humppafoksia, mitä suurin osa maamme tähtiorkestereistakin soittaa, vaikka lattareita väittävät soittavan. Tästä tulikin mieleeni minua joskus hiertävä piirre kuulutuksissa. ”Seuraavaksi lattareita” kuulutuksena tarkoittaa lähes 100 %:sti, ettei tule muuta kuin humppafoksia, joka on tarkoitettu cha-chaaksi. MMto soittaa sitä mitä kuuluttaa eikä marginalisoi lattareita foksin tai humpan suuntaan, kuten jopa monet pintaorkesterit tekevät.

Tosin monet näistä pintaorkesteresta ovat päässeet nauttimaan Retuperän WPK-ilmiöstä. Soittavat niin pieleen, että kansa on tottunut pitämään sitä sen tavaramerkkinä. Ero on vain siinä, että RWPK on sovittanut kappaleet ”pieleen”, nämä po. orkesterit yrittävät soittaa lajityypillisesti, mutta kun ei oikein osu kohdalle.

Itse illasta sen verran, että naisväkeä oli selkeästi enemmän kuin raavasta urosta. Siitä oli se etu, että tällainen luonnonsuojelemakin pääsi parketille eikä tarvinnut koko ajan seisoa rukkasjonossa. Kävi vielä niin mukavasti, että entisiä työkavereita maakunnasta oli komennettu kuulemaan Helsingin viisauksia ja eläkeläisenä pääsin antamaan kuolemattomia neuvoja, miten hommat pitää hoitaa. Ilmeistä päätellen viestini perille meno jäi jotenkin vajaaksi. Syy oli varman naisväen häirintä jatkuvilla hauilla. Mutta hauskaa oli ainakin siihen asti kun iltaloma loppui.

142   Erilaisuutta
Lauantaina 12.9.09 tuli katsastettua Korpilampi ja sunnuntaina Pavi. Korpilammella soitti Kaisa-Mari ja Foxpop sekä Pavilla Tuula Heikkilä ja Markus Harjunpään orkesteri.

Että osaa systeemi olla erilainen. Foxpop veti lämmittelysettinä siltä pohjalta, että yli 90-vuotiaatkin olisivat ehtineet ottamaan kaikki askeleet kunnolla. Kun Kaisa-Mari tuli toisella setillä mukaan, soitto piristyi ja siitä tuli oikein tanssittavaa. Piti jäädä yhdelle setille enempi kuin mitä olin alun perin kuvitellut. Vahinko vain, ettei sambaan lähtenyt kuin yksi pari. Sellainen puree pahasti lattarien soittotiheyteen jatkossa.

Pavilla Markus Harjunpään orkesterin lämmittelysetti antoi aiheen olettaa, että onpas hyvä tanssiorkesteri, kas kun ei ole tullut ennen pantua tätä merkille. No asia selvisi seuraavalla setillä, kun solisti tuli paikalle. Ensin tuli parin kappaleen aikana muutama haukotus, sitten piti mennä kahvioon odottamaan parempia tahteja, ei niitä tullut, joten kolmas setti jäi kuulematta.

141    Vanhusten hoitopalvelujen piiriin on mentävä suunnitelmallisesti.
Jos sattuu vielä nykymaailmassa jollakin vanhalla ihmisellä olemaan sellainen tilanne, että on omaisuutta ja rahaa tilillä jonkin verran, niin kannattaa muistaa, että kaikki siirtyy hyvin nopeassa tahdissa julkiselle puolelle. Siitä pitävät huolen palvelujen tarjoajien hinnoittelijat ja tuputtajat ja jos jotain jää niin verottaja kuittaa loput.

Kuulin tapauksesta, jossa tämä tiedettiin ja osattiin varautua. Sekä irtain ja kiinteä omaisuus siirrettiin perillisille jo muutamaa vuotta aiemmin kuin vanhus siirtyi kokonaisvaltaisesti julkisen hoitopalvelun piiriin. Muodollisesti hän siis oli tässä vaiheessa köyhä kuin kirkon rotta, joten hän oli siinä mielessä 2-luokan hoidettava. Koska hän asui sellaisella paikkakunnalla, missä vanhusten hoito toimi, niin mikäs sen mukavampaa kuin jäädä odottelemaan noutajaa ja siinä sivussa kommentoida ruuan laadusta ja vaippojen vaihtotiheydestä.

Tätä minäkin olen harkinnut, kunhan ensin saisin tilille jäämään muutaman satasen rahaa ja joku tuntematon ihailijani testamenttaisi kivitalonsa ja/tai kartanonsa minulle. Sitä odotellessa hyvää syksyä lähes kaikille tasapuolisesti.

140   Sotaorvon näkökulmaa
(US:n blogi jumissa? Juttu ei mennyt läpi! Tarinaa on paranneltu mielikuvituksen avulla)

Yksisilmäisen kuvitteluni mukaan sotiemme veteraaneille annetaan ilmaista kuntoutusta paikka paikoin jopa kohtuullisessa mitassa. Lähisukulaiseni kun lepäävät sankarihaudoissa, niin olen päässyt seuraamaan vain kaukaisempien veteraanien elon taivalta. Eräs kaikin puolin mukava ja tuhti mies joutui aikoinaan jsp:lle, kun perättömien huhupuheiden mukaan silpasi puukolla käteensä puhetöitä tehdessään ja haavan paikkaamisesta tuli ylimalkainen merkintä kantakorttiin. Virallisena sotainvalidina hän tietenkin on yleensä jonon keulilla, mitä hoitopalveluihin tulee.

Syyskauden avaukseksi hän oli jälleen kerran kuntoutuksessa. Onneton keikka. Hän joutui sen lopussa suoraan sieltä sairaalan. Isolla miehellä kun on isot ruokahalut ja kun seisovassa pöydässä joskus sattuu olemaan valtavan isot annokset, niin se on hänen kaltaiselleen kuin viritetty miinakenttä. Hänelläkin paino nousi sen parin viikon aikana siinä määrin, että jalat eivät enää kantaneet. Sairaalareissuhan siitä tuli. Jos jollakin on hyviä neuvoja, mistä tällaiselle hoitovirheelle voi hakea korvausta, niin välitän mielelläni vinkit hänelle.

139    Syksy saa, koittaako kevät!
Syksy on tullut ainakin noin niin kuin Helsingin Yliopiston kalenterin mukaan. Sen mukana näyttää kertyneen pilviä (pouta- vaiko sade-?) myös tanssimaailman taivaalle. Maamme tanssipaikat keskittyvät harvojen käsiin ja sama koskee ohjelmatoimistoja. Ainakin väkirikkaimmilla alueilla näin näyttäisi olevan asianlaita. Onko keskittyminen tanssijan etu, siitä varmaan on olemassa monta mieltä.

Oma vankkumaton käsitykseni lienee, että keskittyminen tuo tullessaan yksipuolisuutta ja vain hintapuolta harmonisoidaan. Pekka Niskan luopuminen tanssipaikan rakentamisesta Helsingin keskustaan on tietenkin hyvä uutinen paikallisille tanssiravintoloille ja ympäristön tanssijärjestelijöille, mutta tanssijoiden keskuudessa uutinen enteilee lähes katastrofia.

Tanssin järjestäjät ovat kovin hanakoita ohjeistamaan, millaista musiikkia saa soittaa. Tämä taas pitkällä juoksulla helposti latistaa tanssimusiikin tasoa. Ihmisillä ei ole mahdollisuutta edes oppia tanssimaan monipuolisesti, jos missään ei soiteta tanssimusiikkia. Esimerkkinä voisi mainita tapauksen, jossa tanssin suurkuluttajia oli heti alussa enemmistönä, niin järjestäjä totesi orkesterille, että älkää sitten soittako noille harakannahkakengäisille vaan ihan tavallista musiikkia. Oli miten oli, mutta minusta tässä asenteen kohdalla olisi rukkaamisen varaa


PS. Kuulin jälkikäteen, että Kk aloitti klo 21:15. Aloituskuulutuksella, että vain tunnin myöhästyminen tuo yleensä suuret aplodit ja 1½ tunnin myöhästyminen vielä keskikertaiset plaksutukset. Eka setti oli tiettävästi varsin vetämätöntä musiikkia (huom. ei tanssi-).

138  Ohjeistusta
TANSSIRAVINTOLA XX nykyisin esiintyviä tanssiorkestereita ohjeistaa ao tavalla. Perinteinen tanssimusiikki on pannassa, vaikka yleisö sitä haluaisikin. Ja tätä on kuulemma syytä noudattaa, muuten "bändit vaihtuu".

OHJEITA ESIINTYJILLE TANSSIRAVINTOLA XX

Musiikkilinjaus menevämmäksi. Musiikki on menevää iskelmämusiikkia, jota voi tanssia rock-, jive-, nopeana fox-tanssina, ei välttämättä perinteisessä tanssiotteessa. Iskelmämusiikki voi ja saa sisältää mielellään kansainvälisesti tunnettuja biisejä tanssittavin sovituksin laulettuna tai instrumentaalina. (myös cha- cha, samba, mambo yms. nopeat rytmit).

Roudaus: Orkesterin roudaus tapahtuu aina ennen ravintolan avaamista ruokaileville asiakkaille

Orkesterin sisääntulo: Toivotetaan asiakkaat viettämään vauhdikasta tanssi-iltaa!
Jos paljon ruokailevia asiakkaita, äänenvoimakkuus ei saa olla maksimissaan illan aloituksessa. Äänen voimakkuutta nostetaan asteittain.

Illan kulku:
1.setti ei saa sisältää mitään muuta, kuin menevää musiikkia.
2. setti toisen setin puolivälissä saa soittaa esim. yhden parin humppaa ja yhden valssin.
3. setti setin puolivälissä saa soittaa yhden parin valssia ja yhden tangon.
4 - 5 setti soitetaan vain nopeita biisejä, kiihdytetään menoa ja illan voi päättää ns. viimeisiin hitaisiin (tyyliä nojailubiisi, ei välttämättä valssi).

Alakerran mainostaminen illan päätteeksi; menoa voi jatkaa alakerrassa ja huomenna jatketaan.

Orkesterin tauko:
- Taukoa ei kuuluteta;
- taukomusiikki soi samalla volyymilla;
- musiikki on samaa linjaa kuin soitettu musiikki: menevää musiikkia, jolla voi jatkaa tanssimista, jotta meno jatkuu hyvänä ja menevänä myös tauon ajan.

Asiakkaan toiveet musiikin suhteen: Kerrotaan missä kohtaa iltaa toivottua musiikkia on tulossa, ei siis soiteta heti, jos ei sovi linjaukseen.

137 RUK 130-kurssi 40 v
RUK:n kurssi 130 vietti viikonloppuna 40-vuotisjuhlaansa Haminassa. Parisataa lautasta oli katettu. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Monien muiden mieleen painumien asioiden ohella, siellä piti juhlaesitelmän suurlähettiläs (evp) Heikki Talvitie. Kuultiin lisäksi mm. mitä Ahtisaari vastasi Jeltsinille, mitä Halonen sanoi Pariisissa, mitä ruotsalaiset sanoivat Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, mitä Ruotsin kuningas päätti v 1812 revanssisodasta Suomen valloittamiseksi takaisin, miten Suomi on ollut Ruotsille puskuri Venäjää vastaan ja Venäjälle puskuri länttä vastaan, miksi Pähkinäsaaren rauhan rajoja oli kaksi: ruotsalaisten ja venäläisten, miksi Venäjä tulee haastamaan mm. Itämeren alueella rantavaltioiden ja Naton puolustuskyvyn sekä USAn halun ja kyvyn tulla apuun, miten Venäjän lounainen turvallisuusajattelu on muuttunut vuosisatojen saatossa, miten paljon huonommin me ymmärrämme nyt Venäjää kuin aikoinaan Neuvostoliittoa.

Mutta tästä valtioiden valehtelemisesta herkisi monta lausetta, koska puhuja oli pitkän uransa aikana nähnyt monta diplomaattista tapaa hoitaa juttuja. Jotenkin jäi sellainen kuva, että ylätaolla totuutta säästellään laajassa mittakaavassa ja tarvittaessa historia kirjoitetaan uusiksi vaikka kuinka monta kertaa. Se että omaa etua ajavia asioita pidetään esillä ja suurennellaan ja itselle negatiivisista asioista vaietaan ei vielä ole valehtelua. Mutta valehtelua käytetään häikäilemättä, jos sillä kuvitellaan saatavan edes tilapäistä hyötyä. Venäjä ei ole tästä poikkeus.

136   Pavi ja Turkia
Pavi 7.8.09 Tulipunaruusut
Oli mukava tanssia Pavilla Tulipunaruusujen ja Helmenkalastajien tahdissa pitkästä aikaa. Helmenkalastajat oi minulle vähemmän tuttu orkesteri ja oikeastaan olin yllättynyt siitä, kuinka hyvin he soittivat ja kappalevalinta oli tehty huolella.

Tulipunaruusujen saksofonisti teki historiaa ja otti kaikki kotiristin esittämät toiveet huomioon jo ennen kuin ehdimme poistua paikalta. Tällaista en muista tapahtuneen sitten vuosiin.

Tuttuja oli paikalla paljon ja tanssimusiikki hyvää. Oikein tuli tanssijalka kipeäksi, joten kivaa täytyi olla ainakin sillä mittarilla laskien.

Turkian lava 8.8.09 MMto

Kehä 3:n länsipuolelta tulee suuntaansa Turkian lavalle matkaa muutama kilometri yli 200, joten kaikkien orkestereiden perässä sinne ei tule lähdettyä. Martti Metsäkedon tanssiorkesterin soittaessa jossakin on 200 km etäisyys sama kuin melkein kotiovella. Ne jotka eivät osaa muuta kuin valssia, tangoa ja humppaa tai eivät pidä muusta, eivät tietenkään arvosta MMto:n monipuolista tanssimusiikkia. Siksi kuukkeliporukka yleensä istuu esimerkiksi lattarien, polkan ja masurkan ajan penkillä nokka solmussa, kun varsinkin nuorempi ja osaavampi tanssiväki vääntää lattialla riemu rinnoin.

On hyvä, että edes joku tanssiorkesteri yrittää pitää kiinni lavatanssin monipuolisuudesta, jottei jokainen kappale ole pelkkää nopeaa iskemää, jota mennään pukkina tuulimyllykäyntinä vielä varmuudeksi surffilauta poikittain selkään sidottuna (ainakin siltä joskus tuntuu).

Pahaa pelkään, että muutaman vuoden päästä kaikki muut tanssilajit ovat Suomen lavoilta hävinneet ja pukki on jäänyt jäljelle. Tämä ruotsalaiskansallinen tanssi sopii älyllisesti länsinaapurille, kun siinä on vain kaksi askelta (vasen ja oikea) ja kuviot voi improvisoida itse kukin halunsa mukaan. Toisin sanoen se on olemukseltaan hyvin lähellä diskotanssia siinä, ettei sitä tarvitse erityisesti opetella, kunhan menee lattialle äheltämään mahdollisimman laajoissa kaarissa ja kovalla vauhdilla ottamatta tietenkään muita tanssijoita huomioon.

135 Salminen Saimaalla tanssiviikko
Matti Salminen Sointu yhtyeen säestämänä aloitti perjantaina 31.7.09 klo 20 Vehmersalmen Ritoniemessä keinuvalla valssilla ilta-auringon lähetessä Kallaveden pintaa. Väki oli alkanut varaamaan paikkoja jo heti seitsemän tienoilla, joten lattialla ei turhaa tilaa ensimmäisen valssin aikanakaan ollut, vaikka tanssiorkesteri Stimmin lämmittelysetti oli muutettu Matti Salmisen esitysten jälkeiseksi jäähdyttelyseteiksi. Kuten arvata saattaa oli ikäjakautuman painopiste varttuneemmalla suunnalla.

Oopperalaulaja Matti Salmiselle on nostettava hattua siitä, että hän arvostaa tavallisia ihmisiä ja heidän kulttuuritarpeitaan tulemalla lavoille esittämään tanssimusiikkia. Monen läsnä olleen kasvoilta saattoi lukea, että tämä viesti meni perille paljon paremmin kuin jonkin ulkomaisen oopperan joikut. Voisin kuvitella, ettei tässä tilaisuudessa jokaista lippua tuettu verovaroin yli 220 €:lla kuten 1800-luvun popmusiikin kohdalla oopperatalossa on asianlaita.

Aikoinaan kerran vuodessa järjestettiin oopperatanssiaiset. Kyllähän Jaakko Ryhäsen Äänisen aallot jäi mieleen soimaan pitkäksi aikaa. Nämä tanssiaiset sitten lopetettiin, jottei kansa oppisi liiaksi huomaamaan, että tavallinen tanssimusiikki huippuammattilaisten esittämänä olisi monin verroin suositumpaa kuin perinteinen, lähinnä vain eliitille tarkoitettu oopperamusiikki.

Matti Salmisen Ritoniemen keikalta minua erityisesti sykähdyttivät humppapuolella Usko Kempin Lentävä hollantilainen, trioleista Hopeinen kuu ja tangoista Musta ruusu. Toivottavasti Salmisen selkä kestää keikkaviikon rasitukset; näytti kiusaavan Ritoniemessä.

Mitä tanssiyhtye Stimmin soitantaan tulee, niin minusta hyvää siinä oli se, että oli sijoitettu Matti Salmisen esityksen jälkeen, jolloin kansa pääsi äänestämään jaloillaan heti paikan päällä. Varsin monet näyttivätkin näin tekevän. Lattia oli lähes autio ainakin ensimmäisen setin aikana. Syy oli mielestäni se, että kappalevalinnat olivat todennäköisesti perinteistä radioiskelmää, kuulutusten mukaan rockia, jiveä, nopeeta ja hidasta. Kuitenkin sellaista, jota ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa tanssimusiikiksi ja jota pojat harjoittelevat kellareissaan ensimmäisenä kosketuksenaan instrumentteihin. Tanssiyhtye sanan käyttö orkesterin nimen yhteydessä tuntuu hieman kaukaiselta, jos kuulemaani eka settiin on luottamista.

Paluumatkalla etelän rintamaille piti poiketa lauantaina Savitaipaleella Säänjärven lavalla, missä Martti Metsäkedon tanssiorkesteri soitti loistavaa tanssimusiikkia hieman eri tyylillä, mitä Ritoniemessä kuulin. Hyvä maku jäi sieltäkin suuhun, vaikka loppuillasta lava kävi ahtaaksi. Tällä hetkellä en tiedä yhtään suomalaista tanssiorkesteria, jolla ei olisi syytä ottaa oppia tästä orkesterista.

134   Citius, Avarius, Forecius
(kalliimmalla, ahneemmin, röyhkeämmin; ei en tarkoita Citius, Altius, Fortius = nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin)

USA on liemessä US-blogi /Kaarle 30.7.09
USA:n vaakunan ja $1:n setelin tunnuslauseet Anniut Coeptis (Herra on ollut hankkeellemme suosiollinen) ja Ordo Novus Saeclorum (Aikakausien uusi järjestys.) saattavat joutua uudelleentulkintaan, jos Kaarlen luettelemat madonluvut lähiaikoina toteutuvat.

Jos liittovaltion budjetti tosiaan on 25 % alijäämäinen, Kiina ja Japani yhteensä omistavat noin 3000 mrd $:n edestä USA:n valtion lainapapereita ja osavaltiot lähes varattomia, niin ei tietenkään ole mahdottomuus, että muutaman vuoden kuluttua eurolla saa kaksi taala vaihdossa eikä suurta eroa latinalaiseen Amerikkaan ole kielenkään puolesta.

133   Grigori Jefimovitš Rasputin (10.1.1869 – 16.12.1916).
Ääriolosuhteissa syntyy ääriaineksia. Ao. lainaus tuo mieleen sen, kuinka vahvana osatekijänä tanssi voi olla ihmisen syvimpiä tuntoja tulkittaessa. Tässä voi ajatella olevan ainesta myös siihen, miksi varsinkin kirkko katsoo karsaasti tanssia. Tavallaan tanssi kilpailee sanan kanssa ihmisten sieluista. Citius, Avarius, Forecius
Nuoruudessaan Rasputin oli ollut juopotteleva ja väkivaltainen riehuja. Hän koki voimakkaan herätyksen 28-vuotinaan. Sen seurauksena hän jätti lähellä Tobolskia olevan kotinsa ja lähti vaeltamaan ympäri Venäjää monien samanlaisen hengellisen kaipuun ajamien pyhiinvaeltajien tavoin ja löysi tai kohtasi sattumalta hlystien (ven. ”ruoskijat”) salaperäisen lahkon. Heissä Rasputin kohtasi ihmeellisen fanaattisen uskon voiman. Siinä voimassa kietoutuivat toisiinsa usko Jumalaan, hurmahenkisyys, seksuaaliset aktit ja ikivanha shamanistinen pakanuus. Ihmisen oli vain ensin ajettava itsestään lihan himo ja valmistettava sieluaan vanhurskaaksi rukouksella, jotta Pyhä Henki voisi asettua häneen.

Hlystien salainen kokous
Kynttilät antoivat himmeää valoa. Läsnäolijat alkoivat laulaa pääsiäiskaanonia. Kokouksen johtaja lauloi rukouksen. Sitten hän alkoi pyöriä villisti paikallaan tehden ristin merkkejä ja ruoskien itseään. Kuoro lauloi rukouksia. Lopulta alkoi yhdessäolon tärkein osa, yhteinen tanssi, johon kaikki ottivat osaa. He uskoivat Pyhän Hengen ilmestyvän heidän keskelleen juuri tanssin aikana ja laskeutuvan hurmoksessa heidän päälleen. He alkoivat kuin humaltua. He nimittivätkin tanssia hengenolueksi. Kaikki pyöri ympäri tuulispäänä. Tanssivat lakkasivat erottumasta, oli vain hulmuavia hiuksia, liehuvia vaatteita, kiljahduksia, huutoa. Ihmiset kylpivät omassa hiessään, alkoivat riisua väljiä valkoisia kolttujaan, kynttilöiden liekit lepattivat ja sammuivat. Kaikki peittyi hämärään. Raivokkaasta pyörimisestä humaltuneet ihmiset kaatuvat lattialle. Nyt he eivät "yhtyneet toisiinsa rakkaudessa". Tämä oli heidän ajatuksensa mukaan välttämätöntä synnin puhdistamiseksi, jotta Kristuksen veljellinen rakkaus valtaisi sielun, joka oli vapautunut synnistä ja kaikista lihan himoista synnin kautta. Synti opittiin tuntemaan tekemällä syntiä. Juuri tuolla samalla hetkellä Pyhä Henki laskeutuu heidän ”puhtaaseen ruumiiseensa.” Jos tuollaisen yön seurauksena syntyi lapsia, nämä eivät olleet saaneet alkuaan lihallisesti vaan Pyhässä Hengessä.

132 Seinäruusuista
Lavatanssiin liittyviä blogeja lukiessani olen koko lailla usein törmännyt teksteihin, joissa käsitellään seinäruusuja eli naisiin, joita ei liiemmin haeta tanssin pyörteisiin. Tässä en missään muotoa tarkoita käsitettä ruusun varjossa (sub rosa eli vaitiolon lupauksella tai edellytyksellä), mikä on jotain aivan muuta, vaikkakin saattaa hyvinkin liittyä myös tanssimaailmaan.

Viereisessä kuvassa eräs vanhempi kaunotar poseeraa parhaisiinsa pukeutuneena. Minusta hänen olemuksensa henkii jotain muuta kuin vapaaehtoisuutta seinäruusuna olemiseen. Tähän voisi paremmin soveltaa Kaarlo Kramsun sanoja: "Ei oikeutta täällä saa, ken itse sit' ei hanki."

Eräs historiaan jäänyt seinäruusu on Pilar Prades (alempi kuva) joka sisällissodan ja toisen maailmasodan jälkimainongeissa 12-vuotiaana lähti rutiköyhästä kodistaan maalta, Begisin kylästä kohti Valenciaa etsimään työtä ja tulevaa aviomiestä. Katolisen kirkon tekemän arvion mukaan tällaisia nuoria, lähes tai kokonaan lukutaidottomia ja ammattitaidottomia naisia (15 –30 v) oli kertalukua puoli miljoonaa kärkkymässä töitä ja aviomiestä Espanjan suurkaupungeissa.


Pilar toimi apulaisena monissa eri perheissä. Hän ei ollut kaunis, mutta rumaksikaan häntä ei voinut sanoa. Sisäänpäin kääntynyt, hymyilemätön, vailla kommunikaatiotaitoja, läpitunkeva katse ovat häntä kuvaavia sanoja. Silloisen tavan mukaan hän myös alkoi tekemään kapioitaan sekä kävi joka torstai ja sunnuntai El Farolissa tansseissa. Koskaan yksikään mies ei hakenut häntä tanssimaan, vaikka hän istui siellä jokaisen tilaisuuden alusta loppuun.

Ollessaan erään sotilaslääkärin perheessä apulaisena talon emäntä sairastui ja jonkin ajan kuluttua kuoli. Koska kuolinsyy oli epämääräinen, tutkitutti leski kollegoillaan tarkemmin vainajan. Selvisi, että arsenikki oli todennäköisin kuolinsyy. Lisäselvitykset toivat valoon myös sen, että Pilarin eräässä aiemmassa työpaikassa oli ollut vastaava tapaus. Kotietsinnän tuloksena Pilarin kapioista löytyi pieni arsenikkipullo. Hän ei koskaan tunnustanut myrkyttäneensä emäntiään, mikä raskauttavana otettiin huomioon ja hänet tuomittiin kuolemaan.

Pilar Pradesin tuomio pantiin täytäntöön 19.5.1959 kuristusrenkaalla (garrote vil). Hän oli viimeinen nainen, joka on Espnjassa teloitettu tällä tavoin. Pyövelinä toimi Antonio Lopez Guerra, joka aluksi tiukasti kieltäytyi tehtävästä, mutta joka painotuksesta ja konjakkipullon lääkityksen voimalla ennen auringon nousua kiersi garroten kahvaa puolitoista kierrosta, mikä päätti erään seinäruusun surullisen maallisen vaelluksen.

131 Pitkä tanssikierros (15-20.7.09)
Kesän pitkä kierros on minun puolestani takana päin. Mäntymotelli, Naapurivaara kahdesti, Jormua ja Kyllinkinranta tulivat tarkastettua.

Keskiviikkona 15.7.09 Mäntyharjun Mäntymotellilla esiintyi Susanna Heikki ja Karavaani. Tanssittua tuli lähes joka kappale, niin ei voi pahemmin haukkua pikemminkin päinvastoin. Tanssittavaa perussoitantaa laidasta laitaan. Viereisen tietyömaan ansiosta ympäri maakuntaa naisväkeä oli vääntäytynyt tyrkylle kiitettävä määrä.

Torstai ja lauantai olivat sitten Naapurivaaran heiniä. Siellä oli torstaina pääorkesterina Yölintu, jota en ollut tavannut kuin viimeksi joku vuosi sitten Kulttuuritalolla Four Catsin konsertin lämmittelyorkesterina. Meno oli kovaa ja nopeeta. Mutta yleisönsä herrat kyllä osaavat ottaa ja fanittajaa riitti. Toinen orkesteri, Susanna Sakko ja onnenmaa, oli hieman vaatimattomampi biittiä arvostava bändi. Lauantaina siellä puolestaan soittivat Mikko Konttinen ja Nelinpeli sekä Suvi Hiltunen ja Öiset Kulkijat. Vasta illan kolmannella setillä kuulin ensimmäiset tangot ja hitaat valssit. Siihen asti vääntö tapahtui enempi fuskun ja biitin merkeissä. tosin piristävät humpat ja tavalliset valssit toivat aatosta rintaan.

Perjantai olin Jormuan lavalla, missä Jaska Mäkynen ja Nelostie sekä Eini ja Boogie pitivät kansan mielialaa yllä muun virkistyksen ohella. Harvinaisen paljon porukka tuli paikalle linjabiileillä ja takseilla. Etelän miehellä ei ole varaa taksikyyteihin eikä hän ole tottunut sellaiseen järjestysmiestiheyteenkään, mitä siellä näki. Ilmeisesti paikallista kokemuksen tuomaa tietämystä.

Sunnuntaina piti suunnata pirssi kohti etelää ja Iisalmen Kyllikinranta päätti kierroksen. Siellä soittivat Syliva orkesteri sekä Martti Metsäkedon tanssiorkesteri. Äkkiseltään sanoisin, että meno oli kokonaan erilaista kuin edellisissä. Tanssiväki oli nuorta ja äärimmäisen tanssitaitoista ja paikalle oli tultu ennen muuta tanssimaan eikä bailaamaan tai katselemaan eli "potkimaan renkaita" kuten autokauppiailla ja Hampurin tytöillä on tapana pällistelijöitä nimittää.

Reissulla valaistuin siitä, että maassa on monen sorttisia tanssipaikkoja, joista toisessa ääripäässä ovat pelkästään tanssiin keskittyneet tanssipaikat ja toisessa ääripäässä yleiseen kansanviihteeseen suuntautuneet moniviihdepaikat, joissa valssi, humppa ja fusku ovat onnenautuuden peruspilareita.

Jos asiaa lähestytään järjestäjän näkökulmasta, niin sellainen orkesteri on hyvä, joka tekee talolle ison tilin eli tuo paljon sellaista porukkaa, joka kuluttaa rahaa rutkasti myös tarjoilupuolella. Talolle nämä renkaanpotkijat ovat kullanarvoisia asiakkaita, eivät kuluta lattiaa ja koko ajan tuoppi leuan alla. Esiintyjien ja orkestereiden sen sijaan pitää olla sellaisia, että renkaanpotkijat lähtevät liikkeelle.

Miestallaajan ja -renkaanpotkijan näkökulmasta paikalla pitää olla silmänruokaa ja mieluummin laajasydämistäkin naisporukkaa, jotta edes tunnemaailma saa polttoainetta tulevan viikon harmauteen. Kansaviisaus sanoo, että köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus. Varmaan tämä pätee myös naispuolella samalla tavalla. Päätellen siitä, että monet naiset pitävät tanssiessaan silmiään kiinni, jotta voivat kuvitella tanssivansa jonkin robert redfordin kanssa sen sijaan, että ovatkin luonnon suojeleman suomalaisen körilään otteessa. Orkesterien tehtävänä on lisätä tätä seksuaalista mielikuvaa. Sen vuoksi soittotaito ja soitetut kappalevalinnat ovat aidosti sivuseikka. Kuten olen jostain kuullut, musiikista 70% menee tajuntaan silmien kautta ja vain 30 % korvien kautta.

Vuosia sitten eräällä etelänreissulla ihmettelin, miksi siellä nuoret eivät ryyppää ilottelupaikoissa, vaan ovat lähes selvin päin. Vastaus oli, että humalaista pidetään tyhmänä ressukana, jota kaikki välttelevät. Siksi kaikki välttelevät känniin tulemista. Päätellen tanssitaitoisen nuorison määrän kasvusta ja juomatavoista voin kuvitella, että tämän tyyppinen mentaliteetti valtaa alaa Suomessakin. On tyhmää olla tanssipaikoilla kännissä tai edes tuoksahtaa viinalle, jää herkästi saamapuolelle.

Naapurivaran ja Jormuan tanssipaikat ovat tyypillisesti sellaisia, missä mediamaailman tähti vetää porukkaa paikalle ja kerätään kansalta rahat pois baaritiskillä. Muistissa on, miten Sedu Koskinen jokunen vuosi sitten vielä katsoi karsaasti tanssiporukkaa, mutta niin vain on tultava hänen sitä vastaan. Asiakaskunnan tanssiva osa pitkällä juoksulla loppujen lopuksi tekee paikan spektaakkeliosuuden, ei suinkaan huutava ja rämisevä pintaorkesteri.

130 Martti Metsäkedon tanssimusiikin tahdissa viikonvaihteessa
Lomaradio
Ensimmäinen kesäkauden ns. pieni tanssikierros: Punkaharjun Kruunupuisto ja Kangasniemien Syvälahti. Viikkoa aiemin olin Wanhan Tanssikellarissa huomannut mainoksen, että Lomaradio (93,6 MHz) soittaa ikivihreää tanssimusiikkia. Matkalla Järvenpään eteläpuolella onnistuin tätä kanavaa kuuntelemaan.

En olisi uskonut, että radiosta voi kuulla oikeaa tanssimusiikkia. Näin se vain oli ja on. Kyseisen kanavan painopiste on monipuolisessa tanssimusiikissa, jota suuresti ylistetty tai sanoisinko ylimainostettu iskelmämusiikki ei ole. Vaikka erilaiset levymogulit mitä väittävät rahanhimossaan, niin ainakin varttuneempi väki pitää sellaisesta tanssimusiikista, johon on kehitetty ao. askeleet ja kuviot.

Lomaradio kuulemma sai neljän kuukauden luvan. Omaa ajatteluani on, että todennäköisesti se syksyllä vaikenee, ellei saada kansanliikettä aikaiseksi tämän tyyppisen musiikkikanavan säilyttämiseksi. Olisi mukava kuulla mielipiteitä, miten asian suhteen kuulijana kannattasi toimia, jotta ymmärrystä asialle saataisi laajemmalti.

Kruunupuisto (pe)
Punkaharjun Kruunupuisto on puitteiltaan mahtava paikka. Tanssittavaa parkettia on varmaan 500 m2 ja sen lisäksi voi vielä ottaa avuksi vaikkapa muuta lattiatilaa. Perjantaina 10.7.09 tuli oltua paikalla. Tuossa puoli 8 aikaan kun kuntokeskuksen majoitustiloista kävin soittopaikalta kävelyllä ajattelin, ettei taida tulla montaa lipun lunastajaa tänne. Soitto alkoi sitten klo 20:30 ja väki oli ryöpsähtänyt paikalle kuin taikasauvan heilautuksella.

Arvelin mielessäni, että yhden orkesterin tansseiksi väkimäärä oli mahtava. Varmaan talo teki 13 € lipuilla mittavan tilin, mikä talolle suotakoon. Itse tanssipaketin hinta oli 65 €/hlö, joten ei hirveän halpa.

Syvälahti (la)
Kangasniemien Syvälahti oli vähällä jäädä väliin, kun majapaikoista oli musiikki- ja laulujuhlien vuoksi alueella hiukan tinkaa. Leponiemen kartanosta sentään löytyi mukavat tilat.

Kaunis ja monipuolinen paikka kaiken kaikkiaan. Kolmella eri lattialla saattoi tanssia. Eri toiminnot oli erotettu selkeästi toisistaan, mikä minusta oli hieno ratkaisu. Varsinainen tanssitila kävi ahtaaksi jo ensimmäisillä valsseilla ja piti yrittää vesivaneripuolella. Se oli niin liukas paikka, että piti ottaa hyvin lyhyttä askelta ja yrittää ponnista suoraan ylöspäin, jottei liukastuisi ja venäyttäisi selkäänsä. Täällä alkoi ymmärtämään tuota lenkkitossuporukkaa. Lenkkarilla pystyi ottamaan ilon irti vaneripuollakin.

Ilolla panin merkille, että väki täällä oli nuorta ja erittäin tanssitaitosta. Jos uskaltaisin, niin väittäisin, että Kehä 3.n kahta puolta olevan tanssiväen taito jää kauaksi näkemästäni. Eli lavatanssi jyrää kaljanlipitysdiskoilun, mikä on loistava juttu.

Syvälahdessa oli myös toinen orkesteri, mutta ainakin eka setti oli minun korvillani kuultuna vahvasti nopeutettua iskelmäjytää, jota nyt kuulee missä vain ja jota ei tämänikäinen jaksa yhtä kappaletta enempää tanssia.

129. Mafia Espanjassa
Espanja on ’cosa nostra’, eli meidän juttu. Napolilainen Camorra, sisilialainen Cosa Nostra ja calabrialainen N’drangheta ovat tehneet strategisen yhteistyösopimuksen ja hoitavat Espanjan maaperältä koko Euroopan huumebisniksen ja salakuljetuksen. Näiden kolmen rikollisjärjestön pomot pakoilevat Välimeren rannikolla eläen rehelliseltä näyttävän kansalaisen loistoelämää. Kama hankitaan edullisina yhteisostoina latinalaisesta Amerikasta ja osituksen jälkeen nämä ’joulun kuivahedelmät’ varastoidaan ripotellen pitkin Eurooppaa. Viranomaisten näkökulmasta yhteisostot vaikeuttavat kiinnijäämistä, koska esimerkiksi hyvin suunniteltu suurkuljetus menee helposti tullin kontrollin ohi.

Italian ja Espanjan viranomaisten yhdistettyä voimansa huumeiden vastaisessa taisteluussa on viimeisen vuoden aikana Camorran pomoja pidätetty tusinan verran ja muita pikkupomoja (capoja) lähes 250. Näistä 70% on asunut Espnjassa. Viimeisin iso kala oli Raffaele Amato alias ’ El Español’. Asui Marbellalla ja johti sieltä Di Lauron klaanista erottunutta ryhmää, joka mm. hoiti Napolin 40:stä korttelista 39 huumehuollon ulkoilmasupermarkettien periaatteella.

Isot kalat elävät loisteliaasti, mutta joutuvat koko ajan vaihtamaan asuinpaikka ja henkilöllisyyttä. Eräs napolilainen huumepomo pidätettiin Madridin lähistöllä, kun hän teki kohtalokkaan virheen viettäessään syntymäpäiviään oikeana päivänä, vaikka esiintyikin veljensä henkilöllisyyspapereilla. Varsinkin Cosa Nostran pomot asuvat ilman perheitään eivätkä Espanjassa kanna asetta, koska siellä ammutuksi tuleminen on varsin epätodennäköistä. He esiintyvät tavallisina liikemiehinä ja ovat olleet vahvasti mukana juuri puhjenneessa Espanjan kiinteistöbisniksessä, varsinkin tonttikaupoissa.

Mafiosojen muuttoliike Espanjaan alkoi jo 1980-luvulla. Marbelalle ja Malagaan on syntynyt oikeita italialaisia siirtokuntia näissä merkeissä. Viranomaiset ovat hyväksyneet Mitterandin korsikkalaisiin soveltaman doktriinin: jos veritöitä ei tehdä, olkoot rauhassa. Hyvä ilmasto, mafiavastaisten lakien puuttuminen, rahankierrätysmahdollisuudet ja paikallisten hiljainen hyväksyntä on mahdollistanut mafian rantautumisen ja asettumisen pysyvästi Espanjaan.

Aikojen heiketessä ja laman nakertaessa kiinteistö – ja muuta bisnistä näyttää siltä, että yhteistyö mafiajärjestöjen kesken alkaa hienokseltaan rakoilla. Lienee vain ajan kysymys, milloin pyssyt alkavat paukkua, kun reviirit pistetään uuteen uskoon. Järjestöjen ns. sotilaallisia osia on jo siirtynyt Espanjaan, joten perästä kuuluu ellei sordino ole päällä.

128 Nautintoaineet
Jos viinan ja tupakan merkitys kansataloudessa ei olisi niin suuri ja käyttöperinteet länsimaisessa kulttuurissa sitä mitä ovat, niin nämä nautintoaineet olisi luokiteltu jo ajat sitten huumeiksi. Länsimaisen katsantokannan mukaisesti valkoinen mies on aina yrittänyt hävittää toisten rotujen tavat, historiat, kielet ja kulttuurit. Valkoisen miehen kuolemaa kylvävät nautintoaineet eivät voi olla sen hyväksyttävämpiä kuin muidenkaan mitattiin niitä sitten EU-tuilla tai millä hyvänsä. Tämä näkemys on vahvana piirteenä myös coca-lehden kasvattamista koskevissa kysymyksissä. Erityisesti Bolivia ja Kolumbia ovat vaatineet, ettei coca-lehden kasvattamista ja mutustelua voida luokitella rangaistavaksi teoksi.

Munkit ottivat käyttöön aikoinaan viinin väkevöittämisen (tislauksen), jottei tarvinnut lipittää litra kaupalla viiniä pysyäkseen humalassa ja rakko kesti vaivatta pitemmätkin messuhartaudet. Kokaiinin kanssa on vähän sama juttu. Tonnimäärien pienenemisestä huolimatta saadaan suurille kansajoukoille haluttu lopputulos nopeasti nuuhkaisemalla. Tavoitteenahan on pelon pienentäminen siedettävälle tasolle ja voimien lisääminen arkiseen aherrukseen.

Bolivian presidentti Evo Morales on myös Keski-Bolivian Chapuren maakunnan vaikutusvaltaisen coca-lehden kasvattajien liiton puheenjohtaja. Moralesin hallitus on laillistanut 12000 ha:n coca-lehden viljelyn, mutta vuonna 2008 viljelyalaa oli jo 28000 ha ja tänä vuonna se on kasvanut 6%:lla.

USA:n huumeiden vastainen hallintoyksikkö väittää, että niin lailliset kuin laittomat viljelijät ovat kimpassa toistensa kanssa ja molemmat nauttivat hallituksen suojelua. Siten laitonta viljelyä ei pystytä kontrolloimaan

Suurin osa kuivatuista coca-lehdistä päätyy raaka-aineeksi laittomiin laboratorioihin. Tätä tukevat ne runsaat paljastukset, joita viime aikoina Boliviassa on tapahtunut. Yksi laboratorio pystyy tuottamaan 100 kg korkealaatuista kokaiinia vuorokaudessa. Yleensä näillä on kiinteät yhteydet Kolumbian ja Meksikon huumekartelleihin.

Venezuela on rahoittanut hallituksen Chaparen maakunnan coca-lehden jalostamisen teollisuusprojektia, tosin ilman suurempaa menestystä. Kuivattua coca-lehteä käytetään Boliviassa noin 12000 tonnia vuodessa laillisesti ja 42000 tonnia menee diabeteslääkkeiden ja urheilujuomien valmistusprosessin ohi laittomiin huumeisiin.

127. Makuja on monia
Olen yrittänyt miettiä, miksi Martti Metsäkedon tanssiorkesteri soittaa enemmän minun makuuni kuin esimerkiksi Korsuorkesteri tai Pekka Niskan Pojat, vaikka kaikki soittavat hyvää tanssimusiikkia. En usko, että kyse on siitä, että MMto on joidenkin väittämän mukaan pelkästään ns. lattariorkesteri. MMto soittaa yhdet lattarit joka setillä eikä enempää. Tosin heidän soitostaan puuttuu lattareista tämä suomalainen humppasaundi, mikä yllättävän monilta orkestereilta on taustalla.

Luulen kuitenkin, että kohdallani häiritsee erityisesti tango. Aikoinaan tuli tanssittua runsaat pari vuotta pelkästään argentiinalaista tangoa eli oltua tangouskovainen. Suomalainen tango ei ole sen jälkeen tuntunut kovin houkuttelevalta. MMto:n soitto on tässäkin suhteessa monipuolista. Usein toinen tangoista on enemmän argentiinalainen kuin suomalainen. Valtaosa ns. huippubändeistä ei kerta kaikkiaan osaa tai halua soittaa muuta kuin ”aitoa” suomalaista tangoa. Varsinkin varttuneemman väen korvissa suomalainen tango on sitä oikeaa tangoa. Se on näin ja sillä siisti.

Makuasioista ja nuoruuden makutottumusten säilymisestä olen esimerkkinä lakkaamatta kertonut Fazerin sinisen suklaan tarinaa. Joskus ehkä 1970-luvulla Fazer päätti vaihtaa sinisen suklaan käärepaperin hiukan modernimpaan ja tyylikkäämpään. Näin tehtiin. Seurauksena oli, että tämän suklaan myynti romahti. Ei auttanut muu kuin palata takaisin vanhaan ja tuttuun käärepaperiin. Kyllä kansa tietää tai ainakin muistaa!

126.  Lavakultturista
Puhumisen ja kirjoittamisen tärkein osa on kuunteleminen, mutta näillä naattikorvilla se tuottaa vaikeuksia, minkä vuoksi ilmaisu on sen mukaista. Kuitenkin uskollisena omille aatteilleni en anna tietämättömyyden ja osaamattomuuden jarruttaa kirjoittamistani.

Kopterivihalla ja herravihalla on vähän samoja piirteitä. Molemmat ovat nousussa. Ristiriidat tallaajien ja kopteroijien välillä syntyvät yleensä vääryyden kokemisesta, oli ne sitten todellisia tai luuloteltuja. Vastakkaiset mielipiteet voivat hyvinkin olla totta sopivissa konteksteissa eli tilanteissa.

Kun kaikki näyttää olevan taloutta. Ainakin lavatanssi. Maassa on satoja tuhansia, joiden terveyden ja elämisen tasoa parantaisi ravaaminen lavatansseissa, mutta se vaatisi pientä myötämielisyyttä yhteiskunnan taholta. Yhteiskunnan ja tiettyjen piirien kannalta on tärkeää, ettei sairauksia maasta hävitetä, vaan että niitä hoidetaan. Näin tietyt tuottoisat liiketoiminnat ja suuri paarialuokka maassa säilyvät. Esimerkiksi tupakointi ja viinajuonti ovat mielisairauksia, tarkemmin sanottuna reaktioita lamaannuttavasta pelosta. Siksipä ne ovat sodan ja henkilökohtaisen laman oloissa niin suosittuja.

Tanssilava on se näyttämö, jossa itse kukin pääsee tyydyttämään esiintymistarvettaan. Pitäisi kuitenkin muistaa taitelijan kultainen nyrkkisääntö, ettei näyttämöllä saa esiintyä. Taiteilija, joka esiintyy ei nouse koskaan suuruuteen. Lavatanssi on vuoropuhelua tanssipartnerin kanssa. Jos siinä yrittää esiintyä muulle tanssiväelle, niin lopputuloksen voi helposti arvata. Tässä on samoja piirteitä kuin itseään kehuvissa hölösuisissa kavereissa, ei niiden seuraa kaipaa. He kehuvat itseään sellaisella höökillä, ettei toiset ehdi siihen väliin kehua ollenkaan itseään. Eihän siitä sellaisesta mitään tule.

Joskus käy mielessä, että muutamilla Vauhti-Villeillä on erillissopimus järjestäjien kanssa siitä, että saavat käyttää nelinkertaisen tilan muihin nähden ja samalla väistämisvelvollisuus on heiltä poistettu. Tanssin opettelu on monesti kuin mikä tahansa tavallinen työmaa. Toisille pomon täytyy sanoa huonosta työstä, että tämä on hyvää, ja toisille hyvästä, että ei tämä nyt kyllä alkuunkaan vakuuta. Joitakin on rauhoitettava, toisia on härnättävä. Lavakulttuurin ja tanssin oppiminen syntyy samalla tekniikalla kuin veto-oja, lapioimalla. En lakkaa pettämästä itseäni ajatuksella, että asiallinen suhtautuminen ja hyvä koulutus antavat tanssilavoilla jonkinlaisen suojan ääri-ilmiöiltä.

125. Pavi su 14.6.9 Tulipunaruusut
Kun Gaussi oikein töpeksii eli kun sattuma sormeilee kohtaloa, niin voi käydä niinkin, että tietyn orkesterin mukaan tanssiminen ei vaan osu kohdalle, vaikka haluja olisi. Näin on käynyt minulle Tulipunaruusujen kohdalla. Edellisen kerran veivasin heidän tahdissaan viime syksynä. Sen jälkeen on hanuristi taas kertaalleen vaihtunut.

TPR soittaa enempi tällaiselle varttuneemmalle tuttua tanssimusiikkia, josta radioiskelmäisyys on kiitettävän kaukana. Omia menestyneitä sävellyksiä ja sanoituksia löytyy heidän ohjelmistostaan sekä useita että monia. Ne ovat siitä poikkeuksellisia nykypäivänä, että ne ovat tanssittavia.

Säiden haltija suosi Pavia nyt sunnuntaina antamalla oikein mukavan tanssi-ilman sateiden lomassa. Alussa olikin tanssilattialla ruhtinaallisesti tilaa, mutta järjestäjän näkökulmasta tilanne korjaantui jo ennen kolmannen setin alkua. Itse käyttäisin väenpaljoudesta nimitystä tungos, mutta se lienee ylimenevä arvio.

Oikein jäi mukava maku suuhun paitsi pitkästä viineristä niin myös itse tansseista. Soitto kun on riittävän monipuolista, niin sitä jaksaa vääntää innolla tunti tolkulla.

124.  Wanhan Tanssikellari pe 12.6.09
Mikko Mäkeläinen ja myrskylyhty esiintyi Wanhan Tanssikellarissa perjantaina 12.6.09. Hinku ylitti laiskuuden, joten ei kun sinne. Helsinki-päivät ja mukava ilma tekivät sen, että kellarissa sopi tanssimaan melko hyvin levyjen ajan.

Orkesteri aloitti kello 22:15, tosin soitteli sitä ennen kolme kappaletta äänitasojen saamiseksi sopiviksi. Siihen sitten taas jäikin minun tietämykseni em. orkesterin taidoista. Häivyin vähän ennen klo 22, jolloin myös Kirsi aloitti vuoronsa levyn pyörittäjänä. Hänen ensimmäinen levynsä oli rumba, jonka kuulin ulos kävellessäni.

Alkuillan levyjä soitti minulle uusi nainen. Kappalevalinnoista taisin kotiristille todeta, että apaattista, melankolista ja monotonista. Joten varmaankin monen mielestä varsin tanssittavaa. Erityisesti pisti korvaan levynsoittajan mieltymys kuukkelimusiikkiin. Eihän siinä mitään, varsinkin kun tietää, että ko. orkesterin nimellä kulkevat levyt ovat hyvin soitettuja, onhan niissä suurin osa lainamuusikkoja. Kansallisuusaate sai uutta vahvistusta: Pohjolan perukoilta suomalaista humppaa, suomalaista valssia ja suomalaista tangoa sekä nopeat kappalelevyt Muinais-Suomen alueelta.

123. Kävelyä
Kun Humphrey Bogart kysi Lauren Bacallilta, kuinka tämä vihelsi. Vastaus kuului: ”pistä huulesi tötterölle ja puhalla”. Jos HB olisi kysynyt LB:ltä, mitenkä tangoa tanssitaan, niin vastaus olisi voinut olla, että seiso suorana, ota syliote ja kävele.

Lavatanssit taas ovat Suomessa suosiossa. Monet tanssijat mielessään ajattelevat, että oma tanssitaito jättää koko paljon sijaa lisäharjoittelulle. Jokainen on sydämessään esiintyjä ja tavallisen tallaajan unelmat toteutetaan juuri tanssipaikalla.

Monissa harrastuksissa on se kiusallinen piirre, että ollakseen niissä edes kohtuullisen hyvä pitää treenata. Jo niinkin yksikertainen asia kuin juoksu tahtoo tökkiä. Jos meinaa kipittää alle kolmeen minuuttiin kilometrin, niin on pidettävä yllä jonkin näköistä harrastusta asian suhteen. Vaikka tango on kävelyä, liittyy siihen mielestäni enemmän opittavia vapausasteita, kuin juoksemiseen, jota sitäkin tuli kokeiltua nuorna ollessani.

Helposti mielletään, että käymällä kursseja ja opettelemalla kasapäin erilaisia askeleita ja kuvioita, ollaan sen jälkeen taitavia tanssijoita. Omalta kohdaltani tiedän, että ne kahdeksan A5:n kouluvihkoa ja kaksi A5:n mustakantista vihkoa, jotka olen kirjoittanut täyteen tanssikuvioita eri kursseilla, eivät suurta lohtua tuo, kun menee pokkaamaan ventovierasta oudolla lavalla. Sanoisin, että kuvioissa löytyy, kun osaisi vielä tanssia.

Tango, joka on yli 100 vuotta vanha tanssi, on edelleen haastava jo pelkässä perusmuodossaan. Vaikka kaikki negatiiviset tunteet, kuten ärsyyntymiset, ärsyttämiset, mustasukkaisuudet, näyttämishalut jätetään vähemmälle, riittää oman asenteen parantamisessa puuhastelua monesti enemmän, mitä lääkäri määrää. Vaatii vuosia ennen kuin meikäläinen oppii itse edes jotenkuten liikkumaan siten, että meno näyttää ja tuntuu tanssilta. Yritä siinä sitten vielä viedä daamia oikeaan rytmiin ja sopiviin kuvioihin. Tilanne on monesti enempi kuin haastava, vaikka yrittää pitäytyä mahdollisimman paljon kävelyssä.

122.  Puuttuva video
Lähes jokaisella tangon tanssijalla on melkoinen arsenaali tanssivideoita. Ne joilla on aikaa, voivat kopioida niitä ja katsella niistä henkeäsalpaavia kuviosarjoja. Tangon huippuosaajat, nekin jotka esiintyvät videoilla, kuitenkin väittävät, ettei kukaan ole koskaan oppinut tanssimaan tangoa videolta. Video on väline siinä missä muistivihkokin, jonka tarkoituksena on palauttaa mieliin esimerkiksi tunnilla opitut asiat.

Videoiden katselu on hyvin yleistä ja monet ihmiset ostavat niitä suurella innolla siinä toivossa, että kuva jollakin mystisellä tavalla siirtyisi suoraan heidän omaan vartaloonsa. Eräs todella käyttökelpoinen video kuitenkin puuttuu videokaupoista. Se on video, jossa näemme itsemme tanssivan. Jos haaskaamme aikaa tuijottamalla toisten tanssimista, jotta voisimme matkia niitä, unohtuu oman itsensä tarkkailu, emmekä pysty hahmottamaan, miksi jotkut kuviot ovat niin vaikeita toteuttaa. Vielä pahempaa on, jos oma mielikuvamme tanssistamme on väärä. Valitettavana esimerkkinä tästä on suuri joukko miehiä, jotka moittivat partnereitaan tasapainon puutteesta ja kyvyttömyydestä tehdä kuvioita videossa esitetyllä tavalla.

Tanssiasento
Tangon tanssiminen alkaa tanssiasennosta ja päättyy jalkoihin, sanovat kuuluisat tangon opettajat. Jokaisen tanssijan on itse löydettävä ja pidettävä oma tasapainoakselinsa ilman, että sysää toisen tasapainostaan.

Näköharhaa on, että askelten ottaminen ja kuvioiden tekeminen tapahtuu aina painonvaihdolla siirtyvälle jalalle. Ellemme ymmärrä tanssiotteen, vartalon, käsien tai hartioiden vuorovaikutusta, videokuvan matkimisesta on vaarana vartalon painon siirtäminen väärälle puolelle.

Tanssiotteen dynamiikkaa
Tanssiotteen tarkoituksena on parin liikkuminen kokonaisuutena. Tanssiotteesta heijastuu parin kuuluminen yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa pidetään huolta toinen toisesta samalla, kun nautitaan liikkumisesta, musiikista, lattiasta, vierustanssijoista ja seurasta. Kosketus saa aikaan miellyttävän tunteen, mutta vielä tärkeämpää on, että se toimii viestien välittäjänä, mikä on tarpeen turvalliselle luotsaukselle tanssilattialla sekä pehmeän tanssin toteuttamiselle.

Alkuasento lähtee siitä, että seisotaan toisiaan vasten jalat aavistuksen levällään eli auki, tartutaan käsillä tavanomaiseen tanssiotteeseen ja nojataan päkiöiden varassa eteenpäin ylävartaloiden kevyesti koskettaessa toisiaan. Naisen vasen käsi lepää kevyesti miehen oikealla olkapäällä ilman painamista tai tasapainon ottamista miehen olkapäästä, jottei miehen liikkuminen esty ja tasapaino häiriinny. Molempien tulee lukita olkapäänsä siten, ettei tapahdu mitään erillistä liikettä olkapäiden ja käsien suhteen. Näin miehen ylävartalon liike välittyy partnerille ja hänen ylävartalonsa liikkuu vastaavalla tavalla. Jalat eivät liiku edellä, vaan seuraavat vartaloa, jolloin syntyy tanssiparin pehmeä liike.

Astuessaan eteenpäin tai taaksepäin daami ottaa askeleen aina rintaman suuntaisesti. Tämä tarkoittaa, että käännöksessä vartalo (selkä tai rinta) tulee kääntää ensin menosuuntaan, ennen kuin jalka siirtyy suoraan menosuuntaan. Tällöin mies voi ottaa askeleensa joko suoraan tai daamin ohi oikealta tai vasemmalta puolta.

Tässä yritetään sanoa, että naisen ja miehen mukavalta tuntuva ja elegantti kävely edellyttää oikean asennon säilyttämistä. Alkuasennon mukaisesta aavistuksellisesta etunojasta johtuen mies liikkuu siten, että ylävartalo menee edellä ja jalat seuraavat perässä yrittäen pitää painon keskellä eikä suinkaan jommallakummalla jalalla. Tasapainon edellytyksenä on hyvä tanssiasento, jonka puuttuminen johtaa moniin vaikeuksiin ja vääriin tanssitottumuksiin.

Kun mies pitää daamia oikeassa tanssiotteessa, daami tuntee miehen oikean käden ohjauksen. Ottaessaan taka-askelta daami yrittää säilyttää kosketuksen miehen oikeaan käteen.

121. Vanhalla herralla on vientiä
Berlusconi (*1936) kulkee skandaalista toiseen ja voittaa vaalit toisensa perään. Näin ennusteet antavat ymmärtää tälläkin kertaa, kun 72 edustajaa valitaan EU-parlamenttiin ja Berlusconin kannattajat saavat äänistä 40 % eli 2% enemmän kuin vuoden 2008 vaaleissa.

Näyttää siltä, että Berlusconin paheet ja harha-askeleet ovat sellaisia, jotka kansa hyväksyy, sanoo arvostettu sosiologi Guiseppe De Rita (76 v) Italian Sosiaalitutkimuskeskuksesta, jossa Italiaa on pyritty läpivalaisemaan jo vuodesta 1964. Ilmiö Berlusconi on tulosta ihmisen muutosprosessista (antropologinen muutos), mikä on tapahtunut Italian yhteiskunnassa äärimmäisen individualismin korostamisen ja menetettyjen arvojen seurauksena.

Sekä yleinen että keskivertoitalialaisen henkilökohtainen moraali on rappeutunut. Jos Berlusconi tekee tuolla tavoin, niin minä myös ja päinvastoin koska minä teen näin, niin Berlusconi voi aivan yhtä hyvin tehdä samalla tavalla. Miksi syyttäisin Berlusconia. Avainasemassa tässä on Berlusconin miehinen viehätysvoima. Käyttäen sitä ihmisiin, jotka haluavat olla rikkaita kuten hän, seksikumppaneita kuten hänellä, huviloita, autoja jne. kuten hänellä. Berlusconi on yleisen mielipiteen eikä yläluokan tuote.

Italian ulkopuolella ei ymmärretä ilmiötä Berlusconi. Kuinka on mahdollista, että hän on hallinnut Italian politiikkaa jo 15 vuotta? Hän on erittäin taitava ratsastamaan eri aallonharjoilla, oli sitten kyseessä historia tai kulttuuri. Hän osaa muokata ja luoda yleistä mielipidettä. Jakso, jolla Berlusconi ratsastaa, alkoi jo entisen sosialistipääministerin Bettino Craxin aikana 1980-81. Craxi sanoi, että kyky päästä tekemään päätöksiä, vaatii voiman keskittämistä. Voiman keskittäminen edellyttää sen tekemistä erottuvaksi (vertikalisoimista) ja se puolestaan voiman henkilöitymistä, jota varten pitää olla tiedotusvälineet hallinnassa, ja tämä taas vaatii paljon rahaa. Craxi kaatui tähän viime mainittuun eli rahan puutteeseen. Berlusconilla on sekä tiedotusvälineet että rahaa.

Toinen aallonharja on " vapaus olla oma itsensä". Berlusconi on lakkaamatta viime vuosien vaaleissa korostanut takaavansa italialaisten vapauden olla oma itsensä. He haluavat olla rikkaita ja kansainvälisiä, Berlusconi pystyy takaamaan tämän. Siten yhteiskunnan arvoksi on muodostunut olla oma itsensä.

Todellinen ongelma on se, että suuri osa italialaisista hyväksyy ajatuksen olla oma itsensä ja niin miksei sitten myös Berlusconi. Monet kiertävät veroja tai jättävät ne maksamatta ja monet nuoret ovat joskus pössytelleet pilveä. Berlusconi hairahdukset ovat jossakin mielessä olleet hyväksyttävissä. Jos Britanniassa joku nuori nainen olisi kutsunut pääministeriä "isukiksi" (kuten Noemi Berlusconia), niin se olisi aiheuttanut välittömästi pääministerin eron. Italian tiedotusvälineet pitävät ja sanovat sen varsin brutaalisti, että monet 15.. 16-vuotiaat tytöt ovat käytännöllisesti katsoen huoria, kun puolialastomina menevät diskoihin bailaamaan. Se mitä Berlusconi mahdollisesti on tehnyt 18-vuotiaalle tytölle juhlissa ei kuulu kenellekään, jos tyttöä ei ole vahingoitettu tai tehty jotain vastoin hänen tahtoaan. Miksi asiasta pitää tehdä skandaali. Monet tytöt ovat sellaisia lolitoita. Se joka haluaa vaihtaa maan tapoja ei suinkaan tule olemaan Berlusconi.

Samaa tapahtuu oikeusskandaaleissa. Oikeussaliin menevästä 100:sta 80 palaa sieltä vihaisena. Kansan keskuudessa on vakaa käsitys, ettei oikeuslaitos ole puhdas. Berlusconi osaa käyttää tätä hyväkseen. Hän saa näyttämään itsensä oikeuslaitoksen vainoamaksi uhriksi, jota on nuuskijat vihaavat. Tapaus Berlusconi on yleistyneen rappion ja miehisten arvojen muutosten kypsä hedelmä.

Englannissa tai Espanjassa, jotka ovat selkeästi maallistuneempia kuin Italia, ei hyväksyttäisi Berlusconi tapaista valtion päämiestä hetkeäkään. Katolisena maana rippi tulee apuun. Jos teet syntiä, niin tunnustamalla syntisi rippi-isällesi, olet saanut ne anteeksi ja voit jatkaa entiseen malliin. Protestanttisissa ja luterilaisissa maissa syntitaakka säilyy hamaan kuolemaan saakka.

120.  Tanhumäki la 6.6.9 MMto
Orijärven historiallinen kaivosalue tuo tiettyä nostalgista nostetta entisen kaivosmiehen rintaan. Liekö se syynä siihen, että Kiskon Tanhumäki veti eilen puoleensa, vaiko se, että siellä sattui soittamaan Martti Metsäkedon tanssiorkesteri. Ehkä molemmilla seikoilla oli osuutta asiaan.

Tanhumäen lavalla järjestetään vain muutamat tanssit kesän aikana, joten saa olla tarkkana, etteivät mene ohi suun. Järjestäjät nimittäin eivät hirveästi valtakunnallisesti näitä tilaisuuksia mainosta. Esimerkiksi eilisestä en internetistä saanut selville aloitusaikaa, mutta puoli sivistynyt arvaus (klo 20) osui tällä kertaa kohdalle.

Väkeä oli ensimmäisillä valsseilla melko vähän, mutta illan joutuessa ja futiksen loputtua tv:stä kansa alkoi kokoontua karkelopaikalle sankoin joukoin, noin niin kuin ollakseni järjestäjille kohtelias. Lattia (200 m2) oli minun melko uusille kengilleni (vähän yli 5 v) oikein sopiva. Se tarkoittaa: ei liian liukas. Olin nimittäin edelliskerran jäljiltä kirjoittanut muistiin, että lattia on liukas. Tanssitilaa oli silmällä mitattuna koko ajan käytössä se pakollinen m2/hlö, joten mukavasti mahtui säheltämään hyvän ja monipuolisen tanssimusiikin tahdissa.

Siperia teki tehtävänsä. Villatakki ja keskeytymätön tanssiminen ei riittänyt. Kävi kuin Nätti-Jussille hänen odottaessaan pikkutakissa talvella jänkhällä Rovaniemelle menevää linjapiiliä. Kun kuljettaja Nätti-Jussin astuessa linjapiiliin sisään kysyi, että paleltaako sitä Jussia, niin tämän vastasi, että ei, mutta nöpö seisoo, että runko tärisee. Oli miten oli, niin omalta kohdaltani piti joka tapauksessa ottaa suunta kohti lämpimämpää etelää jo kolmannen setin jälkeen enkä päässyt näkemään, miten kansan ahkera autoilla käynti vaikutti nostattavasti illan iloisuuteen ennen viimeisiä valsseja.

119. Potkimisesta ja tönimisestä
"Pia M 2009-05-30 20:44 ...eikö paikallaan oleva pari ole helppo kiertää?

Niinhän sitä voisi kuvitella! Seisoohan tolppakin paikallaan.

Kuinka usein muistatte itsenne, tai jokun muun, törmänneen tanssilattialla sijaitseviin pylväisiin tai tolppiin? Väitän, että hyvin harvoin tuollaista tapahtuu. Sen sijaan lähes paikallaan tanssivaan pariin törmäillään usein ihan tuon tuostakin.

Mistä kummasta tämä ilmiö mahtaa johtua? Johtuisiko siitä, että kun tietää että se tolppa siis todellakaan ei tule väistämään, niin sitä sitten osaa varoa, mutta kun kyseessä on paikallaan tanssiva pari niin jotenkin ajatellaan että näkeehän nekin, kai nekin väistää ettei mun itteni tartte...? "


Ryntäilyä ja tahallista pelottelua Kaminiitto 2009-05-31 8:38 PiaM:n tolppajutussa on mielestäni käytännön totuutta melko tavalla. Omakohtaisena sovelluksena naapurin turhan rajulle menolle käännän oman selkäni tätä vastaan enkä pistä daamia syötiksi. Perinteisesti miehet syöksyvät miesten päälle harvemmin ja jos on selkä päin, niin ei ole mahdollista nähdä toisen pelottavaa menoa ja samalla siinä tavallaan siirtää vastuuta ryntäilijälle. Joskus tämä toimi, joskus ei.

Kyllä on myönnettävä, että jos ahtaissa oloissa joku ns. taitava rohmuaa selkeästi yli keskimääräisen käytettävissä olevan tilan, niin sitä ei malta olla syömättä tällaiselta parilta ylimäärää pois, jotteivät turhaan pelottele vauhdillaan pienempiään. Usein tällaisissa tapauksissa näyttävät lähtevän nokka solmussa vähän matkan päähän meikäläisestä. Mieleen viereenikään ei tulisi tehdä tätä aloittelijoille, vaan heille on annan nöyrästi tilaa, he ovat kunniavieraita lavoilla.

Tietämättä mikä on tanssilavan stand alue ja onko se staattinen vaiko dynaaminen, deterministinen tai virtuaalinen sanoisin, että jos taaksepäin mennessä kontakti tapahtuu jalalla eikä pygellä, niin olisi korkea aika vaihtaa tanssinopettajaa.

Pari tarkentavaa sanaa: pyge tulee kreikan sanasta pyrstö. Ornitologeille tuttu lienee pygostyyli eli luu johon linnun pyrstösulat kiinnittyvät. Varsinkin argentiinalaisessa tangossa ja lattareissa, joihin jivekin vielä virallisesti luetaan, liikkuva jalka pysyy vartalon alla eli siinä kohtaa, kun ponnistavan jalan varsi loppuu liikkuva jalka tipahtaa suoraan alaspäin eikä tee harppausta tai ojennusta. Tätä puolta ei kovinkaan paljon tanssikursseilla korosteta ja kuitenkin tällä tekniikalla valtaosa potkuista eliminoitaisiin.

118   Minun Bugg – sinun Bugg – meidän Bugg. B1234 2009-05-26 21:26
Lainaus kokonaisuudessaan, koska en varmaan myöhemmin löydä tekstiä:
"Olen satunnaisesti seurannut näillä sivuilla käytyjä keskusteluja buggista ja olen hämmästynyt ja hyvin huolestunut siitä millä tavalla suurin osa kirjoittajista kuvaa tuntemuksiaan bugg-tanssista ja bugg-opetuksesta.

Tartun nyt poikkeuksellisesti kynääni ja kirjoitan näille sivuille pienen jutun Buggista ja miten minä koen nämä asiat. Toivottavasti tästä on teille hyötyä keskusteluissanne.

Olen siis miettinyt miksi suuri osa kirjoittajista tuntee ja kuvailee omaa bugg-tanssiaan jopa jollain tavalla epäonnistuneeksi. Itseluottamus on jopa niin alhaalla, että omaa buggia on kuvailtu jopa vanhanaikaiseksi. Miksi näin? Onko bugg-opetus oikeasti näin sekavassa tilassa kuin voi kirjoittelun perusteella havaita?

Oletteko kuulleet näitä sanoja yhdistettävän buggiin? Häkkyräbuggia, maton tamppausta, etenevää buggia, rundbuggia, Å-hej buggia, snurrbuggia, viskaamista, kahvimyllybuggia, voimabuggia, kevyttä vientiä, uutta buggia, liian pitkä saate, 80-luvun buggia, 90-luvun buggia, vanhaa buggia ym. ym.

Jos olette, muistatteko onko näitä sanoja käytetty negatiivisessa mielessä kun on opetettu jotain päinvastaista?

Suomen lavatanssikulttuuriin voidaan liittää toistakymmentä eri tanssilajia, joka on suuri rikkaus verrattuna moneen muuhun maahan. Tanssilajien paljous mahdollistaa hyvin monipuoliset tanssi-illat, joissa jokainen voi tanssia itsellensä mieluisia lajeja. Samalla tämä asettaa tanssinohjaajille kohtuuttoman suuria vaatimuksia. On ymmärrettävää ettei jokainen seuratanssiohjaaja ja tanssikoulun opettaja voi hallita kaikkia tanssilajeja vaan he voivat vain opastaa harrastajia tietylle tasolle asti. Tämä mahdollistaa eri tanssilajeille erikoistuneiden opettajien/ohjaajien toimimisen Suomessa. Meillä on lattareihin, salsaan, tangoon, bw:n, arg. tangoon ym. ym. erikoistuneita ohjaajia/opettajia, jotka kiertävät ahkerasti ympäri Suomea pitämässä viikko- ja viikonloppuharjoituksia.

Buggissa tilanne on mielenkiintoinen ehkä sen takia, että elämme nyt aikaa kun hyvin kiihkomielisesti ollaan viemässä buggia ns. erikoistuneen ohjaajan/opettajan itse haluamaan suuntaan jopa buggin kustannuksella. Onko seuraava tuttua?

Pyörivää buggia opettavat sanovat: Bugg on keskilattiatanssi, pyörivää buggia osaa kaikki naiset seurata, se on helppoa ja se vie lattialla vähän tilaa. He väittävät, ettei Buggia kuulu tanssia lattialla etenevästi, koska se vie liian paljon tilaa ja silloin on muiden tiellä. Voimakasta vientiä puolustavat sanovat: Pitkällä saatteella saa jokaisen naisen seuraamaan. He väittävät, ettei kaikkien kanssa voi tanssia, jos vie kevyesti. Etenevää buggia opettavat sanovat: Tämä on 2000-luvun buggia, se ei vie paljon tilaa lattialla, kun parit tanssivat lähellä toisiaan ja joka askeleella edetään tanssilattialla tanssisuunnan mukaisesti. He väittävät, että bugg on kehittynyt snurrbuggiajoilta, ei enää eletä 80-lukua. Å-hej metodia käyttävät opettajat sanovat: Vienti on oltava ennakoiva, sillä se on luonnollinen tapa viedä naista, naisella on oikeuksia itse päättää millä tavalla toteuttavat viennin seurannan, paljon jammailua ja lyhyitä askelia. Bugg on keskilattiatanssi, jota kuuluu tanssia paikalla. He Väittävät: Ei liikuta salin ympäri, ei saatetta vientiin, metodi on viimeistä huutoa. Kevyttä vientiä opettavat sanovat: Naiselle riittää vähemmän, ei tarvita voimaa, nainen kyllä ymmärtää kevyttä vientiä. He jopa väittävät että voimakas vienti tai pitkä saate tarkoittaa, ettei mies halua tanssia parinsa kanssa. Jne.

Mikä tässä on ristiriitaista? Kaikki puhuvat ja jopa painottavat, että on vain yksi bugg – Hä!??? Voiko tavallinen harrastaja mennä sekaisin tästä? Voiko vielä joku ihmetellä, että miksi? Jos luet jokaisesta väitteestä mitä bugg ei ole, niin huomaat hyvin nopeasti että miten tahansa tanssit niin tanssit väärin! Pitää siis edetä, eiku pyöriä paikalla, eiku edetä ja pyöriä, eiku vain toinen näistä. Pitää viedä käyttäen Å-hej:ta, eiku viedä saatteella, eiku kevyesti eiku voimalla. Jne..

Miksi näin? Miksi halutaan tuottaa buggille ja buggin oppimiselle tällaista epämiellyttävää ristiriitaisuutta?

Kyse ei taida olla tuottamuksellisesta toimesta vaan opettajien/ohjaajien huonosta bugg-osaamisesta - Maailma nähdään liian musta-valkoisena ja omat mieltymykset opetetaan totuuksina.

Laitan itse lusikan keittoon ja kerron yhden version buggista: Jos sinä olet joutunut huonon opettajan/ohjaajan kurssille, jossa harrastajia on harhaanjohdettu niin tämän lukeminen voi olla sinulle helpotus. On siis vain yksi Bugg: Kyllä, meillä on yksi hyvin monipuolinen tanssilaji nimeltään Bugg. Liikkuminen tanssilattialla: Buggiin liittyy erityyppisiä tapoja liikkua lattialla. Buggille ei ole määritelty tanssisuuntia! Joten buggissa on siis yhtä oikein pyöriä paikalla kuin edetä tai tehdä näiden yhdistelmiä. Miehen vapaa askellus: Kyllä mies saa tanssia jaloillaan miten haluaa. Yksi vaihtoehto on askeltaa paikalla – se on siis yhtä oikein ottaa yksi askel/isku kuin kikkailla monipuolisesti jaloilla! Jalkakikkoja tärkeämpää on kehon sykkeen löytäminen ja kehon painon tuominen jokaisen askeleen päälle. Naisen askel: Kyllä, naisen askellus on rajoitettu ja ehkä suurin syy siihen on se, että ei haluta nähdä naisen tekevän triple step:iä. Jos triple step sallitaan niin ero Buggin ja Boogie Woogien välillä pienenee oleellisesti ja piilee vaara, että bugg häviää kokonaan. Naisen askelpituus ei taida kuitenkaan olla rajattu. Nainen saa tehdä niin pitkän askeleen kuin hänestä tuntuu, että mies haluaa hänen ottavan (tässäkin taito kehittyy ajan myötä). Tanssin perusperiaatteet pätevät tässäkin tanssilajissa eli kehon paino tuodaan jokaisen askeleen päälle. Vienti: Kaikki viennit, jotka saavat naisen seuraamaan ovat samanarvoisia! Myös ne viennit, joilla ei ole tuotenimeä! On totta, että jokin vientitapa tuntuu jollekkin naiselle miellyttävältä ja toiselle taas ei. Jos siis saat naisen seuraamaan - olet oikealla tiellä. Seuranta: Buggissakaan ei vallitse villin lännen säännöt. Siis, kyllä tässäkin tanssissa mies päättää kaiken! Siis kaiken! Jos naisella on ns. sooloilutilaa on se aina miehen antama! Mies päättää kaiken mitä liittyy etenemiseen ja kuviointiin! Vaikka naisen tekisi mieli pyörähtää 100 pyörähdystä peräkkäin on naisen pyörittävä siten, että miehellä on mahdollisuus keskeyttää pyöriminen jopa ennen ensimmäistä pyörähdystä. Mies siis päättää kuvioinnin! Tottakai nainen tanssii omalla kehollaan jokaista askelta ja painottaa askeliaan musiikintulkintamielessä, mutta kuvioissa naisella ei kuitenkaan ole päätäntävaltaa. Harhaanjohtavia tietoja levitetään, kun opetuksessa kerrotaan osatotuuksia ja opetetaan erikoiskuvioita tavallisina kuvioina! Pitkälle edenneissä opinnoissa kehittyy miehellä taito viedä ja naisella kyky seurata myös miehen viemiä eripituisia askeleita, kuvioiden keskeyttämisiä ja eri tavalla eteneviä kuvioita (voimakkaasti eteneviä ja paikalla pyöriviä ym). Kuvioista: Kyllä on olemassa yksinkertaisia kuvioita ja monimutkaisia kuvioita. On vapaasti tehtyjä, yhden käden otteessa tehtyjä ja kahden käden otteessa tehtyjä kuvioita. Tietysti löytyy myös erikoisempia; jalalla tai jollain muun kehon osalla vietyjä kuvioita ja kosketuspinta naiseen voi olla myös muu kuin käsi. Ei siis ole mitään vääriä tai oikeita kuvioita, ei ole huonoja tai hyviä kuvioita. Kuviot ovat osa jokaisen omaa tanssia ja jokainen meistä omaa erilaisen mielipiteen siitä millaisia kuvioita haluaa tanssia. Ja vielä yksi vakavampi asia! Naisen kehon käyttö: Kyllä, naisen kehonkäyttö saa olla luonnollinen ja jos kehon käyttöä halutaan korostaa niin sen saa tehdä ihan nivelille terveellisellä tavalla käyttäen kylki- ym. keskikehon lihaksia, jolloin lantio vapautuu ja keikkuu askeleen myötä. On kauheeta katsoa kun nainen työntää lantiotaan sivuille ja tekee jopa ns. lattarikasia vaikka askellus ja muut kehon osat eivät sitä tue. Jos sinusta tuntuu, että lonkkanivelet rasittuu ja ovat kipeät harjoituksien/tanssin jälkeen niin se on merkki siitä että teet väärin. Vaikka tanssissa puhutaan ettei ole oikeata eikä väärää niin meidän omalle keholle on olemassa oikeita ja vääriä liikkeitä! Väärät liikkeet rikkovat kehon niveliä kun taas oikeat liikkeet ovat terveellisiä meidän keholle. (vertaa esim. oikea/väärä tapa nostaa esineitä, oikea/väärä tapa istua ym. ym.) Tätä listaa voisin vielä jatkaa ja mutta uskon, että lukija ymmärtää mitä tässä tarkoitan.

Kaikille opettajille ja ohjaajille haluan sanoa, että ne sanat, joita luettelin alussa, eli: häkkyräbuggia, maton tamppausta, etenevää buggia, rundbuggia, Å-hej buggia, snurrbuggia, viskaamista, kahvimyllybuggia, voimabuggia, kevyttä vientiä, uutta buggia, liian pitkä saate, 80- luvun buggia, 90-luvun buggia, vanhaa buggia ym. ym. ym. NÄMÄ ovat juuri ne asiat mitä TE opetatte!

Miksi käytättte noin negatiivisia sanoja asioista mitä muut opettavat.... Miksi ette käytä positiivisia sanoja vaikka opetattekin jonkun tietyn menetelmän mukaan? esim. Tanssiminen vieden naista miehen ympärillä olevalla kehällä on samanarvoista kuin vieden naista etenevästi. Ennakoiva tai saatteella toteutettu vienti on samanarvoista. Kuvio voi olla hyvin yksinkertainen tai hyvin monimutkainen tai jotain siltä väliltä. Jos olet oppinut buggia 80-luvulla ja muistat edelleenkin miten silloin tanssittiin, niin voit tanssia niin vieläkin. Eikö se ole niin, että jos on vain yksi bugg, niin ei voi olla vanhaa ja uutta buggia! ... tai sitten valehtelette! Toki on monenlaisia opetusmenetelmiä, mutta se onkin eri asia!

Olen aika kyllästynyt opettajiin/ohjaajiin, jotka puolustavat omaa vajaavaista osaamistaan mollaamalla kaikki muut vaihtoehtoiset tavat opettaa, tietämättään tai tietäen, että puhuvat täyttä soopaa!!! Sellainen roskapuhe saa harrastajan tuntemaan, että hän osaa vain vanhaa tai väärää buggia ja jotta kehtaa lavoilla enää tanssia niin pitää juuri sen opettajan opissa käydä. Hyvät tanssin harrastajat! Teitä yritetään koukuttaa hyvin ala-arvoisella tavalla!

Bugg on aivan mahtava oivallus ruotsalaisilta... Emme saa antaa huonojen ohjaajien ja opettajien sotkea sitä! Olkaa kriittisiä... Buggia voidaan opettaa haukkumatta muita opetusmetodeja tai teidän nykyistä tanssitapaanne. Tanssin harrastajat ovat kursseilla oppimassa ja kehittämässä omaa osaamistaan, ei tuhoamassa Buggia!

Kaikille harrastajille haluan lopuksi sanoa, että jos onnistut pitämään rytmin ja saat naisen seuraamaan lavalla, niin sinä tanssit buggia. Kehittyessäsi tanssijana alat yhä enemmän tuntea musiikin kehossasi, vienti/seuranta kehittyy, askeleesi ja kehon käyttösi kehittyy luonnollisemmaksi ja hallitummaksi. Kuviointi kehittyy sujuvammaksi ja musiikkiin istuvammaksi. Kun olet edennyt pitkälle oppimisprosessissasi niin kukaan ulkopuolinen ei voi tanssitapasi perusteella sanoa mitä tyylisuuntaa olet opiskellut, sillä jokaisen osaavan parin tanssi näyttää vientiteknillisesti samanlaiselta!

Laitan kynäni takaisin laatikkoon ja toivotan teille kaikille oikein mukavaa kesää :-)

Buggaillaan kuten buggaillaan pääasia että buggaillaan :-) "

KOMM: Kaminiitto 2009-05-27 9:42

Erään basistin sanoja lainatakseni "No onpas, onpas!" Tarkoitan kirjoituksen sisältöä yleisesti. Loistava kerta kaikkiaan mahtava kirjoitus. Tätä juttua voi tosin soveltaa moneen muuhunkin tanssiin, jos niin halutaan.

Muistan kun legendaarinen tangon taitaja Ramppa (edesmennyt professori Raimo Vasama) tuli taas kerran Argentiinasta ja sanoi: "Nyt se on hallinnassa, opettelin reissulla seitsemän erilaista ainoaa oikeaa tapaa tanssia argentiinalaista tangoa".

Minä aikoinaan masennuin buggista, kun tällä palstalla jo i:n ja a:n tärkeys yli sietokykyni. Totesin mielessäni sen olevan niin jämptii hommoo, ettei sovi edes savolaispojalle. Tanssin sitä vähän hampaat irvissä silloin, kun musiikki ei mene mihinkään muuhun tanssiin kuten salsaan, jiveen tai fuskuun.

Jos olisin lukenut B1234:n artikkelin 10 vuotta sitten, voisin olla buggifani, mutta nyt taitaa olla liian myöhäistä saada sotalaiva kääntymään.

* Mutta silti olen edelleenkin vakuuttunut siitä, ettei soittolistoista ole vieläkään päästy eroon radiokanavilla ja että lattarit (erityisesti salsa) tekevät tuloaan, vaikka harva orkesteri uskaltaa tunnustaa, ettei osaa niitä soittaa.

117. Tanssin opetuksesta
Jorma Tulonen on opettanut lavatanssin perusteita kymmeniä vuosia lähinnä pääkaupunkiseudulla. Itse tapasin hänet ensi kerran Elannon tiloissa jive- ja lattarikurssilla, missä hän ja joskus myös Heikki Kahila toimivat Eila Holmenin avustajana. Siitä on muuten aikaa.

Pk-seudulla on kautta historian saanut ns. tanssin opetusta itsensä tykö tekevästä tanssikoulusta, mutta varsinkin naisväki on vieroksunut sen opetusmetodeja. Jos tanssinopetus olisi ollut vain itseriittoisen, korkeilla koturneilla kävelevän tietäjän varassa, niin tanssipaikat olisivat täyttyneet pelkästään vastaavan käytöksen omaksuneista henkselinpaukuttajista. Onneksi näin ei käynyt, vaan löytyi myös inhimillistä ja tanssin sosiaalisiin vapausasteisiin vetoavaa opetusta, jonka edustajaksi ennen muuta luen Jorma Tulosen.

Aito ja pyyteetön rakkaus lavatanssiin on mielestäni se moottori, joka on saanut hänet ja hänen kaltaisensa levittämään lavatanssin ilosanomaa ympäristöönsä. Monet alan kerhoista yrittävät tuottaa kilpatanssijoita ja tuoda kilpatanssin hienouksia lavoille. Se on hyvä asia senkin, mutta suomalaisuuteen sopii monesti paremmin alhaalta ylös suuntautuvat menetelmät. Tässä mielestäni JT on tehnyt valtavan työn viime vuosikymmeninä. Hän on opettanut tanssilavoilla ja suurilla työpaikoilla aivan tavalliselle tallaajalle sopivaa perusaskellusta tavallisista tanssilajeista. Ei mitään suurta näyttävyyttä, vain raottanut tuhansille ovea, jota kautta he ovat päässeet lavatanssin alkuun ja sitä kautta laajentamaan sosiaalista kenttäänsä.

Jos lavatanssilla voidaan korvata viina sekä mieliala- ja kipulääkkeet, niin suurta virhettä tekemättä, voin väittää, että elämisen laatu on noussut monta tasoa. JT:n yksi suurimmista taidoista on hänen kykynsä synnyttää tanssi-into siten, että se säilyy vuosikaudet sammumatta. Monet pystyvät roihun saamaan aikaan, mutta mistä siihen saadaan koko ajan lisää polttoainetta onkin sitten oma haasteensa.

JT:a ja hänen kaltaisiaan tanssiperusteiden opettajia ei voi kuin kunnioittaen kehua. Pyyteettömyys ja vaatimattomuus on ollut JT:n tavaramerkki alusta pitäen. Turha kiivailu ja kiihkoilu ovat tuntemattomia asioita sekä mielen ylentäminen ja elämässä jaksaminen ovat tavoitteista päällimmäisinä.

Tämä kirjoitus kirvoittui siitä, kun katselin kuinka hienosti väki 22.5. Pavilla tanssi ja kuinka paljon heistä oli JT:n opettamia.

116.Pavi 22.5.9 MMto, JP & Omppu
Kerrankin oli helppo valita, kun Pavilla oli kaksi mieliorkesteriani: Johanna Pakonen ja Omenapuu orkesteri sekä Martti Metsäkedon tanssiorkesteri. Elättelin toivoa, että mahtuisi silti tanssimaan kunnolla, sillä alueelle oli pakkautunut huipputähtiä ja -orkestereita koko lailla paljon. Finlanders Kapakanmäellä, PNP Esakalliolla, Paula Koivuniemi Tulisuudelmassa, Reijo Taipale Calypsossa jne. Tältä osin veikkaukseni meni huti. Väkeä oli kuin ylösnousemuksessa, tosin herätyksen olivat saaneet ennen muuta tanssin suurkuluttajat. Heitä riitti ja tanssitaso oli sen mukaista. Itseäni lukuun ottamatta törmäilijöitä ei juuri näkynyt paikalla, joten tanssimaan mahtui mukavasti.

Omenapuu aloitti niin viimisen päälle erinomaisella tanssisetillä, että ajattelin MMto:n jäävän kauas taakse, mutta siinäkin erehdyin tapani mukaan. Lähellä oli ajatus, että orkestereilla oli pientä kilpailuhenkeä ilmassa siitä, kuka tanssittavammin soittaa. Niin oli myös iki-ihana Johanna omilla seteillään valinnut kaikkein tanssittavimmat kappaleet eilisiltaiseen repertuaariinsa. Kauniit iskelmäkappaleet hän oli ilmeisesti päättänyt säästää seuraavalle keikalle. Ei voi muuta kuin suitsuttaa kiitosta ja ylistystä kummallekin tanssiorkesterille. Jos tällaisia tanssiorkestereita olisi pari tusinaa maassa lisää, niin viinamonopoliyhtiö olisi konkurssissa alle isomman aikayksikön, koska kansa ilottelisi vain tanssin merkeissä.

Jorma Tulosen tanssikurssilla oli alkuillasta ollut teemana rumba. Mukavasti orkesterit ottivat tämänkin huomioon. Mikäpä sen mukavampaa kuin, että ns. hitaiden kohdalla tulee rumbaa, jota jaksaa fiilistellä vaikka kuinka pitkään. Fiilistelemään näytti väki tulleenkin. Tunnelmaa oli kuin rippikoululeirin loppuvaiheessa. Niin oli posket punaisena suurimmalla osalla porukkaa. Kyllä se Pavi osaa!

* *
Komm: "Ami 2009-05-23 19:37 Kaminiitto:"Väkeä oli kuin ylösnousemuksessa," Minulla taitaa olla erilainen kuvitelma tilanteesta, sillä tanssijoita ei todellakaan ollut niin paljon, kun etukäteen voisi luulla ja johon olen saanut tottua Martti Metsäkedon ork. ollessa esiintymässä. Tilaa lattialla runsain mitoin.
Omenapuu ei ole ollut niitä orkestereita, jotka nykyään pääsevät minun listani kärkikaartiin, johtuen siitä, että heidän miksaajansa säätää volyymitason liian kovalle. Nytkin Johannan äänen voimakuus oli niin kovalla, ettei siitä saanut selvää, niin laulujen sanoista kuin myös hänen puheistaan. Tapansa mukaan hän orkesteriaan esitellessä kertoi myös jäsenten historian. Vaikka orkesteri soittikin monipulista tanssimusiikkia, toivoisin, että Pakonen valitsisi hitaan valssin ameriikkalaisen kappaleen tilalle, jonkun paremmin jalan alle menevän kappaleen.
Martti Metsäkedon orkesteri osaa säätää äänenvoimakuuden sopivalle voimakuudelle paikasta riippumatta. Heidän soittamansa lattarimusiikki on aina vertaansa vailla, niin myös tälläkin kerralla. Ihmettelin kovasti sitä, että suurin osa tanssijoista oli kaikonnut paikalta, kun MM aloitti viimeisen settinsä, mutta olipa sitä enemmän tilaa fiilistelyyn.
Toivoisin useimminkin löytyvän tanssipaikan, jossa ei olisi ruuhkaa. Tämä perjantai ilta oli tosiaan mitä nautinnollisin. "
* *
Vast: Kaminiitto 2009-05-24 8:56 ""Ami 2009-05-23 19:37 * Ihmettelin kovasti sitä, että suurin osa tanssijoista oli kaikonnut paikalta, kun MM aloitti viimeisen settinsä, * ""
Puhun seuraavassa itsestäni, mutta samoja piirteitä olen ollut havaitsevinani muissakin saman ikäluokan kanssatanssijoissa. Käytännössä viimeisen 20 vuoden aikana joka aamu klo 6 availen hesaria höyryävän kahvikupin kanssa. Sitä ennen olen tietenkin suorittanut aamurukoukset etelään päin eli pakolliset aamujumpat olen jo tehnyt. Jos katson tanssipaikan encoret, niin kello kilauttaa seuraavaksi tasatunniksi 3, kun pääsen vetämään peiton korvilleni. Siperia on opettanut, ettei kannata seuraavaa päivää pilata valvotulla yöllä, vaan kannattaa livistää ajoissa kotiin.
Sunnuntain iltapäivätanssit ovat siitä mukavia, että pääsee ihmisten aikaan kotiin, vaikka olisi loppuun asti. Näin useimmiten tulee tehtyäkin, jos puitteet miellyttävät.
Meikäläisen kannalta olisi loistavaa, jos tanssit alkaisivat yleisesti jo pari tuntia aikaisemmin. Nykyään se olisi paremmin mahdollista, kun nuo iltalypsytkin ovat taajama-alueilla melko harvinaisia. Tietenkin ymmärrän niitä laittautujia, joiden ensin pitää muutama tunti naamioitua tilaisuuksiin tuntemattomiksi, jotta uskaltautuvat tanssipaikalle.


115. Kaisaniemi 21.5.9 EJ & Mutkattomat
Pitkästä aikaa pääsin Helsingin Kaisaniemen perinteikkääseen ravintolaan tanssimaan, kun Eki Jantunen ja mutkattomat olivat saapuneet paikalle klo 14 viihdyttämään porukkaa neljän setin verran helatorstain kunniaksi. Ensinnäkin on todettava, että jostain syystä ikäjakautuma oli sieltä varttuneemmasta päästä, mikä minua hieman jopa kummastuttikin.

EJ oli mukana kahden keskimmäisen setin aikana ja väittäisin, että tanssillisuus kokonaisuuden kannalta parani hänen läsnäolostaan, mitä ei kaikista tanssipaikoilla esiintyvistä orkestereista voi aina sanoa. Toinen kehun ansaitseva asia on EJ:n välispiikkaukset. Ne olivat selkeitä, informatiivisia ja hauskoja. Kohdalleni on sattunut vain muutama orkesteri, joiden spiikkaukset ovat mieltä ylentäviä. Yleensä niistä ei saa selvää, koska äänitaso on passattu laululle ja soitolle, kuuluttaja puhuu liian nopeasti, jutut ovat mauttomia tai ikivanhoja loppuun naurettuja vitsejä. Vallan mainiosti riittäisi 99%:ssa tapauksessa, että ilmoitetaan mitä tanssilajia soitetaan seuraavaksi. Tätä kun kuuluttaja ei oikein uskalla aina sanoa, kun tietokin on usein kateissa.

Tärkeintä tietenkin oli, että soitto oli selkeää mutkatonta tanssimusiikkia kauttaaltaan.

114.  MMto Esakallio pe 15.5.09
Kun en ollut kuullut pitkään aikaan oikeaa tanssimusiikkia, niin pitihän sitä polkea pyörät soikeena Someron Esakalliolle Martti Metsäkedon tanssiorkesterin perään, vaikka oikea tassu oli sen verran kipeenä, ettei ollut asiaa vetää kovin paljon päkiöiden päällä eli polkat, jenkat ja masurkat piti sovinnolla jättää vähemmälle.

MMto on siitä mukava orkesteri, että sen musiikki kantaa itsessään. Ei tarvitse miettiä, mistä löytyy ykkönen tai onko tempo liian nopeaa. Heidän musiikkinsa on optimoitu lihaksiston reagoimisnopeuteen, joten ei tarvitse koko ajan piiskata täysillä tätä maallista tomumajaa, sen kun antaa musiikin viedä. MMto on mielestäni Suomen ainoa tanssiorkesteri, joka soittaa koko illan eli kakki setit tanssimusiikkia. Muilla ja erityisesti huippubändeillä tahtoo herkästi lipsua radioiskelmän puolelle. Tämä osittain johtuu siitä, että levytuottajat vaativat artistiensa soittavan tietyn määrän ”kauniita kappaleita uudelta levyltäni”.

Vuosi vuodelta Esakallion asiakaskunnan tanssitaito paranee ja väen keski-ikä alenee. Se on hyvä se. Siten pääkaupunkiseudun kyljessä asuvana joskus oikein hävettää, kun täällä tilanne on päinvastainen - kiitos lavatanssia vihaavien poliittisten päättäjien hegemoniasta. Esakallio on satsannut jo vuosia kovasti paikkakunnan nuorison tanssitaidon kehittämiseen ja hedelmät alkavat kypsyä.

113.Freda 51 Paula Koivuniemi
Freda 51:ssä järjestettiin eilen torstaina Paula Koivuniemi karaokekilpailu, joka oli amatööreille tarkoitettu laulukilpailu. Osanottajiksi oli kelpuutettu 18 toinen toistaan paremmin laulavaa esiintyjää. Ravintola oli kutsunut mahdottoman arvovaltaisen raadin, joista tunnistin mm. Vainoin, Aaltosen, Virtasen, Jalkasen, Liinojan, Nikulan ja Hallikaisen. Eräs tunnettu kirjailija jää tässä nyt mainitsematta, kun dementia iski kesken lauseen. Toisena vetonaulana oli PK:n levyn julkaisu, mutta se nyt meni ohi kohdaltani kuten itse artisti, sillä klo 23:en mennessä vasta puolet eli 9 karaoke-esiintyjistä oli päässyt estradille. Em. kelloaikaan iltalomani loppui, joten ilmeisesti lähes kaikki hauskuus ja loistokkuus jäi minulta näkemättä ja kuulematta, joten myös levynjalostamon sponssaama tilaisuus meni ohi suun.

En muista 30:en vuoteen nähneeni tässä paikassa niin paljon ihmisiä yhtä aikaa, joten enteilisikö tämä jo vanhojen hyvien tanssiaikojen uudelleen syntymistä. Lasin takana tiskijukat valitsivat hyvin tanssittavaa musiikkia jopa 50- ja 60-luvun ajoilta. Muistan vain, että Maetro osittain kaatui aikanaan siihen, että siellä alettiin soittamaan pelkkää radioiskelmää tanssimusiikin sijaan, jotta väki joisi enemmän. Tanssiväki kaikkosi ensin ja maksava väki perässä.

112.Lamako kokonaan Bushin piikkiin?
Clintonin demokraattisen hallinnon unelma oli, että keskiluokan amerikkalaisen tuli asua omakotitalossa, ajaa korkeintaan kaksi vuotta vanhalla isoruokaisella maasturilla, pitää lapset huippuyliopistossa ja käydä vähintään kerran vuodessa Karibialla lillumassa viikon pari kerralla. Homman toteuttamiseksi GM:n autotehtaan hihnatyöläinen N.N. sai valtion sponsoroiman lainatakuun, joka mahdollisti nollasäästöisen 150 000 $:n omakotitalon oston.

Kun omakotitaloille tuli kysyntää, niin ei aikaakaan, kun NN:n talon arvo olikin 250 000 $, jolloin pankki tarjosi satasen edestä kulutusluottoa. N.N. potkaisi vanhat huonekalut pellolle, vaihtoi auton, antoi yliopistopajalle lisää taskurahaa ja varasi Carneval Cruiselta risteilyn ulkoparvekkeella. N.N:n tapauksia oli USA:ssa miljoonia ja taas miljoonia.

Vauhti kiihtyi ja presidentiksi ehti tulla uusi tullimies eli republikaani, joka enemmänkin lisäsi vettä myllyyn. Sai aikaiseksi pari sotaakin, jotta teollisuus ja myös työllisyys sai lisää piristysruisketta. Öljynjalostusteollisuuden pelasti Katriina-myrsky saaden öljytynnyrin jalostushinnan nousemaan 2 $:sta 15 $:iin. Maksumiehenä oli tietenkin koko maailmantalous.

Pankkiirit USA:ssa huomasivat, että nousu on liian kova, pohja pettää. Piti niputtaa asuntolainat suuriksi kokonaisuuksiksi ja myydä ne äkkiä ulos. Eurooppa ja muu maailma ei ahneuksissaan huomannut mitään, vaan osti hullun lailla lainapapereita jenkeiltä ja kuvitteli rikastuvansa ikuisesti samaa tahtia kuin, miltä jenkit olivat saaneet homman näyttämään.

Nyt maailma on herännyt kasakan nauruun. Suprime on kirosana. Jenkit onnistuivat taas kerran maksattamaan juhlansa muilla. Eurooppa yrittää salata möhläyksensä. Varsinkin Saksan ja Sveitsin suurpankeilla on paljon asioita, joista ei haluta puhua sanaakaan. EU:ssa puhutaan pankkien kohdalla avoimuudesta ja erilaisista testauksista. Sanat ovat eri asia, mitä tullaan tekemään. Merkel ei koskaan suostu, että Saksan pankkeja pääsevät nuuskimaan ja testaamaan ulkopuoliset tarkastajat. Saksa vesittää tällaiset yritykset Englannin ja Ranskan hiljaisella myötävaikutuksella.

Hyvänä esimerkkinä vedätyksestä ovat Obaman hallinnon lanseeraamat positiiviset signaalit, joiden avulla valtion lainapapereiden arvoa yritetään kynsin hampain pitää edes jossakin arvossa konkurssin välttämiseksi. Kiina on alkanut purkamaan näiden lainapaperien vuortaan ja ostaa saamilla rahoillaan värimetalleja (kupari, nikkeli jne.). Tämä osaltaan tuottaa em. positiivisia signaaleita. Joka tapauksessa ilmassa on monensuuntaista vedätyksen makua. Saapi nähdä kenen pokka pitää seuraavat pari vuotta ja leikkaavatko rahapainokoneiden laakerit tällä välin kiinni ylikuumenemisen vuoksi.

111.  Lavatanssi radiohaastattelu Ylenaikainen ti 28.4. klo 7:40
Ajaessani tänä aamuna pyörät soikeena länsiväylää kohti Helsinkiä Ylenaikainen haastatteli Extra Viihde Oy:n   artistivastaavaa Kalevi Puontia. Aiheena oli tulevan kesän lavatanssit noin niin kuin yleisellä tasolla. Varmaan monen tanssiharrastajan mielessä ailahti, kun kuuli, mitä mieltä alan asiantuntija on erityisesti meistä lavatanssin suurkuluttajista.

"Kyllä toren saa sanoo" kirjoittaa kirjailijaliiton puheenjohtaja T-L Varis eräässä kirjassaan, jossa ihminen puolustelee loukkaavia puheitaan. Haastattelussa ensinnäkin pisti korvaan, että kyseinen herra Puonti käytti meistä harrastajista nimitystä ammattilaiset ja lokinpaskakengänkäyttäjät. Ammattilaisilla hän ilmeisesti tarkoitti sellaisia, jotka ovat käyneet joillakin tanssikursseilla eli siis luomutanssijoiden vastakohtaa. Minulle ammattilaisuuteen liittyy elannon hankinta jossakin muodossa.

Asenteellinen vastenmielisyyden julkituominen ei mielestäni sovi tuolla tasolla toimivalle henkilölle, vaikka se itsestä saattaisi tuntua kovinkin humoristiselta. Se mitä sanotaan kolpakon ääressä kavereille, ei välttämättä sovi alaa edistäväksi lausunnoksi valtakunnan mediassa.

Ymmärrän kyllä, että herra Puonti yrittää rohkaista luomutanssijoita tulemaan tanssilavoille, mutta hänen tapaansa ja argumentointiaan vieroksun. On äärettömän harvinaista, että alan harrastajat katsovat luomuja pitkin nenänvartta ja paheksuvat sitä, ettei heidän tanssietikettinsä ole hallinnassa. Väittäisin päinvastoin, että alan harrastajat katsovat pitkin nenän vartta sellaisia, joiden tietävät olevan alan harrastelijoita, mutta jotka eivät välitä etiketistä tuon taivaallista.

Samaa mieltä olen herra Puontin kanssa siitä, että alan harrastajat vaativat monipuolista tanssimusiikkia ja myös muita palveluja tanssilipuilleen. Se minusta on vain hyväksi.

110.  Salsaa 17-19.4. Jäke
Perjantai, lauantai ja sunnuntai yhtä soosia eli salsaa. Näin ainakin jalat ilmoittavat. Salsaa kolmena peräkkäisenä päivänä Järvenpään Tanssikeskuksessa piti olla meikäläiselle tekemätön paikka, mutta niin siellä vaan tuli notkuttuna vaikka välillä toisten takana vihaisen polven kanssa. Elena osasi innostaa eli kannustaa sopivan mukavasti, jotta sitä jaksoi poukkoilla mukana. Oma puolueeton ja objektiivinen arvioni on, että opin aika paljon salsan sielunelämästä tänä aikana.

Perjantaina Varjokuva jatkoi siitä, mihin salsaajat lopettivat ja mukavan letkeästi pojat soittivatkin. Viimeksi olin kuullut Varjokuvaa Naapurivaaralla. Varmaan musiikkimakuni oli siitä ajasta parantunut, koskapa nyt minusta pojat soittivat erittäin tanssittavaa musiikkia, jossa iskelmästä ei ollut edes jälkiä.

Tänään Järvenpään Tanssikeskuksessa opetuksen jälkeen kevään toiseksi viimeisten sunnuntain iltapäivätanssien kahvoihin astui Martti Metsäkedon tanssiorkesteri. Arvata voi, ettei kolmen tunnin edeltävä salsa painanut jaloissa, kun tämän orkesterin monipuolinen ja tarkka tanssimusiikki vei ja kantoi väsyneempääkin tanssijaa kuin itsestään. Ei voi kuin todeta, että meikäläiselle ei siitä tanssimusiikki parane.

Järvenpäästä kotiin körötellessäni panin merkille, ettei soittolistoista ole vieläkään päästy eroon radiokanavilla.

************

Helsinki Pavi
Katselin Pavin esiintyjiä alkaneen tanssikauden aikana ja aika pitkälti näyttää siltä, että tanssijoiden mielipiteitä on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon. Äänestyksen alkupään tuloksethan olivat seuraavat (suluissa äänien lukumäärä):
ORKESTERIT: Pekkaniskan Pojat (323), Finlanders (271), Sinitaivas (193), Martti Metsäkedon tanssiorkesteri (97), Souvarit (89), Tulipunaruusut (86), Varjokuva (73), Yölintu (58), Taikakuu (57), Väliaikainen (56), Korsu orkesteri (53).
SOLISTIT: Teuvo Oinas (207), Kari Tapio (137), Tarja Lunnas (116), Kari Piironen (111), Eija Kantola (101), Reijo Taipale (89), Katri-Helena (83), Tomi Markkola (73), Anne Mattila (70), Arja Koriseva (69), Paula Koivuniemi (44).

109.  Mielihyvän hermo tunnistettu
Paimenpojan käsikirjasta osa x:
Vuosien ajat ovat tiedemiehet yrittäneet ymmärtää kivun mekanismia kuten esimerkiksi, miten hermot välittävät aivoihin nämä viestit. Jos ääreishermosto ei toimi normaalisti, voi se lähettää virheellisiä kipuviestejä aivoihin ja ihminen tuntee kipua, vaikkei varsinaista aihetta siihen ole. Nyt on tutkittu päinvastaista ilmiötä – mielihyvää.

Äidit paijaavat vauvojaan rauhoittaakseen niitä. Eräs tutkijaryhmä on selvittänyt tuntoaistin ja mielihyvän vuorovaikutusta. Jotta mielihyvän tunne aktivoituu, pitää paijata ja hyväillä juuri sopivalla nopeudella (4 – 5 cm/sek). Käyttäytymiseen liittyy erilaisia mekanismeja, jotka samalla varmistavat näiden toimintojen jatkuvuuden.

Tutkimuskohteena oli, miten henkilöt aistivat eri nopeuksilla tapahtuvan kyynärvarren hyväilyn. Havaittiin, että ns. C-tuntohermot reagoivat hyväilyyn mielihyvää viestittäen, mutta vain kun hyväily tapahtui optiminopeudella eli 4 – 5 cm/sek. C-tuntohermot sijaitsevat ihokarvojen yhteydessä eikä esimerkiksi kämmenen sisäpuolella. Samalla todettiin, että optimi hyväilynopeus on sama, mitä äidit käyttävät vauvojen paijauksessa näiden rauhoittamiseksi.

Ihmisen primäärirakenne tähtää suvun jatkamiseen. Muutamat liittyvät sellaiseen käyttäytymiseen, jossa ”palkkana” on mielihyvän tunne.

108.  Pliukas plaattia ja värivalot
Tasainen valo on tällaiselle huononäköiselle paras. Sopiva hämäryys lisää meikäläisen edustettavuutta, olin kuulevinani jonkun ajattelevan siellä jotain säkkipimeyttä.

Kun on erilaista kuvioiden ja värien vilkutusta sekä lisäksi spotit suoraan silmille, niin toisten ihmisten huomioonottaminen suorastaan kärsii siitä. Vaikka se järjestäjän mielestä voi olla hienoa pelata valoilla ja savuilla sekä liukasteilla, niin kaikki nämä suurelle osalle tanssijoita ovat kauhistus. (Kiva yleistää, kun ei ole mitään todistusaineistoa takataskussa.)

Järjestäjien ja orkestereiden ylimääräiset tehosteet vievät huomiota itse tanssista ja tanssitettavasta. Eli käytännössä kyse on tanssinautinnon tahallisesta tai tahattomasta pilaamisyrityksestä em. taholta, kun yritetään kiinnittää huomiota pois varsinaisesta asiasta eli tanssimisesta.



107.  Eläkkeelle ja pian
En ole kovin syvällisesti seurannut tapausta Lilius / Fortum. Jäi jotenkin kaivelemaan, että Liliuksen päätoimena loppuvuonna on tuuppia Venäjälle tehtyjen Fortumin sähköinvestointeja eteenpäin. Sisältyykö toimeksiantoon syvällisempääkin vinoilua omistajataholta ja tunnustetaanko näin jo tässä vaiheessa, että miljardisijoitukset tuottavat yhtä paljon kuin puunjalostusteollisuuden hankkeet Pohjois-Amerikassa?

Meneekö arvaukseni metsään, jos väitän Liliukselle tulleen kiire eläkkeelle erityisesti sen vuoksi, kun miljardi-investoinnit uppoavat Siperian suohon mitään tuottamatta ja hankkeiden mielekkyys on nyt lähiaikoina paljastumassa. Vaikea on kuitata miljoonabonuksia, jos tekee miljardimöhläyksiä.

106.  Orkesterit ja solistit . .
Helsinki Pavi lähetti kevään kannustuslehtisensä lavatanssin ystäville. Siinä oli tulokset Pavin asiakaskyselystä: ”Nimeä mielestäsi kolme parasta orkesteria ja laulusolistia.” 884 palautti kupongin ja alkupään äänet jakautuivat seuraavasti:.

ORKESTERIT
Pekkaniskan Pojat 323
Finlanders 271
Sinitaivas 193
Martti Metsäkedon tanssiorkesteri 97
Souvarit 89
Tulipunaruusut 86
Varjokuva 73
Yölintu 58
Taikakuu 57
Väliaikainen 56
Korsu orkesteri 53

SOLISTIT
Teuvo Oinas 207
Kari Tapio 137
Tarja Lunnas 116
Kari Piironen 111
Eija Kantola 101
Reijo Taipale 89
Katri-Helena 83
Tomi Markkola 73
Anne Mattila 70
Arja Koriseva 69
Paula Koivuniemi 44

Jotta välttäisin tekijänoikeusyyteen aineiston varastamisesta, niin mainostan sen verran, että Pavin Iloiset kevättanssit näyttävät olevan 13.5.

* Mutta silti olen edelleenkin vakuuttunut siitä, ettei soittolistoista ole vieläkään päästy eroon radiokanavilla ja että lattarit (erityisesti salsa) tekevät tuloaan, vaikka harva orkesteri uskaltaa tunnustaa, ettei osaa niitä soittaa. *

105.Iskelmäradiosta tanssimusiikkia!!
Perjantai oli kääntynyt juuri ja juuri lauantai puolelle, kun kotiin ajaessani pistin iskelmäradion päälle. Siellä oli meneillään klassinen iskelmätuokio. Tuli rumbaa, cha-chaa, salsaa, hidasta valssia jne. Kaikki olivat tanssittavia kappaleita. Kuvittelin, ettei iskelmäradion puolella edes ole sellaisia kappaleita, mitä ne soittivat.

Tässä tuli taas kerran esiin se, että mainoskanaviltakin tanssimusiikkia löytyy, jos löytyy maksaja. Prime-aikana ei soiteta muuta kuin maksettuja levyjä ja väliin tungetaan puhemainokset. En tiedä, miten saada radion kuuntelijat boikotoimaan tällaisia kanavia, jotka tekevät pilkkaa kuulijoista.

104.Tanssi, esiintymistä vai jotain vallan muuta?
Tanssi, varsinkin tango, on sylikkäin tapahtuvaa liikettä. Miehen ja naisen välistä vartaloiden avulla tapahtuvaa keskustelua ohjaa lähes synkkä ja ikävöivä musiikki. Keskustelun aiheena on intohimo, joka ei voi koskaan täyttyä. Se on makeaa surua. Tanssin aikana kaksi toisilleen vierasti tulee yhdeksi. Kaksi toisilleen vierasta saavat kuvitelmissaan kokea olevansa yksi kokonaisuus.

Tämä vastakohtaisuuksien yhtyminen on kuin keskiaikaista alkemiaa, auringon ja kuun tai kuninkaan ja kuningattaren kihlajaiset tai sitten nykyaikaan sijoitettuna kuuluisuuksien häät.

Syvällä sisimmässämme tiedämme, ettei tämä vastakohtaisuuksien liitto koskaan toteudu täydellisesti. Ei ole saavutettavissa sellaista tilaa, missä kaikki on harmonista ja täydellistä ja missä kaikki eroavuudet ja ristiriidat kumoavat toisensa. Ihmetellä täytyykin, mikä tekee tanssista ja varsinkin tangosta sellaisen, että se saa aikaan tämän vastakohtaisuuksien liiton perusmuodon tai ainakin kaipaamaan sitä, vaikkei sillä olisi reaalisia mahdollisuuksia toteutua. Onko se tämä kaipaus, joka loppujen lopuksi tekee tanssista romanttisen.

Vastakkaisen sukupuolen kaipaus ei ole pelkästään seksin puutteesta johtuvaa, vaikka siihen usein liittyy seksistä unelmointi myös reaalimaailmassa poissuljettujen osapuolten kanssa. Kaipaamme sellaista, jonka tajuamme vastakkaiseksi ja jonka kanssa voisimme muodostaa kokonaisuuden. Platonin filosofiassa tämä on keskeinen teema. Jumalat olivat jakaneet ihmisen kahtia ja lakkaamatta nämä puoliskot etsivät toisiaan yhtyäkseen kokonaisuudeksi. Varsinkin uskonnollisessa ja romanttisessa kirjallisuudessa korostuu monesti se, että olemme polarisaatiomme loukussa ja yritämme epätoivoisesti taistella päästäksemme yhdeksi kokonaisuudeksi. Kuten kemiassa on opetettu, vastakkaisen varauksen omaavat ionit yhtyvät yhdeksi molekyyliksi.

Elon taipaleella seisomme usein neuvottomina tienhaarassa tietämättä mihin suuntaan mennä. Sitten tulee jokin ulkoinen puuska, joka vie mennessään. Tanssissa on samaa. Koko ajan varsinkin toinen osapuoli on valmiina vastaamaan saatuun merkkiin. Ohjaus on jotain suurempaa kuin kevyt kosketus tai painallus. Psyykemme rakennelmat pakottavat olemaan valmiina seuraamaan tottelemaan kohtaloa, kun merkki tulee.

103.  Kaminiitton US:n viimeiseisimpiä tekstejä
Kateuteni ylitti itsehillintäni 31.3.2009 16.02

Muutkin kateelliset minun lisäkseni ihmettelevät toisten saamia suuria optiotuloja. Ilmeisesti syystä. Muistelen kun aikoinaan tulospalkkioita suunniteltiin eräällä valtion työmaalla, niin maksimi taisi olla 5% palkasta. Kirjallisuudessa siihen aikaan oli muillakin aloilla 10% haamuraja. Nyt näyttää 400 % olevan jos ei miniraja niin kohtuullinen kuitenkin.

Tulospalkkauksen kantava ideana on aina ollut se, että pitää osata junailla omat hyväksytyt tavoitteet saavutettavuuden kannalta automaateiksi. Kadehdin Liliusta sekä hänen saamansa kohtuullista suuremman tulospalkkion vuoksi että erityisesti hänen älykkyyttään.

USA:ssa muutamassa päivässä ilmestyi laki, jonka mukaan tuulenkantamoisia verotetaan 90 %. Ansioton arvonnousu on käsittääkseni muuallakin erikoiskohtelun piirissä ja taannehtivista laeista on perimätietoa olemassa, niin miksei sitten kohtuuttomina pidettyihin ilman omaa ponnistelua saatujen optioiden verotuskohtelua voida käsitellä maailman johtavan demokratiamallin mukaisesti eli kaikki mikä menee 10 % yli kuitatun bruttopalkan, joutuu 90 % verokohtelun alaiseksi. Nähdäkseni eduskunta on tässäkin asiassa kaikkivoipa, jos aitoa halua olisi.

Vapaassa taloudessa ja aidossa demokratiassa myös valtion virat niin palkan kuin vaatimusten osalta tulisi kilpailuttaa. Ottaisiko joku esimerkiksi presidentin tehtävät hoitaakseen ruokapalkalla? Nähdäkseni lähes jokainen kansalainen täyttää viran hoidon edellyttämät lailliset kriteerit.

Asevelvollisille maksettiin aikoinaan päivärahaa, jonka suuruus pyöri siinä norttiaskin hinnoissa. Nyt en tiedä, missä suuruuksissa päiväraha pyörii. Aidossa demokratiassa vain tietyin edellytyksin on kansalaisilla immuniteetti eli vapaus julkisista velvollisuuksista. Aluksi voitasi aloittaa vaikkapa kansanedustuslaitoksesta em. päivärahaperiaatteella. Uskon, että turhat toimet valtionhallinnosta karsiutuisivat alle aikayksikön, jos demokraattisten markkinavoimien annetaan puhua.

Näissä oloissa minulle on turha tulla selittelemään, ettei tällä periaatteella saataisi isänmaan parhaita kykyjä johtamaan valtiota, jos ei makseta viranhoitajille kunnon palkkaa.

Kommentti 3.4.9
Iltasanomat: "Raimo Ilaskiven mielestä olisi moraalisesti ryhdikästä, jos Mikael Lilius palauttaisi väärin perustein saadut rahat."

Vaikka muutama päivä sitten näissä blogeissa kadehdin ja paljoksuin Liliuksen saamisia, niin nyt nostan hattua hänen päätökselleen. Onko RI tullut kaikin puolin liian vanhaksi! Vaatimus on lähinnä törkeä. Lainvoimainen tulkinta kuuluu tuomioistuimille eikä tuuliviiripoliitikoille. Kukaan ei ole syyttänyt Liliusta laittomuuksista, ahneudesta kyllä. Jos asia on todella tärkeä ja ohjeissa on ollut aukkoja, niin sitten lainlaatijat taannehtikoot uskalluksensa rajoissa.

Jonkun mielestä voi olla moraalisesti väärin, että joku saa jättipotin lotossa. Harva kuitenkin tosissaan vaatii voittajaa palauttamaan 75 % potistaan takaisin Veikkaukselle.

Nyt vaaditaan aivan väärän miehen päätä pölkylle. Valtionyhtiöitten hoito on viime kädessä poliitikkojen käsissä. Parempi olisi pestä kädet vasta sitten, kun työt on tehty (kunnolla).


Tanssimakasiini kaivertaa 25.3.2009 20.16
Nimimerkki Tohtori kommentoi HS:n kirjoitukseen ”Tanssimakasiini ei saa poikkeuslupaa” lyhyesti ”Sivistyksen voitto: Hyvä, ettei rakenneta. Tanssimakasiinit ja muut kepulaisuuden tunnusmerkit voi jättää huoletta maaseudulle. ”

Tämä on hyvä esimerkki sille, ettei tohtorin hattu sittenkään ole rokotus tyhmyyttä vastaan ja toisekseen että jotkut näyttävät pelkäävän kuollakseen tanssimista.

Liike on kieli, jota kaikki käyttävät päivittäin. Liikkuminen pitää ruumiin ja mielen virkeänä. Tanssi on liikuntamuotona ylivertainen sen antaman palautteen vuoksi. Sen tiesivät jo antiikin viisaat antamalla tanssin muusalle, Terpsicorelle, nimen, joka suomennettuna on kutakuinkin: ”se joka valaisee sydäntä ja tekee sen olon mukavaksi.”

Psyykkinen ja fyysinen minämme ovat toisiinsa sidoksissa. Liikkuminen tuottaa aistimuksia, jotka tunnemme kehossamme. Tanssi toimii siten mainiosti täydentävänä menetelmänä elämänlaadun parantamisessa. Tanssiterapia on tunneperäistä viestintää liikkeen kautta. Itse kukin lienee sen verran terapian tarpeessa, että kannattaa vääntäytyä vaikka väkisin tanssilavalle. Tri R. Nordström totesi tv:ssa pudottuaan suositusta tanssikilpailuista jotain siihen suuntaan, että tanssimalla moni säästyisi sadan tonnin selkäleikkauksesta.

Sedu Koskisen lanseeraama kilpaileva rinnakkaisterapia erään iltapäivälehden mukaan on, että kansa on saatava aikaisemmin ravintoloihin ja juomaan nykyisen keskimääräisen kahden viina-annoksen sijasta vähintään kolme annosta. Onhan siitä jo aikaa jokunen vuosi, kun Sedu jossakin haastattelussa totesi, että keskimääräinen asiakas tekee heillä 60 €:n tilin illassa. Nyt siis alle 20 €. Niin ne ajat muuttuvat ja kansa viisastuu.

Lamailtiin sitä keisariajan Roomassakin 25.2.2009 13.37
Rooma oli Augustuksen aikoina läntisen maailman ainoa miljoonakaupunki. Vasta 1700-luvulla Lontoon väkiluku ylitti tuon haamurajan. Korruption ja elostelun lisäksi velkarahalla hankittujen kiinteistöjen kauppa oli Rooman ylhäisön yksi tärkeimmistä elinkeinoista. Tiberiuksen hallituskaudella vuonna 33 j.Kr. yleinen valitus koronkiskonnasta sai aikaan sen, että keisari määräsi koroille katon. Tarkoituksena oli myös suunnata investoinnit entistä enemmän maataloutta tukeviin niemimaan maakiinteistöihin ja niiden laajentamiseen.

Yläluokka oli senaattoreita myöten mukana tulevassa laittomassa korokiskonnassa. Tämän vuoksi anottiin, että keisari antaisi 1½ vuoden siirtymäajan, jotta liikemiehet saisivat järjestettyä lainansa. Lainarahan ja hintojen nousun varaan rakennettu pyramidi sortui, kun kaikki yrittivät muuttaa varsinkin kaupunkikiinteistönsä rahaksi. Seurauksena oli niiden arvon romahtaminen. Tiberius tuli omine pääomineen rahoitusmarkkinoiden apuun korottomilla lainoillaan, mutta hänenkään rahansa eivät riittäneet kuin lieventämään lainakierteen tömähdystä.

Eräänä esimerkkinä keisarin rahanhankinnasta on tapaus Marius Sextus, Hispanian maakunnan rikkain mies, joka omisti mm. kultakaivoksia. Hänen mukaansa on saanut nimensä Sierra Morenan vuoret (Mons Marius). Keisari turvautui perinteiseen keinoon ja jonkun tekosyyn varjolla tuomitsi Mairiuksen kuolemaan. Hänet tyrkättiin Tarpejan jyrkänteeltä rotkoon ja keisari takavarikoi hänen omaisuutensa.

Historioitsija Suetonius kertoo, että keisareilla oli lähipiirissään aina miehiä, joiden hän antoi rikastua turpoavan sienen tavoin ja jotka hän sitten tarvittaessa puristi kuiviin. Kapitalisteilla oli silloinkin omat murheensa. Keisareista varmaan on ottanut oppia nykyinen Venäjän johto, tosin vaihtelevalla menestyksellä.

Tangoterapiaa Parkinsonin tautiin 22.2.2009 11.10
Tangon toinen syntypaikka ainakin uruguaylaisten mielestä on Montevideo. Siellä ensiesityksensä sai maailman kuuluisin tango nimeltään La Cumparsita. Nyt myös Montevideossa on käynnistetty tangoterapiatutkimus Parkinsonin tautia sairastaville paikallisen lääketieteen yliopiston neurologian laitoksen toimesta. Koeryhmään on valittu seitsemän paria, joilla tauti ei vielä ole edennyt kovin pitkälle. USAn kokemusten valossa tiedetään, että positiivisia tuloksia on odotettavissa, mutta tässä kokeessa pyritään selvittämään missä määrin tangoterapiaa kannattaa käyttää osahoitomuotona Parkinsonin taudin hoidossa tai sen etenemisen ennalta ehkäisyssä.

Tiedossa on, ettei tangoterapia paranna tätä tautia, mutta toimii täydentävänä menetelmänä potilaan elämänlaadun parantamisessa. Parkinsonin taudissa keskushermoston hermojärjestelmän rappeutuminen aiheuttaa haittaa motorisille toiminnoille kuten kävelemiselle. Tällä hetkellä ei tiettävästi tunneta taudin aiheuttajaa eikä myöskään parannuskeinoja, ainoastaan tiettyjä hoitomenetelmiä, kuten liiketerapiaa ja lääkintää, on kehitetty potilaan elämän laadun parantamiseksi.

Viime kesänä oli naapurimaan Rosariossa ensimmäinen kansainvälinen tangoterapiakonferenssi, missä tuotiin voimakkaasti esiin argentiinalaisen tangon psyykkisfysiologiset edut mm. Parkinsonin taudin hoidossa. Tango sopii erinomaisesti tähän tarkoitukseen, koska siinä parit liikkuvat musiikin tahdissa tiukassa syliotteessa, hyvässä asennossa ja tasapainonsa säilyttäen. Sen sijaan monet muut tanssit ovat enempi pelkkää kävelyä ilman tärkeitä liikerataharjoitteluja.

Tangoterapian erinomaisuus liittyy psyykeen. Se että voi liikkua ja sulkea partnerinsa syliinsä auttaa kohottamaan potilaan mielialaa ja tilaa merkittävästi. Tangoterapian avulla pystytään melkoisessa määrin kontrolloimaan potilaan mielialaa ja kuntoa. Kosketus, liikkuminen, säännöllinen harjoittelu ja musiikki lääkinnän lisäksi ovat kaiken hoidon perusta tässä terapiassa.

Tanssin ennalta ehkäiseviä vaikutuksia muihin vaivoihin voi vain arvailla. Tanssin jumalattaren, Terpsicoren, nimi suomeksi tarkoittaa kutakuinkin: ”se joka valaisee sydäntä ja tekee sen olon mukavaksi.” Tietenkään ei ole lääke- ja lääkäriyritysten etujen mukaista ennaltaehkäistä sairauksia, koska niiden mukaan sairauksia pitää hoitaa ei eliminoida.

(BBC Mundo 20.2.2009)

Hajasijoittamista 11.2.2009 19.43
Myrkynsekoittajat pistettiin kielikursseille viäntämään savoa. Vastaavasti on käynyt monelle muulle tieteenhaaralle, mutta korkeampi kulttuuripuoli on vissiin tainnut välttyä enemmältä tuuletukselta. Se on vahinko se. Oopperatalon toiminnot joutaisivat apteekkarien föliin. Tulevan musiikkitalon toiminnot varmaan olisivat paremmin kansan saatavilla esimerkiksi Jyväskylässä. Hyvät ja nopeat yhteydet joka suunnasta. Siitä on voimaministeri pitänyt huolen.

Soittajat ja muut taiteen harjoittajat kun ovat kaiken lisäksi tottuneet matkustelemaan ja varmaan pitävätkin siitä, niin senkin puolesta ihmettelen Helsinki-keskittymää. Kepu, joka on kautta aikain kantanut osansa hallitusvastuusta, ei ole pistänyt tikkua ristiin tämän puolen hajasijoittamisen puolesta. Vai onko niin, etteivät sen kannattajakunnan sivistyneimmätkään ole pätkänkään vertaa kiinnostuneet korkeakulttuurista eivätkä väliajalla värisemään tärkeyttä pikkusormi törröllään kieltään halvassa kuohuviinissä liottaen.

Korkeakulttuurin hajasijoittamisella tehtäisi samalla tilaa esimerkiksi lavatanssikulttuurille, jota muulla päin Suomea harrastetaan aivan eri mittakaavassa. Tähän hätään minulle ei tule mieleeni yhtään tanssipaikkaa Helsingistä. Juottoloita, joissa pienimuotoista paritanssitoimintaa harrastetaan, on joitain. Sinnikkään nosturiyrittäjän hankekin yritetään kammeta millä keinolla hyvänsä. - Mustikkamaa opettaa!

Asiakasuskollisuutta 8.2.2009 11.00
Rakas anoppivainaani ei voinut käyttää ulkomaanpuheluissaan tyttärelleen ns. halpaoperaattoreita, jos vaikka puhelinyhtiö sattuu huomaamaan, ettei hän käytäkään tämän kallista verkkopalvelua. Sähkössä on monesti kyse tästä - saamattomuuden lisäksi.

Arvopapereiden salkunhoitajat ovat ilmeisesti tällä haavaa vähemmän työllistettyjä. Voisiko heidät uudelleen kurssittaa hoitamaan kotitalouksien sähkösalkkuja eli kilpailuttamaan meidän jo syntymästä saamapuolelle jääneiden sähkösopimuksia. Jälkikäteen maksettavan vuosiprovision voisi sitoa vaikka maan keskihintaan per kwh eli keskihinnan alle jäävästä hinnasta alkaa provisio juoksemaan. Näin samalla ns. tulosvastuu toteutuisi.

HORMONIT HYRRÄÄMÄÄN 3.2.2009 22.02
Kauppa-apulainen Fulvia Mendes (46 v.) päätti osallistua tangoterapiakurssille, joka oli tarkoitettu levottomuudesta ja masennuksesta kärsiville. ”Tanssiessani huomasin, että minulla oli suuria vaikeuksia olla kosketuksessa toisen ihmisen kanssa. . Hätäilyni aiheutti mm. sen, etten odottanut miehen merkkiä vaan kiirehdin edelle, mikä rikkoi tempon ja yhteen tanssimisen. Vartalo kertoi, mitä tapahtui. Näimme sen ja tunsimme sen..” Muutaman kuukauden ryhmätyöskentelyn jälkeen Fulvia tunsi olonsa jo helpommaksi ja hän oli saanut työkaluja välttääkseen yleistä masennusta. Vaikka tango on vain eräs tanssi tanssien joukossa, niin silti tulosten perusteella voi päätellä, että tangoterapia on tehokas menetelmä stressin, ahdistuksen ja masennuksen lievittämiseen. Varsinaisen terapian lisäksi tangoa voidaan käyttää persoonallisuuden kehittämisen katalysaattorina sekä henkilökohtaisten voimavarojen kartoittamiseen ja niiden käyttöönottoon.

Tiiviissä syleilyssä, kuten tangossa yleensä tehdään, aivoissa vapautuu oksitosiinia eli rakkaushormonia, joka alentaa CRH:n eli ahdistushormonin tasoa ja tällöin mielen valtaa rauhallinen hyvänolon tunne, kuten tapahtuu kahden rakastavaisen kuherrellessa keskenään.

Koe-eläimillä oksitosiini lisää kiintymystä vanhaan kumppaniin. Aivoissa pitkään vaikuttavalla oksitosiinilla saattaa olla suuri merkitys siinä, miten seksikumppaneiden välille muodostuu pariside. CRH -hormoni (corticotrophin-releasing hormone ) vaikuttaa välittäjäaineena aivoissa siten, että se aiheuttaa ahdistusta, piinaa ja tuskaa. Merihevosilla on todettu, että CRH:n lisäys aiheuttaa täydellisen jäykistymisen ja hermosolujen tuhoutumista. CRH tuottaa ihmisen aivoissa ahdistusta, pelkoa ja vihaa sekä johtaa väkivaltaiseen käytökseen. Aivosoluja tuhoava viina yhdessä ahdistukseen liittyvän CRH:n samansuuntaisen vaikutuksen kanssa voi olla muistin kannalta kohtalokasta.

On todettu, että tangon tanssiminen estää sydän- ja verisuonisairauksia, alentaa huonon kolesterolin määrää sekä vaikuttaa psyykkiseen tilaan aikaansaamalla hyvänlaatuista eli positiivista stressiä. Tutkimuksissa fyysiseltä rasittavuudeltaan samanlaiset kokeet tehtiin juoksumatolla ja tangoa tanssimalla. Tanssiminen tuotti selkeästi paremmat tulokset hengitys ja sydänarvoja verrattaessa.

Paritanssissa ruumis voi ilmaista kipua, tuskaa, hätää, iloa, pelkoa jne. Syleily tuo mukanaan suojan tunnetta ja hillittyä olemista samalla omanarvontunnon kasvaessa. On merkille pantavaa, kuinka itsestään välittämättömät, saatuaan sisäisen olonsa kuntoon, aloittavat uuden sosiaalisen elämän. Omanarvontunnon menettäminen on masennuksen oireista päällimmäisin.

(Lähteet: La Nación, Wikipedia)

Soittolistat ja vuosisopimukset 1.2.2009 19.50
On kehittävää harjoittaa luovuutta. Kun ei tiedä, niin totuuden voi aina kaivaa esiin mielikuvituksesta. Soittolistat sopivat tähän tarkoitukseen. Ne ovat muutaman suurtuottajan maksamia, kaupallisten radiokanavien ylläpitämä järjestelmä, jonka avulla vain heidän tallinsa artistien esittämiä kappaleita soitetaan kanavilla. Malli on peräisin rapakon takaa.

Lista toimii jotenkin niin, että tuottaja maksaa esimerkiksi 5000 €, jolloin tiettynä vuorokautena tuottajan nimeämä kappale soi kanavalla 20 kertaa. Toiston ansiosta saadaan kansalaiset äänestämään näitä, kun parempaakaan ei soiteta. Tyyliin: mukavaltahan tuo kuulostaa, voihan tuota äänestää ja samalla osallistun t-paita-arvontaan. Eli on saatu aikaan itseään ruokkiva kehäjärjestelmä. Koska tuottajan kannalta on tärkeää, että koko ajan tulee uutta, niin vanha on jotenkin eliminoitava. Tämän liikeidean mukaan ikivihreät musiikki- ja tanssikappaleet ovat myrkkyä. Siten niitä ei synny, ei synnytetä ja tukahdutetaan niiden soittaminen. Ainoastaan puolenyön kahta puolta joskus kuulee hyvää tanssimusiikkia. Tämä ilmeisesti sen vuoksi, että voidaan todistaa kanavalta tällaistakin musiikkia tulevan. Soittoajankohtaa ei huomata korostaa.

Ohjelmatoimistojen vuosisopimukset puolestaan sortavat tavanomaisia hyviä tanssiorkestereita em. listabändien ja erilaisten kuninkaallisten kustannuksella. Keskinäisten sopimusten mukaan kuninkaallisille (vast.) on järjestettävä tietty määrä keikkaa halusi tanssiyleisö (järjestäjä) näitä sitten tai ei. Nyt on jo nähty, että monen kuninkaallisen kohdalla yleisöpako on silmiinpistävää. Ns. kassamagneetit puolestaan ovat niin kalliita, että todellisuudessa on kerättävä monena muuna iltana lipputuloja, jotta saadaan megatähtien törkypalkkiot maksettua. Vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa faniporukka on niin suuri, että se kattaa nämä maksut.

Lavatanssin marginalisointi 30.1.2009 10.28
Olin kuuntelemassa pari vuotta sitten Kiuruveden Vihreät Niityt –tilaisuudessa Maarit Niiniluodon vetämää paneelia, jossa keskustelijoina olivat mm. Eino Grön, Jaska Mäkynen, Kauko Simonen ja Pasi Kaunisto. Paikallislehti otsikoi seuraavana päivänä Gröniä lainaten: Soittolistat pyllistävät yleisölle. Grön ja Mäkynen sanoivat kyllä sensurointirajaa hipoen, mitä mieltä he ovat suurten levy-yhtiöiden talutusnuorassa juoksevista radiokanavista, jotka antoivat naruttaa itseään hyväksymällä soittolistat. Jopa YLE meni halpaan eikä enää ihmisten aikaan kuule sen radiokanavilta tanssimusiikkia, ainoastaan lasten jumputusta. Sama maksettu kappale soi jopa kymmenkunta kertaa vuorokaudessa ja sadattuhannet täysin soittamattomat levyt makaavat esimerkiksi YLEn arkistoissa avaamattomina. Muualla maailmassa sentään aina löytää aikuiskanavan, jossa soitetaan paljon tuttuja, ikivihreitä tanssikappaleita, mutta Suomessa YLE yrittää epätoivon vimmalla tappaa tanssikulttuurin. Itselleni syntyi kysymys: Miksi? Miksi kulttuuri- ja terveysministeriöt eivät tee mitään? Eivät edes tutki tanssin mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Miksi musiikin verorahat upotetaan lähes kokonaan turhanpäiväisiin rakennushankkeisiin ja kulttuurirasistisesti ulkomaiseen musaan kuten rockiin, oopperaan ja operettiin sekä balettiin. Tavallinen tanssikulttuuri ei saa mitään.

Keskustelijat haastoivat suurta yleisöä painostamaan verovaroilla ylläpidettävää mediaa, jotta tanssimusiikki saisi sen osan lähetysajasta, joka sille kuuluu. Vain suuri yleisö pystyy vyörymään kapea-alaisten (tai sitten maksettujen) mediapomojen yli, jotta uuden sukupolven musiikkitottumukset suunnataan tanssillisuuteen. Tämä ei ole tietenkään kaikkien etu. Epätanssillisuus edesauttaa juottoloita. Niille on eduksi, jos väkeä on paljon pienessä tilassa, jossa ei mahdu kuin kittaamaan kaljaa. Sinne sopii nykyinen radiomusiikki. Onko tällä esimerkiksi kansanterveyteen pitkällä juoksulla merkitystä, sen saa jokainen päätellä itse.

Vuosien varrella on mieleeni luikerrellut sellainen epäkristillinen ajatus, että yhtenä suurena syynä lavatanssien suosion vähenemiseen on englannin kielen hegemonia populaarimusiikissa. Maailmalla on puoli-ilmaista jytää, jota rahavaikeuksissa painiskelevat kotimaiset radiokanavat käyttävät, kun eivät raski ostaa parempaa. Amerikassa olleista vaihto-oppilaista ja aslastipendiaateista, jotka vyöryivät radioon 1960-luvulta lähtien ylvästelemään englanninkielen taidoillaan, en sano mitään, kun en tiedä siitä mitään. Muistelen, että Ranskassa oli ainakin aikoinaan määräys, että valtaosan kulttuuritarjonnasta tuli olla esitetty maan omalla kielellä.

Autoradiooni olen kuuden pikanäppäimen taakse pistänyt tavallisimmat populaarimusiikin kanavat. Kun vaihdan kanavalta toiselle, niin kaikilta tulee 90% todennäköisyydellä englanninkielistä perusjytää. Esimerkiksi tanssimusiikkia ei kuule mistään kello 7 ja 22 välisenä aikana.

”Kaukana kavala maailma” 24.1.2009 13.19
Laman korventaessa kiihtyvällä tahdilla jokapäiväistä menoa yhä useamman elämä saattaa liukua täysin tyhjän päälle. Tanssi voi silloin joillekin olla ainoa tapa luoda unelmia. Musiikin alkaessa soimaan korviin tuleva ärsyke pistää kädet kietoutumaan partnerin ympärille ja jalat liikkeelle sekä tunteet ja mielikuvitus päästetään valloilleen.

Tangosta on mm. sanottu, että se on surullinen ajatus, jonka voi ilmaista tanssien. Jonkun mielestä tanssi taasen on pystyssä tapahtuva ilmaisu sille, mitä vaaka-asennossa haluttaisiin tehdä. Monet näkevät tanssin edelleen myös alemman luokan kulttuuriperintönä. Tanssi oli viime sotiin asti uskonnon harjoittamisen ohella lähes ainoa kulttuurimuoto, johon köyhimmilläkin oli varaa. Kilpailu ihmisten sieluista on ollut aina kovaa ja siksi kai kirkko tuomitsi tanssin. Nykyään ehkä kirkkokin nöyrtyy jo enemmän eri sosiaalisten kanssakäymisten hyväksynnässä.

Jokaisessa ihmisessä on ripaus näyttelijän vikaa, vai sanoisko halua tuoda itseään tykö. Tanssilattialla itse kukin tuntee olevansa suuren esittäjäryhmän jäsen. Monesti olisi asialle kuitenkin eduksi, että hallitsisi tietyt alkeet, kuten vastuu käyttäytymisestään ja partneristaan suhteessa muihin tanssijoihin sekä lattian käytöstä. Soitettu musiikki aika tavalla vaikuttaa siihen, tuleeko kappale istuttua vaiko pokattua.

_________

102. Viikon Karibian risteily
Käsittääkseni viekkauden ja vääryyden uhrina jouduin olemaan kymmeniä tunteja ahtaissa peltipurkeissa polvet suussa. Vannoin ja vakuutin taas kerran itselleni, että saa kohdaltani olla vihon viimeinen kerta Karibialle tai jonnekin muualle yhtä kauas. Saas kattoo, näkeekö tämä ehdoton ja lopullinen päätös edes joulua. Jos isolla laivalla lilluttelee Miamista Meksikoon ja takaisin viikon verran, niin tätä osaa matkasta ei kärsimykseksi voi sanoa varsinkaan, jos joka iltaan liittyy 3 – 4 tuntia tanssia.

Orkestereina oli suurehko filippiiniläinen muusikkoryhmä, joka oli hajotettu kolmeksi soittoryhmäksi eri pisteisiin laivalla. Filippiinien suunnalla ei ole länsimaalaisen kannalta katsottuna minkäänlaista (lava)tanssikulttuuria. Siten esimerkiksi meille tuttuja 10-tansseja ei meinannut millään tunnistaa tanssikappaleiksi, vaikka tempot vedettiin vanhoilta kunnon disketeiltä. Martti Metsäkedon tanssiorkesteria välillä kaipasi. Siellä oli kahden miehen calypso-orkesteri, mutta se soitti sellaiseen aikaan ja sellaisissa paikoissa, ettei heidän mukaansa ollut tanssimista. Yhtään salsaa ei korviini yltänyt laivalla. Maissa kylläkin salsa raikui myyntikojujen houkuttimina.

Oikeastaan kirjoitan tästä reissusta sen vuoksi, että joku saattaa mielessään haaveilla matkaa Karibian risteilylle. Ensimmäinen varoituksen sana: tanssiminen onnistuu vain oman evään kanssa. Matkan hinnat vaihtelevat rajusti. Stockmannin parvekehytin kanta-asiakastarjous oli 2800 €/hlö. Matkatoimistoilta meni mielenkiinto, kun sanoin mitä netin mukaan risteilyt maksavat. Netin kautta omatoimisesti hankittuna henkeä kohti matkan hinta 1325 € /hlö muodostui seuraavista osista:
Hki-New York-Hki Finnair (Ebookers) 490 €/hlö
NYC –Miami –NYC Ammerican Airlines, yksi laukku (Expedia) $261 = 200 €/hlö
Taksit Miamissa noin 40 €/2 hlö
Risteily Carnival Valor parvekkeella 7 vrk 595 € /hlö
Yhteensä siis 1325 € /hlö. Huom. laivalla meni lisäksi hyttipalveluun $10 $/vrk/hlö (visa suoralaskutus) + hyttipalvelijan tipit n. $5/vrk/hlö sekä illallistipit n. $5/vrk/hlö; maksut risteilyn lopussa käteen.
Muut yöpymiset ja siirtymiset tapahtuivat NYC:ssa tuttavien avulla, joten nämä kustannukset tästä puuttuvat (alle 200 € /hlö).

Muutamia hajaheittoja, jotka jokainen vaatii oman tarinansa (myöhemmin ehkä täydennän):
- Finnair: Check-in käy kätevästi netin kautta, jos on printteri
- AA: Voi ennakkoon mukavasti varata paikat, kentällä ennen check-in tiskiä kosketusnäyttö check-in näyttöruutuja, joihin syötetään e-ticketin numero ja ruumaan menevien matkalukkujen lukumäärä, tulostaa boading cardin(/t) ja siitä mennään check-in luukulle: yksi laukku ruumaan maksu $ 15 tiskillä tasarahalla käteisenä (tai visalla). Sen jälkeen turvatarkastus. Elintarvikkeen salakuljetusyrityksen pikasakko $300 (esim. voileipä).
- Ei kannata ottaa sukkulataksia (Shuttle, tilataksi), koska se lähtee vasta sitten, kun kaikki paikat ovat täynnä eli todella hidas. Taksi Miamin lentokentältä satamaan maksoi $30 tippeineen (/2 hlö) ja takaisin sukkulataksilla $25 tippeineen (/2 hlö).
- Alle 2 tunnin ei pääse bookkauksen ja turvatarkastuksen läpi lennon portille muutoin kuin tuurilla.

101.  Tangoterapiaa Parkinsonin tautiin
Tangon toinen syntypaikka ainakin uruguaylaisten mielestä on Montevideo. Siellä ensiesityksensä sai maailman kuuluisin tango nimeltään La Cumparsita. Nyt myös Montevideossa on käynnistetty tangoterapiatutkimus Parkinsonin tautia sairastaville paikallisen lääketieteen yliopiston neurologian laitoksen toimesta. Koeryhmään on valittu seitsemän paria, joilla tauti ei vielä ole edennyt kovin pitkälle. USAn kokemusten valossa tiedetään, että positiivisia tuloksia on odotettavissa, mutta tässä kokeessa pyritään selvittämään missä määrin tangoterapiaa kannattaa käyttää osahoitomuotona Parkinsonin taudin hoidossa tai sen etenemisen ennalta ehkäisyssä.

Tiedossa on, ettei tangoterapia paranna tätä tautia, mutta toimii täydentävänä menetelmänä potilaan elämänlaadun parantamisessa. Parkinsonin taudissa keskushermoston hermojärjestelmän rappeutuminen aiheuttaa haittaa motorisille toiminnoille kuten kävelemiselle. Tällä hetkellä ei tiettävästi tunneta taudin aiheuttajaa eikä myöskään parannuskeinoja, ainoastaan tiettyjä hoitomenetelmiä, kuten liiketerapiaa ja lääkintää, on kehitetty potilaan elämän laadun parantamiseksi.

Viime kesänä oli naapurimaan Rosariossa ensimmäinen kansainvälinen tangoterapiakonferenssi, missä tuotiin voimakkaasti esiin argentiinalaisen tangon psyykkisfysiologiset edut mm. Parkinsonin taudin hoidossa. Tango sopii erinomaisesti tähän tarkoitukseen, koska siinä parit liikkuvat musiikin tahdissa tiukassa syliotteessa, hyvässä asennossa ja tasapainonsa säilyttäen. Sen sijaan monet muut tanssit ovat enempi pelkkää kävelyä ilman tärkeitä liikerataharjoitteluja.

Tangoterapian erinomaisuus liittyy psyykeen. Se että voi liikkua ja sulkea partnerinsa syliinsä auttaa kohottamaan potilaan mielialaa ja tilaa merkittävästi. Tangoterapian avulla pystytään melkoisessa määrin kontrolloimaan potilaan mielialaa ja kuntoa. Kosketus, liikkuminen, säännöllinen harjoittelu ja musiikki lääkinnän lisäksi ovat kaiken hoidon perusta tässä terapiassa.

Tanssin ennalta ehkäiseviä vaikutuksia muihin vaivoihin voi vain arvailla. Tanssin jumalattaren, Terpsicoren, nimi suomeksi tarkoittaa kutakuinkin: "se joka valaisee sydäntä ja tekee sen olon mukavaksi." Tietenkään ei ole lääke- ja lääkäriyritysten etujen mukaista ennaltaehkäistä sairauksia, koska niiden mukaan sairauksia pitää hoitaa ei eliminoida.

BBCmundo.com 20.2.2009

100. Wanhan Tanssikellari pe 20.2.9
Vaikea on pysytellä poissa lähes lähimmästä tanssipaikasta, jos Johanna Pakonen ja Omenapuu orkesteri vastaa elävästä tanssimusiikista. Vähän ennen klo 19 olin tikkana paikalla. Narikkaan kuului hitaan valssin sävelet, mistä toiset siellä parketilla nautiskelivat. Harmitti vitkasteluni. Ei voi syyttää muuta kuin Vanhasta tähän hätään.

Välilevyt olivat hyvät. Melkein kuin Kirsi olisi soittanut. Kirsi muuten tuli paikalle vasta vähän ennen kuin orkesteri alkoi soittamaan eli klo 22:00. Kotiristi siinä jo ehti Kirsille motkottamaan, että onpi turhan myöhäinen tuo orkesterin eka setin aloitusajankohta. Urhoollisesti ja diplomaattisesti Kirsi puolusti talon tapoja, jotta kunniamaininta siitä hänelle. Jos tanssit alkavat ilmoituksen mukaan klo 16 ja siitä neljän tunnin päästä tulee orkesteri, niin äkkipäätään ei voi välttyä pienen napinan syntymistä nitroviagra-akselilla, kun ensimmäiset ovat hyytyneet jo parin tunnin mamboilun jälkeen.

Jostakin suunnalta illan mittaan tuli sellaistakin viestiä, että jos tanssikuppila on klo 03:30 asti auki, niin orkesterin tulee soittaa klo 02:45 asti. Minulla ei ole hajuakaan, mihin peruslain pykälään tämä perustuu, mutta kaipa se sitten niin on, jos viisaat ovat kerran sitä mieltä. Luulenpa, että kun Silmu joskus aukaisee ovensa, tanssiravintolat ottavat tämänkin pykälän uuteen syyniin

Orkesterin tahtiin tuli yksi setti tanssittua. Hyvä niinkin. Johannaa en kuullut, mutta vastaisen varalle imartelin ohimennen käytävällä hänen esiintymisasuaan. Vaikka ei silti todellisuudessa ihan aiheestakin, kunhan tässä vain irvistelen itselleni.

99.  Komppia ikä kaikki
Oli tilaisuus päästä kuuntelemaan Martti Metsäkedon esitystä tanssimusiikista ja erityisesti eri tyyleistä ja lajeista. Sanoi tehneensä ensimmäisen keikkansa 51 vuotta sitten eli vuonna 1958, jolloin lavoilla orkesterin oli tapana soittaa ensimmäinen tunti evergreenejä ja vasta toinen setti aloitettiin valssilla.

Rock jyräsi alleen tanssimusiikin 1960-luvulla ja paritanssista siirryttiin discotyyppiseen hytkytykseen. Pikku hiljaa vuosituhannen vaihtuessa paritanssi taas on vallannut alaa bilettämiseltä eli kaljan kittaamiselta, minkä nuorempi väki on vihdoin huomannut olevan enempi luusereiden hommaa. Lehtiä selaillessa saa vaikutelman, että nuo biletyspaikat kärsivän verenvähyyttä jo suuremmissa kaupungeissa ja muualla nuoriso on jo rynnännyt tanssilavoille. Hatunnoston arvoinen on ollut vuosikymmenten saatossa Pavi, jossa alkoholia ei tarjoilla, mutta silti tuskin kulttuuritukea opetusministeriöltä on kuitattu.

Radiokanavien musiikkitarjontaakin sivuttiin. Ilpo Hakasalon määräys siitä, ettei ennen vuotta 1964 sävellettyä musiikkia saa soittaa kuin erityisohjelmissa, on esimerkki musiikkimaun systemaattisesta muokkaamisesta. Radio Suomella lienee omat salaiset sopimuksensa tuottajien kanssa ja iskelmä myy ainoastaan mainosaikaa eli soittaa vain maksettuja levyjä. Myöskin on syytä panna merkille, että aina kun joku maailmankuulu artisti on tulossa Suomeen, niin jostakin syystä kaikki kanavat soittavat kilvan tämän kappaleita. Outoa.

Globalisaation myötä rytmit sekoitetaan ja kaikki iskelmä- ja tanssimusiikki on yhtä ja samaa mössöä. Hyvä esimerkki on rakas naapurimme Ruotsi, jossa buggia tanssitaan kaikkeen soitettuun rytmiin, hitaasta nopeaan eli kaikki tulee samasta muotista.

Seppo Rehnströmin tekemien rytmiesimerkkien avulla käytiin läpi yli kolmekymmentä tanssilajia ja tyyliä. Liikkeelle lähdettiin mistäpä muusta kuin valssista, joita kuunneltiin kuutta eri versiota. On selvää, että kahdessa tunnissa ei kovin syvällisesti ehdi paneutua asiaan, mutta perustanssien monimuotoisuudesta saatiin kuitenkin kohtuullisen kattava kuva. Cha-chaa on tietysti aina tanssi, joka herättää intohimoja eikä tälläkään kertaa asiaa ohitettu pelkällä maininnalla.

Kiitokset Sadulle ja Petrille tilaisuuden järjestämisestä.

Otsakkeen mukainen kirja asiasta ilmestynee parin kuukauden sisällä. Perästä kuuluu!

98. Sellainen on Viipuri
En vastusta ajatusta, että kaikki kelvolliset on koulutettava puolustamaan maata. Rahan löytyminen tähän voipi olla vaikeaa ja ajan henki ei ehkä ole riittävän suosiollinen uskoa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tai urheiluammunnan merkittävään kasvuun.

Irakissa Bush julisti sodan voitetuksi pari viikkoa hyökkäyksen alkamisesta. Ammattiarmeijaa käytettiin, konsulentit ja muu ulkoistettu huolto tulivat perässä. Saddamin vanhat pyssyt ja trotyylit ehtivät mennä jakoon innokkaille ja vähemmän koulutetuille. Sota jatkuu vielä ja lopullisia tavoitteita muutetaan muutaman viikon välein.

Kaipa täällä Suomessakin kynnystä yritetään nostaa. NATO, ammattiarmeija (tulivoima, puolustuskyky) ja reserviläiset täydentävät toisiaan ja ovat jopa tietyssä mielessä kilpailevia järjestelmiä toistensa kanssa. Huipputekninen ammattiarmeijan lamaantumisherkkyys näyttää olevan suuri ja epätavalliset sodankäyntitavat puolustajalla sodan pitkittyessä paranevat. Epätyypilliset keinot suosivat myös vanhanaikaista aseistusta tai ainakin mahdollistavat sen käytön tehokkaasti. Näin aikakin nykyisten kriisipesäkkeiden tarkastelun perusteella voisi päätellä. Tosin lennokit ovat melkoisia kiusankappaleita sisseillekin. Ehkä menee ylitse, jos suosittelisin rynkky ja muutama kilo trotyyliä joka kotiin, niin se pistäisi potentiaalisen hyökkääjän strategit miettimään passittoman rajanylityksen hintavuutta. Tuskin täällä enää kukaan tosissaan haaveilee, että Viipurin pitäisi olla länsisuomalainen varuskuntakaupunki.

Halvin ja tehokkain puolustus taitaa sittenkin olla täydellinen energiaomavaraisuus. Silloin ei synny ennalta turhia syyttelyitä ja kiristysmahdollisuuksia, kuten kävi esimerkiksi viljan kanssa Saksan ja Suomen välillä edellisten ampumakilpailujen aikana. Voitaisiinko harkita kansallisen turvallisuuden nimissä, että ajatellut lisäykset puolustusmenoihin ja menot kansainväliseen kriisinhallintaan suunnattaisiin uusiin atomi- ja tuulivoimaloihin sekä sähköauton kehittelyyn.

97.  Hajasijoittamista
Myrkynsekoittajat pistettiin kielikursseille viäntämään savoa. Vastaavasti on käynyt monelle muulle tieteenhaaralle, mutta korkeampi kulttuuripuoli on vissiin tainnut välttyä enemmältä tuuletukselta. Se on vahinko se. Oopperatalon toiminnot joutaisivat apteekkarien föliin. Tulevan musiikkitalon toiminnot varmaan olisivat paremmin kansan saatavilla esimerkiksi Jyväskylässä. Hyvät ja nopeat yhteydet joka suunnasta. Siitä on voimaministeri pitänyt huolen.

Soittajat ja muut taiteen harjoittajat kun ovat kaiken lisäksi tottuneet matkustelemaan ja varmaan pitävätkin siitä, niin senkin puolesta ihmettelen Helsinki-keskittymää. Kepu, joka on kautta aikain kantanut osansa hallitusvastuusta, ei ole pistänyt tikkua ristiin tämän puolen hajasijoittamisen puolesta. Vai onko niin, etteivät sen kannattajakunnan sivistyneimmätkään ole pätkänkään vertaa kiinnostuneet korkeakulttuurista eivätkä väliajalla värisemään tärkeyttä pikkusormi törröllään kieltään halvassa kuohuviinissä liottaen.

Korkeakulttuurin hajasijoittamisella tehtäisi samalla tilaa esimerkiksi lavatanssikulttuurille, jota muulla päin Suomea harrastetaan aivan eri mittakaavassa. Tähän hätään minulle ei tule mieleeni yhtään tanssipaikkaa Helsingistä. Juottoloita, joissa pienimuotoista paritanssitoimintaa harrastetaan, on joitain. Sinnikkään nosturiyrittäjän hankekin yritetään kammeta millä keinolla hyvänsä. Mustikkamaa opettaa!

96. Öljyn hinta
Heinäkuussa 2008 öljyn hinta oli lähes 150 $/b (159 l) ja nyt noin 50 $/b. Jos Euroopassa olisi ollut lämpimämpi talvi, kieppuisi hinta tuossa 25 $/b paikkeilla, mitä se ensi kesän jäljiltä hyvinkin voi olla. Vain Persianlahden maat, Venäjä ja Kiina voivat tuottaa öljyä kannattavasti alle 40 $/b. Kanadassa ja syvillä merialueilla kustannusraja on tuossa 80 $/b.

Viime vuonna öljyn korkeasta hinnasta johtuen öljyteollisuuden investoinnit olivat ennätyskorkealla, mutta ovat nyt hiipuneet jyrkästi. Se tietää pahaa aikaa öljynkuluttajille muutaman vuoden päästä. Adeptit eli ”ne jotka ovat saavuttaneet” eli asiantuntijat sanovat, että vuonna 2015 öljyn hinta on 200 $/b. Tällä investointitasolla maailman maksimi tuotantokapasiteetti supistuu 7 %:n vuosivauhtia.

Nyt kun öljy taas kerran on halpaa, ovat hallitukset pienentäneet panostustaan vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Kun seuraava hintarysäys tulee vuonna 2015, niin ryntäys muihin energiamuotoihin tulee olemaan lähes kaoottinen. Samaiset adepteiksi julistautuneet lohduttavat, että vuoden 2020 tietämissä öljyn hinta saattaa tasaantua 100 $/b tuntumaan.

95.Kertausta
J. Pursiainen: "Tanssitaito ei ole kerrottavissa, se täytyy opetella, ja tanssia opetellessa jokainen on altis ja monella tavalla haavoitettavissa ja nöyryytettävissä."

* *

Lavatanssikulttuurin ylivertaisuus Pirkko Kotirantalta oli 31.12.07 Helsingin Sanomien Kulttuuri-palstalla mielenkiintoinen ja laaja kirjoitus ”aivoissa soi ihmeellinen orkesteri”. Olen yrittänyt lukea sitä kuin piru raamattua poimimalla ja tulkitsemalla sopivasti asioita, jotka liippaavat tanssimaailmaa.

Ensiksi toteaisin, että jutussa olisi voitu korostaa vieläkin enemmän musiikin ja liikkeen välistä vuorovaikutusta. Musiikki saa vauvalla pepun heilumaan ja vaarilla jalan lyömään tahtia lattiaan. Lännenleffoista muistamme hyvin, että intiaanit lähtivät kiljuen sotatanssin aikaansaaman transsin jäljiltä poistamaan valkonaamoilta hiustupsuja. Antiikissa pidettiin itsestään selvänä, että suuret sotapäälliköt olivat myös loistavia lyyran soittajia.

Musiikki viihdyttää, kiihdyttää, rauhoittaa tai liikuttaa – aina tarpeen mukaan tai aivan yllättäen. Aivojen ja musiikin suhdetta kuvaa se, että musiikki on ihmiselle jopa perustavanlaatuisempaa kuin kieli. Sanojen petaaminen musiikkiin palvelee muistia. Aakkoset opetellaan loruina tiettyyn melodiaan ja rytmiin. Itsepintaiset melodianpätkät juuttuvat päähän ja soivat siellä itsepintaisesti toistuen. Mainostajat tietävät tämän: Puuhamaan mainoslaulu lähtee herkästi pyörimään päässä ilman sen suurempaa ärsykettä.

Vastakkaista sukupuolta on hurmattu kautta ihmiskunnan historian laululla ja soitolla. Siten musiikki assosioituu kaikkein väkevimpiin intohimoihin, jotka ihminen kykenee tuntemaan. Kiinnostus musiikkiin on suurimmalla osalla meissä huipussaan nuoruusvuosina, jolloin seksuaalivalinnan näkökulma on päällimmäisenä mielessä. Rock-tähtien seksuaalikumppaneiden määrä voi olla satakertainen tavallisiin pulliaisiin nähden, vaikkei ulkonäkö näyttäisi antavan tähän minkäänlaisia perusteita. Moni juuttuu loppuelämäkseen musiikkiin, jota kuunteli teini-ikäisenä.

Monissa kielissä laulua ja tanssia kuvaa sama sana. Siten musiikin ja tanssin liitto on lähempänä ihmisen todellista luontoa kuin jäykkä vastaanottajan rooli, jossa passiivisesti liikkumattomana seurataan konserttia.

Mieluisan musiikin kuuntelu varsinkin sosiaaliseen tanssiin yhdistettynä aktivoi liki kaikki tunnetut aivojen alueet ja lisää mielihyvää aiheuttavan dopamiinihormonin tasoja. Emootioita herättävä musiikki pääsee primitiivisiin aivorakenteisiin, jotka ovat tekemisissä motivaation, palkitsemisen ja tunteiden kanssa. Moni osaa vaistonvaraisesti käyttää musiikin erilaisia ominaisuuksia mielialojensa säätelyyn esimerkiksi autolla ajaessaan.

Musiikki saattaa hyvinkin olla ohjelmoituna aivojemme kovalevylle, mutta käyttöjärjestelmissä on eroja. Esimerkiksi rytmikuurous on hyvin yleinen piirre. Hitaan foksin ja valssin erottaminen ensisävelistä menee minulta helposti vikaan. Meneekö jokin sävel paremmin jivenä, fuskuna, buggina tai kävelynä on asia, johon törmään jatkuvasti.

94.  HORMONIT HYRRÄÄMÄÄN
Kauppa-apulainen Fulvia Mendes (46 v.) päätti osallistua tangoterapiakurssille, joka oli tarkoitettu levottomuudesta ja masennuksesta kärsiville. "Tanssiessani huomasin, että minulla oli suuria vaikeuksia olla kosketuksessa toisen ihmisen kanssa... Hätäilyni aiheutti mm. sen, etten odottanut miehen merkkiä vaan kiirehdin edelle, mikä rikkoi tempon ja yhteen tanssimisen. Vartalo kertoi, mitä tapahtui. Näimme sen ja tunsimme sen..." Muutaman kuukauden ryhmätyöskentelyn jälkeen Fulvia tunsi olonsa jo helpommaksi ja hän oli saanut työkaluja välttääkseen yleistä masennusta. Vaikka tango on vain eräs tanssi tanssien joukossa, niin silti tulosten perusteella voi päätellä, että tangoterapia on tehokas menetelmä stressin, ahdistuksen ja masennuksen lievittämiseen. Varsinaisen terapian lisäksi tangoa voidaan käyttää persoonallisuuden kehittämisen katalysaattorina sekä henkilökohtaisten voimavarojen kartoittamiseen ja niiden käyttöönottoon.

Tiiviissä syleilyssä, kuten tangossa yleensä tehdään, aivoissa vapautuu oksitosiinia eli rakkaushormonia, joka alentaa CRH:n eli ahdistushormonin tasoa ja tällöin mielen valtaa rauhallinen hyvänolon tunne, kuten tapahtuu kahden rakastavaisen kuherrellessa keskenään.

Koe-eläimillä oksitosiini lisää kiintymystä vanhaan kumppaniin. Aivoissa pitkään vaikuttavalla oksitosiinilla saattaa olla suuri merkitys siinä, miten seksikumppaneiden välille muodostuu pariside. CRH -hormoni (corticotrophin-releasing hormone ) vaikuttaa välittäjäaineena aivoissa siten, että se aiheuttaa ahdistusta, piinaa ja tuskaa. Merihevosilla on todettu, että CRH:n lisäys aiheuttaa täydellisen jäykistymisen ja hermosolujen tuhoutumista. CRH tuott